Syksyinen Kreeta

Tänä vuonna vetäisin ensimmäisen ulkomaanretkeni Tringalle lintuyhdistyksemme oppaana. Matka suuntautui itselleni jo tutuksi tulleelle Kreetan saarelle Kreikkaan. Nyt lähdettiin liikkeelle syksyllä, joka oli minullekin uusi kokemus. Retken osallistujamäärän pidän pienenä. 7 hlöä ja opas, jotta mahdumme hyvin pikkubussiin ja liikumme vain yhdellä autolla. Kreetan reissun erikoisuus on myös se, että täällä keskitytään lintujen lisäksi kulinaristisiin nautintoihin todella hyvän paikallisen ruuan merkeissä. 

Pilottimatkoilla on taipumus olla hieman ennalta arvaamattomia. Näin oli tälläkin kertaa. Lintuja oli mielestäni odotettua vähemmän. Valtaosa saarella pesivistä mukavista lajeista oli jo siirtynyt Afrikan puolelle ja keskeisen Euroopan lajit olivat myös muuttaneet saaren yli Afrikkaan. Syksyn pitäisi olla jo tähän aikaan kosteampaa ja rehevämpää, mutta koko kesän yli jatkunut kuivuus koetteli saarta. Myöskään virtaukset pohjoisesta eivät osuneet meidän viikolle, vaan tuuli oli lähinnä etelän puoleisilta suunnilta. Ei niin hyvä juttu pohjoisesta tuleville linnuille. 

Saarella oli jonkin verran meille tuttuja lajeja kuten peippoja, kiuruja, niittykirvisiä ymv. Jokunen kiva laji oli vielä kuitenkin lähtökuopissaan syysmuutolle, kuten välimerenhaukat, joita näimme kymmeniä. Mm. ruskohaikarat olivat jo vaihtuneet harmaisiin serkkuihin. 

Toisaalta, jos kerää esim. Kreikan- tai Kreetanpinnoja, on tällainen retki hyvin mielenkiintoinen, koska saarella näkee lajeja joita ei kesällä siellä näe. Siksi monet paikalliset odottaa syksyä vesi kielellä. Esim. sellainen laji kuin jänkäkurppa on heille upea laji, meille toki tutumpi. Löysimme myös porukalla yhden suurharvinaisuuden saarelle. Hypää kyytiin, nyt mennään...

1. päivä, la 21.10. aamulla aikainen siirtyminen Vantaalle lentokentälle klo 4:00. Retkiporukkamme löytyi mukavasti lähtöaulasta jossa tulostettiin kimpassa liput ja laput matkalaukkuihin. Kamat hihnalle ja siirtyminen turvatarkastuksen läpi odotteluaulaan. Perinteiset ylihintaiset sämpyläkahvit odotellessa ja sitten pääsimmekin ajallaan koneeseen.  Lähtö oli hieman myöhässä.

Perillä Hanian lentokentällä olimme n. 10:30. Kuskimme Kim oli meitä odottamassa ja ripeästi pääsimmekin matkaan kohti Plataniasta. 1 pariskunta jäi läheiseen Esthisis hotelliin ja loput House Kastriin. Molemmat ylä- Plataniaksen alueella. Minä sain huoneeksi ns. rotanloukun , eli alakerran huoneen joka on suurimmaksi osaksi maan alla. Ihan siisti ja mukava huone. Pikainen asettuminen taloksi ja heti mennään.

Lähdimme noin yhden maissa ensimmäiselle lounaalle upeaan Drakiana ravintolaan jonne on n. 3 km kävely. Keli oli kuuma ja hiki virtasi jo heti alussa. Kävelymme kesti toista tuntia, koska useaan otteeseen oli pakko pysähdellä lintuja katsomaan ja kuuntelemaan. Lajeja mm. mustapääkerttuja runsaasti, sikkikerttusia, virtavästäräkki ja  reissumme ainoa nuolihaukka. Sitten pääsimmekin ravintolaan. Pöytä oli meille katettu ulos lehtipuiden keskelle aivan joen rantaan josta saimme syödessä ihailla mm. kuningaskalastajia, sillkkihaikaroita ja virtavästäräkkejä. Ruoka oli todella hyvää ja sitä oli paljon! 

Nuolihaukka (Falco subbuteo)

Iso osa porukastamme halusi autokyydillä takaisin hotellille. Pääasiassa kaikki halusivat myös lepäillä kämpillä iltapäivän uuvuttavan pikän päivän takia. Tämähän ei ollut varsinainen retkipäivä. Minä lähdin Timon kanssa tarkastamaan muutaman lähialueen retkikohteen. Tavronitiksen jokisuu oli lähes rutikuiva. mereen asti ei vettä virrannut, mutta rannan lähelle oli jäänyt muutama lammikko. sieltä löytyi mm jänkäkurppa. 

Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)

Päivälevon jälkeen pidimme ensimmäisen iltahuudon House Kastrin kattoterassilla auringon laskiessa ja sitten lähdimmekin illalliselle läheiseen Agiokliman ravintolaan. Mahat täyteen herkkuja ja hotellille nukkumaan. 

2. päivä su 22.10. Aikainen herätys ennen auringon nousua ja yhteinen aamiainen House Kastrin alakerrassa. Tästä lähdimme aamun sarastaessa ensimmäiselle retkelle saaren länsipäähän Falassarnan alueelle. Matkalla kuitenkin pari pysähdystä Tavronitiksen alueelle. Jokisuusta kaikille reissulajiksi jänkäkurppa. Kuningaskalastaja pyrähti myös jokisuulla. Niityt olivat tyhjiä linnuista. Kaikkialla on rutikuivaa. 

Kuningaskalastaja (Alcedo atthis)

Tavronitiksen pelloilla ihmeteltiin mm. paikallisia varpusia. Ainoa laji mitä täällä pitäisi olla harvalukuisen pikkuvarpusen lisäksi on italianvarpunen, mutta ei alla oleva siltä näytä. 

Jokin pensasvarpunen... ( Passarella .. jotain

Falassarnan alueella oli pääasiassa tavalliset lajit. Sinirastaita ainakin 2 , harmaasirkkuja, töyhtökiuruja, hemppoja, merellä useita välimeremliitäjiä sekä mustapäätaskuja.

Mustapäätasku koiras ( Saxicola rubicola)

Nälän saapuessa kävi Kim etsimässä meille hyvän ravintolan mistä saimme tuoretta paikallista kalaa, sekä kalmaria ja mustekalaa.. Olihan hyvää ja kallista. 

Tästä siirryimme pikkuhiljaa kohti Balos- uimarannan parkkipaikkaa petostaijille Gramvousan niemimaalle. Hanhikorppikotkia näimme jokusen, Hiirihaukkoja, muuttohaukan ja useita välimemrenhaukkoja. Paikallisia pikkulintuja todella vähän . Ainoastaan jokunen töyhtökiuru näkyi maastossa. Niemimaan alun upea niittyalue oli jäänyt valtavan parkkipaikan alle joten eipä siinä enää ollut linnun lintua.  Pysähdyimme vielä Kissamoksen viljelys alueilla, mutta mitään uutta lajia retkelle ei tullut. Illalla jälleen hetken rauhoittuminen kämpillä, suihku ja valmistautuminen iltahuutoon. Sen jälkeen jälleen illalliselle ja ähkynä nukkumaan. Retken pituus 114 km ja 10h 18 min. Päivän lajimäärä 42

3. päivä ma 23.10. Aikainen herätys ja liikkeelle kohti Kissamoksen satamaa ennen auringon nousua. Ajomatkaa olisi n puoli tuntia ja tänään edessä olevalle meriretkelle olisi tarkoitus startata auringon nousun aikaan.  Meriretki siirrettiin heti matkan  alkuun vallitsevien tuuliolosuhteiden takia. Tänään olisi tyyntä, mutta loppuviikosta tuuli yltyy. 

Merelle päästiin aikataulussa. Matkattiin hissukseen kohti ulompia saaria. Aamupala nautittiin veneessä menomatkalla. Nyt kierrettiin 2 saarta ympäri. Sekä Agria Gramvousa ja Imeri Gramvousa. Agria on villi saari jossa ei ole mitään asutusta. Saarta asuttaa lähinnä villiintyneet vuohet jotka saavat tarvittavan juomaveden rannan kivenkoloista minne kerääntyy sadevettä ja kasveista. Imeri on ollut asuttu jo satoja vuosia. Nykyään Venetsialaisten  linnasta on  jäljellä enää rauniot ja asumukset lähinnä kesämökkejä. 

Retkellä olisi ollut  tarkoitus nähdä merilintuja, mutta ensimmäistäkään emme nähneet. Sen sijaan tästä muodostui upea välimerenhaukkaretki. Haukat olivat vielä reviireillään ruokkimassa jälkikasvua. Haukkoja näimme yli 40 yksilöä. Nuoria haukkoja oli paljon. 

Välimerenhaukka (Falco eleonorae) 1-kv

Välimerenhaukka (Falco eleonorae) 1-kv

Veneestä päästyämme suuntasimme vielä iltapäiväretkelle läheiselle Agia- järvelle. Mukavimmat havainnot olivat 2 pikkukotkaa, 5 ruskosotkaa, ja pikkuhuitti, jonka kaikki näkivät hyvin. Tutut pikku-uikut, liejukanat ja merimetsot kirjattiin reissulajeiksi, sekä muutolla olevat tukka- ja punasotka. 

Vaalean muodon pikkukotka (Aquila pennata)

Leppoisan järviretken jälkeen palailimme takaisin holleille ja tutut kuviot, pesulla käynti ja iltahuuto House Kastrissa ja sen jälkeen taas syömään. Retken pituus 159 km ja 11h 6 min. Päivän lajimäärä 51.

4. päivä ti 24.10. Tänään olisi siirtyminen saaren poikki etelärannikolle kohti Ioanniksen kylää, mutta sitä ennen on paljon retkeä edessä. Aamulla herättiin n, puoli tuntia ennen auringon nousua. Porukka kasaan ja siirtyminen Agia järvelle. Kim kävi hakemassa meille aamupalasämpylät ja kahvit. Järvellä pörräsi satoja haarapääskyjä, Nähtiin yksi rytikerttunen ja pari ruokokerttusta. Kahdella silkkikerttusella taisi olla jotkin kosiomenot meneillään, kun eivät välittäneet meistä mitään. Harvoin saa näitä kuvata niin avoimesti. 4 silkkihaikaran seassa oli 1 jalohaikara. 

Silkkikerttunen (Cettia cetti)

Agia - järveltä siirryttiin Georgiopolin kosteikolle. Kosteikolla touhuaa paljon pikku-uikkuja, liejukanoja ja jokunen luhtakana. Paras havainto oli kuitenkin saarella jo 11 vuotta yksinään hengaillut pikkumerimetso. Nyt oli liian kaukana väreilyssä kunnon kuvaan. Sen sijaan mustapäätaskuja on joka puolella. 

Mustapäätasku (Saxicola rubicola)

Iltapäivä ajettiin rauhallisesti muutaman kerran pysähdellen , jos vaikka partakorppikotka näkyisi reissulajiksi, mutta ei näkynyt. Useita hanhikorppikotkia näimme. Lounaalle pysähdyttiin nyt Anopolin kylään. Reissulajilistaan kirjattiin mm tiltaltti. Aradenan rotkolla pysähdyttiin katselemaan maisemia ja käppäiltiin raunioilla, mutta lintuja todella vähän. 

Iltapäivällä päästiin perille Ioanniksen kylään jossa buukkaaminen hotelliin alonia guesthouseen  ja iltapäivä kävelylle kylälle. Sanoin porukalle kuulleeni tagauunilinnun ääntä, mutta en ollut ihan varma. 2 maakotkaa lentelivät vuoren rinteillä. 

Minun ja Kimin yhteinen huone Alonia guesthousessa

Illalla syötiin vielä maittava ja tuhti päivällinen auringon laskettua hotellilla. Paikallista Sfakialaista ruokaa, mm vuohen  kareita. Vuohi oli vähän ennen meidän tuloa teurastettu takapihan laumasta.. Voiko tuoreempaa tai parempaa enää toivoa. Illalla aloittivat kyläpöllöset tutun konserttinsa. Kylläisinä iltahuudon jälkeen nukkumaan. Retken pituus 126 km ja 11 h 23 min. Päivän lajimäärä 53.

5. päivä ke 25.10  Aamulla heräiltiin pitkien yöunien jälkeen ennen auringon nousua. Kyläpöllöset olivat edelleen äänessä. Aamukävelylle lähdettiin yhdessä ennen aamupalaa. Käppäiltiin kylän reunaa ja palanmatkaa läheiseen pieneen rotkoon. Pari peukaloista, mustapäätasku ja  peipot pitivät elämää.

 Takaisintulomatkalla kuulin oliivilehdosta jälleen taigauunilinnun tsiyi- kutsuääntä. Olin varma että se on jossain lähellä. Pian Henna äkkäsi linnun läheisessä pusikossa. Näin itsekin sen hyvin, mutta nopeasti. Lintu katosi oliivilehtoon enkä saanut kuvaa. Oli pakko mennä aamupalalle hotellille. Päätin vielä yrittää linnusta kuvaa aamiaisen jälkeen. Onnistuihan se , vaikka lintu oli äärimmäisen vikkelä tiheissä lehtipuissa. Hieno havainto! Ilmeisesti Kreikan 8. ja Kreetan toinen havainto lajista. 

Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus)

Hynmyssäsuin palattiin hotellille. Buukkasimme itsemme ulos ja siirryimme autoon. Matkattiin takaisin päin, Aradenan rotkon yli rautasiltaa pitkin. Pysähdyimme Ekklisia Agia Ekaterini kirkon parkkipaikalle. Yksi hanhikorppikotka lensi läheltä, mutta kamera ei ollut valmiina . Kangaskiuru oli ainoa lintu maastossa. 

Tästä ajelimme Fragkokastellon linnoitukselle. Staijailimme merelle, Joku kävi uimassa ja komppasimme hetken rannan kosteikkoa. Merellä lensi yksi idänpikkuliitäjä, kosteikossa oli yksi kähmy virtavästäräkki, rannassa ui 2 karimetsoa. Muuten kovin hiljaista. Kim kävi sillä aikaa tsekkaamassa ravintolan meille. Maittava lounas syötiin tutussa Oasis tavernassa. 

Matka jatkui rannikkotietä itään. Kuivilla pelloilla oli kovin vähän lintuja. Yhteen kohtaan pysähdyimme missä näin jonkin lepinkäisen. Tämä osoittautui nuoreksi pikkulepinkäiseksi.

Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) 1-kv

Käppäilimme läheisen pellon halkovaa tietä rantaa kohden, koska tässä tuntui olevan edes jokunen lintu. Pian porukat blokkasi edessämme piikkilangalla toisen lepinkäisen. Tämä oli 1-kv punapäälepinkäinen.. 

punapäälepinkäinen (Lanius senator)

 Pelloilla oli myös  ainakin 4 töyhtökiurua ja 4 harmaasirkkua. 

Harmaasirkku (Emberiza calandra)

Niinpä tuli aika jättää etelärennikko taaksemme ja suunnata kotia kohti vuorten toiselle puolelle. Matkalla pysähdyimme vielä Georgiopolin kosteikolla, Nyt pikkumerimetso oli paremmin kuvattavissa. 

Pikkumerimetso (Phalacrocorax pygmecus)

Iltapäivällä jälleen kämpillä suihku ja kokoontuminen iltahuudolle kattoterassille. Huudon jälkeen päivälliselle Plataniakseen. Retken pituus 157km ja 11h 4min. Päivän lajimäärä 45.

6. päivä to 26.10.    Tänään vuorossa upea Omaloksen retki. Aamulla kuitenkin herätys ennen auringon nousua ja suunta Agia järvelle. Järvellä hyönteisjahdissa jälleen paljon haarapääskyjä, joiden seasta löysimme muutaman ruostepääskyn. Rannan lehtipuissa istui vaalean muodon pikkukotka. Muuten aika lailla samat linnut järvellä. Aamupalapatongit ja kahvit nautittiin jälleen järven rannassa. 

Tästä suuntasimme kohti vuoria ja Omaloksen ylänkö tasankoa, kilometrin korkeuteen. Tasangolla oli jälleen mukavan rauhallista. Kangaskiurut lauloivat. Hanhikorppikotkia leijui taivaalla n. 70,  muutama välimerenhaukka saalisti myös taivaalla. Niityllä näimme myös muutaman niittykirvisen ja kiurun. Samarianrotkon suulla katselimme kalliopääskyjen saalistuslentoa ja kuulimme alppivaristen ääntelyä kaukaisuudesta. 

Kalliopääsky (Ptyonoprogne rupestris)

Samariarotkon lähtöpaikka

Lounaalla kävimme paikallisessa tavernassa. Nyt söimme hieman kevyemmin paikallista piirakkaa ja salaattia. Loppupäivän katselimme ja komppasimme tasangon lampareita joilla oli kyllä vettä, mutta ei oikeastaan yhtään lintua. Mustapäätaskuja jokunen. Kun saimme riittävästi ulkoiltua tasangolla, lähdimme kotimatkalle kohti Plataniasta. 

Omaloksen kylä syksyn värejä jo näkyvissä

Kämpillä suihkun kautta kattoterassille iltahuudolle ja syömään. Tänään söimme Plataniaksen kylällä Qizz ravintolassa paikallista kalakeittoa. Hyvää oli. Illalla takaisin kämpille ja nukkumaan kylläisenä.  Retken pituus 90km ja 10h 55 min. Päivän lajimäärä 59.

7. päivä pe 27.10. Tänään oli vuorossa extra-retkipäivä. Retki oli vapaaehtoinen ja maksoi kuluineen 50 euroa/hlö. Vuorossa olisi piloottiretki vuorille yli 1700 m korkeuteen. Nähtäisiin varmasti petolintuja. Aamulla startattiin lähes kaikki liikkeelle aikaisin 2h ennen auringon nousua. Ajomatkaa olisi edessä reilu 3 tuntia. Aamukahvilla käytiin huoltamolla Rethymnonissa. Tästä lähdettiin ajelemaan kohti vuoria ja Skinakas observatoryä. Matkalla teimme yhden pysähdyksen. Tässä lauloi pensassirkku. Maastossa vilisi paljon lintuja. Lähinnä peippoja, tiklejä ja hemppoja.

 Perille päästyämme edessämme avautuivat huikeat näkymät joka suuntaan. Ylhäällä oli aluksi kova tuuli ja melko viileää, alle 10 astetta. Pian tuuli rauhoittui ja aurinko alkoi lämmittää, Myös väreily lisääntyi voimakkaasti. Se pilasi kuvien laadun lähes täysin. 

Skinakas observatorio

Petolintuja näimme ihan mukavasti. Hanhikorppikotkia kymmeniä, maakotkan, muuttohaukan, hiirihaukkoja, tuulihaukan. Lammergeieriä tai vuorikotkaa emme löytäneet. Alppinaakkoja ja alppivariksia lenteli jokunen. 

Hanhikorppikotka (Gyps fulvus)

Maakotka (Aquila chrysaetos)

Riittävästi staijattuamme, lähdimme kotia kohti. Matkalla pysähdyimme jonnekin vuoristokylään lounaalle. Erittän maukkaita paikallisia ruokia. Vielä piipahdimme Arkadin luostarin kautta. Siellä kävimme kahvilla ja katselimme lintuja. 2 mustaleppälintua hyppi muureilla, naakkaparvi touhusi pellolla ja ylitsemme lipui haarahaukka. Tästä suuntasimme takaisin Plataniakseen kämpille suihkuun ja iltahuutoon House Kastrin kattoterassille. 

Iltahuudon jälkeen menimme illalliselle läheiseen Agioklima ravintolaan. Vatsat täyteen herkullista ruokaa ja hotellille nukkumaan kylläisenä. Sängyssä maatessani kuului etupihalta minervanpöllön ääntelyä. Eikä se kuulemma ollut atrappi , jollaiseksi sen aluksi ajettelin. Mukava laji vielä reissulajistoon.  Retken pituus 315km ja 11h 58min. Päivän lajimäärä 44

8. päivä la 28.10. Tänään on kaikilla kotiinlähtöpäivä ja vapaapäivä, kun lento Suomeen tuli varattua Norskilta ja se lähtee vasta vähän ennen puoltayötä. Niinpä päätin lähteä yksin retkelle kohti tuntemattomaa kaatopaikkaa. Kaikilla kuitenkin vielä yhteinen aamiainen House Kastrin alakerrassa ja sitten kyselyä, missä sijaitsee paikallinen kaatopaikka. Kukaan ei meinannut tietää missä se sijaitsee. Google maps ei tiedä asiasta yhtään mitään. Kim kävi kysymässä yhdeltä paikalliselta joka osasi neuvoa kylän missä se on. 

Ajelin Kimin ja Railan autolla lentokentän taakse pikku kylään. Onnekseni näin jäteauton ajavan edelläni ja päätin seurata sitä. No sehän johdatti minut suoraan kaatopaikalle. Jes! Lokkeja valtavasti!

Hanian kaatopaikka

Harmikseni olin jo pakannut kaukoputken matkalaukkuun, enkä voinut etsiä lokkimassasta harvinaisuuksia. Mutama selkälokki kuitenkin löytyi tuhansien etelänharmaalokkien seasta. Pari mustaselkäistä intermedius tyyppistä ja yksi tummanharmaaselkäinen heuglini tyyppinen.  Kattohaikara oli myös jäänyt herkuttelemaan kaatopaikan antimilla. 

Kattohaikara (Ciconia ciconia)

selkälokki ( Larus fuscus intermedius) mielestäni

Selkälokki samaa intermedius tyyppiä?

kaatopaikan kippi

nuoren etelänharmaalokin sulka

Kaatopaikalta kävin tsekkaamassa vielä yhden potentiaalisen lampareen Lake Maheridan Hanian lentokentän takana. Maasto oli muutenkin mielenkiintoista viljelys aluetta. Lampi oli täysin tyhjä linnuista... Uskoisin kuitenkin , että muuttoaikoina täällä voisi olla lintuja. 

Lake Maherida

Tästä kiirehdin takaisin kämpille tankkiaseman kautta. Kävin pikalounaalla ravintola Red lipsissä. Taisin olla viimeisiä asiakkaita tänä vuonna. Olutkin jonka tilasin oli kolmanneksi viimeinen jääkaapissa. Kesäloma paikallisilla häämöttää. Vielä tuliaisostokset ja kämpille. 

Viimeiselle yhteiselle illalliselle lähdimme klo 18. Ennen sitä pieni huili House Kastrin uima-altaalla. Dinner oli ravintolassa 50 shades of grill. Minä keräsin porukat kyytiin ja ajoimme autolla ravintolalle, kaikki matkatavarat mukana. Ruoka oli jälleen älyttömän hyvää. Ravintolassa jätimme jäähyväiset Kimille ja Railalle. Ajelimme lentokentälle. Porukat aulaan ja ajoin auton parkkiin, minne vuokra-autot palautetaan. 

Lento lähti ajallaan ja kotona Suomessa olimme 3:30. Janda oli minua vastassa lentokentällä.

Kiitos vielä kaikille Tringalaisille  osallistujille ikimuistoisesta retkestä ja seurasta. Timolle erityiskiitos gps tietojen jakamisesta. Mukava nähdä päivän retkien ajot ja kilometrit. Sekä tietenkin matkamme houstaajat Kim ja Raila. Te teette nämä reissut mahdollisiksi. Reissun kokonaislajimäärä jäi 90:een

Ensi keväänä huhtikuussa on jo tiedossa seuraava retki Kreetalle. Se ei ole Tringan retki, joten sinne pitää varata paikka Kreetan maun sivujen kautta ja hommata lentoliput itse. 

Myös ensivuoden syksylle on jo suunnitteilla Tringan retki Kreetalle. Ajankohta on muutaman viikon aikaisempi joten ehkä lintuja on enemmän, tiedä häntä. Tsau.

Ulkona, perillä. Suomen lappi.

Tänä kesänä päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni, käydä keräämässä muutaman kk- pinnan lapista niin elokuun kuin syyskuunkin puolelle. Samalla halusin näyttää Jandalle Suomen lappia, missä hän on käynyt vain lapsena. Jos haluaa nähdä kauneinta lappia, on mentävä kauas. 

Viime vuonna jätettiin lapinreissu väliin korkeiden polttoainehintojen takia. Eipä se tänäkään vuonna niin halpaa ollut, mutta muutaman vuoden takaisa hintoja saisi varmaankin odotella loppu elämänsä. Joten matkaan lähdettiin Jandan ja Blinin kanssa matkailuautolla pe 25.8. 

Menomatka päätettiin ajella itäistä reittiä. Ensimmäinen yöpymispaikkamme oli Siilinjärvellä Raasion lintutornin parkkipaikalla. Perillä oltiin vasta pimeän aikaan, joten lintuhavaintoja ei vielä kertynyt. 

La 26.8. heräiltiin auringon kanssa samaan aikaan. Minä söin aamupalan ja Janda jäi nukkumaan. Aamu oli kaunis, tyyni ja aurinkoinen. Lintuja ei montaa ollut näkyvissä, Parhaana voisi mainita vp tundrakurmitsan. 

vaihtopukuinen tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) Siilinjärvi

näkymä Siilinjärven Raasion lintutornista.

Siilinjärvi jätettiin pian taaksemme ja matka jatkui kohti pohjoista. Matka taittui mukavasti kohti seuraavaa päämäärääme Kuusamoa. Lapinlahti, Iisalmi, Sonkajärvi, Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi ja lopulta Kuusamo. 

Kuusamossa tapasimme Jandan vanhan ystävän Hennin hänen tyttärensä kanssa Kuusamon portti nimisessä kahviossa. Hetken rupattelut ja matkamme jatkui porosukka ostoksille Riipiselle. Sieltä saa kuulemma maailman parhaat ja kauneimmat sukat =). Tulihan sieltä ostettua kaikkea muutakin. 

Tästä suuntasimme hakemaan Jandalle elikseksi lapintiaisen vanhasta varmasta paikasta Petäjälammentien suoran päästä. Eikä paikka pettänyt tälläkään kertaa. Illaksi menimme yöpymään Oulangan kansallispuistoon. Kansallispuistopinna Jandalle. Yövyimme Oulanka-joen rannassa lähellä Mataraniemeä. Siellä oli rauhallinen p-paikka ja mukava grillipaikka. Illalla kävimme ihailemassa yksiä Suomen kauneimpia jokimaisemia.

Oulankajoen virtaa

Su 27.8. heräiltiin Kuusamon Oulangan kansallispuistossa. Aamupala nautittiin jälleen auringon noustessa. Tästä siirryimme etsimään kuukkelia Kiutakönkään puolelle. Matkalla hiekkatiellä tepasteli naarasmetso ylväästi. En ehtinyt kaivaa kameraa esille kun se pyrähti lentoon kadoten männikön sekaan. Elokuunpinna minulle ja kk-ässä. 

Pian olimmekin luontokeskuksen parkkipaikalla. Tästä kävelimme katsomaan Kiutakönkään kosken, mutta kuukkelia emme nähneet. Koskikara touhusi vuolaassa koskessa ja hömötiaiset kävivät ihmettelemässä meitä grillikatoksella. 

Kiutaköngäs Kuusamo

Kiutaköngäskin jätettiin taaksemme suunnaten edelleen kohti pohjoista. Siirtymän alkuun otettiin pitkä hiekkainen metsätie. Ajeltiin hissukseen ja kuunneltiin ikkunasta ääniä. Jossain kohtaa keskellä metsää kuului pusikosta tik-ääniä. Muutama kähmy pohjansirkku piti elämää tienvarsi pusikoissa. Jandalle jälleen elis. dokkarikuvat ja eteenpäin. Evästauko pidettiin Vallioniemen lähellä olevalla levähdyspaikalla. Kaksi pohjansirkkua tiksutteli myös täällä. Taitaa pohjansirkku olla tälllä hetkellä melko yleinen täällä pohjoisessa. 

Pohjansirkku (Emberiza rustica) Kuusamo

Posiossa laiteltiin jo tienvarsiin aurausmerkkejä. Taitaa talvi olla jo pikkuhiljaa ovella. 

Seuraava pysähdyksemme oli Pelkosenniemen Sokanaavan luontopolku Luiron kylässä. Parkkipaikalta on n. 600m kävely todella huonokuntoista leveää pitkospuuta pitkin läheiseen metsäsaarekkeeseen, missä sijaitsee lintutorni, joka sekin huonossa kunnossa. Varovaisuutta noudattaen kuitenkin selvisimme vammoitta ja saimme katsella rauhassa aavan linnustoa. 

Käpytikka ruokaili lähistöllä, 2 muuttohaukkaa kaarteli taivaalla, kaakkuri teki ohilennon, uiveloita sukelteli kosteikoissa, kurki ja joutsen piti ääntä aavalla ja käpylinnut ääntelivät kuusisaarekkeessa. Muuten oli täydellisen hiljaista. Edes tuuli ei humissut korvissa. Hieno hetki.

Pelkosenniemi Sokannaapa luontopolku

Sokanaavalta siirryimme Ivalon Mellanaavalle jätevedenpuhdistamolle. Lintuja iltapäivästä kovin vähän. Yksi tik-sirkku, haapanoita ja telkkiä lampareissa, sinirintoja useita, lapinkirvinen ja paljon pajusirkkuja. Naakkoja 4 puhdistamolla, sinisuohaukka lenteli suolla ja uivelo uiskenteli lammikoissa. Tomaattia kasvoi maatuvissa ulostekasoissa paljon. Autolla söimme romanttisen hirvisalamipastaaterian. Pian jatkoimme matkaa. 

Illalla olimme aikataulutavoitteessamme lähellä Saariselkää Tankavaaran kultakylässä. Täällä kävimme iltasaunassa mukavassa puusaunassa, pihalla söi polttiaiset ja katselimme lännenkylää. Tästä ajoimme Kiilopäälle yöksi saunan raikkaina.

Tankavaaran kultakylä

 Koska kiilopään parkkipaikalla on matkailuautolla yöpyminen kielletty, siirryimme pätkän taaksepäin läheisen linkin liittymään yöparkkiin. Tässä grillailimme auringon laskiessa ja nautimme eväitä.

Ma 28.8. Aamulla herätys hieman ennen auringon nousua ja siirtyminen kiilopään parkkikselle. Tässä keitin aamukahvit ja söin pienen aamupalan. 

Ennen auringon nousua lähdin yksikseni kävelemään kohti kiilopään huippua. Janda jäi jälleen nukkumaan. Heti polun alussa pölähti riekko polunvarresta lentoon. Rauhallisesti kiipesin polkua ylöspäin ja tarkastelin kivikkoa lämpökiikareilla. Portaiden oik. puolella oli jotain lämmintä. Lähemmäs päästyäni löysin siitä 4 kiirunaa nauttimassa aamun ensisäteistä. Sain kuitattua kk- pinna puutteen joka jäi harmittamaan Arton ja Juhan kanssa täällä käydessä viime kerralla. Nyt olivat helposti löydettävissä.

Kiilopään kivikkoa ja 4 kiirunaa

2 kiirunaa (Lagopus muta) 

Lapinsirkku ( Calcarius lapponicus)

Kiilopäältä Tultuani alas oli Jandakin jo heräillyt. Aamupalalle menimme läheiseen Suomen Ladun hotelliin. Aamiaisen jälkeen ajoimme Kaunispään huipulle. Pieni levähdystauko ja olut! Eteläsuomessa kuulemma sataa vettä kaatamalla.. täällä oli kaunista. 

Kaunispään huipun terassi

Matkalla pysähdymme Kairalan kylässä Jaakkolan pirttikahvilaan. Välikahvit tekivät hyvää ja emännän leipomat poropiiras naurischutneyllä ja vadelmajuustokakku maistuivat hyvälle. Kahvitupa oli upea jäännös vuodelta 1900ya , hienosti remontoituna huokui vanhanajan henkeä. Nurkassa kökötti Asko aasin kuivaleipä laatikko. Mukaan tarttui myös heidä omaa panimotuotantoa. Maailman ainoat kaskinaurisoluet. Erikoisen makuisia oluita... 

Tuormus ja tongos kaskinaurisoluet

Seuraava pitstoppimme oli 4-tuulen tupa Kaamasessa. Täällä höpöttelimme Poutun Pekan kanssa, söimme päivällisen ja odottelimme aikamme kuukkelia. Eipä lintuja näkynyt. Ruokinnalla valtava määrä lintuja. Järripeippoja, varpusia, viherpeipppoja 2 närheä ja talitiaisia. Myös monta oravaa. Pekka neuvoi meidät keskelle erämaata. Täällä voisimme nähdä kuukkelin ja riekon. Kumpaakaan emme nähneet, mutta ajelimme hienoissa lapin erämaan maisemissa.  Ajoimme Iijärven tietä n. 20 km ja jäimme sinne parkkiin Ulasjärven kohdalle. 

Ti 29.8. Aamulla heräilin jälleen hieman ennen auringonnnousua. Keitin aamukahvit ja söin aamupalaa. Jälleen jalkauduin yksin maastoon Jandan jäädessä nukkumaan. Kiersin ensin tien eteläpuolella tunturikoivujen seassa. Lapintiaisparvi oli hetken ympärilläni. 

Lapintiainen (Poecile cinctus) 

Tien pohjoispuolella kävelin Ulasjärven rantaan. Järvessä oli 2 mustalintua. Maisemat olivat upeita. 

Ulasjärvi Inari

Korvesta päästyämme takaisin isolle tielle, menimme kahville 4-tuulen tuvalle. Hetken odotettuamme tulivat kuukkelit ruokinnalle ja niin onnistuimme saamaan Jandalle eliksen. 

Matkamme jatkui jälleen kohti pohjoista. 

Seuraava kohteemme oli Utsjoen Ailikastunturi. Sinne ajoimme autolla maksettuamme ensin tienhoitomaksun. Täältä yritimme etsiä kiirunaa, mutta ei ollut kanalintuja koko mäellä. Eikä juuri muitakaan lintuja.. Jokunen lapinsirkku löytyi, kapulan ääntä kuului jostain kaukaisuudesta. Riekonmarjoja tuli maistelltua. 

Riekonmarja, eli tunturisianmarja

Ailikakselta ajelimme saunomaan Ala-Niemelän leirintäalueelle. Kylläpä teki sauna hyvää. 

Ala-Niemelä - Tenojoki

Saunasta ajelimme katsomaan maailman upeinta tunturiylänköä Pulmankijärven maisematielle. Mielestäni tämä on se lappi joka jokaisen olisi nähtävä jos haluaa nähdä lapin. Itse kävin täällä ensimmäisen kerran vuonna 2014 Mikan ja Artun kanssa. Sen jälkeen täällä piipahtanut kaksi kertaa ja nyt jälleen.Täällä vietimme nyt muutaman yön.Yöksi ajoimme  Pulmankijärven eteläpäätyyn- niin pitkälle kuin autolla pääsee. Tässä nukuimme koivikossa yömme. 

  Matkalla lasketuessamme kohti pulmankijärveä, oli tien yläpuolella hiiripöllö. Kk-pinna minulle. 

Hiiripöllö (Surnia ulula) Nuorgam Pulmankijärvi

Ruohokanukan ja puolukan marjoja

Ke  30.8. Aamulla heräiltiin tunturikoivujen keskellä. Lähdin yksinään pienelle aamukävelylle (aamupaskalle) kevyissä varusteissa, krokseissa ja pieruverkkareissa. Koivikosta kuulin vaimeaa tikan koputtelua. Hiivin lähemmäs, kastelin sukkani ja kas, pohjantikka ruokailee lahoilla koivuilla. 

Juosten takaisin autolle herättämään Janda. Jandan mielestä pohjantikka on yksisarvinen. Olento josta kaikki puhuu ja väittää nähneensä , mutta sitä ei oikeasti ole olemassa. Nyt olisi yksisarvista, kolmevarpaista olentoa tarjolla. Onneksemme tikka oli vieläkin työn touhussa lahokoivulla ja näimme linnun hienosti. Elis Jandalle. Kauas pitää ajaa jotta saa pohjantikan elislistalle...

Pohjantikka Utsjoki Pulmankijärvi

Aamiaisen jälkeen lähdimme pienelle kävelylle kohti Sevettijärveä. Kävelimme ehkä 2 km ja käännyimme takaisin. Matkalla näimme useita lapintiaisia, kuukkeleita ja urpiaisia.

Pulmankijärvi- Sevettijärvi reitillä, Pohjoisessa pulmankijärvi

Variksen marjojakin tuli maisteltua, 

Päiväksi ajoimme  maisematielle staijille. Auton ajoimme parkkiin Ladjojavvras järven kohdalle tien reunaan. Staijailin pari tuntia kohdassa mistä näkee paljon pyloneita. Tunturihaukkaa yritin etsiä, mutta eipä löytynyt. Piekanoja ainakin 2  ja maakotka idässä norjan puolella. 

Piekana (Buteo lagopus ) Pulmankijärvi

 Päivällä kävimme Nuorgamissa kaupassa ja ravintolassa syömässä. Janda tarjosi meille poronlihaburgeriateriat. Oli ihan ok, puolukkahillo melko erikoinen maku burgerissa. 

Illaksi jälleen parkkiin samaan paikkaan. Pimeän tultua pelattiin jazzia autossa. Ikkunan vierestä vilahti jokin lintu, kiertelin auton ympärillä yökiikareilla katsellen. 2 Suopöllöä kierteli autoamme. Ne näkyi hyvin hämärässä auton ulkovalon loisteessa.  Läheisiltä soilta löysin vielä 5 riekkoa. Atrappia soitellessa yksi niistä tuli auton lähelle ja alkoi pitämään meteliä. Mietittiin että saammeko nukuttua koko yönä. Janda sai tästä eliksen.  Iltapala ja nukkumaan . 

To 31.8. aamulla heräiltiin Pulmankijärven maisematien reunasta. Söin aamupalan ja lähdin maastoon kävelylle. Nyt käppäilin Havgajavrin järven ympäri vastapäivää. Matkalla näkyi kivitasku joka oli kuvauksellinen lintu miellyttävissä valoissa.

Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Pulmankijärvi Utsjoki

Kettutarhan eteläpuolella puron varressa oli kuvauksellinen pohjansirkku.

Pohjansirkku( Emberiza rustica) Pulmankijärvi

Autolle päästyäni löysin sopulivainaan automme läheltä. Olihan siitä pakko ottaa kuva... Sopuleita tuntui olevan paljon maastossa. Näin näitä kauniita jyrsijöitä toista kymmentä. 

Sopuli 

Päivällä staijailin auton luona kauniissa puolipilvisessä säässä. Ei tunturihaukkaa vieläkään. Muuttoliikennettä jonkin verran. Idästä Varanginvuonolta päin tuli Suomeen jonkin verran lintuja. tuulihaukkoja 2p ja 1 m SW, piekana 21 m SW ja 4 p, maakotka 1 m/kiert. , Merikotka 6 m SW, ja parhaana lajina 6 vuorihempon parvi m SW. mukava yllätys kk-pinna. 

Näissä maisemissa kelpaa staijailla.

Paikallisena näkyi mm hiiripöllö ja isolepinkäinen.

Isolepinkäinen (Lanius excubitor) pulmankijärvi

Hiiripöllö ( Surnia ulula) pulmankijärvi. 

Kun alkoi nälkä kurnimaan, oli täräytettävä grilli tulille. Leppoisaa nautiskelua. Tänään emme hötkyilleet minnekään kauas , vaan odottelimme tulevaa iltaa käymällä pulmankijärven rannassa kävelyllä. 

Illalla mentiin nukkumaan hyvissä ajoin. Laitoin kellon soimaan hieman ennen puoltayötä jotta saisin hoidettua riekon jo heti yöllä kk-pinnaksi. Keli oli muuttunut illalla hieman tuhnuksi ja välillä satoi vettä. 

Pe 1.9. Puolenyön jälkeen oli onneksi hetki poutaa. Lähdin pimeään maastoon otsalampun ja yökiikarin voimin. löysin yht. 14 riekkoa ja 3 suopöllöä. Sopuleita kiilui maastossa useita. Suopöllöt tulivat todella lähelle, lähimmillään alle 2m päähän . Luulin jo että se haluaa istuutua käsivarrelle kun sitä tarjosin. Ei sentään. 

suopöllö (Asio flammea) otsalampun valossa kännykkäkuva

Reilun tunnin ulkoilun jälkeen nukkumaan ja kello soimaan ajoissa ennen auringon nousua. Aamulla staijailin hetken auton vierellä. Lähes heti löyti hiiripöllö kk-pinnaksi. Tästä ajelimme Pulmankijärven eteläpäähän ja näimme kuukkelin koivikossa lentävän auton editse. Lapintiaisia pörräsi Sevettijärvi polun alkupäässä. Vessan kohdalla.

 Pinnat plakkarissa jätimme Pulmankijärven ylängön taaksemme ja suuntasimme kohti etelää. Matkalla pysähdyimme vielä 4-tuulen tuvalla. Janda söi megalomaanisen poronkäristysaterian ja minä valtavan pekonihampurilaisaterian. Kummallakin jäi ruokaa lautaselle. Kanahaukka terrorisoi ruokinnalla ja linnut olivat pääasiassa piilossa. 

Seuraavaksi ajelimme Uudestaan Kiilopään parkkiin ja suuntasimme yhdessä kohti kiilopäätä karmeassa säässä. Vettä satoi lähes kaatamalla ja tuuli oli navakkaa. Puuskutimme tunturin päälle. Haroin rinnettä lämpökiikareilla, mutta ei näkynyt kiirunoita. Laella oli kuitenkin pulmunen josta sain kk-pinnan ja lapinsirkkuja. Alastulomatkalla polun vieressä oli jokunen riekko. Janda sai myös näköhavainnon tästä lajista. 

Kiilopäällä Perillä

Päästyämme läpimärkinä autolle, riisuimme märät vaatteet ja tilasimme saunan Tankavaaralta. Lämmin sauna tuntui todella mukavalta. Kyllähän tässä taas mieli parani. Tarkoitus oli lähteä kotia kohden, mutta päätin mennä vielä Kiilopään parkkiin ja yrittää kiirunoita aamulla uudestaan paremmassa säässä.

La aamuna 2.9. Heräsin kiilopään parkkipaikalta, emme enää kielloista välittäneet. Aamupala ja rinteeseen. Päästyäni mäen laelle näin sumussa vasemmalla puolella paljon lämpökiiluja. 24 kiirunaa oli minua vastassa mäen päällä. Syyskuun pinna hoidettu. Olisipa Janda jaksanut lähteä mukaan.  

Kiirunaparvi horisontissa

Kiiruna (Lagopus muta) Kiilopää

Laelta löyti vielä eilinen pulmunenkin, mutta se oli todella arka ja katosi edelläni koko ajan sumuun. Onneksi sain siitä kuitenkin jonkin dokkarin. 

Pulmunen (Plectrophenax nivalis)

Laelta päästyäni menimme vielä hotelliin hotelliaamiaiselle. Hyvin syöneinä lähdimme valumaan kohti etelää.  Rovaniemellä kävimme ostamassa Jandan uudelle koiralle Martalle talutushihnan. Potkurikahvilassa kävimme syömässä räiskäleet ja ostimme joitakin tuliaisia. Iltapäivällä kävimme retkellä Liminganlahdella. Lahdella oli kymmeniätuhansia sorsia, muuttohaukka, lapinkirvisiä, pohjansirkku, viiksitimaleita ja 3 isosirriä.  Yöksi ajoimme Olun ohi Siikajoelle Tauvoon. Illalla kuunneltiin auton vieressä laulavaa pyytä. 

pikkusirri Tauvo munahieta

Su aamuna 3.9. heräiltiin Tauvossa Muna hiedassa. Aamupala hetulaan ja rannalle. Kauniissa aurinkoisessa aamussa oli rannalla vielä paljon kahlaajia. Parhaina lajeina nuori keräkurmitsa, tundrakurmitsa, ja pulmussirri. Pikkusirrejä useita. 

Karikukkoa en löytänyt. Sitä kävimme vielä etsimässä Siikajoen Varessäikältä ennen kotiinlähtöä. Eipä sieltäkään löytynyt. Pikkusirrejä täälläkin ja ampuhaukka. Tästä strttasimme kotimatkan ja ajoimme Kouvolaan hakemaan Marttaa kyytiin . Kotona olimme joskus myöhään su iltana. Hieno syksyinen retki pohjoiseen Suomeen. Kiitos Jandalle seurasta ja kärsivällisyydestä.