torstai 10. joulukuuta 2015

Rissa Porkkalassa.


Jostain syystä viime vuosina on Porkkalaan jämähtänyt nuori pikkukajava eli rissa näin joulukuun alusta eteenpäin pitkälle talveen. Jo toissa vuonna siitä  tuli haettua kk-pinna joulukuussa ja tämän vuoden tammikuussa vuodenpinna, joten tällä kertaa ei itselleni ollut mitään pinnaa tiedossa. 
Tämän päiväisen bongauksen syyt löytyvät Kautosen Jonista. Häneltä puuttui vielä tältä vuodelta rissa, joten halusin mennä auttamaan miestä mäessä. Eihän se mitään apua olisi tänään tarvinnut kun luotsiasemalla oli joukko kovia konkareita samassa jahdissa. Vajaan tunnin odottelun jälkeen lintu tuli katsomaan rantakalliolle heiteltyjä silakoita. Kautonen siirtyi yksinään Bongariliiton virallisen listan vuodenpinnaennätysten kärkeen Aku ankkamaiseen tyyliin 313. Ohtosen Mika sai Tringan vuodarin nro 270. Onnittelut molemmille. Kovia lukuja molemmat! Olihan joukossa muitakin vuodenpinnan kuitanneita. Aina on mukavaa nähdä ihmisiä jotka kurjasta säästä huolimatta ovat äärimmäisen iloisia. Tässä tämän harmaan ja sateisen päivän otokset:



Nuori pikkukajava Rissa tridactyla


Laitan vielä lopuksi kuvan Tuusulan hernekertusta joka mitä ilmeisemmin on jotain itäisempää alalajia. Ilmeisesti Blythi. Kuva tiistailta 8.12. 


Hernekerttu Sylvia curruca blythi - mahdollisesti
Ja taas mennään...

tiistai 8. joulukuuta 2015

Valkopäätiainen


Tänään oli Mikalla vapaapäivä ja olimme päättäneet jo viikonloppuna yrittää valkopäätiaista Helsingin Fastholmasta. Olimme ajoissa liikenteessä ja hyvissä ajoin paikalla. Auton ovet avattuamme päästi varpuspöllö kiljaisunsa. Reilun tunnin odotuksen jälkeen odottaminen palkittiin. Paikalla oli jo parikymmentä ornia kun lintu pölähti ruovikosta rantapuihin. Lintu oli n. vartin todella kuvauksellisesti esillä. Nyt paistoi aurinko kirjaimellisesti risukasaan. tässä muutama.




Valkopäätiainen 
Valkopää liikkui hassusti talitiaisen kanssa kuin osittain pariutuneena. Tarkasteli myös tämän kanssa monia koloja. Saa nähdä tuleeko tästä mixaus??? Paikalla oli myös valkoselkätikka ja ainakin yksi pajusirkku sekä peukaloinen. Fastholmasta ajoimme Kirkkonummen Masalaan etsimään harjalintua, turhaan. Sieltä ajoimme vielä Tuusulaan katsomaan hernekerttua. Oli edelleen paikalla.

Ja taas mennään. Saas nähdä mitä joulukuu vielä tarjoilee..

maanantai 7. joulukuuta 2015

Joulukuunpinnoja ja odotettu vuodari.



Marraskuu loppui mukavaan havaintoon , kun Lahden Kujalan kaatopaikalta löytyi mielenkiintoinen västäräkin alalaji. Leucopsis on suomennettu amurinvästäräkiksi. Nimi kuvaa sitä kuinka kaukaa tämä on meille eksynyt. La 28.11. oli pakko lähteä heti aamusta liikkeelle Heikin , Kallen ja Kautosen kanssa. Paikalla olimme heti aamun valjetessa ja lintu löytyi heti altaiden reunasta. 


Amurinvästäräkki ( Motacilla alba leucopsis)
Lahden kaatopaikalta suuntasimme katsomaan Heinolaan sinne taas jämähtänyttä lapasorsaa.


Koiras lapasorsa


Heinolasta ehdimme vielä hyvin Helsinkiin mistä löytyi valkoselkätikka ja Espoosta pohjantikka.


Joulukuunpinnojen keräilyn aloitin Lohjan suunnalta 2.12.. Siellä oli hetken paikallisena selkälokin alalaji heuglini. Lintu viihtyi Aurlahden laiturilla koko päivän.



Selkälokki Larus fuscus heuglini

Lohjalta suuntasin Pohjaan missä on koko syksyn ollut uuttukyyhky, se löytyi heti. Takaisin tullessa kävin katsomassa vielä lohjan Ristenin pähkinähakkeja.


Pähkinähakki

3.12. oli vuorossa valkopäätiaisyritys. Ei löytynyt lintua 3 tunnin odottelulla vesisateessa. Paikalla kuitenkin valkoselkätikka.


Koiras valkoselkätikka
Helsingissä on viihtynyt lehtopöllö. siitä sain joulukuunpinnan.


Lehtopöllö


Helsingistä vielä Espooseen katsomaan jouhisorsaa. Sitä ei ihan heti löytynytkään, kun viihtyi sorsien surassa osittain kaislikossa, mutta lopulta onnisti.  

La 5.12. päätimme suunnata Mikan kanssa Pihtiputaalle missä on ollut jo pitkään kattohaikara. Pienen etsimisen jälkeen löytyi. Se on harvinainen joulukuun- ja talvipinna. 


Kattohaikara 
Pihtiputaalta vielä Heinolan lapasorsaa katsomaan ja sieltä Nastolan Metsäkylään hakemaan metsä- ja merihanhi joulukuunpinnaksi.

Itsenäisyyspäivän pinnoja päätimme jäädä keräilemään Helsingin suunnalle. Aamun aloitimme Helsingin Tähtitorninmäeltä, mistä oli edellisenä päivänä löytynyt hippiäisuunilintu. Hetken etsimisen jälkeen löysin linnun. Jes! Vuodenpinna nro 303. muutama dokkarikuva surkeassa sateisessa ja pimeässä säässä.


Hippiäisuunilintu Phylloscopus proregulus
Tämän jälkeen sinkoilimme sinne tänne helsingin VKL:n suunnalla. sieltä löytyi mm tiltaltti, västäräkki, laulurastas, tundraurpiainen ja niittykirvinen. Kaikki mukavia IP-pinnoja. Sitten jytkähti Espoosta punapäänarsku. Sinne siis. Pinna plakkariin sekä Kirkkonummen että Espoon puolelta. Illalla vielä Lohjalle aseman tukkipinoja penkomaan. paikalla oli valkoselkätikka. Lopuksi Aurlahdelle etsimään virtavästäräkkiä. Eipä löytynyt. Kuitenkin takanamme oli huikea IP-pinna päivä.

Tänään kävin vielä katsomassa Tuusulassa siellä viihtynyttä hernekerttua. Lintu söi paikanpäällä talipötköä. ja näytti hyvinvoivalta. 

Vielä on vuotta jäljellä...


torstai 12. marraskuuta 2015


Piiitkä hylsy.


Eräs bongariystäväni on joskus sanonut , että hylsyt ( eli jos ei havaitse lintua jota lähdettiin bongaaman) on tämän harrastuksen suola. Nyt saatiin sitä suolaa oikein urakalla! Koko vuosi on kavereiden kanssa pähkäilty mitä käy alkuvuoden Haminan mustakaularastaan kanssa. Joutuuko sen ottamaan pois listalta vai hyväksytäänkö se kauttalajina. Epävarmuus tästä asiasta ajoi meidät taas tienpäälle. Jos tästä tulisi havainto jostain, se kannattaisi käydä varmistamassa. No piippareihin läjähti tieto: Mustakaularastas Inari. Aluksi en edes ajatellut sinne lähteä, mutta kun lintu oli ollut paikalla jo toista viikkoa ja edellisenäkin päivänä , päätettiin lähteä ajamaan. En tiedä ennätyksistä, mutta ei tämä voi kaukana olla kärkipäästä. Kautosta ei näihin hommiin tarvitse suostutella, mutta itseni lisäksi piti löytää vielä kaksi riittävän kahjoa "rautapersettä" maksamaan polttoainekuluja ja jotka jaksaisivat istua tämän retken. Rissasen Kari ja Hiekkasen Eino olivat innokkaimmat. 

Matkaan lähdettiin to iltana 29.10 klo 22:00. Kari ja Eino olivat odottamassa meitä Jyväskylässä ja siitä he hyppäsivät kyytiin. Matkaa jatkettiin lähes yhtä soittoa, lukuun ottamatta paria pysähdystä kahville ja aamiaiselle. Ennen Rovaniemeä Hyppäsin minä puikkoihin.  Perillä oltiin pe aamuna kymmenen jälkeen. Useamman tunnin odottelun jälkeen saimme todeta, että tulihan hylsy! Lintu oli edellisinä päivinä ollut hienosti esillä ja kuvattavissa talon lähellä olleissa marjapensaissa, mutta nyt paikalla hyöri innokas varpushaukka. Liekö se päättänyt rastaan päivät vai muuten vaan pelottanut sen matkaan. Ruokinnalla kävi kuitenkin mukavasti muita lajeja ja sain sentään 2 kk-pinnaa lokakuulle, kuukkelin ja lapintiaisen. Ruokinta oli upea ja monipuolinen. Isäntäväki oli erityisen vieraanvaraisia. Ei tarvinnut nälkää nähdä tai vilua kokea. Kiitos vielä valtavasti mukavalle Honkolan pariskunnalle! Tässä joitain otoksia ruokinnan linnuista.

Kuukkeli. Näitä kävi 4 yksilöä.
Pähkinänakkeli asiatica alalajin edustaja

Lapintiainen. ruokinnalla kävi 2 yksilöä



Kotiin lähdettiin reilu tunti ennen pimeän tuloa. Minä sain nauttia mukavalla autolla ajamisesta vielä tovin. Allamme oli Jonin AMG- mersu jossa oli tehoa riittävästi ohituksiin ja hyvät renkaat sekä neliveto. Kyllä kelpasi mennä!  Ennen Oulua vaihtui Kari kuskiksi ja Oulussa ratin taakse hyppäsi Eino. Joni ajoi jyväskylästä kotiin. 28 h ja lähes 2500 km. Huh huh! 


Seuraava Bongaus olikin sitten 9.11. Kirkkonummelta löytynyt harjalintu. 10.11. kävin sitä hylsyämässä aamulla pari tuntia, mutta onneksi pääsin paikkaamaan tilanteen iltapäivällä. Lintu ruokaili rauhassa Masalantien varressa paljalla savimaalla. Muutama kuva plakkariin ja menoksi. 


Harjalintu Kirkkonummi. Kyllä on outo otus =)
Katsotaan minne piippari minua seuraavaksi heittää...

sunnuntai 25. lokakuuta 2015


Humeita ja plesaa


Tämä oli vaihteeksi hieno ja onnistunut lintuviikonloppu. La 24.10. päätimme lähteä Mikan kanssa katsomaan kuukausipinnaksi kuningaskalastajaa Vantaalle. Lintu lensi ja äänteli lähes heti kun saavuimma paikalle. Sen jälkeen ei siitä havaintoa tullutkaan. Sieltä päätimme mennä Pitkänsuon mäelle komppaamaan. Laelta nousi ylös yksi vuorihemppo ja kasan pohjoispuolelta muutti nuori maakotka länteen. Kahvitauon jälkeen päätimme mennä vielä katsomaan Kytäjältä löytynyttä turkinkyyhkyä, mutta juuri saavuttuamme paikalle piippasi Kashmirinuunilintu Helsingistä. Välittömästi matkaan ja perille saavuttiin hyvissä ajoin. Lintu oli hetkessä hallussa ja 300 rikkoutui. Mielettömän kiva fiilis.


Kashmirinuunilintu,  Phylloscopus humei Helsinki kruunuhaka
Kotimatkalla pitkänrivan kautta hakemaan kuohuvaa , jotta voi juhlistaa tapahtunutta.

Seuraavana aamuna su25.10. kävimme vielä katsomassa sen turkinkyyhkyn joka oli vieläkin paikalla. Nyt onnistui. Kotona minut herätti pieniltä päikkäreiltä ilmoitus nunnataskusta Hollolassa. Soitto kavereille ja menoksi. Mika taas kyytiin ja matka kohti Hollolaa alkoi. Perillä lintu oli hyvin hallinnassa ja kaiken kruunasi ohilentävä lyhytnokkahanhi joutsenparvessa. Siitä kk-pinna ja plesasta tupla ja vuodari.  Kuvausvalot aivan surkeat, mutta jokin kuva silti linnusta. Hyväntuulisen huulenheiton jälkeen kotimatkalle. 

Nunnatasku Oenanthe pleschanka eli plesa


Nyt on kasassa 301 vuodenpinnaa ja jos Haminan mustakaularastas otetaan pois on siltikin 300 turvassa. Sitäpaitsi vielähän on vuotta jäljellä.

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Vuodenpinnat taskuun.



Eipä ollut kunnolla kotiutunut Utön reissulta kun piippari piippasi arotaskun Joroisista ma aamuna. Nopea soittelu Kautosen kanssa ja työ ym. kiireiden jälkeen lähtö sovittu. Perillä olimme iltapäivällä. Lintu oli helposti löydettävissä ja poikkeuksellisesti jopa kuvattavissa. Muutama ruutu plakkariin ja paikalliseen kebabbilaan syömään. 



Arotasku Joroinen

Joroisista kovalla kiireellä Helsinkiin kun kerran palsasirri on odottanut siellä koko viikon. Illalla juuri ennen auringonlaskua oltiin perillä ja vuodenpinna plakkariin. Hieno päivä.


Palsasirri töyhtöhyyppä- ja taivaanvuohiparvessa


Seuraavana lauantaina 10.10. yritettiin etsiä Kautosen kanssa hippiäisuunilintua Porista, mutta eipä ollut lintu löydettävissä. Su 11.10. piippasi aamulla Luvian Säpistä taigakirvinen ja amerikanjääkuikka. Tiedossa olisi 2 vuodaria. Venekyytiä varaamaan ja porukoille soittelemaan. Kaikki saatiin järjestettyä ja matka saareen alkoi. Muutaman tunnin saarikomppauksen jälkeen saimme todeta että jäi vain luu käteen. Eipä ollut tämä viikonloppu antelias. 


Aikuinen merikotka Säpin matkalta veneestä.
Seuraava bongausreissu oli su 18.10. Oulun suuntaan. Siikajoella näyttäisi olevan lajilleen määritetty mustapäätasku, joten sinne. Aikaisin aamulla oli lähtö Hiekkasen Einon kyydissä Mikan kanssa. Lintu löytyi melko pian , mutta jälleen kaukana kuvauksen suhteen. Dokkari kuitenkin. Vuodari nro 299...

mustapäätasku Siikajoki
Sieltä päätimme mennä katsomaan Oulusta löytynyttä mahdollista sepelsieppoa. DNA- näyte kertonee totuuden lajista aikanaan. Ehkä tuo harmaaniska kuitenkin näyttää siltä?? Siivellä on kyllä iso laikku, mutta yltääkö riittävän lähelle siiven reunaa?


Mahdollinen sepelsieppo
Illalla kotiin ja nukkumaan. 300 lähestyy pikkuhiljaa. Mistä lie itseni seuraavaksi löydän? Sieltä mahdollisesti seuraava päivitys.

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Syksyinen Utö



Jo keväällä varasimme majoituksen Utöstä syys- lokakuun vaihteeseen. Hannan upseerikerho tuntuu jotenkin kotoisalta.  Aikaisempina syksyinä on tuo ollut parasta aikaa saarella. Toissa vuonna oli saldona isokirvinen, kaksi prota ja jokunen ino. Tänäkin vuonna oli odotukset siis korkealla. Näin pinnapaineisena on viikon reissu ulkoluodolla pitkä aika. Reissu voi onnistua todella hyvin tai se voi mennä aivan munilleen.
 Matkamme alkoi ma 28.9. Aamulla starttasimme Mikan kanssa Karkkilasta. Kävimme Kaarinassa ruokaostoksilla jonka jälkeen jäi vähän aikaa ihmetellä Kaarinassa ollutta pohjantikkaa. Lintu löytyi hetkessä. Lauttarannassa olimme hyvissä ajoin. Tavarat eivoriin ja kannelle nauttimaan upeasta aurinkoisesta säästä. Eivor starttasi ajallaan klo 11:05. Kaikki ryhmämme jäsenet olivat mukana: Itseni lisäksi Teivosen Mika , Virtasen Isto , Vuorisen Kari ja Lindemanin Kalle. Perillä olimme noin 16 maissa. Saaressa oli paikalla paljon tuttuja lintumiehiä ja heiltä kuulimme että Itäniityllä on ollut koko päivän isokirvinen. Sitä lähdimme lähes välittömästi etsimään . Olisihan se Kallelle elis. Lintu löytyi melko pian ja lenteli tuttuun tapaan yläpuolellamme laskeutuen takaisin niitylle. Jonkin huonon kuvankin sain linnusta. Itäniityllä teki myös jänkäkurppa pienen pyrähdyksen. Sitten iltatoimet ja nukkumaan. Tänään tuli Helsinkiin palsasirri...

Isokirvinen vastavalossa syksyistä raripuskaa vasten


Ti 29.9. Alkoi aamiaisella ja aamustaijilla luotsimäellä. Staijin parhaimpia lajeja edustivat 3 harmaasorsaa, nuori muuttohaukka ja varisparvessa muuttanut mustavaris. Paikallislinnusto oli kuulemma tyhjentynyt valtavasti edellisestä päivästä kirkkaan korkeapaineyön saattelemana. Saaressa oli 3 pikkusieppoa ja jokunen muu hysy. muuten melko hiljaista. Kuusitiaisia on jonkin verran. Tänään olisi ollut Säpissä ruskouunilintu ja Helsingissä edelleen palsasirri. 


Nuori muuttohaukka



Ke 30.9. alkoi normirutiineissa. Aamiaisen jälkeen Staijille luotsiasemalle. Siellä saimme mielenkiintoisen tiedon Jurmosta kun saaren oli ohittanut anserparvi jossa oli metsähanhien mukana 3 tundrahanhea ja yksi lyhytnokkahanhi. Joidenkien minuuttien odottelun jälkeen Urmin takaa tuli esille hanhiparvi kohti länttä josta vain vaivoin pystyi erottamaan tundrahanhet ja yhden vaaleaselkäisen lyhytnokkahanhen. Olisi toki saanut tulla hieman lähempääkin, mutta kyllä saaripinna maistuu aina makoisalle. Saari tuli jälleen kompattua melko tarkkaan. Iston kanssa löysin eteläniemestä yhden lapinsirkun. Iltapäivä vietettiin Kattrumpanilla petoja staijaillen. Jälleen ylitsemme lensi hienosti aikuinen ja nuori muuttohaukka.


Aikuinen muuttohaukka.


Lapinsirkku piilottelee


To 1.10 aamiaisen jälkeen staijille. Tällä kertaa lähdin melko pian saarta komppaamaan. Kaunis, lämmin ja aurinkoinan sää kuitenkin aina vain tyhjentää saarta. Parhaita lajeja edustivat ylös kompattu suopöllö, yksi pikkusieppo ja melko myöhäiset 2 keltavästäräkkkiä. Tänään tuli hieman kuvailtua saaressa viihtyviä kuusitiaisia. Tänään kävi porukka mantereella bongaamassa Kristiinankaupungissa harjalinnun ja palsasirri olisi edelleen Helsingissä. Jo 4. päivä ilman vuodenpinnaa.


Kuusitiainen 



Pe 2.10. lähti Kari ja Kalle kotiin aamulautalla. Aamiaisen jälkeen jätin aamustaijin jälleen vähemmälle ja lähdin komppaamaan saarta. Hotellialueelta nousi ilmaan Isokokoinen kirvinen joka ei päästänyt ääntä. Lintu lensi rivareiden yli ja katosi ilmeisesti Finnskärin suuntaan kun ei kukaan enään lintua löytänyt. Tänään näkyi paikallisena jälleen 2 muuttohaukkaa. Isolepinkäisiä on koko ajan ollut saaressa vähintään 3. Päivän laji oli kuitenkin piekana joita staijattiin jälleen iltapäivällä kattrumpanilla. Saldo oli 26 muuttavaa. muukava määrä Utössä.  Illalla jälleen tutut toimet. Loistavan illallisen jälkeen tiira ym. tietokonenäpyttelyt ja nukkumaan. 


Isolepinkäinen


La 3.10. Maittava aamiainen ja hetkeksi majakalle staijille. Tämänkään päivän lajilista ei paljoa muutoksia tuonut. Pari muuttohaukkaa, muuttavana 5 sinisuohaukkaa joista yksi jäi paikalliseksi. Mukavasti varpushaukkoja ja muitakin petoja. Päivän mielenkiintoisin anti oli kun Laaksosen Juha löysi omalta pihaltaan trististiltaltin eli idäntiltaltin. Kaikki näimme ja kuulimme linnun hienosti, mutta kovin piilottelevana ei juuri mitään dokumenttia linnusta saatu. Päivän kuvaksi vielä lammashaassa ruokailevia kuusitiaisia.


Kuusitiainen

Su 4.10. aamiaisen jälkeen siivosimme kämpän ja laitoimme kaikki kamat peräkärryyn odottamaan kuljetusta Eivorille. Olisi viimeinan aamu mahdollisuus löytää jokin vuodenpinna. Lähdin hotellialueelle etsimään sitä trististä , mutta lintua ei enään löytynyt. Hotellialueella oli yksi lapinsirkku.
 Kimi tuli vastaan ja sanoi että Jurmosta oli löytynyt ruskouunilintu. Lintutiedotus oli nurin joten tiedotusta ei ollut tullut, mutta silti alkoi armoton järjestely jos vaikka ehtisi vielä Jurmoon bongaamaan linnun. Tore oli onneksi juuri laskenut veneensä huollosta vesille ja oli valmis heittämään meidät Jurmoon. Mika ja Isto tuli mukaan sekä 2 muuta ornia. Salosen Markku ja Hyvärisen Ismo ansaitsevat suuren kiitoksen kun hoitivat tavaramme peräkärrystä Eivoriin. Jurmoon saavuimme 3 tuntia ennen Eivorin saapumista saareen. Paikalle päästyämme lintu oli tietenkin kateissa. 2 tunnin kuumeisen komppaamisen ja etsimisen jälkeen sain Lindroosin Tompalta vinkin mennä kylälle päin. Sinne suuntaan oli lintu kuulemma mennyt. Kylän rantaan saavuttuani taksutteli lintu isossa pajupuskassa aivan rannassa. Huusin kaikki muut paikalle ja jokainen onnistui näkemään tai kuulemaan vilkkaasti liikkuvan linnun. Jes! Paljon kaivattu vuodenpinna ja hyvä paikko kun en edellisille bongauksille päässyt lähtemään. Tyytyväisenä lautalle ja kohti kotia. Jurmosta jäi muistoksi sataman rannassa ollut teeri. 


Koiras teeri taitaa sanoa minulle ettei askeltakaan lähemmäksi.

Sellainen tiivistelmä mukavasta viikosta hyvien ystävien seurassa Utön saarella. Saldona 1 vuodenpinna ja 1 Utönpinna. Kiitos vielä seurasta Mika , Isto , Kari ja Kalle. Sekä kaikki Utön vakioporukka. Ehkä ensi vuonna uudestaan. Ja palsasirrikin on aina vain jaksanut odottaa minua Helsingissä...

perjantai 9. lokakuuta 2015

Ruficollis ja Godari


Syyskuu läheni loppuaan ja lokakuu lähestyi. Odotettavissa oli että bongattavaa tulee. Keväällä jäi hoitamatta vuodarilistalta punakaulahanhi ja odotin että se tulee takaisin Suomeen. 
Nyt oli jo muutaman päivän nähty Rääkkylässä yksi yksilö isossa vapoparvessa joten viikonloppuna oli ajatus sinne suuntaan. La 26.9. oli lähtö sinne aikaisin aamulla. Tällä kertaa sain houkuteltua mukaani entisen opettajani Kumpulaisen Reijon. Aamulla klo 4 hain hänet vantaalta ja matkamme alkoi. 
Matkanvarrelta etsimme punakaulaa Parikkalasta, mutta turhaan , matka jatkuu.
Perille pääsimme 9 jälkeen. Paikalla oli valtava määrä valkoposkihanhia. Reilun parin tunnin etsimisen jälkeen piippasi puhelin. Ruskouunilintu Utö. Miksi juuri Suomen toisella puolella. Taksiveneeseenkin olisin mahtunut.. Eikä punakaulasta tietoakaan. Välillä tuntuu siltä että päälleni ajautuu synkkä sadepilvi. No etsiminen jatkui. Sitten piippasi punakaula Kontiolahdelta. Ensiajatus oli että etsimme linnun täältä Rääkkylästä, mutta välipalan ja kartan tarkemman tutkimisen jälkeen tajusimme että hanhi oli meistä vain 68 km päässä. Suuntasimme siis Kontiolahdelle. 

Perille päästyämme totesimme tilanteen olevan kaaoottinen. Valtavia hanhiparvia velloo pellolta toiselle ja se parvi missä punakaula oli ollut , oli siirtynyt.. No perään vaan . Seuraavalla pellolla oli tuhansia hanhia. Kaukoputki pystyyn ja etsimään. 5 min. etsimisen jälkeen löytyi! Hanhi oli meistä kaukana aivan parven takaosassa, mutta helpotus oli suuri!


Punakaulahanhi Kontiolahti

Tuhansia valkoposkihanhia Rääkkylästä Oravilahden lintutornista katsottuna

Valkoposkihanhi juomassa Rääkkylässä.

Lyhyen kuvaamissession jälkeen  ajelimme tyytyväisinä kotiin. Illalla tuli vielä mielenkiintoinen tieto kun Säpissä oli kuvattu tänään 2 isoa kirvistä ja niistä toinen oli määritetty kuvista mongoliankirviseksi. Sinne varmasti aamulla..

Su 28.9. alkoi kovalla aprikoinnilla pääsisimmekö Säppiin. Keli oli kuulemma liian raju, joten kyytiä ei olisi. Lintu olisi kuitenkin paikalla. Puoliltapäivin tuli tieto että saareen pääsisimme iltapäivällä kun veneilijä hakisi saaren miehittäjät pois. Kautonen varasi minulle ja Mikalle kyydin ensimmäiseen kuljetukseen. Paikalla oli mielenkiintoinen ilmapiiri kun veneeseen oli tulijoita enemmän kuin mahtui. Kautonen oli super joustava ja tyytyi suosiolla toiseen kuljetukseen. Lintu oli melko helposti löydettävissä istuen rauhallisesti Hanhistossa kivellä. Meidän porukka katseli lintua koko ajan kaukaa yli 100m päästä joten kummoista kuvaa en saanut. Dokkari kuitenkin.


Mongoliankirvinen (Godari) Luvia Säppi

Saaressa oli myös paikalla sepeltasku jonka alalaji on ilmeisesti vieläkin auki sekä valkoselkätikka. Rannalla lenteli myös kaunis suosirriparvi. Mukava lintupäivä.


Suosirrejä

Melko kiireinen viikonloppu ja maanantaista eteenpäin on vuorossa Utö.. Jatkuu...




lauantai 19. syyskuuta 2015

Välillä vähän herkkujakin


Vuodenpinnoja tulee todella harvakseltaan. Toki on se luonnollistakin kun 300 rajapyykki lähestyy pikkuhiljaa. Syksy näyttää saanko sen saavutettua. Viimeisen viikon aikana on taas napsahtanut jokunen vuodari ja jopa yksi elis. 
13.9. ajelin savonlinnaan etsimään siellä viihtynyttä mandariinisorsaa. 15 min etsimisen jälkeen lintu löytyi erään omakotitalon pihanurmelta. Kuva koneeseen ja takaisin kotiin.


Mandariinisorsa


isokoskelot aamusumussa


Kotiin päästyäni lähdimme vielä iltapäiväksi Kautosen kanssa  Poriin etsimään siellä ollutta isokirvistä Fleiviikin niityltä. Heti kun hyppäsimme aidan yli niitylle putosi isokirvinen eteemme heinikkoon äännellen. Ajoimme sen kerran lentoon ja samalla piippasi Porista rarisirri. Kuvaamiset jäivät ja vauhti oli melkoinen kun kiiruhdimme katsomaan sirriä. Samalla tulikin viesti että sirri on lapinsirri emmekä menneet sinne paikanpäälle ollenkaan vaan suuntasimme kulkumme etsimään taigauunilintua. Eipä se onnistunut miljoonien hippiäisten seasta kun ei äännellyt ollenkaan.


5.9. tuli mieluinen piippi kun Pirhosen Jarmo löysi Kytäjältä harmaasirkun . olin tuolloin kotona ja lähdin välittömästi liikkeelle. Lintu löytyi lähes välittömästi, mutta etäisyys lintuun oli pitkä ja väreily aiheutti ongelmia. Huono dokkari kuitenkin. näin napsahti elis ja vuodari. 


harmaasirkku rypsipellossa


Laitan loppuun vielä kuvan mukavasta havainnosta Tringan alueelta. 30.8. löytyi 2 keräkurmitsaa Vantaan Pitkäsuon täyttömäeltä. 


Keräkurmitsa

14.9. löytyi vielä taigauunilintu Järvenpäästä. Lintu oli toista tunti hukassa mutta lähdin etsimään sitä läheisen ojan pajukosta. Löytyi lähes heti. Siitä tuli viimeinen vuodari toistaiseksi. Nro 293.
 Nyt onkin sitten rästikuvat käyty läpi ja ei kun maastoon kuvaamaan lisää.





torstai 17. syyskuuta 2015


Syyskuun retkillä kuvattua...


Näin sadepäivän ratoksi päivitellään taas blogia. Vuodenpinnat ovat olleet tiukassa tässä viimepäivinä , joten ei tässäkään osiossa niitä yhtään ole. Syyskuu on valtaosalla linnuista päämuuttoaikaa ja siksi lintuja on paljon liikenteessä. Kirvisten muuttoaikaa on ollut syyskuu ja niitä on ollut paljon myös kuvattavana.  Itse tein pari retkeä joiden pääkohteena oli juuri kirviset. Hyvällä paikalla ei retken tarvitse olla kovin pitkä kun materiaalia tulee riittävästi. Tunnin kierto Vantaan Pitkäsuon täyttömäellä oli hyvä esimerkki. Lintuja oli paljon ja kuvaus esteitä vähän. Tässä joitakin vertailuksi


Lapinkirvinen, vanha naaras. hyvä tuntomerkki oranssi kurkkulappu 

Metsäkirvinen. Rinnan viirutus ei jatku kupeille saman paksuisina

Niittykirvinen. Rinnan viirutus kupeilla saman paksuista

Niittykirvinen. Nitkulla on komeat takavarpaan kynnet.

Toinen kuvattava kohde on petolinnut joista arosuohaukoilla on ollut näyttävää menoa tänä syksynä. Vaikea kuvitella tätä lajia harvinaisuudeksi. Tässä Helsingin Viikissä pyörinyt nuori lintu.


Nuori arosuohaukka

Kautosen Jonin kanssa on tullut juostua pikkukiljukotkan perässä Kouvolan suunnalla sitä kuitenkaan näkemättä. Kouvolassa tuli kuvattua nuolihaukkoja.


Aikuinen nuolihaukka


Lopuksi on pakko nostaa esille lintukuva jota itse olen jo odottanut jonkin aikaa, sillä kanahaukasta en ole aikaisemmin saanut kuvaa. Tämä nuori lintu kaarteli Espoossa Maarin tornin edustalla. Kuvapinna tuli nyt sitten tästäkin lajista.


Nuori kanahaukka

Katsotaan tulisiko vuodenpinnoja seuraavilla retkillä.