maanantai 27. kesäkuuta 2022

Upea keväinen Kreeta part 1



Pronssi-iibis


Tänä keväänä otin uuden aluevaltauksen , kun minua pyydettiin lintuoppaaksi Kreetalle.  Retki piti toteuttaa jo 2 vuotta sitten , mutta kiitos koronan, retki siirtyi tämän vuoden kevääseen. Kiva oli reissuun lähteä, kun 2 kertaa saarella käyneenä on nähnyt vain saaren loppukesän paahteiden jälkeen. Näin keväällä saari on todella kaunis vehreytensä ja monen väristen kukkiensa johdosta.

Retken toteuttaja ja järjestäjä on Pieni Suomalainen yritys Kreetan maku Oy. He järjestävät Kreetan saarelle erilaisia teemamatkoja ja tällä kertaa teemana olivat linnut ja hyvä ruoka. Matka kestää viikon , yleensä su-su finnairin lennoilla, mutta itse saavuin saarelle jo la norskin lennolla joka oli puolet halvempi.

Reissussa mukana myös Julli




Lähtöä odotellessa välipalaa

Lähtö oli Vantaan lentokentältä aamulla 9.4. Lento oli tunnin myöhässä lentäjien lepoajan täyttymisen takia, mutta matkaan päästiin.  Perillä Hanian lentokentällä 12 aikoihin. Lentokentällä pääsin läpi ilman mitään ongelmia ja Andersonin Kim oli minua vastassa "Kettu" kyltin kanssa. Niin hypättiin valkoiseen Daciaan ja lähdettiin vielä iltaretkelle Kimin kanssa. 

Käytiin pyörähtämässä Tavronitiksessa, Gramvoussan niemimaalla ja Falassarnan kylässä. Kaikki hienoja retkikohteita joista ensimmäiseen ja toiseen tutustuttiin myös retkiseurueen kanssa. 
Ensin stopattin Tavronitiksen jokisuussa ja sen rannan kukkaniityllä. Niityllä kuhisi lintuja mm keltavästäräkkejä , kivitaskuja ja töyhtökiuruja.

Töyhtökiuru kukkameressä


Seuraavaksi ajoimme Gramvoussan niemelle. Tämä niemeke on parhaimpia petostaijaus paikkoja. Tien varsi on karua kivikkoa ja pusikkoa, mutta elämää täynnä. Useat kirjotaskut vilisivät pusikoissa.



Gramvuossan maisemia


Tien varressa pysähdyin kuvaamaan sirittäjiä joita oli 3. 

Sirittäjä 

Niemimaan parkkipaikalla näimme retken ensimmäiset isot pedot. Hanhikorppikotkia leijui muutama taivaalla.



    
Hanhikorppikotka

Gramvoussan jälkeen kävimme pyörähtämässä Falassarnan vanhalla antiikin satamakaupungin raunioilla. Pensasmaasto oli mielenkiintoinen biotooppi, mutta emme ehtineet syvällisemmin tutustua alueen linnustoon. Ilta alkoi painamaan päälle ja oli aika siirtyä majatalolle valmistautumaan ensimmäiseen paikalliseen illalliseen.

Valmistautumista majatalon parvekkeella

Maisema parvekkeelta kohti Planiaksen kylää


Kämppä lämpiää tarvittaessa kamiinalla oliivipuilla




Majatalo on nimeltään House Kastri ja se löytyy Plataniaksen kylän kukkulalta. Illalliselle menimme läheiseen Agiokliman ravintolaan jossa nautimme paikallisesta herkku ruuasta Kimin ja Järveläisen Railan kanssa. Kyllä kelpasi mennä täydellä vatsalla nukkumaan.


Agiokliman terassilta näkymä


Su 10.4. ensimmäinen aamu. Oloni oli hieman flunssainen, mutta ei huono. Aamupalaksi tuhti satsi ruokaa. Juomaksi puristin joka aamu appelsiinimehua tuoreista appelsiineista. Buranaa poskeen ja ulos. Ensimmäisen retken tein yksin läheiselle kukkulalle. Aamu oli upea, vaikkakaan ei kovin lämmin. Lämpöä ehkä 18 asteen hujakoilla. Samettipääkerttuja lauloi joka puolella ja italianvarpuset tirskuivat. Turkinkyyhkyt huhuilivat ja peipot lauloivat. Olipa upeaa päästä ulos kevääseen. 


Samettipääkerttu koiras

Sirittäjä keväisessä tammessa


Kukkulan laella oli valtavasti kukkia ja joitakin perhosia.


Ritariperhonen ohdakkeen kukinnalla

ohdakeperhonen


Tästä palasin majatalolle välipalalle josta jatkoin Plataniaksen kylälle , kun Kim lähti hakemaan muuta seuruetta lentokentältä. Kylällä lenteli muutama ruostepääsky ja 12 mehiläissyöjää. Pääskyistä sain muutaman kuvan. Italianvarpusia kuvasin jonkin verran. Tämä oli minulle Wp-pinna. 


Ruostepääsky


Italianvarpunen

Pian porukat saapuivat hotellille ja majatalolle missä kaikki saivat hieman huilata rankan matkan jälkeen. Iltapäivällä pidettiin House Kastrissa lyhyt tutustumistuokio. Mukava ja rento seurue joiden kanssa varmasti viihtyy. Illalla lähdimme ensimmäiselle yhteiselle illallisella läheiseen Agiokliman ravintolaan. Jälleen herkullinen illallinen mm. kastanjaa ja juomaksi paikallista talon viiniä. Kyllä kelpaa. 

Ma 11.4. Jälleen hyvä aamupala. Paikallista jugurttia ja timjamihunajaa, tuoretta leipää ja tuoremehua.






Ensimmäinen yhteinen kohteemme oli Tavronitiksen ranta. Töyhtökiuruja ei nyt näkynyt, mutta pari pikkutylliä oli rannan kukkaloiston keskellä. Uimarannan kivikossa kähmyili lyhytvarvaskiuru.


Pikkutylli

Lyhytvarvaskiuru. 


Tästä jatkoimme Gramvoussan niemelle. Niemeen menevällä tiellä pysähdyimme pari kertaa petostaijille. Yhteinen lajilistamme kasvoi kovaa vauhtia: Arotasku, kirjotasku, punapäälepinkäinen, pronssi-iibis, pikkukotka, vuorikotka, hanhikorppikotka, käärmekotka...


Petostaijia Gramvuossan niemimaalla

Tuolla ylhäällä lentää pikkukotka vaalean muodon..


Nyt siellä menee käärmekotka. Katsokaa tummaa huppua ja
muuten vaaleaa alapuolta.

Gramvuossan lähes kärjessä on parkkipaikka josta lähtee polku Balosin uimarannalle. Polun ympärillä oleva aroalue olisi ehdottomsti tutustumisen arvoista maastoa, mutta pieni kiire alkoi olla kohti lounasta. Ehkä ensi kerralla sitten... 



Balosiin vievä polku



Balos hiekkaranta 

Takaisin paluu matkan varrella pysähtelimme jokusen kerran. Yhdessä pusikossa hääri idänrusokerttu ja kirjotaskuja nähtiin lähes 10. Keskipäivän kova valo ei anna armoa. Kuvien varjokohtia ei millään saa häivytettyä.




idänrusokerttu koiras

Kirjotasku koiras


Täältä ajoimme Kalivianin kylään lounaalle. Gramboussa restaurant tarjosi todella hyvän ruuan, kylmän ja herkullisen Charma oluen ja maisemat terassilta oli upeat. Hanhikorppikotkia, alppikiitäjiä, vaaleakiitäjiä, tervapääskyjä ja välimerenhaukkoja ihailimme odotellessamme ruokaa. 


Gramvuossa ravintola.

Tästä siirryimme takaisin Plataniaksen kylään kämpille. Porukat pääsivät hotellille huilimaan iltapäiväksi ja valmistautumaan seuraavaan illalliseen. Illallinen nautittiin Quizz tapasravintolassa. Jälleen todella herkkua! Mm. kotiloita Alpha oluen seurana. Eiköhän taas jaksa nukkua.

Ti 12.4. Reipas aamupala jälleen kämpillä ja ulos retkelle. Tänään suuntaamme Omaloksen kylään läheisen Agia järven kautta. Agia-lake on saaren parhaimpia lintukohteita , missä voisi retkeillä vaikka joka päivä. Yhdeksän jälkeen saavuimme järvelle. Siellä oli äänessä ruokokerttuset ja pikku-uikut. Liejukanoja ja nokikanoja oli paljon. Vesilinnut olivat jo todella vähissä. ainoastaan kaksi heinätavia ui saarella.  Ruskohaikara saalisti kaislikon reunassa ja hiirihaukat kaartelivat taivaalla. Alppikiitäjät pyydystivät hyönteisiä muiden tuhansien kiitäjien seassa. 



Agia-järven rehevää reunapusikkoa


Ruskohaikara

Hiirihaukka


Järveltä jatkoimme matkaamme ylös vuorille ja kohteena Omaloksen Kraateritasanko. Tasangolla on paljon viljelystä ja tekojärvi/allas. Reunojen pusikoissa oli paljon lintuja, mm. pensassirkkuja, punapäälepinkäisiä, mustapäätaskuja, vuorikirvisiä, keltavästäräkkejä, pensaskerttuja, kirjotaskuja, käenpiikoja... Täällä ilma on paljon viileämpää ja takki oli hyvä varuste päällä. Kävimme pyörähtämässä myös Samarian rotkon alkupäässä. Siellä hääri tulipäähippiäinen. Omaloksen niityillä oli vielä paljon kosteutta aivan hiljattain suleneesta lumesta. 


Omaloksen niittyjä


Samarian-rotkon lähtö


Tulvavesiä niityillä.





pensaskerttu

keltavästäräkkejä, ainakin 2-3 alalajia


Omaloksen kylässä söimme pienen välipalan, paikallisen tuorejuustotäytteisen piiraan Sfakian-pitan. hyvää oli. Omaloksesta ajelimme hissukseen takaisin Plataniakseen ja valmistauduttiin hieman aikaisempaan illalliseen. Taas syötiin hyvin paikallisessa Amarantos ravintolassa! Nyt oli herkkuna porsaan kinkku ja talon viiniä. Taas jaksaa nukkua.  

Huomenna tehdään 2 päivän retki saaren etelärannikolle ja niistä kuulumisia seuraavassa osiossa. Adios.




lauantai 18. kesäkuuta 2022

 2022 Alkuneljännes



Koska alkaa vuosi olemaan jo puolessa välissä ja ulkona vihdoin sadepäivä, on hyvä käydä läpi tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen retkiä.

Vuosi potkaistiin tuttuun tapaan käyntiin ekaekaa bongailuilla. Matkaan lähdettiin aluksi Jonin ja Mikan kanssa kolmistaan, mutta jo ensimmäisen kohteen jälkeen joutui Joni palaamaan kotiin kun se kärsi kipeästä vatsasta. Ensimmäinen laji oli Espoon Soukan kuningaskalastaja joka löytyi pusikosta nukkumassa lämpökameroiden ja taskulamppujen avulla. Ei häiritty sitä kuin sekunti ja lintu jäi nukkumaan paikalleen. 

Matka jatkui Jonilla kotiin ja mulla Mikan kanssa kohti Inkoota. Degerölandetista oli JB eli Jukka Brunell löytänyt edellisenä päivänä kiljukotkan. Päätettiin yrittää sitä ensimmäisenä, vaikka ajatus tuon linnun löytämisestä tuntui mahdottomalta. 
Paikalla ei ollut paljoa väkeä , koska Oulunseudun sepelhanhi ja keltahemppo olivat siirtäneet kovimmat bongarit aamuksi sinne. Myös osa oli etsimässä tunturihaukkaa Ilmajoelta. 
No pienellä porukalla kepitimme kuin kepitimmekin Clangan lentämässä matalalla kohti länttä. Muutama surkea dokkari kaukaa ja matka jatkui hymyssäsuin. 

+3kv kiljukotka Inkoo

Inkoosta matkamme jatkui Lohjalle Risteniin hakemaan helppo puute listalle. Pähkinähakki löytyi heti kun nousimme autosta ulos. 
Seuraava kohde oli Vantaan Pitkänsuon täyttömäki, missä tunturikiuru oli viihtynyt jo jonkin aikaa. Lintu löytyi melko helposti mäen laelta ruokailemasta rikkaruohoja. 


Tunturikiuru Vantaa

Päivän viimeinen kohteemme oli Pukkilan Popeda, missä oli nähty useampana päivänä maakotkia ja peltopyitä. Popedassa komppasimme peltoja lähes 2 tuntia, eikä kotkista tai pyistä näkynyt edes jälkiä. Ilta alkoi jo hämärtää, kun Joni oli tullut mukaan retkelle ja oli löytänyt peltopyyn jälkiä Torpin kylän rypsipellosta. Lähdimme komppaamaan peltoa eikä aikaakaan kun edestämme pyrähti ensin yksi lentoon sitten nousi kanahaukka jolla oli peltopyy kynsissä ja pian kolmas. 
Hyvä kun saimme tämänkin lajin listoille! Tästä ajelimme kotiin ihan tyytyväisinä saldoon 5 uutta lajia, eikä turhaan lähdetty ajamaan Ouluun, kun sepelhanhikin oli yöllä säikähtänyt paukuttelua ja kadonnut jonnekin totaalisesti. Spekulointina voisi sanoa, että olisimme juuri ehtineen Clangan jälkeen hoitamaan tunturihaukan, mutta ei pidä olla ahne, vaan tyytyä mukavaan retkipäivään kohtuullisen pienellä ajamisella tänä vuonna.


Seuraava Bongaus suuntautui Ilmajoelle loppiaisena 6.1. Siellä oli aina vaan viihtynyt nuori tunturihaukka. Matkaan lähdettiin Salon Markun autolla Mikan ja Jandan kanssa. Päästyämme Ilmajoelle näimme yhdellä Ilmajoen kylän ruokinnalla parven peltopyitä. Ajelimme Suoraan oletetulle haukkapaikalle. Porukkaa oli maastossa jo ihan mukavasti. Isto ja Ville-Veikko olivat olleet paikalla jo muutaman päivän Iston autolla. Staijailimme ja värjöttelimme napakassa pakkasessa jokusen tunnin, ennen kuin Hiekkasen Eino blokkasi linnun läheisen pihasaarekkeen puista. Tästä haukka lensi heinäpaalien päälle ja siitä ladon katon kulmalle. Siinä se oli ehkä vartin kunnes lensi matalalla näkymättömiin. Kaukaa muutama dokkari ja kohti seuraavaa lajia.





Nuori 2kv tunturihaukka Ilmajoki

Ilmajoella Ahonkylällä oli pieni parvi taviokuurnia ruokailemassa. Näitä saimme ihastella hetken kauniissa auringonpaisteessa, kunnes jokin säikäytti linnut. 




Taviokuurna Ilmajoki.

Ilmajoelta ajelimme tyytyväisinä kotiin pullakahvien kautta. 

Seuraava retki oli 16.1. kun kävimme hakemassa Jandalle muutaman vuosipinnan ja eliksen Helsingin Vanhankaupunginlahdelta. Sieltä löytyi elikseksi valkoselkätikka ja Masalasta haimme Jandalle elikseksi mäntysirkun.

La 22.1. lähdettiin Mikan kanssa Paraisten saaristoon retkelle. Ensin oltiin pari yötä Jurmossa Jurmo-innin majoituksessa. Mukava pikkutupa jossa oli vaatimaton keittiönurkkaus, kuistilla kuivakäymälä ja sisätiloissa sauna jonka lämmitimme su iltana. La päästyämme perille oli jo hämärää eikä havaintovihkoon kirjattu muuta kuin sarvipöllö.
Su heräiltiin hyvissä ajoin. Tuhti aamiainen, eväiden teko ja retkelle ennen auringonnousua. Saari kierrettiin lähes kokonaan. Rantoja pitkin lännestä eteläpuolelta itään. N. 16 km kävely oli melko uuvuttava täysissä tamineissa. Muutama mukava laji nähtiin. Rautiainen lintuaseman ruokinnalla, merisirrejä, lapasotkia ja pulmunen länsiriutalla sekä suopöllö kaakkoiskulmalla Grundvikinlahdella. Kuvattua tuli lähinnä merisirrejä..









Ma 24.1. siirryttiin Baldurilla Utöhön. Seuraavat 2 yötä oltiin Hannan majoituksessa luotsimäellä. Utössä nähtiin perinteiset lajit. Merisirri, punarinta luotokirvinen, sarvipöllö ja peukaloinen

Ti 25.1. ei tuonut ihmeellisiä lajeja, mutta mukavaa retkeilyä ja merisirrien kuvausta. Aamulla nähtiin muuttavana kevään ensimmäinen koirashaahka sekä kaakkuri ja 2 riskilää. 




Merisirrejä Utö

Ke 26.1. Normi aamurutiini. Aamiaisen jälkeen staijille ja hetkeksi vielä saarta kiertämään. Merisirrejä, luotokirvisiä , peukaloisia ja sarvipöllö edelleen saaressa. Kämpän siivous ja Baldurilla kotia kohti.

Seuraava bongaus oli Su 6.2. Asikkalan Vääksyssä oli ollut jonkin aikaa bongattavissa Mahdollinen taigaisolepinkäinen. Ei uutta Suomielistä, mutta Wp-pinna voisi olla tiedossa... Katsotaan mitä RK sanoo.


Taigaisolepinkäisen piirteitä omaava isolepinkäinen Vääksyssä


11.2. käytiin Jandan kanssa pöllöretkellä Vihdissä. Pari lehtopöllöä kuultiin Moksin alueella. 

12.2. käytiin bongaamassa Jandalle elis hiiripöllöstä Helsingin Lapinlahdesta. Samalla käytiin katsomassa Soukassa luhtakanaa. 

Su 20.2. käytiin etsimässä helmikuunpinnaksi kiljukotka Espoon Soukan kasavuorelta Mikan ja Jandan kanssa. Lintu löytyi tovin staijauksen jälkeen. Staijilta nähtiin myös maakotka, 15 merikotkaa, kanahaukka, hiirihaukka, varpushaukka, sepelkyyhky ja uuttukyyhky. Kotimatkalla Vanjärveltä vielä merihanhi ja pyrstötiaisia.

5.3. käytiin Jandan kanssa lumikenkäretkellä Vihdin Metsäkylän Ropakossa. Mm. kanahaukka, töyhtötiainen, hömötiainen ja pikkukäpylintu löytyi.

Su 6.3. käytiin Hangon retkellä Mikan ja Nykvistin Teijon kanssa. Mm. kevään ensimmäisiä kiuruja ja mustavaris. Peippoja ja järripeippoja lauloi Haaganpuistossa. Vesilintuja oli runsaasti merellä. Mm. pilkkasiipi, mustalintu, uivelo ja lapasotka.



Isokoskelo naaras Hanko

Seuraava linturetki tehtiin Jandan kanssa kahdestaan Utöhön 12.-14.3. 
La 12.3. oli Baldurilla mukava keli, joten staijailtiin lähes koko matka. Kannella tapitti myös Helstolan Jari, joka jäi Jurmoon. Matkalla nähtiin jokunen riskilä, haahka ja ristisorsapari. Perillä meitä odotti yllätys kun Dege ja Hessu Toljander olivat myös samassa majoituksessa. Illalla ei enää ollut valoja retkeilyyn joten asetuimma taloksi luotsimäelle ja kävimme pikaisesti kylässä Jorman ja Outin talossa.

Su 13.3. Päästiin aamupalan jälkeen aamustaijille luotsiasemalle. Merellä muutti mm. ruokkeja ja riskilöitä, alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä. Haahkoja ja tukkakoskeloita. Monia uusia lajeja Jandalle. Saaresta löytyi mm. kangaskiuru,  luotokirvisiä, ja peukaloisia. Isokoskeloita ja merimetsoja oli fladanilla.  



Isokoskelo naaras luotsikutterin heijastuksessa

merimetsoja päivälevolla

Ma 14.3. aamupalan ja aamustaijin jälkeen kämpän siivous ja kotiinlähtö. Aamustaijilla muutti ruokkeja toista sataa ja riskilöitä näkyi yli 50. Saaresta uutena lajina vuodelle tylli. 

Su 20.3. pidettiin muutonseurantapäivä Lerbackan lavalla Nykvistin Päivin ja Teijon, Mikan, Sundqvistin Karin ja Käyhkön Jandan kanssa.
Muutolla näkyi mm. Hanhia, kyyhkyjä ja petoja. Myös kiuruja, kottaraisia, kulorastaita ja töyhtöhyyppiä matkasi kohti pohjoista. 

Ke 23.3. Lähdettiin retkelle Porin suuntaan Mikan ja Teijon Kanssa. Menomatkalla selailtiin valtavia hanhiparvia Eurajoen pelloilla. Löysimme pikkujoutsenia, lyhytnokkahanhia ja punakaulahanhen.


Punakaulahanhi Eurajoki

Porissa etsittiin aikamme pikkukanadanhanhea, kunnes joku onnistui sen löytämään Pietniemen pelloilta. 

Pikkukanadanhanhi metsähanhien seurassa

Su 27.3. Käytiin vielä päiväretkellä Hangossa Mikan ja Teijon kanssa. Vedalla nähtiin mm. ristisorsa ja kuultiin luhtakana. Haagapuistossa liejukana. Longörenin tyvellä luotokirvinen ja pajusirkku. kaatopaikalla pulmunen ja hemppo. Loppuun vielä aina niin kuvauksellinen isokoskelo hienon tukkansa kanssa. Seuraavaksi blogiin Kreetan matkan parhaita..


isokoskelonaaras Hanko