sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Harvinaisen hiljainen helteinen heinäkuu


Jos oli kesäkuussa kivaa raritykitystä, niin heinäkuu olikin sitten täysin vastakohta. Koko kuukauden ainoat bongaukset kävin tekemässä ensimmäisenä viikonloppuna. La 3.7. kävin Hangossa bongaamassa Tulliniemessä pesineen sepelsiepon. Se onnistui kirjaimellisesti viimetipassa. Muutamaa tuntia ennen saapumistani paikalle oli viimeinenkin poikasista lähtenyt maastoon pesäkolosta, eli emot ei enää ruoki poikasia pesällä. Onneksi muutama poikanen näkyi vielä maastossa ja emolinnut ruokkivat niitä siellä. Naaras sepelsiepon näin muutaman kerran vilaukselta lehvästössä, kunnes se johdatti poikasia määrätietoisesti kauemmas polusta ja katosi näkyvistä. Täpärälle meni. Huonon kuvan sain yhdestä risteymäpoikasesta lehvästössä.

Ruokaa kerjäävä sepelxkirjosieppo nuorukainen


Meriharakka etsii ruokaa


Palokärki 



 Su 4.7. Kävin Orimattilassa Kurunkulmassa, kun niittysuo- ja arosuohaukka puuttui kuukausipinnoista. N. 4 tunnin uuvuttava staiji helteessä tuotti koiras arosuohaukan lentämässä melko kaukana Popedan puolella. Minne lie hävinneet pygget? No onneksi sentään toinen lajeisa hoitui.

Koko heinäkuussa ei kertynyt ainoatakaan kuntaskabapinnaa, vaikka lähes päivittäin yritin. Staijia omalla lavalla lerbackassa, staijia Vanjärven tornissa, komppaamista ja kiertelyä järven ympäristössä ja muutama yölaulajaretki. Raivoisaa yrittämistä jos vaikka jokin raripeto osuisi kiikariin,  tai muuttava kahlaajaparvi, tai muuttava vessuparvi, ei osunut... Kesälomaa tuli pidettyä loppukuusta ja sen aikana tuli maalattua talo, siihen paloi aikaa reilu viikko. 

No tulihan tiedotukseen toki jotain bongattavaakin. 18.7. löytyi Kilpisjärveltä Suomen kautta aikain kovin harvinaisuus ikinä, kamtshatkanuunilintu! Jotenkin en ymmärrä miksi en lähtenyt liikkeelle, olisin hyvin ehtinyt siihen joko lentokoneella tai jopa autolla. Ajatus yksin ajamisesta 1200 km päähän ei oikein napannut. Lennot ja vuokra-auto olisi maksanut n. 500 euroa kaikkineen. Sekään ei oikein kiinnostanut. Olin vahvasti päättänyt maalata taloni juuri tällä samaisella viikolla, siitä en halunnut luistaa!  Seuraavalla viikolla oli tarkoitus lähteä lappiin retkelle joka tapauksessa ja toiveikas ajattelu oli että lintu olisi ollut edelleen paikalla, no ei ollut. Niin jäi bongaamatta laji jota ei varmasti enää koskaan löydy bongattavaksi Suomesta. Kaikkea ei voi saada, eikä tämä ole ainoa joka on jäänyt väliin. 

Kuukauden kohokohta, eli lapinreissu polkaistiin käyntiin to 29.7. Tällä kertaa omalla matkailubiilillä opettajakaksikon Kettusen Juhan ja Laakson Arton kanssa. To aamulla Juha päräytti Lerbackan pihaan josta lähdettiin liikenteeseen. Retken tavoitteena oli tietysti puuttuvat heinäkuun- ja elokuunpinnat. Sekä tietenkin lapin luonnosta nauttiminen. 

Vihdistä ajelimme Hämeenlinnaan ja koppasimme Arton kyytiin. Pian alkumatkasta alkoi autossa tapahtua. Hanskalokerosta tuprutti rankkaa savua. Äkkiä tien sivuun ja tarkistamaan tilanne. Flektin moottorin laakeri jumitti ja kuumensi sulakkeen aivan rusinaksi. Eipä siis loppuretkestä käytetä tuuletinta. Onneksi ajossa ilma liikkuu ihan sopivasti vauhdin ansiosta. Ja lämmintä sekä kuivaa ilmaa autoon tuottaa kaasuTruma, nou hätä. 

Ensimmäinen lintupysähdys oli Hämeenkyrön Kyröskoskella. Käytiin bongaamassa äijille päivänpinnaa virtavästäräkistä. Paikalla näimme ainakin 5 lintua. 2 ad ja 3 juv. Sateessa ei paljoa huvittanut lintuja kuvailla, dokkari joka oli niin surkea, että en sitä julkaise ja äkkiä menoksi. 

Seuraava pysähdys Evijärven Särkijärvellä. Paikalla pyöri vielä aiankin 2 mustatiiraa, joita sai ihailla kaukaa hiekkatieltä. Matka jatkui kohti Oulua. Tyrnävän Jokisillalla kävimme ihailemassa nuoria arosuohaukkoja. Täällä pesintä oli onnistunut ja poikaset kisailivat ilmassa. Onnistuin saamaan 3 nuorukaista samaan kuvaan.

3 Arosuohaukkaa Tyrnävällä

Tästä jatkoimme Oulun Oritkariin etsimään rantakurvia. Vaikka nuotit olivat hyvät tällä kertaa, ei lintua edelleenkään löytynyt. Parhaaksi lajiksi jäi 2 pikkutiiraa jotka etsivät ruokaa Kempeleenlahdella Oritkarin edustalla. Oulusta vielä ristisorsa päivänpinnaksi ja matkaan. 

Ensimmäinen yö nukuttiin jossain Simon takametsissä pikkutietä muutama sata metriä sivuun puskaan parkkiin. 

Pe 30.7. Herätys ja aamupala, Auto käyntiin ja menoksi. Päivän ensimmäinen bongaus oli Päivänpinnaksi (pp) pähkinähakki Rovaniemeltä. Tiiran nuotissa oli 3 lintua paikalla.


Pähkinähakki Rovaniemi. 

Rovaniemen jälkeen seuraava nuotti oli Ivalon Akujärvellä viihtynyt punakottarainen. Vajaan tunnin odottelun jälkeen lintu tupsahti niitetylle heinäpellolle. Tästä sain reissun ensimmäisen kk-pinnan. Läheisellä Akujärvellä oli kivasti vesilintuja, joista mainittavin laji oli uivelo joita oli järvellä 3 n-puk p.


Ad punakottarainen tukka hulmuten 


Ivalosta seuraava nuotti oli Kaamasen 4-tuulen tupa. Tässä maittava lounas ja taviokuurna  kk-pinnaksi. Myös 2 kuukkelia pyörähti ruokinnalla. Seuraava ajatus oli sauna. Saunan varasimme Karigasniemen camping Tenorinteestä klo 20. Sitä ennen ehdimme tekemään vajaan tunnin pikavisiitin  Piesjängällä. Nopea komppaus tuotti 2 ad tunturikihua, jotka ilmeisesti olivat Suomen ainoat jäljellä olevat linnut, muut ovat jo lähteneet muutolle, kun pesinnät epäonnistuivat totaalisesti tänä vuonna. Emme tällä kertaa nähneet maastopoikasta ollenkaan. Autolle tullessamme lenteli poroerotualueen yllä 1 lapinkirvinen. Yksi toivelajeistani tällä reissulla. Tästä siirryimme iloisina saunomaan. Campingin pihalla oli lapin- ja hömötiais sekaparvi. 


Naaras taviokuurna 4-tt


Saunan jälkeen ajelimme Karigasniemeltä läntistä reittiä Utsjoelle Ailegaksen päälle yöpymään. Illalla teimme vielä pienen komppauksen laella, mutta emme löytäneet mitään mainittavaa. Iltapala ja nukkumaanmeno. 

La 31.7. aamupalan jälkeen komppasimme Utsjoen ailegasta pari tuntia. Parhaina lajeina 2 lapinsirkkua, 4 kapustarintaa ja pari sinirintaa. Päivän missio oli kuitenkin tunturihaukka. Nuoteissamme oli staiji pulmankijärvellä, mutta saimme tietoon toisenkin nuotin. En mainitse nimiä, mutta havainto oli niin luotettava, että päätimme skipata staijin ja lähdimme toisaalle. Parin tunnin kävelyn jälkeen staijailimme , kunnes tunturihaukka lensi vasemmalta ohitsemme kadoten koivikon taakse. En ehtinyt kuvaamaan lintua nopeassa tilanteessa, vaan halusin varmistaa kaukoputkella lajin varmuuden. Odottelimme tulisiko lintu takaisin jolloin saisin sen dokkarin, mutta eipä sitä enään näkynyt. Kävelymatkalla uiskenteli 2 allia erämaajärvessä. 

Alli Utsjoki

Muita lajeja joita näimme kävellessämmä oli 2 kuukkelia ja 3 lapintiaista. Mukavan kävelyn jälkeen suuntasimme nälkäisinä 4tt:lle syömään. Tuhti lounas nassuun. Höpöttelyä Poutun Pekan kanssa ja taviokuurnien ihailua. Tässä vaiheessa oli sää muuttunut sateiseksi ja sitä näytti jatkuvan seuraavallekin päivälle.  Illalla ajelimme piesjängälle josta olisi tarkoitus hoidella jokunen elokuunpinna. 

Heinäkuulle sain kerättyä 6 kuukausipinnaa joista 3 lapista: taviokuurna, lapinkirvinen ja tunturihaukka. seuraavaksi heittäydymme sateessa elokuun puolelle.

Su 1.8. aamulla herätyskellon soidessa klo 5:00 Piesjängän poroerottelualueen laidalla hakkasi sade asuntoauton kattoa. Kello soimaan tunnin päähän. 5:30 heräsin eikä ulkona enää satanut. Äkkiä vaatteet päälle ja maastoon. Äijät jäivät vielä nukkumaan. Heti kun pääsin pihalle polulta nousi lapinsirri lentoon. Kaikki oli märkänä sateen jäljiltä ja taivas paksussa pilvessä. Jatkoin matkaa kohti piesjärveä. Polun oikeanpuoleisilla lammikoilla oli 2 vesipääskyä. Kovin olivat arkoja eivätkä päästäneet lähelle.  Tästä sain kuukauden ensimmäisen kk-pinnan. 


Nuori vesipääsky karigasniemi, Piesjänkä


Sateen jäljiltä oli maastoa hyvä haravoida lämpökameralla. Jänkäkurpan toiveissa skannailin jänkää. Pian yhdellä letolla oli lintu, luulin löytäneeni kurpan, mutta se olikin liro. Hyvin se maastoutuu heinikkoon. 

Liro piesjänkä


Pian alkoi tihuttaa vettä, joten päätin lähteä takaisin autolle. Matkan varrella päätin kuvata  vielä tunturikihuja. Paikalla oli edelleen yksi nuori, joka osasi jo lentää ihan hyvin, sekä 2 aikuista lintua. Toinen emolinnuista puolusti nuorukaista tekemällä pommituksia. Muutama ruutu tihkusateessa ja takaisin autolle. Kihu oli muuten myös kuukausipinna.  


Tunturikihu Karigasniemi, Piesjänkä


Autolle päästyäni oli ukkelit jo hereillä ja päätimme mennä Karigasniemelle aamupalalle. Hotelli Guossi oli jo auki joten ei muuta kuin syömään. Hieman arvokas (16€) hotelliaamianen maistui todella hyvälle. Oli se sen arvoinen.  Aamiaiselta siirryimme hakemaan äijille kk- ja p-pinnaa punakottaraisesta. Taas jouduttiin etsimään reilu tunti , kunnes lintu löytyi yhden talon pihasta. Samalla reissulla yritimme pikkusirkkua Pikkupetsamosta, mutta turhaan. Inarista siirryimme takaisin pohjoiseen ja 4-tt:lle lounaalle. Lounaan yhteydessä kk-pinnaksi taviokuurna. 


Taviokuurna 4-tuulentupa ylh. koiras alh. naaras


Lounaalta ajelimme Jälleen Utsjoen Ailegakselle etsimään kiirunaa. Tälläkään melko pitkällä komppauksella ei kanalintuja löytynyt. Onnekseni potkaisin lentoon jänkäkurpan yhdeltä kosteikolta mäen rinteestä. Se olikin paras anti tälle komppaukselle. 

Tästä jatkoimme Pulmankijärven ylängölle. Rauhassa pysähtelimme ja katselimme aluetta. Pari vesipääskyä, pikkukuovi, tylli ja mustaviklo olivat parhaat lajit. 


Nuori mustaviklo Nuorgam, Pulmankijärvi, Palsasuo.


Yöksi ajoimme pulmankijärven eteläpäähän joen rantaan. Maittava illallinen ja pari lasia punkkua. Kyllähän uni maistui. Yöllä alkoi tulla vettä kaatamalla. Onneksemme kuitenkin heräsimme aamulla poutapäivään. Ma 2.8. söimme aamiaisen ja lähdimme liikkeelle. Hiekkatiehen oli tullut valtavia lammikoita. Automme hädintuskin nousi isoimmasta lammikosta, mutta eipä onneksi jääty kiinni. huh. 

Aamulla olimme päättäneet pitää rusti-staijin Varasbaktin kukkulalla. Tästä näkyi myös hyvin järvelle. Järvellä oli jokunen kaakkuri paikallisena. Staijilta löytyi maakotka ja merimetso, paikallisena sinirinta ja mustaviklo. Komppasimme jälleen suokosteikkoja. Lakkaa oli paljon joten sitä tuli ahmittua. Isonkivenvaaran kohdalla oli pari tylliä kuvauksellisesti tiellä, nuori ja vanha. Tästä katselimme tien itäpuolella olevia lampareita. Jälleen pari vesipääskyä sekä  muutama alli, josta sain kk-pinnan. 



Tylli ylh. ad ja alh. juv.


Staijin jäkeen katsoimme mistä hakisimme kiirunan kk-pinnaksi. Utsjoen Gistusgaidi näytti parhaalta vaihtoehdolta Tiiran mukaan. Sinne siis. Auto parkkiin tienvarteen, tarvittavat tavarat mukaan ja menoksi. Reipas nousu rinnettä ylös Gistusgaidin ylängölle. Täällä komppasimme kolme huippua ja ison alueen jänkää. Paras laji oli lapinsirkku josta sain jonkun dokkarin. Kapustarintoja lenteli ympärillä ja poroja laidunsi jokunen. Ei kiirunasta tietoakaan. Hienot oli kyllä maisemat! 




Lapinsirkku Gistusgaidi

Kapustarinta Gistusgaidi


Illalla ajelimme Utsjoelle tankkaamaan ja päätimme mennä yöpymään jonnekin E75 varteen. Seuraavana päivänä yritettiin rustia elokuulle. Auto parkkiin P-paikalle ja grilli kuumaksi. Ostamani matka-puugrilli toimi loistavasti ja jyräytimme 3 pakettia grillimakkaraa kuumaksi. 

Ti 3.8. heräilimme P-paikalla, söimme kunnon aamupalan ja ajelimme parkkipaikalle mistä aloitimme tutun vaelluksen kohti rusti-paikkaa. Matkalla jälleen näimme lapintiaisia ja pari kuukkelia. Kuukkelista sain elokuunpinnan. 

Lapintiainen Utsjoki

Kuukkeli Utsjoki


Päästyämme staijipaikalle päätimme staijata muutaman tunnin. Näkyi mm. tuulihaukka, 3 merikotkaa, ad muuttohaukka, 3 sääkseä ja 2 maakotkaa. Maakotkasta sain jonkun ruudun.

Maakotka Utsjoki

Eipä näkynyt tällä kertaa rustia. Käppäilimme takaisin autolle ja kävimme viimeisellä lounaalla 4tt:lla.
Lounaan jälkeen kohti etelää. Ivalosta vielä äijille pp punakottaraisesta. Sauna varattiin Tankavaaran kultakylästä klo 21, mutta sitä ennen vielä kiirunakomppaus Kiilopäältä. Kiilopäällä satoi vettä ja tuuli kovaa. Vaikka kuinka kompattiin mäen rinnettä ristiin rastiin ei kiirunoita löytynyt. Olivat ilmeisesti säätä suojassa paikallaan jossain montussa... Kapustarintoja ja pikkukuovi näkyi rinteellä. Likomärkänä oli vain tyydyttävä siihen että kiiruna jää odottamaan jotain toista elokuuta. Mäki alas, autolle, kamat kuivumaan ja ansaitulle saunahetkelle Tankavaaraan. Mahtava puusauna ja ystävällinen palvelu, suosittelen. 

Tankavaaralta ajoimme tovin kohti etelää, kunnes tuli olo , että on aika mennä nukkumaan. Puskaparkkiin tienvarteen, iltapala ja nukkumaan. 

Ke 4.8. Aamiaisen jälkeen lähdettiin liikkeelle. Ajettiin Hieman vaihtelevaa reittiä kohti Oulua. Käytiin Tyrnävällä katsomassa arosuohaukka. Tyrnävältä ajo Raahen Pattijokisuun tornille. Siellä vajaan 2 tunnin staiji. Parhaina 1 ampuhaukka, 3 pikkutiiraa, 2 lapintiiraa ja 3 pikkulokkia. Hieno paikka! Tästä päätettiin jatkaa matkaa kohti etelää. Alavieskassa nähtiin suopöllö langalla, jes vielä yksi kk-pinna. Minä hyppäsin huilaamaan ja Juha siirtyi kuskiksi. Ajeltiin aina Kuruun asti tankille. Minä siirryin taas rattiin ja ajelin Hämeenlinnaan. Arto jäi kyydistä ja Juhan kanssa jatkoimme aina Vihtiin asti. Kotona olin joskus aamuyöllä. 

Hieno reissu. Lapista kertyi 6 elokuun kk-pinnaa: Jänkäkurppa, taviokuurna, Tunturikihu, vesipääsky, alli ja kuukkeli. Sekä matkan varrelta vielä suopöllö. kilometrejä luonnollisesti kertyi, mutta auto toimi hyvin alun hässäkkää lukuunottamatta. Nyt sekin on jo korjattu. Kiitos vielä matkaseurasta Juha ja Arto. Otetaan jossain vaiheessa uusiksi. 

lauantai 21. elokuuta 2021

Kovia lajeja kesäkuussa


Niin  loppui toukokuu eikä elislista ollut saanut vahvistusta sitten ohotanlokin. Kesäkuussa alkoikin sitten tapahtua. Ti 1.6. oli normi arkipäivä. Aamulla ennen töihinmenoa kuului kartanon suunnasta pensassirkkalintu pihaan. Töiden jälkeen kierrettiin hieman järveä Mikan ja Maken kanssa. Länsitulvalla oleskeli naaras uivelo edelleen ja kattohaikara näkyi kartanon lähellä. 

Ke 2.6. kilahti luuriin illemmalla hieman mukavampaa. Aavikkotulkku Jurmo. Siitä alkoi seuraavan päivän suunnittelu. Töistä oli pidettävä vapaapäivä ja Joni hoiti taksivenekyydin lähtemään Kemiönsaarelta. 

To 3.6. lähdettiin aamupäivällä Lerbackasta ajelemaan Mikan kanssa. Silläkin sattui juuri sopivasti olemaan vapaapäivä. Taksivene lähti sovitusti klo 11 maissa Kasnäsistä. Mukaan sain houkuteltua myös Virtasen Iston ja Salon Markun. Mukanamme veneessä oli vielä Liisa, Tuula, Sinikka ja Matti. Jurmossa olimme 12 maissa.  Hikinen kävely helteisessä saaressa kylälle, missä lintu oli viihtynyt. Paikalle päästyämme se oli kadonnut jonnekin idän suuntaan. N. 1/2 tunnin odottelun jälkeen lintu tuli esille. Aluksi se oli kovin kähmy ja kaukana. Vajaan tunnin odottelulla talon seinustalla siirtyi lintu aina vaan lähemmäs, ollen välillä alle 10m etäisyydellä. Kova valo ei antanut armoa eikä edelleenkään kameran tarkennus oikein toiminut. Reilun tuhannen kuvan sarjasta teräviä n.80, elikkä jokunen onnistunutkin otos.





Aavikkotulkku Parainen Jurmo

Kuvaussession jälkeen takaisin satamaan ja eliskahville. Taksiveneellä takaisin Kasnäsiin ja ajo kotiin. 

Seuraavaa raria ei tarvinnut kauaa odottaa, sillä seuraavana päivänä 4.6. kilahti Turusta suohyyppä. Edelliseen hälyyn 20.5. en millään ehtinyt. Nyt oli yritettävä. Töistä en voinut tällä kertaa vapaata ottaa, joten oli lähdettävä liikkeelle heti töiden jälkeen. Töistä suoraan ajo Friskalanlahdelle. Lintu näkyi lahden rannassa kaislojen seassa melko kaukaa. Hetki ihmettelyä, ja kuvaamista epätoivoisen kaukaa sekä lopuksi autopinna. Mukava elis silti. 



Suohyyppä Turku Friskalanlahti



La 5.6. aamulla päätin lähteä iduli-retkelle Nuuksioon. Ajelin aamulla Kattilan suuntaan ja jätin auton parkkiin Högbackan P-paikalle. Ensimmäinen idänuunilintu lauloi heti parkkipaikalla, harmittavasti vain Espoon puolella. Lähdin kävelemään kohti pohjoista, hiekkatietä ja pian Vihdin puolella lauloi toinen iduli. Kävelin aina Pikku-Parikakselle kunnes käännyin vasemmalle ja tulin polkua pitkin Myllypuron kautta Kattilaan. Pikku-parikaksella oli isokäpylintu.  Myllypurolla aluloi edelleen pikkusieppo ja vähän siitä etelään oli peukaloinen kuvauksellisesti esillä.  Kattilalta vielä autolle ja kotiin. Olihan melkoinen lenkki vaihtelevassa maastossa. 

Peukaloinen Vihti, Nuuksio, Kattila

Idänuunilintu Vihti , Nuuksio

Illalla lähdin vielä yölaulajaretkelle. Vanjärveltä Vihdin kautta Nummelaan ja siitä Vesikansaan. Ruisrääkkiä, kehrääjiä, luhtakanoja ja pensassirkkalintuja löytyi,  Ei mitään ihmeellistä, kehrääjä vihtivuodariksi. 

Su 6.6. tuli retkeiltyä pääasiassa Vanjärvellä. Päivän paras havainto oli hetken järvellä kalastellut räyskä. Vihtivuodari tuli siitäkin.

Seuraava pikaretki oli 8.6. ti hetki ennen töihin menoa. Mika löysi länsitulvalta jänkäsirriäisen. Siitä myös vihtivuodari.

Pe 11.6. - la 12.6. käytiin Mikan kanssa bongaamassa Vihdin Selkistä Malinin Mikan löytämä viitasirkkalintu. Liikkeelle lähdettiin vasta auringon laskiessa. Perillä oltiin joskus 23:30 huitteilla. Pimeää oli... Tässä kuva linnusta lähes pilkkopimeässä, manuaalitarkennuksella, kamerasta kaikki mahdollinen irti. Iso 25600 1/100 f9. Värejä ei kuvaan enään irronnut, mutta  lajikuva silti. Lintuja lauloi alueella 2. 


Viitasirkkalintu Vihti, Selki

Samalla reissulla heitimme lähialueella yölaulajaretken. Kuultiin mm. luhtakerttunen, 15 viitakerttusta, 4 kehrääjää, 2 lehtopöllöä, 5 ruisrääkkää ja Vihdin kk:llä viiriäinen. Hieno yö! Viiriäinen oli vihtivuodari.

12.6. klo 5:11 tuli eetteriin yksi erikoisimmista bongauksista alkunsa saanut häly, kirjorastas Suomussalmella. Eipä auttanut muu kuin ruveta suunnittelemaan reissua Suomussalmelle. 

La 12.6. päätettiin lähteä liikkeelle niin pian kuin mahdollista, että oltaisiin perillä viim. illalla. Matkaan lähdettiin Fiatilla kolmestaan Mikan ja Kettusen Juhan kanssa. Perillä oltiin myöhään illalla. Ennen tätä oli lintu ollut muutamaan kertaan äänessä liikkuen metsässä parin sadan metrin matkalla. Paikalla oltiin ottamassa pinnaa jo moneen kertaan, milloin piippaavista kuulolaitteista, kuulon vahvistimista, piippaavasta toyotan maasturista ja sähkömuuntajasta... Perillä kuulimme äänen ihan hienosti muutamaan otteeseen ja päätimme mennä yöpymään läheisen vaaran juurelle, missä olisi aamulla sinipyrstö äänessä. Aamulla 13.6. aamupalan jälkeen kuuntelimme 2-3 tarsigerin laulua, muuta ihmeellistä ei löytynyt.  

Ajelimme tyytyväisinä kotiin ja matkalta haimme vielä tukkakoskelon Vihtijärveltä vihtivuodariksi. 
Illalla alkoi bongaus muuttua oudoksi. Kemppaisen Olavi oli mennyt äänittämään lintua ja oli onnistunut äänittämään sen laulua kolmelta eri etäisyydeltä. Kauimmainen, se minkä mekin kuulimme olisi voinut olla vielä ihan ok kirjorastas, mutta lähempää äänitettynä lintu olikin jotenkin äänivammainen maatilan kukko! Olimme siis käyneet 700 km päässä illalla kuuntelemassa kukkoa! kukkokiekuuuuu...


Mielenkiintoista, mutta 13.6. löytyi kirjorastas  myös Pietarsaaresta. Sinne pääsimme lähtemään vasta 15.6. illaksi. Nyt otimme alle Chryslerin tila-auton ja kyytiin tuli Putte, Anu, Joni ja Juha. Jälleen illaksi perille, kuuntelimme muutaman tunnin hiljaisuutta kovassa tuulessa  ja ajelimme kotiin niin että ehdin juuri vaihtaa työvaatteet ja sännätä suoraan töihin. On tämä bongaus välillä mielenvikaisten hommaa. hohhoijaa! No matkailu avartaa, ainakin lompakkoa... 


Sen verran otti nuo edelliset bongailut voimille, että lähdin liikkeelle seuraavan kerran La 19.6. Edellisenä päivänä oli Parikkalasta löytynyt kääpiöhuitti. Nyt hyvät äänitteet ja kunnon kuvat linnusta oli tarjolla ennen bongausta. Matkaan siis. Nyt lähdin yksin, kun en ketään mukaan saanut. Perillä Parikkalan Tarnalassa olin sovitusti su 20.6. klo 01:00. Lintutornin P-paikalta menimme kimppakyydeillä lähemmäksi ja viimeisen kilometrin kävelimme. Lintu oli hienosti äänessä. elis nro 378 oli totta. Tämän järjestämisestä on annettava suuri kiitos paikallisille Aallon Hannalle ja Jannelle. Kaikki toimi niin kuin rasvattu!! Kiitooos!
Aamuyöllä kävin vielä etsimässä kuhankeittäjää, mutta parilla tutummalla paikalla oli hiljaista. Yövyin Parikkalassa Transiitissa ja jatkoin retkeilyä aamulla. Kuhankeittäjä lauleskeli Gägösen takana, Pikkukultarinta Joutsenossa ja keltahemppo lappeenrannassa. Galigata ei ollut kuvaajaystävällinen, vaan sain pelkän dokkarin kaukaa. 


Pikkukultarinta, Lappeenranta , joutseno


Su 20.6. käytiin Mikan kanssa retkellä Hangossa. Mitään ihmeellistä ei näkynyt, Paras havainto oli Kobbenilla laulanut rastaskerttunen. Kuva ohi lentäneestä lapasorsasta 



koiras lapasorsa Hanko



Ti 22.6. tuli pidettyä seuraava bongauspäivä. Kemiönsaaren Morgonlandetilta löytyi ylänkökiuru. Sitä lähdettiin bongaamaan illalla töiden jälkeen Hangosta. Nyt venekyytiin mahtui n.20 bongaria. Perillä hienossa saaressa oltiin joskus klo 19:00.   Hetken hermostuneen odottelun jälkeen lintu teki saaren yllä lentonäytöksen ja laskeutui kalliolle ihmettelemään isoa bongarijoukkoa. Elis nro 379. saaressa näkyi myös vesipääsky.




Ylänkökiuru Morgonlandet.

Su 27.6. käytiin jälleen Mikan kanssa yrittämässä kesäkuunpinnaksi riuttatiiraa Hangosta. Jo aamusta staijailimme Vedagrundetilla, mutta parhaaksi havainnoksi jäi kattohaikara.  


Ke 30.6. lähdin vielä yrittämään Niittysuohaukkaa kuukausipinnaksi Orimattilasta. Olin perillä Kurunkulmassa joskus 18 maissa. Staijailin yksin reilun tunnin. Pian paikalle tuli muutama muukin harrastaja. Joskus 19:30 kieppeillä näin suohaukan tulevan etelän suunnasta. Pian näin että niitä oli kaksi. Koiras ja naaras. Lintuja olikin kolme kaksi koirasta ja naaras. Kuvista sai vielä varmistuksen lajeista. Koiras arosuo- , koiras niittysuo- ja naaras niittysuohaukka. Hieno kolmikko.. Ja taustalla lauloi viiriäinen. Kuvat vain valitettavan kaukaa, eikä valokaan ollut enää hyvä, mutta dokkaria silti ja kk-pinna pyggestä.
Tästä ajelinkin tyytyväisenä kotiin. 


Naaras niittysuohaukka


Koiras niittysuohaukka

Koiras  ja naaras niittysuohaukka


koiras niittysuohaukka ja koiras arosuohaukka

 

Tähän on hyvä jättää taakse kesäkuu ja suunnistaa kohti heinäkuuta. Huikea kesäkuu antoi 4 elistä ja 6 kuukausipinnaa. Vihtijärven tukkakoskelo oli toistaiseksi viimeinen vihtivuodari. Niitä on kasassa 188. Heinäkuun sekoilusta sitten seuraavaksi. 

















lauantai 17. heinäkuuta 2021

Upea keväinen Utö

Ai miksi aina Utöhön? Minulle tärkeät Utönpinnat houkuttaa ja onhan tuo saari lintukuvaajalle paratiisi. Tänäkin vuonna oli lintuja paljon kuvattavissa ja tuli sieltä muutama Utönpinna myös. Olin varannut 2-hengen huoneen, ns. pikkukerhon jossa majoituimme koko helatorstai- viikoksi. Kamera oli edelleenkin viallisena ja roskiin meni paljon kuvia. Teräviä kuvia on kuvatuista kuvista n.10%. Monista kuvaustilanteista meni kaikki kuvat roskiin. Onneksi kuitenkin jokunen onnistui. Tuntuu kuin olisi palannut ajassa takaisin Canon aikaan...

Kohti saarta lähdettiin ajelemaan Mikan kanssa siis jo 9.5. su iltapäivällä. Matkailuvaagoni kuntoon ja menoksi. Illalla parkkeerasimme auton Nauvoon, saariin meneville tarkoitetulle parkkipaikalle. Lasi punaviiniä ja iltapalaa hetulaan ja nukkumaan. Aamulla 10.5. Baldur lähti 8:15 Nauvosta ja olimme tietenkin hyvissä ajoin paikalla. Vettä satoi ikävästi, joten odottelimme autossa.  Retkueeseemme liittyi ammulla myös Lindemanin Kalle ja Vuorisen kari.

Lauttaan tuli paljon väkeä. Kyytiin otettiin koronan takia vain 100 ensimmäistä, joten jännitystä riitti mahdutaanko kyytiin. Jouduin vielä viemään asuntoauton takaisin parkkiin, jonka aikana kaikki muut olivat siirtyneet alukseen. Onneksi takaisin päästyäni kukaan ei ollut laskemassa väkeä, joten matkaan päästiin. Aluksella oli kyllä melko tiivis tunnelma. Mielestäni enemmän kuin 100 ihmistä.. 

Kaikki satamat kierrettiin ja perillä oltiin joskus 13:00 jälkeen. Sade lakkasi kuin seinään jossain Aaspön kieppeillä. Matkan parhaat havainnot olivat  muutama ruokki ja Jurmon pikkutiira.

Saareen kun päästiin oli hysyjä joka puolella. Yöllinen sade oli pudottanut pikkulintuja paljon saareen ja kuvattavaa oli paljon. Kamat nopsaan kämpille. Kari ja Kalle menivät luotsimäelle. Seuranamme kerholla oli Metsärannan Ramin porukka jotka ovat varanneet ison kerhon samalle viikolle seuraaviksi viideksi vuodeksi!

Matkan varrella lepikosta kuului turkinpulun huhuilua. 


Turkinkyyhky 


Kämpältä suunnistimme ensimmäisenä itäniityn suuntaan. Otin muutaman kuvan niityn yllä varoittelevista punajalkavikloista. 


punajalkaviklo


Rantaan päästyämme katselimme tyllien, meriharakoiden ja karikukkojen touhuja. Myös muutama luotokirvinen oli paikalla. 


karikukko


Ristisorsia pesii alueella 2 paria. 

koiras ristisorsa


Rannasta päästyämme kolusimme pusikoita paremman lajin toivossa. Tuttuja hysyjä vilisi joka pusikossa,  ei mitään harvinaista. 

5 mustapääkerttua 


Takaisin kämpille päästyämme huusi Kalle itäniityn rannasta pikkusirkun. Oli ruokailemassa levävallilla. Eipä me vaan sitä aikaisemmin huomattu. Tämä oli reissun ainoa kk-pinna minulle. 


pikkusirkku


Kauniissa iltapäivän valossa kuvasin myös luotokirvistä, mutta tässä kohtaa oli kameran onnistumisprosentti surkea...  

luotokirvinen


Pikkusirkkua kuvatessa pyyhälsi pintaa pitkin paikallinen merikihu.


merikihu


Pikkusirkku jäi päivän parhaaksi lajiksi. Muita havaintoja mm. 1 mustaleppälintu, 60 mustapääkerttua, 3 nokkavarpusta ja 3 sinirintaa. Illalla nopea kysely saaren havainnoista muilta ja pikainen iltahuuto kerholla. Mukava lintupäivä takana ja tyytyväisenä nukkumaan.  


Ti 11.5. aikainen herätys klo 4. Maittava aamiainen ja staijille luotsimäelle. Merellä ei liikkunut käytännössä mitään, joten aamuhetki meni lähinnä turistessa tuttujen kanssa. Pian saarta komppaamaan. Hysyjä oli edelleen paljon. Päivän kerttu oli tänään hernekerttu joita arvioimme olevan saaressa n. 50. Mukeja enää n. 30. Päivän ensimmäisen kivan lajin löysi Kalle hotelliauleelta. Peltosirkku etsi ruokaa Enskärin kalliolla. Tämä on itselleni vuoden ainoa havainto tästä lajista. Ensimmäinen vuosi historiassa kun Vihdistä ei ole lajia löytynyt koko vuonna ollenkaan.  Surullista! 

peltosirkku

Aamupäivällä komppasin yksin itäniityn itäreunaa. Läheltä polkua nousi siivilleen heinäkurppa, joka laskeutui keskelle itäniityn kaislikkoa. Huusin porukan paikalle ja siirryimme itäniityn rantaan polulle. Kuin tilauksesta kurppa lennähti muutaman kymmenen metriä takaisin kuivemmalle puolelle ja lähes kaikki onnistui näkemään linnun. Varovaisessa uusintakomppauksessa ei lintua enään löydetty. Itse niittyä ei saa näin pesintäaikaan kompata, joten on tyytyminen reunoja kiertävien polkujen komppaamiseen. 

Päivän kovin laji oli kuitenkin Jokisen Ekin löytämä avosetti. Eki oli istunut kaikessa rauhassa Itäniityn rannan penkeillä kun tämä kaunokainen oli tupsahtanut nenän eteen. Lintu ei montaa sekuntia rannassa viihtynyt, vaan nousi siivilleen ja katosi idän kautta kohti etelää. Onneksi Eki tajusi pitää meidät ajantasalla radiopuhelimen avulla. Olimme Mikan kanssa lähellä, Katrumppanilla ja juosten painelimme kohti rantaa. Näimme polulta linnun lennossa saaren itäpuolella ja jonkin dokkarin ehdin räppäsemään. Itselleni reissun ensimmäinen saaripinna. 


avosetti


Muuta ihmeellistä ei enää illalla saaresta löytynyt ja tapana on aina hieman juhlistaa saaripinnaa. Muita mukavia havaintoja päivältä: 3 pikkusieppoa, 4 lapinsirriä, 1 p ruokki, 4 luotokirvistä, 15 leppälintua, 15 pensastaskua ja 3 mustaleppälintua. 


Ke 12.5. tuttu aamurutiini ja staijille. Jälleen oli muutto aivan seis. Merellä valtava väreily. Tylsän muutonseurannan katkaisikin nopesti huuto lepikon reunasta. Arskan pihassa kevään ensimmäinen sepelsieppo koiras. Linnusta onnistui muutama kuva aamun kelmeässä valossa. Lindemanin Kallelle napsahti elis mitä kauneimmassa muodossa, aikuinen koiras. Mmm konjakkia tiedossa... Onnittelut vielä. 


+2kv koiras sepelsieppo

Samalla pihalla hyöri myös ad- koiras pikkusieppo, pari kirjosieppoa ja harmaasieppo. Aamupäivällä muutti katrumppanin yli suopöllö kohti pohjoista.



ad koiras pikkusieppo


Lisää lintuväkeä oli saapunut saareen ja lintujakin löytyy entistä enemmän. Illalla kehrääjää ihmetellessämme lepikossa lensi matalalla ylitsemme suohaukka. Minun ja Mikan silmiin näytti sirosuolta, muut olivat sisun kannalla. Lintu kiersi majakan ja siirtyi itäniitylle saalistelemaan. Nopeasti perään ja kuvaamaan sitä. Lintu osoittautui naaras niittysuohaukaksi. Jes, saaripinna jälleen! 


ad naaras niittysuohaukka 


Olihan jälleen mukava ja lajirikas lintupäivä. Alkaa kohta saaripinnojen juhlinta käymään raskaaksi.. Muita päivältä: 2 sinirintaa, 2kultarintaa, kerttuja edelleen kymmeniä, ja toinen 2-kv koiras sepelsieppo. 


Helatorstai 13.5. klo 4:00 ylös ja aamupalaa. Aamustaiji edelleen väreilyn takia hankalaa. Merellä meni 12 gaviaa, 13 ruokkia ja 8 jalohaikaraa. Tämä oli viikon lämpimin päivä. iltapäivällä tuuli oli lähes nollassa ja lämpötilä käväisi +19 asteessa. Saari oli selvästi tyhjentynyt ja raririntamalla oli välipäivä. Kautosen Joni ja Linda saapuivat saareen.   Tänään keskityin kuvaamaan hysyjä. 



sirittäjä kerhon syreenissä

koiras punavarpunen enskärillä

hernekerttu...

tiltaltti...

lehtokerttu...

ja toinen hernekerttu login mökkien pihan pajussa


Kalle ja Kari siirtyivät yhdeksi yöksi login mökkeihin. Illalla rauhallinen iltahuuto ja iltapalaa, sekä nautiskelua lämmöstä. Pikkusieppoja tänään saaressa 5 , harmaasieppoja 20, mustavaris, 1/1 isokäpylintua, punavarpusia 4 ja nokkavarpusia 3.


Pe 14.5. herätys klo 4. Reippaana aamupalaa naamariin ja staijille. Merellä tänään sentää hieman liikettä. Kuikkia vajaa 140, 1 mehiläishaukka, 3 nuolihaukkaa, ja ruokkeja 14 ja ekat 2 tervapääskyä. 

Saarta jälleen kompattiin. Kari ja Kalle joutuivat lähtemään tänään aikaisella lautalla kun saaren kaikki majoitukset ovat täynnä. 




pensastasku aamun sinisessä valossa


Aamupäivän mukava havainto oli lepikon reunassa ruusupensaassa surissut pensassirkkalintu. Luonnollisesti melko kähmy lintu, eikä oikein hienoa kuvaa syntynyt. 

pensassirkkalintu


Koulun niityllä piipersi myös muita hysyjä. Nyt keskityin kultarintaan. 

kultarinta


Päivän ja koko reissun kovin havainto oli ruostepääsky. Murtosaaren Jussi näki Hannan kahvilan kieppeillä  ruosteen värisen haarapääskyn, ehkä ruostepääskyn. Jauhiaisen Jussi oli viisas ja meni staijille Kattrumpanille. Eipä mennyt kauaa kun Jauhis huusi radiopuhelimeen ruostepääskyn itäniityn päällä saalistelemassa muiden pääskyjen kanssa. Taas juostiin! Lintua sai ihailla koko illan ja välillä todella läheltä, kun se kaarteli ylitsemme Kattrumpanin kallioilla. 









pörriäisen elämän viimeiset hetket

Ruostepääsky


Tätä tuli kuvattua ja ihailtua koko loppu ilta. Täytihän tätä kolmatta saaripinnaa myöskin juhlistaa. 
Päivän muita havaintoja: sinirintoja 23, luhtakerttusia 2, pikkusieppoja 6, ja 1 sepelsieppo. 


La 15.5. oli sumuinen ja tihkusateinen. Staijia ei aamiaisen jälkeen edes yritetty. Yleensä tämä säätyyppi on saarella mainio, mutta nyt oli hiljaista. Mitään jytkyä ei yrityksestä huolimatta löytynyt. Ruostepääsky pyöri koko päivän kylällä, joten onnistui Tittosen Jouni sen bongaamaan taksiveneellä. 


pensastasku patteriniemen piikkilanka-aidalla


Koulun lepikossa kirteli koko päivän 2-kv koiras sepelsieppo 


2-kv sepelsieppo koiras



Saunalahden rantapajussa oli muutama hysy. 2-kv koiras pikkusieppo oli kuvatuin yksilö.

2-kv koiras pikkusieppo


Päivän mukavin havainto oli Jonin Enskäriltä löytämä merisirri. Ehdin itse juuri näkemään sen lennossa.


merisirri


Lähtöpäivä su 16.5. oli edelleen hernerokkasumupäivä. Aamupalan jälkeen saarta kiertämään.  Tämä osoittautui kaikkein surkeimmaksi lintupäiväksi. Retken neljäs sepelsieppo oli päivän paras havainto, mutta en jaksanut enään tätä kuvata. Aamupäivällä kämpän siivous, kamat peräkärryyn ja kylille odottelemaan Baldurin lähtöä. Baldurilla jälleen maukas lounas ja lepoa. Nauvossa perus hiki irti tavaroiden roudaus autolle ja pikaisesti liikenteeseen. Lossijono oli yli 2km, joten kotiin saapuminen venyi melko myöhäiseksi. 

Kitos jälleen mukavasta seurasta Mika, Joni,  Kalle ja Kari. Sekä tietenkin Rami, Eki, Petri ja Ahti. Kuin myös Jauhis, Jussi, Timo ja saaren pinnakuningas Jorma. Ensi vuonna taas.