Kesä 2026

Näin syksyn pimeänä ja sateisena aamuna on mukava palata viime kesän retkiin. Kerrottavaa ei valtavasti ole kiireellisen työtahdin ansiosta, mutta sentään jokunen bongaus töiden lomassa onnistui. Äh taustalla kilahti Muhoksen kyläpöllönen, saattaa aiheuttaa vaikeuksia blogin kirjoitteluun... Ei aiheuttanut.

No Kesäkuun 1. päivä oltiin Mikan kanssa Rauman Kylmäpihlajalla josta siirryttiin iltapäivällä Uudenkaupungin Liesluotoon bongaamaan iberiantiltaltti kuukausipinnaksi. Lintu lauloi aktiivisesti samalla paikalla, mutta niin puiden latvustoissa, ettei kuvaan ollut mahdollisuutta.  Meidän jälkeen paikalla kävi vielä pari tyyppiä joista ilmeisesti jälkimmäinen ei lintua enää kuullut, eikä sitä tämän jälkeen enää paikalta havaittu. Olisiko haukka napannut?

To 4.6. kävin Kotkassa töiden jälkeen bongaamassa harjalinnun ja tiibetinhanhen Kymen golfkentältä. Harjalintu lauloi kentän takana muutaman säkeen. En lähtenyt sitä etsimään, kun kentällä oli paljon pelaajia. Hanhi sen sijaan näkyi hyvin kentän vesiesteessä valkoposkien seurassa.  

Su 7.6. käytiin etsimässä Jandalle Tiibetinhanhea vuodariksi Kotkasta, mutta eihän sitä löydetty, vaikka kävimme jokusesta paikasta sitä etsimässä. Menomatkalla napsimme pari Porvoonpinnaa, Hamarista luhtakerttunen ja Sikosaaresta pikkusieppo. Porvoon pinnat nyt 192. Iltapäivällä yritimme kopata Haminasta,  itään tullutta pomaa, mutta vain haarahaukka näkyi. 

Pe 12.6. lähdettiin Mikan ja Jandan kanssa yölaulajaretkelle. Aloitimme Porvoosta Yli-Vekkoskelta myöhään illalla. Joen rannassa pirisi viitasirkkalintu ja viereisellä pellolla narisi ruisrääkkä. Kehrääjä löytyi pian surisemassa läheisen kallion männiköissä. Kolme Porvoonpinnaa lisää, nyt 196.

Porvoosta suuntasimme Sipoon puolelle ja napsimme Sipoonpinnoiksi viitakerttusen, sarvipöllön, lehtokurpan, ruisrääkän ja kehrääjän. Seuraavaksi Tuusulanpinnoihin kehrääjä ja ruisrääkkä. Tuusulasta Vantaalle ja Seutulan Isoniitulta kehrääjä Vantaanpinnoihin ja lopuksi kotimatkalta vielä viitakerttunen, kehrääjä ja ruisrääkkä Nurmijärvenpinnoihin. 

13.6. kävin työmatkalla kotiin tullessa Riihimäellä bongaamassa tundrametsähanhen kk-pinnoihin. nro 299.

12.6. löytyi Enontekiön Peltojärveltä pilkkaniska. Lintua nähtiin myös seuraavana päivänä. Elis kuumottelisi kovasti, mutta ajomatkaa olisi valtavasti. Lähes välittömästi laittoi Pikkaraisen Aleksanteri viestiä, että kiinostaisiko lintu lentäen? Vastasin välittömästi KYLLÄ!

Niinhän siinä sitten kävi, että ajoin auton aamulla parkkiin ja pian oltiin Vantaan lentokentällä Ylätalon Teon ja Pikkaraisen kanssa odottamassa lentoa Kittilään. 

Lentokentällä kaikki sujui hienosti, ja jännittynyt hymy oli kaikkien kasvoilla. Lento oli perillä jopa etuajassa, joten jouduimme odottelemaan vuokra-autoa monta pitkää minuuttia. 

Saimme allemme näppärän Hyundain i30  farmarin. Tuttu auto työajosta... Teo oli kuski. Matkalla tankkasimme evästä Levin K-kaupasta. Olimme niin kiireisen näköisiä, että kassajonossa meidät päästettiin kiilaamaan jonossa. 

Tovin päästä pääsimme perille. Mukanamme vain yksi kaukoputki. Katsoin ensin järven selkää. Aluksi ei löytynyt oikeastaan mitään. Sitten parvi sotkia ja telkkiä. Teo huomasi mustalintuja kaukana järven vastarannalla, Katselin niitä tarkkaan, ei pilkkaniskaa... Teo katsoi tovin, ei näkynyt. Alkoi maistumaan hylsy suussa. AP katsoi , ja katsoi, Tuossahan se on! Hemmetti! niin onkin ! huhhh. 

Nyt oltiin pelkkää hymyä. Elis nro 401 oli totta! Myös kesäkuunpinna nro 300. Se on jännä juttu, kun koko matkan kroppa on jännittynyt ja fiilis hieman hermostunut, löytyykö lintua ja kun lintu löytyy ja jännitys laukeaa, tulee jotenkin euforinen olo. Tuntuu todella hyvältä. Kättelyt, tai ehkä jopa halaukset, ei homosti vaan miehekkäästi. 

Pilkkaniska Enontekiö, vas. puoleisin lintu

Paluulentoon olisi vielä tunteja aikaa, joten käytiin nautiskelemassa muutama lapinlaji, pinnalistoille. Palasimme vielä Peltojärvelle, josko lintu näkyisi paremmin. Merikotka ajoi linnut lentoon. Lennossa pilkkaniska näkyi kauniisti ja pian ne laskeutuivat järven keskelle. Tästä tuo kuva. Rannassa oli myös muutama kuukkeli. 

 Pikkusirkku löytyi saaduilla nuoteilla helposti. Pienellä suoalueella lauloi ainakin 3 lintua. Yhtä niistä jallitettiin hetki. Itikoita oli paljon. Sain onneksi jonkin räpsyn sirkusta.

Pikkusirkku Enontekiö

Jatkoimme matkaa kohti etelää. Aleksanterilla oli lapintiaisnuotti joka osoittautui varmaksi. Atrappi toi heti yhden tintin hilkulle kuvattavaksi. 

Lapintiainen Enontekiö

Taas matkamme jatkui. Nyt haaveissamme kiilui legendaarinen kiirunan yritys Pallakselta. Hotel Pallaksen pihan tuntumasta löytyi virtavästäräkki ja koskikara helposti. Kävelimme vajaan kilometrin kohti tuntureita ja yritimme etsiä kiirunoita kaukoputkella. Eipä löytynyt, mutta onneksemme kuvaajaystävällinen riekko tuli atrappiin. 

Riekko, Muonio Pallas Taustalla Pikkaraisen tumma takki

Tästä siirryimme Leville syömään. Classic Pizzassa tarjosin pojille elispitsat ja oluet. Tulihan raukea olo.

 Sää muuttui huonoksi, joten ei valtavasti huvittanut enää retkeillä ulkona. Ajelimme kuitenkin ylös Leville. Vettä tihkutti ja tuuli. Pojat lähtivät kiipeämään kohti huippua. Olihan minunkin mentävä ja puuskutin perässä. Keräkurmitsaa etsimme, mutta saldoksi jäi tylli ja kuvien pulmunen. 

Pulmunen, Levi

Niin päätimme ajella takaisin Kittilään. Sää parani jonkin verran. Keräsimme vielä muutaman kittilänpinnan lentokentän läheltä lintutornilta. Tästä suuntasimme lentokentälle, palautimme auton ja siirryimme terminaaliin odottelemaan lentoa. Talven jäänpoistokaaoksessa kentällä oli odottamassa tuhansia turisteja kun lentoja peruttiin kovan pakkasen takia. Nyt vain muutama hassu.. 

Lento lähti ajallaan, perillä Vantaalla myöhään illalla ja siitä ajelin kotiin. Olihan hieno Lapin retki. Aamulla lähdettiin ja illalla jo kotona. Kiitos vielä Teo ja Aleksanteri mukavasta retkiseurasta. 

20.6. käytiin Jandan kansaa reippailemassa Vihdin Pääkslahdessa. Sieltä Microsoftin uudelta luonnonsuojelualueelta bongattiin tulipäähippiäinen Vihdin pinnoihin numeroksi 226.

Kesäkuun loppu painettiinkin sitten töitä, niin ettei juuri lintuja ehtinyt katsomaan. 23.6. kävin töiden jälkeen bongaamassa mustaleppälinnun Kotkanpinnoihin. 

Ti 30.6. tuli tiedotukseen vuoriuunilintu Helsingin korkeasaaresta. Olin sopivasti juuri lähtenyt ajamaan Kirkkonummen Prysmianin työmaalta kohti itää, joten olin melko hyvissä ajoin paikalla. Auto parkkiin ja kävellen paikalle. Ostin lipun kassalta ja marssin pelipaikalle. Iso joukko bongareita oli paikalla. Laji oli kuitenkin vaihtunut lapinuunilinnuksi. No, kiva Helsingin- ja Tringanpinna sekin. Hki 272 ja Tri 327

Lapinuunilintu, Helsinki Korkeasaari

La 4.7. lähdettiin yölaulajaretkelle Kirkkonummelle Jandan , Teijon ja Mikan kanssa. Illan valoissa haimme Peuramaan golfkentältä liejukanan kaikille Kirkkonumenpinnoihin. 

Saltfjärdenin lintutornilla sirisi pensassirkkalintu k-nummen pinnoihin. Vuorokausi vaihtui ja jatkoimme retkeä. Vårnäsin sillalla kehrääjä lensi lähes syliin ja piti kutsuääntä. Tästä jatkoimme Bondarbyn tienhaarasta kohti Långvikiä. Pian kuulimme jälleen kehrääjän, ja myös heti alkupäässä kuuntelimme sarvipöllöjen kerjuuääntä. Tovin jatkettuamme kuuntelimme lehtopöllön poikasten kerjuuääntä. 

Honskbyssä yritimme viiriäistä, mutta sitä ei kuulunut. Sen sijaan metsäsaarekkeessa piiskutti ainakin 2 viirupöllön poikasta ruokakerjuuta. Tämähän osoittautui melkoiseksi pöllöretkeksi. Kirkkonummenpinnoja nyt 218.

Ma 6.7. kävin töiden jälkeen bongaamassa mustapyrstökuirin Kotkanpinnoihin Hotelli Leikarin rannasta Rantahaan tornista. Kuvat turhan kaukaa, mutta jallu oli kivasti tornin edessä . Kotka 169

Mustapyrstökuiri 2 , Kotka

Jalohaikara Kotka Rantahaka

Ke 8.7. jäin Kotkaan yöksi työkiireiden takia. Illalla käppäilin Kotkan Meriniemeen kuvaamaan siellä viihtynyttä tiibetinhanhea ja samalla nautiskelin hyvän oluen sataman terassilla.

Tiibetinhanhi Kotka Sapokka.

Su 12.7. käytiin Mikan ja Jandan kanssa bongaamassa Maarin tornilla rantaniityllä lepäillyt kiljukotka. 13.7. sama kiljukotka oli siirtynyt Viikkiin, joten 14.7. aamulla kävin sen bongaamassa Helsinginpinnoihin lemmenlehdon yöpymispuusta numeroksi 273.

Ma 20.7. ajelin mynämäelle bongaamaan palsasirrin heinäkuunpinnoihin. 

To 23.7. lähdettiin Jandan, Mikan, Teijon ja Päivin kanssa  Kouvolan suuntaan bongaamaan sininärheä, jonka posteljooni oli löytänyt. Lintua ei oltu enää iltapäivästä löydetty, mutta ajeltiin aina Loviisaan asti kahville ja seuraamaan tilannetta. Lintua ei löydetty laajoista etsinnöistä huolimatta, joten kävimme iltaretkella Haravankylän tornissa. 

Su 26.7. sain pihapinnaksi Mikan avustuksella räyskän, joka lenteli Vanjärven yllä. 

Elokuu aloitettiin Mikan kanssa heti 1.8. klo 00:00 kuuntelemalla viitasirkkalintu elokuunpinnaksi Riihimäen Silmäkenevalla. 

Muuten elokuun alku oli tavallisen hiljainen, kunnes.. pe 14.8. olin Kotkan sairaalan työmaalla suunnittelemassa HEA-palkkien asennusta. Lintutiedoitukseen kilahti, valko-otsalepinkäinen Virolahti kk hautausmaa. Laineen Klaus oli löytänyt tämän unelmien lajin katsellessa nakkeleiden touhuja. 

 Työkalut kasaan ja ilmoitus aluevastaavalle, tuun illalla takaisin jos on vielä tarve... n. 45 min ja olin hautausmaalla ensimmäisten 10 henkilön joukossa. 

Kaunis aikuinen valko-otsalepinkäinen istui rauhallisesti tuijan oksilla ja tähyili hautausmaalta ruokaa. Elis nro 402. Bongariporukka kasvoi koko ajan ja lopulta paikalla oli vajaa 100 harrastajaa. Kaikki seisoivat rivissä etäällä linnusta eikä sitä häiritty.  Jokunen kuva linnusta, autopinna plakkariin, höpöttelemään tuttujen kanssa ja illaksi koiin. Ei tarvinnut mennä enää töihin.

Valko-otsalepinkäinen 2kv k, Virolahti kk

La 15.8. oli lähdettävä Virolahdelle uudestaan. Jandalle lähdettiin hakemaan myös elistä. Perillä oltiin joskus 10 aikoihin. Tilanne oli täysin toinen kuin edellisenä päivänä. Nyt paikalla n.30 bongaria, jotka ilmeisesti pääasiassa tiirabongareita. Lauma kuvaajia jahtasi lintua pitkin hautausmaata ajaen sen välillä pois, muurien ulkopuolelle. Sikamaista käytöstä, jossa linnulle ei juuri annettu rauhaa ruokailuun. Minun mielipiteeni on se. että kaikki suurharvinaisuudet pitäisi mennä Tiirassa automaattisesti salatuksi vähintään ensimmäisen viikon ajaksi, mieluiten kokonaan

Odottelin hautausmaan keskellä ja seurailin tilannetta. Pian lepinkäinen lennähti takaisin hautausmaalle, melko lähelle minua koivun laholle oksalle istumaan. Muutama kuva vielä linnusta ja turisemaan tuttujen kanssa. Hautausmaan nakkelit pitivät omaa elämäänsä. 

Elislounaalla käytiin Jandan kanssa Viroladella Grill&Bar Aurorassa. Ruoka oli hyvää. Tämän jälkeen ei enää jaksanut lähteä yrittämään riuttatiiraa, vaan suuntasimme kotia kohti.

Kotimatkalla pysähdyttiin Vihdissä Kirvelän tulvalla, joka loppukesän sateiden johdosta tulvi jälleen hienosti. Paikalla on ollut kivasti kahlaajia, ja niin oli nytkin. Keltavästäräkkejä ja västäräkkejä oli myös paljon. Niiden joukosta Janda spottasi nuoren sitruunavästäräkin, kysymällä, että mikäs tämä on kun on niin eri näköinen. Kuvaa en siitä saanut, vaikka kuinka yritin. Varpushaukka häsläsi tulvalla koko ajan ja sekoitti lintumassaa, enkä löytänyt lintua enää uudelleen.

Su 16.8. palasin aamulla tulvalle, mutta en enää löytänyt sittistä uudelleen. Jokunen kuva kahlureista, joita nisari edelleen ajoi takaa.

Suokukkoja, liro, mustaviklo ja töyhtöhyyppä, Vihti

Päivällä ajelin Porkkalaan luotsiaseman kalliolle etsimään ruttatiiraa Kirkkonummenpinnoihin. Kauaa ei tarvinnut etsiä, kun ainakin 2 riuttista löytyi kalastelemasta mereltä. Kovin kaukana kuvaan, mutta huono dokkari kuitenkin. Vettä pitkin lensi myös pieni parvi suosirrejä. K-nummipinnat 220

Riuttatiira Kirkkonummi Porkkala

Iltapäivällä käytiin Mikan kanssa petoja etsimässä Siuntiosta, Sunnanviikistä, ei mitään ihmeellistä. Siuntion asemalta bongattiin turkinkyyhky Siuntionpinnaksi. 

Ti 18.8. ajelin Kotkasta töiden jälkeen Virolahdelle etsimään riuttatiiraa Virolahtipinnoihin. Ajelin Harvajanniemen kärkeen, josta niitä oli viime päivinä nähty. Tovin sai odotella ja staijailla, kun melko kaukaa idästä tuli yksi lintu Siikasaaren rantaa pitkin ja katosi jonnekin lahden pohjukkaan. Paikalla myös 7 räyskää ja 2 kalatiiraa. Virolahtipinnat nyt 249.

Pe 21.8. illalla töiden jälkeen pakkasin rinkan ja ajoin Porvooseen Emäsaloon yöksi. Yövyin hienolla niemekkeellä, Fågelboetilla. Paikalla oli muitakin telttailijoita. 

Aamulla 22.8.  heräsin aikaisin, keittelin aamukahvit ja söin aamupalan. 

Staijailin koko aamun merelle ja napsin Porvoonpinnoja. Härkälintuja muutti länteen ainakin 2, selkälokki lensi merellä, merikihuja jaagasi lokkien kimpussa ja matkasi länteen jokunen, ja helmenä 2 riuttatiiraa kalasteli koko aamun Emäsalon kärjen edustalla, Myös Joni kävi bongaamassa riuttikset Porvoonpinnoihin. Porvoonpinnat nyt 201.

Päivällä kävin Porvoon Ruskiksella katsomassa lintuja. Pinnalistalle kirjasin keltasirkun ja tuulihaukan, jotka vain oli unohtunut kirjata ylös.  Ampuhaukka saalisteli niityllä ja sitruunavästäräkki tuli näkyviin hetkeksi. Molemmat Porvoonpinnoja, nyt 204

Iltapäivällä mentiin vielä Mikan kanssa staijille Vantaa Isoniitulle, arosuhaukka toiveena. Tovi staijaitiin ja olin jo sillä mielellä , että lähdettäisiin pois kun aivan yllättäen jostain ylhäältä kurvasi nuori arosuohaukka niitylle ja pudotti peltoon. Vantaanpinnaa taas pukkasi. 

Arosuohaukka, Vantaa

Varpushaukka Vantaa

Ma 24.8. kävin töstä tullessa bongaamassa lapinsirrin Porvoon Ruskikselta Porvoonpinoihin numeroksi 205.

La 29.8. käytiin Mikan kanssa iltapäivällä Vihdin Selkissä peltostaijilla. Paikallisia petoja mm: Sinisuohaukkoja 5, ruskosuohaukkoja 2, varpushaukkoja 3, kanahaukka 1, merikotkia 2, hiirihaukkoja 5, tuulihaukkoja 4 ja nuolihaukka 1. Tundrakurmitsoja muutti 9 ja merimetso matkasi pohjoiseen. 

Su 30.8. Kierreltiin Mikan kanssa Uudellamaalla. Vihdin Enäjärvellä oli 23 pikkulokkia. Selkin pelloilla nyt 7 sinisuohaukkaa, Vantaan Isoniitulta löydettiin edellispäivän punajalkahaukka, arosuohaukka sekä lapinkirvinen. Vespari minulle Vantaanpinna nro 191

Punajalkahaukka Vantaa Seutula

Helsingistä yritettiin vielä riuttatiiraa Helsinginpinnoihin. Ensin Lauttasaaresta, mutta eipä löytynyt. Ryssänkärjessä oli lehtokerttu ja pikkusieppo joka oli minulle Helsinkipinna nro 274.

Välissä ajettiin Helsingin keskustaan ja auto parkkiin kauppatorille. Paikallisena viihtynyt aroharmaalokki edelleen paikalla. 

Aroharmaalokki Helsinki

Riuttista yritettiin vielä Skatanniemestä. Ei löytynyt. Merellä muutti tundrakurmitsoja yht.10 joiden seassa 3 isosirriä, 4 suosirrin parvessa oli 1 kuovisirri pienellä luodolla. Räyskiä kierteli ainakin 8.  

Ma 31.8. Varasin hotellihuoneen Haminasta, jonne ajelin töiden jälkeen. Jännä parakkihotelli Camp Hamina. Siitä on hyvä siirtyäsyyskuun puolelle. 

camp hotel Hamina

Siinäpä oli lyhykäisyydessään koko kesän linturetkeilyt. Kesäkuu 300, heinäkuu 287, elokuu 268

2026 toisen neljänneksen retkiä

Ke huhtikuun ensimmäisenä päivänä oli rauhallisempi työpäivä, joten ajelin aamulla Lappeenrantaan Toikansuon kaatopaikan kasalle etsimään tunturikiuruja kk-pinna listalle. Aikani kiertelin lakea, kunnes etelärinteestä komppasin 2 ereä lentoon, enkä ehtinyt reagoimaan rameralla mitenkään. No hutikuunpinna kuitenkin. 

Toikansuon mäki Lappeenranta

Iltapäivällä käytiin vielä Vanjärven tornissa katsomassa paikalla olevaa pikkujoutsenta Jandan kanssa. 

Pikkujoutsen Vanjärvi

Pitkäperjantaina 3.4. oltiin joukolla Vanjärven tornilla. Keväisiä saapujia oli järvellä jo mukavasti. mm. n. 100 naurulokkia ja 2 jalohaikaraa. Kiteeltä löytyi Suomen 2 tammitikka. Sen bongaamista hieman mietittiin...

No la 4.4. lähdettiin aamulla aikaisin ajamaan Jandan kanssa kohti Kiteetä. Liikkeelle olisi pitänyt lähteä jo iltayöstä, mutta Janda halusi nukkua edes jonkin verran. Jossain Juvan paikkeilla tuli tieto, että lintu oli nähty vain aamuvarhaisella ja sen jälkeen ei enää ollenkaan. Päätimme silti ajaa perille. Joskus linnut palaavat rikospaikalle, mutta ei nyt. 

Paikalla oli jokunen kymmen epätoivoinen bongari mm. Virtasen Isto. Pari tuntia kierreltiin lähimaastoja tuijotettiin löytöpihaa, mutta niin tässä vaan hylsy maistui jälleen suussa.Yöksi jäimme vuokramökkiin Kesälahdelle. 

Vuokramökki Kesälahdella.

Su aamulla jatkettiin matkaa kohti etelää, itäistä reittiä. Käytiin etsimässä Parikkalasta kuukkelia kk-pinnoihin, mutta sekin oli vesiperä. Nokkavarpusen sentään saimme pinnattua yhdeltä ok-talon pihalta ystävällisten asukkaiden avustuksella. 

Mandariinisorsa käytiin hakemassa Kouvolasta pääsiäispinnaksi. Se olikin ainoa pääsiäispinna Tundrametsähanhen lisäksi. 

La 11.4. Staijailin yksin Lerbackassa auringon noususta jokusen tunnin. Tavallista keväistä muuttoa, hanhia jo tuhansia alueella. Yhdessä parvessa meni lyhytnokkahanhi. 

Lerbackan lavalta

Su 12.4. lähdettiin Mikan kanssa Porkkalaan ottamaan kevättä vastaan. Eihän me enää Pampskatanille jakseta kävellä, joten luotsikärki oli paikkamme. Tuuli ei ollut muutolle suotuisa, mutta keli oli mukava ja tihkuu sieltä mereltä aina jotakin vastatuuleenkin. Ensimmäisiä kuoveja, punajalkavikloja, kalatiiroja, piekanoja, merihanhia, kuikkaa, kaakkuria, kyyhkyjä, ym..

Ma 13.4. lähdin ajamaan töihin tuntia aikaisemmin, jotta ehdin käydä bongaamassa Vantaanpinnaksi mustakurkku-uikun Keimolan golfkentän altaasta. 

Mustakurkku-uikku Vantaa

Su 19.4. ajelin yksin Porvoon Emäsalon kärkeen aamustaijille. Keli oli hieno, mutta itä -kaakko tuuli kävi todella kylmästi ja häiritsevästi mereltä. Puolustusvoimat oli rakentanut kärkeen valtavan tutka-aseman joka hurisi melko kovalla äänellä. Parhaillaan ainakin 5 armeijan tyyppiä vahtasi tekemisiäni... Oliko olo sitten turvallinen??

Kivasti sain listattua mereltä puuttuvia Porvoonpinnoja, mm tukkakoskelo, riskilä, pilkkasiipi, alli, mustalintu, haahka ja isokäpylintu. Erikoisin havainto oli merelle painanut mustavaris. Kotimatkalla kävin vielä bongaamassa Porvoon pinnaksi pikkujoutsenen. 

Su 26.4. pidin jälleen tutuksi tulleen torniopastuksen Vanjärven lintutornilla klo 5:30-12:00. Paikalla kävi jälleen mukavasti tuttuja ja tuntemattomia lintuharrastuksesta kiinnostuneita. Tänä vuonna ei mitään harvinaista nähty, mutta monelle tunnista 100-lajia listalle tukku uusia ljeja. Mukavimpina mainittakoon kevään ensimmäiset haara- ja räystäspääskyt. 

Suokukkoja Vanjärvi

Niin se hurahti huhtikuu loppuun. Vain 1 kk-pinna tunturikiurusta. Työkiireet rassaavat harrastusta jo huomattavasti. 

Vappuna pe 1.5. oltiin Mikan kanssa Espoossa Maarin tornilla katsomassa ilmapallojen muuttoa. Parhaana lajina voisi mainita muumin.

Muumi muuttaa itään

 Tuli sieltä jokunen vuodenpinna ja jonkin niistä sain kuvattuakin.

Punajalkaviklot. Panettaa!!

AAAH!!

La 2.5. oltiin Jandan kanssa alkujaan pienellä kuvapinna retkellä. Ensin käytiin katsomassa Lohjan Pusulan Töllinkosken virtavästäräkkiä. 

Virtavästäräkki koiras, Pusula, Lohja

Sieltä ajeltiin Saloon katsomaan ruskosotkaa ja siitä sain jopa autopinnan, kun lintu näkyi puiden välistä tielle. 

Ruskosotka Salo Omenojärvi

Iltapäivällä olimme Jandan äidillä päivälliselä, kun tuli Uudestakaupungista tiedotukseen kova laji, iberiantiltaltti. Hieman stressaantuneena syötiin ateria loppuun ja juteltiin hetki, kunnes hermo petti ja oli lähdettävä kotiin. Kotona nopea tavaroiden pakkaaminen, Janda ja Blini kyytiin ja matkaan. 

Olimme perillä vasta illalla joskus kahdeksan jälkeen. Kaikki tutut oli hoitaneet linnun jo hyvissä ajoin kun se lauloi täysillä. Meidän saapuessa paikalle lintu oli jo lopettanut päivän laulut. Onneksi lintu tuli vielä hetkeksi näkyviin ja piti innokkaana kutsuääntä. 

Iberiantiltaltti, Uusikaupunki

Alhon Pekka oli paikalla virittelemässä verkkoja rengastusta varten, jotta saataisiin varma lajimääritys. Harmittavana tietona saimme kuulla että Pekalla oli rengastuslupa ainoastaan kansallispuiston saariin ja lintu oli nyt mantereella niemen kärjessä, niinpä rengastuslupaa ei tullut, Käsittämätöntä!

Minulla oli taskussa mukana Renaultin XO-konjakkipullo ja nippu kertiksiä. Jos lintu olisi saatu naulattua lajilleen olisin tarjonnut kaikilla siivun konua 400 eliksen katkaisun johdosta.  Mutta epävarmuus lajin puhtaudesta jäi kalvamaan mieltä.. Ei pinnaa..

Käppäiltiin autolle takaisin kaatuneiden puunrunkojen yli ja ali, viriteltiin penkit nukkuma-asentoon, syötiin iltapala pimenevässä Uudenkaupungin rantamännikön illassa ja käytiin nukkumaan makuupussien lämpöön. No otin minä kunnon siivun konjakista lähinnä harmitukseen. 

automajoituksessa

Su 3.5. syntymäpäivänäni heräilin koleassa autossa, auton ulkopuolelta kuuluviin ääniin. Päivän ensimmäiset bongarit saapuivat katsomaan tiltalttia. Vesi ropisi auton ikkunaan. Janda nukkui sikeästi. Kömmin ulos autosta, vedin lenkkarit jalkaan ja sadetakin päälle. En ottanut edes kiikareita tai puhelinta mukaan, vaan lähdin juoksemaan tiltalttipaikalle. Lintu lauloi aktiivisesti ja se kuului polulle jo palanmatkaa  ennen varsinaista pelipaikkaa. Käännyin ympäri ja nuo auton edestä kulkeneet bongarit tuli polulla vastaan. Sinne vaan eteenpäin neuvoin heille. 

Palasin hikisenä autolle melkoisen aamu parkour lenkin jälkeen. Janda oli ihmeissään minne olin kadonnut. No onneksi tilanne rauhoittui nopsaan ja syötiin aamupala autolla. Lähdettiin hyvissä ajoin liikkeelle kohti seuraavaa synttäripinna targettia, pohjantikkaa Maskuun.

Matkalla Järvisen Mikko soitteli ja kysyi joko konupullo poksahti, kun rengastaja oli varmistanut lajin puhtaaksi iberiantiltaltiksi. No olihan se jo illalla, mutta jotenkin ei niin mukava tapa katkaista 400 eliksen rajapyykkiä tällä tavalla. Niin se vaan nyt tapahtui ja hyvä synttäripinna plakkarissa. 

Maskussa käveltiin yhdelle luontopolulle etsimään pohjantikkaa. Paikka oli harvennushakattu mäntyinen mäen nyppy. Ei todellakaan mikään pohjntikkapaikka. Oltiin jo luovuttamassa kun kuulin rummutussarjan - pohjantikka! käppäiltiin lähemmäksi ja niin sieltä löytyi koiras pohjantikka rummuttamassa ja naputtelemassa kuollutta mäntyä. Mukava synttäripinna.

Maskusta ajeltiin Saloon etsimään nakkelia - joka puuttui synttärilistalta, eipä löytynyt nakkelia edes uimalla, mutta listalta niin ikään puuttuva turkinkyyhky oli helppo. Kevään ensimmäinen pensastasku kirjattiin vuodenpinnoihin. 

Salosta ajeltiin Lohjalle Moisioon missä moisionlahden pohjukassa on hieno lehtoalue. Siellä lauloi pajulintu, tiltaltti ja sirittäjä mukavan keväisesti ja pyrstötiais pariskunta sirautteli itsensä synttäripinnalistalle. 

Espoosta Kirkkojärveltä yritettiin vielä sembramännyissä viihtynyttä pähkinähakkia,  mutta reilun tunnin odotuksella vain hylsy. Ajeltiin vielä Espoon Kunnarlaan Myllyjärven ls-alueelle. Sielläkin oli kuultu hakin ääntä edellisenä päivänä. Me löydettiin ainoastaan sponde pohjantikka, sitä ei olisi enää tarvittu, muutama huono ruutu muistoksi.

Pohjantikka Espoo

 Siinä olikin tämänvuotinen synttäripinnaralli. 4 uutta lajia oli alun onnistumisista lopun lässähtäneeseen päivään kohtuu suoritus. Illalla nautiskelin konjakkia vielä omalla terassilla. 

Seuraavaksi katseltiin lintuja La 9.5. Lerbackan lavalla tornientaiston merkeissä. Joukkueemme Lerpakan letkeät alkaa olemaan tuttu jo menneiltä vuosilta. Joukkueessamme on itseni lisäksi Janda, Mika, Teijo, Päivi ja Retu. Sijoituksemme koko suomessa oli 72. 81 lajilla. taaksemme jäi jälleen kaikki lähialueen tornit, ja mm. Helsingin Viikin Keinumäen torni, Lohjan savijärvi ja Parikkalan patotien torni. Nyt emme nähneet mitään raria ja parhaiksi lajeiksi kirjasimme pensaskertun ja luhtahuitin.

Taiston jälkeen käytiin Jandan kanssa bongaamassa sitruunavästäräkki Vantaanpinnaksi Pitkäjärven tornista. 

Ma 11.5. kävin Vantaan pitkäjärven tornissa aamulla aikaisin tunnin staijilla ennen töitä. Järvellä oli 2 mustalintua ja kuikka muutti pohjoiseen, molemmat Vantaanpinnoja. Iltapäivällä töiden jälkeen kävin bongaamassa Lintulan Timon löytämän pikkukuovin Vantaan Peräjänkulmassa. Samoilla huudeilla oli tundrametsähanhi ja lyhytnokkahanhi joista ensimmäinen myös Vantaanpinna.

Ti 12.5. kävin vuorostaan ennen töihin ajoa etsimässsä Vantaan riipilästä teeren Vantaanpinnoihin. Sitä sai hetken hakea pelloilta, ennen kun kuulin jostain koiraan suhinaa. Pulinaa ei kuulunut ollenkaan. Pinnakelpoisesti kuitenkin.

Helatorstaina 14.5. kävin bongaamassa Espoosta Espoonpinnaksi ruisrääkän. Paikalla oli myös kattohaikara. Päivällä kävin heittämässä lyhyen työpäivän Kirkkonummella.

Iltapaäivällä lähdettiin Jandan kanssa Helsingin isosaareen telttailemaan yöksi. Jandan tuttu Kalle heitti meidät saareen hienolla kutterillaan. Rantauduttiin tavaroiden kanssa ja marssittin huonoa reittiä staijikallion lähelle. Kierrettiin jotenkin hassusti länsipuolelta, jossa oli kaadettu puita polulle ja kulkeminen tavaroiden kanssa oli vähintäänkin haastavaa. 

No perille päästiin ja leiri pystyyn. Illalla staijailin rantakalliolla muutaman tunnin. Aamulla oli mennyt useampi lepy uudellamaalla, joten sellaisesta haaveilin. Olihan merellä vielä kovaa arktikaa ja taisin laskea mm. 25 muuttavaa merikihua, mutta ei lepyä. gavioita ja vapoja lappasi itään tasaiseen tahtiin.

Alleja ja 2 mustalintua

Haahka naaras

Helsinkipinnoja en to saanut, mutta kolme Isosaaripinnaa : uivelo, härkälintu ja merimetso.  Nautittiin hyvät iltapalat, katseltiin taivaalla muuttavia alli- ja mustalintulauttoja ja kömmittiin nukkumaan telttaan. 

Isäntä teltta pystyssä

Pe 15.5. oli aikainen herätys. Jotain pikaista suupalaa ja kalliolle staijille. Janda jäi nukkumaan. 

Pilkkasiipi pariskunta

Kuikka

Arktika oli rauhoittunut edellis illasta paljon. Joitakin valkoposkiparvia ja niiden seassa mutama sepelhanhi. Yksi anserparvi meni saaren päältä itään. Tundrametsähanhesta saaripinna. Ruokkeja liikkui merellä muutamia ja niiden joukossa yksi etelänkiisla myös isosaarenpinnaksi. 

Valkoposkihanhia

Ihmettelin kun armeijan hornetit pärräsivät merellä, otin niistä muutamia kuvia. Myöhemmin sain kuulla että oli annettu vaaratiedoite ja olisi pitänyt mennä sisätiloihin. No enpä siisi tiennyt asiasta, eikä myöskään näkynyt Ukrainan drooneja.

Hornet hävittäjä 

Kävin herättelemässä Jandan ja söimme yhdessä kunnon aamupalan. Janda tuli vielä hetkeksi rantaan katsomaan vaisua muuttoa.

Riskilät

Kävimme purkamassa leirimme ja lähdimme kiertelemään saarta. Saaren itäisessä niemessä näimme mm. lapinsirrin rantalammikossa. karikukon, riskilöitä, kiurun, luotokirvisen, töyhtöhyypän ja keltavästäräkin. 

Lapinsirri juhlapuvussa

Luotokirvinen

Länsipään mesäpolulla lehahti lentoon teeri ja lehtokurppa. pikkutylli kierteli saaren päällä jokusen kierroksen. Siinä olikin saaripinnat tälle keväälle. 

Pensaskerttu

Sieltä palailtiin laiturille ja Kalle kuskasi meidät takaisin mantereelle Santahaminaan. Venematkalla nypittiin Blinistä yli 10 punkkia, joten niitä kyllä saaressa riittää. 

Su 17.5. oltiin aamusta Mikan kanssa Vanjärven tornissa. Järvellä oli mm. 2 pikkulokkia ja järvelle yritti laskrutua 4 jalohaikaran parvi.  Harmaahaikara antoi jalluille kyytiä joten ne päättikin poistua kohti pohjoista.

 Mikan poistuttua töihin tuli Pajulehdon Voitto tornille. Jutellessa laavulla kuulin pussitiaisen äänen rantapajuista. Kiersin kameran kanssa lähemmäs, mutta lintu lauloi koko ajan pajun väärällä puolella ja siirtyi lopulta pohjoisemmaksi. En onnistunut saamaan siitä kuvaa.. Mukava Vihdinpinna kuitenkin. 

Ma 18.5. alkoi viikon loma. Tänä vuonna päätettiin mennä vaihtelun vuoksi Virolahdelle mökkeilemään. Liikkeelle lähdettiin aamulla Jandan, Mikan ja Teijon kanssa. Ensimmäinen kohteemme oli Viikin lyhytnokkahanhi. Siitä saimmme Helsinginpinnan. Retkueeseemme liittyi vielä Pikkarainen Helsingistä. 

Menomatkalla pysähdyttiin ensimmäisenä Kotkan Katariinan puistoon yrittämään harjalintua, joka oli jo jonkin aikaa lauleskellut siellä, vaan eipä laulannut meille. Seuraavaksi käytiin Rantahaan tornissa yrittämässä edellisenä päivänä nähtyä kiljukotkaa, mutta eihän sitäkään nähty. Paras havainto oli itään painellut naaras sirosuohaukka, joka meni niin korkealla ja pahassa valossa, ettei siitä lajia saatu. 

Syömässä ja kaupassa pistäydyttiin Haminassa. Haminan lupinlahdelta haettiin Jandalle rastaskerttunen elikseksi. Siitä suunnistimme mökille ja kun saimme kamat paikoilleen päätimme ensimmäisen illan innolla skipata Suomen jääkiekkopelin ja menimme Lerviikkiin staijille. Meno oli niin verkkaista, että emme sitä kauaa jaksaneet ihmetellä. Mökille takaisin ja sauna lämpimäksi. 

Saunan jälkeen illalla minua houkutteli Nopalassa kuultu viirupöllö Virolahti- ja kylypinnaksi. Otimme pienet torkut ennen myöhäisiltaa. Ajeltiin Jandan, Mikan ja Teijon kanssa pelipaikoille. AP jäi nukkumaan. Edellisenä iltana oli pöllö huhuillut, mutta nyt oli hiljaista. Päätettiin siirtyä hieman edemmäs jossa oli isohko peltoaukea. 

Pian huomasin lämpökameralla viirupöllön lentävän meitä kohti tien vartta myyrä kynsissä. Se koukkasi aivan vierestämme pellon poikki ja katosi itäpuolen metsikköön. Pian sieltä kuului viirupöllön kumea haukahdus jonka jälkeen se palasi jälleen pyörimään pellon ylöpuolelle.  Olipa hieno kokemus! Kauan kaipaamani Virolahtipinna nro 246 oli totta. Tätä lajia olin yrittänyt kuluneina vuosina käydä etsimässä Virolahdelta jo jokusen kerran.  pöllöretkeltä suorimme pikaisesti takaisin mökille ja nukkumaan pariksi tunniksi.

Ti 19.5. raaka aikainen herätys. Aamupalaa koneeseen ja aamustaijille Leerviikkiin. Muutto aivan seis. Muutama gavia ja valkoposkihanhi matkasi itään. Muutaman tunnin jälkeen kypsyttiin hiljaiseen muuttoon ja palasimme mökille.

Harmaasorsa pariskunta

 Päätimme ottaa pienet päikkärit, ennen kun lähtisimme kylille. 

Turalta haimme reissupinnaksi kauniin juhlapukuisen tundrakurmitsan. Turan lietteet ovat hienot, ja tornilta on sinne hyvät näkymät.

 Vähän ennen Virojoen keskustaa bongasimme idulin, ja Kotolasta peltosirkun.  Sirkku oli helppo nakki.

Peltosirkku

Päiväksi menimme petostaijille Kurkelan itäsuoralle. Staijailimme kovassa helteessä shortsit jalassa. Mehiläishaukkoja muutti 4, mutta yleisin peto oli haarahaukka joita pyöri itärajalla ainakin 5. 

Iltapäivän puolella takaisin mökille. Matkalla kuitenkin Lintulahdesta viitasirkkalintu pinnoihin. Syötiin ruoka ja siirryttiin jälleen rantaan. Muutto yhtä hiljaista kuin aamullakin joten siirryimme takaisin möksälle saunan lämmitykseen ja iltapalalle. Saattoi siinä sivussa mennä hieman virvokkeitakin.  

Ke 20.5. jälleen aikainen herätys. Aamupalan jälkeen vääntäydyttiin jälleen rantaan. Edelleenkin muutto ihan seis. Sankka sumu saapui 8 maissa, joten suuntasimme mökille. Otettiin hieman välipalaa ja lähdettiin paikallisille. 

Päätimme olla hyvissä ajoin petostaijilla ja nyt menimme tzarin parkkipaikan lähelle kallioleikkaukselle, Kivasti kirjattiin petolajeja, 11 petolajin joukossa oli mm. sinisuohaukka ja haarahaukka. parasta oli kuitenkin Mikan spottaama pikkukiljukotka joka tuli aivan päältämme kohtalaisen matalalla. Se aiheutti porukassamme pikkuriemunkiljahduksia.

Pikkukiljukotka

 Muita mukavia lajeja oli mm kangaskiuru, 50 punakuirin parvi ja muutama komea kuikkaparvi. 

Illalla menimme staijille Lerviikkiin. Nyt sentään jotain liikkui merellä. Jokunen tonni sepelhanha ja jokunen merikihu. Illalla möksälle syömään ja nautiskelemaan lomasta. Arttu liittyi seuraamme. Nukkumaan mentiin hyvissä ajoin, koska seuraava päivä meillä on Pisipäivä.  

To 21.5. olikin vielä aikaisempi herätys. Aamupalan jälkeen suuntasimme sovitulle lähtöpaikalle Hanskiin, missä venekuski odottikin meitä jo rannassa. Pelastusliivit niskaan, kamat kyytiin ja venheeseen. Keli oli upea, aivan tyyni. Matkamme Pisiin kesti reilun puoli tuntia. 

Kapusimme veneestä rantakalliolle ja marssimme staijipaikalle. 

Taidolla rakennettu meriharakan pesä

Kuikkia muutti hienosti lähes 1000. Yhdessä kurmitsaparvessa meni 3 isosirriä. Räyskä kierteli saarta.

Räyskä on hieno lintu

sepelhanhia 4 pientä parvea ja helmenä reissulle spopttasin komean koiras kyhmyhaahkan joka lensi edestämme jääden läheisen pikkusaaren rantaan. 

Sepelhanhiparvia. 

11 maissa näytti siltä että alkaisi satamaan, joten tilsimme kyydin meitä hakemaan. Menomatkalla koukkasimme kuitenkin kuvaamaan pattihaahkaa.

Kyhmyhaahka koiras

Kuikka kiihdyttää

Rannassa olimme puolenpäivän jälkeen. Siirryimme mökille lounaalle. Tästä suunnistimme pohjustamaan tulevaa arktikarallia. Me käytiin Jandan kanssa etsimässä mm. pitkään haaveena olluttta pohjantikkaa. Jälleen komppasimme tuttua aarnialuetta, saunasuonmetsää. Pian kuulin kuolleista kuusista hentoa koputtelua, voisiko olla??. Kyllä!!! Pohjantikka virolahtipinnaksi 247. Uskomattoman hieno fiilis. 

Saunasuon metsää

Mika, Arttu Teijo ja Aleksanteri menivät muualle pinnaamaan päivänpinnoja, no kyllähän heitäkin, varsinkin Mikaa kiinnosti pohjantikka Virolahdelta. Onneksi hekin sen löysivät. 

Illalla mökillä lämmitettiin sauna ja juhlistettiin hienoa lintupäivää katsellen Suomen jääkiekkopeliä tv:stä. Kyllä osaa olla elämä joskus mukavaa. 

Pe 22.5. Aamulla syötiin yhdessä aamupala. Aleksanteri pakkasi kamansa ja lähti kohti omia juttuja. Me muut puolestamme skippasimme aamustaijin kokonaan ja lähdettiin pohjustamaan rallia.

Harmaapäätikka pohjustettiin

 

Mika, Teijo ja Arttu omilla teillään ja minä ja Janda omilla. Kivoja lajeja löytyi, mm. 3 metsoa, Mustakurkku-uikku, Turalta mm. lapinsirri ja jänkäsirriäinen. Porolan rantatulvalla pikkusirri ja mustaviklo. Pojat löysi valkoselkätikan. 

Illalla jälleen saunottiin ja otettiin rannosti. Nukkumaan mentiin ajoissa, sillä tuleva Arktikaralli alkaa yöllä klo 2. 

La 23.5. Rallipäivä! Herätyskello soi armottomasti klo1. Vettä satoi. Aamupala nopsaan naamaan ja pikaisesti yrittämään viirupöllöä nuotitettuun paikkaan. Janda jäi nukkumaan, koska sillä oli tänään kotiinlähtö, illalle sovittuun Viikatteen konserttiin Helsingissä.

Takaisin rallin tiimellykseen. Viirupöllöä ei kuulunut eikä näkynyt Nopalassa. Vettä ropisteli niskaamme ja tuuli jonkin verran. Tylsä sää varmasti vaikuttaa lajimäärään, mutta onneksi jokaisella joukkueella. Onneksemme läheisen Ravijärven kosteikolta kuului luhtakanan kijaisuja, sekä sen läheiseltä hiekkatieltä lehahti kehrääjä lentoon. 

Ajeltiin takaisin etelään ja päätettiin yrittää metsoa heti aamulla. Se nuotti piti hienosti kutinsa. Matkan varrella pysähdeltiin ja kirjattiin peruslajeja. Turalta löysimme heinätavin. Turalla pappilanniemessä oli jänkäsirriäinen ja lapinsirri edp. Keltaväiski viuhahti tornin yli. Lintulahdella viitasirkkalintu ed äänessä. Mustakurkku-uikku ja pikkutylli edelleen Ruokosuon louhoksella.

Pohjantikkaa emme löytäneet, mutta pikkusieppo lauloi aarnimetsässä. Peltosirkku, käenpiika, pikkulepinkäinen ja ruisrääkkä nuotitetuilta paikoilta. 6 maissa sää selkeni ja aurinko alkoi pilkottamaan. 

Merilintuja päätettiin mennä staijaamaan hetkeksi Siikasaaren saukkolankalliolle. Tämä oli hyvä veto! Pisin lähellä olleet härkälinnut näkyi hyvin, muutolta napsittiin kaikki tärkeät vesilinnut, mustalintu,alli, pilkkasiipi ja lapasotka, sepel- ja valkoposkihanhi ja yhdessä parvessa oli vielä tundrahanhia mukana. Myös molemmat kuikkalinnut ja merikihu. Kaikki kolme tiiralajia hoitui myös helposti. Parhaana lajina veden pintaa pitkin muuttanut pikkukahlaajaparvi, joka harmiksemme osoittautui jänkäsirriäisiksi, sehän meillä jo oli. 

Harjun puhdistamolta pohjustettu luhtakerttunen onnistui ja viitakerttusia oli siellä täällä. Harjun hevostalleilta tärkeä varpunen. 

Viitakerttunen

Loppuajaksi mentiin petostaijille, 1h30min oltiin Tzarilla. Perus petoja ja parhaana muuttava pikkujoutsenparvi sekä ampuhaukka. Kangaskiuru teki myös laululentonsa. 

Kaikki nuotit oli käyty läpi, eikä ilmassa ollut mitään suuurta liikettä, joten mietittiin mitä tehtäisiin viimeisellä tunnilla. 

Päätimme mennä etsimään puuttuvaa kanadanhanhea Virojoen Ukkosaaren kärkeen. Aikaa kului eikä merihanhea kummempaa näkynyt. Onneksemme lahdelle tuli muutama vesiskooteri rälläämään. Aikaa oli enää muutama minuutti, pojat olivat jo luovuttaneet. Minä päätin yrittää viimeiseen asti. Niinpä 2 kanadanhanhea ui rannan katveesta avoveteen ihmettelemään rällääjiä. Huusin äijät putkelle, Arttu ja Mika juoksivat katsomman hanhia muutama sekunti ennen ajan täytytymistä. Huh! meni täpärälle. Hino lopetus rallille. 

Purkutilaisuus oli Leerviikissä rantakahviossa. Pieni pettymys oli se, ettei kisassa ollut mukana kuin 4 joukkuetta ja niistäkin toiseksi tullut, 127 lajilla, arktikaoppaiden joukkue oli mukana ekona. 

No voittomme oli murskaava. Saimme joukkueellamme Tillin kurpat, (minä, Mika, Arttu ja Teijo) kasaan 137 lajia, joka oli kautta aikain toiseksi suurin lajimäärä arktikarallissa. Ässiä peräti 13. Alusta 4 tuntia kiusannut vesisade ja melko kova puuskainen länsituuli söi varmasti muutaman lajin saldosta. Voittajien on helppo hymyillä. Palkinnoksi saimme vapaavalintaiset t-paidat mutta eipä siellä ollut enää kokoja.. Otin tuubihuivin. 

Illalla saunottiin ja juhlistettiin hienoa rallivoittoamme. Saunan jälkeen, auringon laskiessa, kävimme vielä bongaamassa kirkolta Paljakan Eetun löytämän sarvipöllön Mikalle Virolahtipinnaksi. Uni maistui.

Su 24.5. herätys klo 4. Aamupala ja mökin siivous. Kamat kasaan ja mentiin vielä Lerviikkiin aamustaijille. Muutama isosirri oli heinäsaaressa, laulujoutsenia muutti itään ja haarahaukka pörräsi rannassa liikkuen lähisaariin. Siinä oli tämänvuotinen Arktika Virolahdella. Mukavaa oli ja 2 Virolahtipinnaa oli yli odotusten. 

Kotimatkalla pysähdyttiin Kotkan Kyminlinnalla bongaamassa viitasirkkalintu Kotkan-listalle. Käytiin Loviisan haravankylän lintutornilla etsimässä lampivikloa tai rantakurvia joita siellä oli nähty. Ei kumpaakaan. Pikkusirri, lapinsirri ja jänkäsirriäinen parhaina. Vantaalla Askistossa vielä pikkusieppo Vantaa-listalle. Kotona illalla, kamat paikoilleen ja suihkun kautta iltapalalle ja nukkumaan. 

Ma 25.5. kävin aikaisin aamulla Vantaan pitkäjärven tornilla yrittämässä ruokosirkkalintua jo kolmannen kerran. Nyt onnistuin kuulemaan 2 lyhyttä säettä lahdelta n. tunnin aikana. Vas. korvani ei lintua enää kuule, mutta onneksi oik. korvalla kuulee vielä jotain. Ikä ei tule yksin... Hyvä Vantaanpinna kuitenkin.

Ke 27.5. olin töissä Raaseporin Fallholmenissa, joka on lähellä Prediumin satamaa. Hangossa oli ed. paivänä nähty pikkutiira Kobbenilla, joten koska sain työpäivän päätökseen hyvissä ajoin, päätin mennä etsimään tiiraa. Hetken etsittyäni löysin pikkutiiran Kobbenin itäpuolen lahdelta särkältä. Pian se alkoi saalistuslennolle ja sainkin linnusta kivoja ruutuja. 

Pikkutiira, Hanko Kobben

Polvijärveltä löytyi laulamasta Suomen kolmas kyläpöllönen. Sitä voisi lähteä vkl bongaamaan jos se olisi vielä äänessä. No olihan se , joten pe 29.5. lähdettiin Mikan ja Jandan kanssa bongausreissulle Polvijärvelle, joka on Joensuun pohjoispuolella. 

Tovi jouduttiin odottelemaan ennen kuin pöllö aloitti piippailunsa. Jes hyvä tupla ja toukokuunpinna, sekä Jandalle elis. Vuorokausi vaihtui 30.5. la puolelle, Mikalle vielä päivänpinna. Koska siellä oltiin, niin käytiin bongaamassa Polvijärven pinnaksi muutama muukin yöllinen laulaja: helmipöllö, pensassirkkalintu, kaulushaikara, ruisrääkkä ja viitakerttunen. 

Kotia kohti päätettiin ajaa Parikkalan kautta. Artulta saatiin nuotit heinäkurpalle ja oriolukselle. Joskus aamulla oltiin heinäkurppapaikalla, mutta aurinko oli jo liian korkealla eikä kurppia kuulunut. Päätettiin jäädä hetkeksi nukkumaan. Me Jandan ja Blinin kanssa nukuimme teltassa, Mika nukkui autossa. Joku 4 tuntia nukuttiin sikeästi ja noustiin ylös. Aamupalaksi ostamamme kolmioleivät ja kohti seuraavaa nuottia. 

Parikkalan Saaressa lauloi kilpaa 2 kuhankeittäjää. Hetken yritin kuvata lintuja, mutta aina ne vain vilahtivat nopeasti tien yli, enkä millään ehtinyt kameran kanssa mukaan.. Hankala kuvattava. Autopinna kuitenkin. Patotiellä vietimme pari tuntia aikaa staijaillen. Muutaman Parikkalanpinnan sain ruksattua. 

Parikkalasta siirryimme Lappeenrantaan. Ensiksi kävimme katsomassa vesipääskyt Joutsenon Korvenkylän altaalta. 

2 vesipääskyä, Lappeenranta

Sitten suuntasimme Joutsenon Konnunsuon Kotasaareen. Valitsimme keskitien ja sehän onkin hieno paikka. Täällä voisi viettää helposti kokonaisen viikonlopun katsellen lintuja. Nyt aikaa oli vain pari tuntia. Mustakurkku-uikkua, punasotkaa, tundrakurmitsaa, jänkäsirriäisiä, sepelhanhi, tyllejä, suosirrejä,  vesipääskyjä ym ym.. 

Sepelhanhi, Lappeenranta

Lapasorsa Lappeenranta

Tyllejä ja suosirrejä, Lappeenranta

Niin oli aika lähteä ajelemaan kotia kohti. Minua alkoi väsyttämään, joten Janda hyppäsi puikkoihin. Kotona oltiin joskus illalla.  

Su 31.5. päätettiin vielä lähteä bongaamaan Järvisen Mikon Kylmäpihlajasta jo 10.5. löytämää siperianpilkkasiipeä. Varattiin hotellihuone ja lauttamatka joka lähti joskus 11 maissa. Perillä hienossa säässä 12 aikoihin. Koko saari kompattiin, juteltiin tuttujen kanssa.

Lapintiira, Kylmäpihlaja

 Illalla staijattiin aktiivisesti majakassa ylhäällä. Katsottiin ja kuvattiin tarkasti joka ikinen pilkkasiipi, mutta ei siperialaista.

Pilkkasiipi pariskunta

 Illalla katsottiin kännykästä suomen jääkiekko mm-finaalia, jossa Suomi kaatoi sveitsin 1-0 jatkoaikamaalilla. 

Kylmäpihlajan majakka

Ma 1.6. herättiin kylmäpihlajan hotellissa. Jo ennen auringon nousua suuntasimme tuuliseen ja aurinkoiseen keliin majakan 8. kerrokseen näköalatasanteelle. Jälleen katsoimme kaikki pilkkasiivet tarkasti läpi, mutta ei päätähteä. Muutama ruokki ja Mika näki kiislan. 

Ruokkeja, Kylmäpihlaja

Riskilä, Kylmäpihlaja

Menimme hotellin aamiaiselle, jonka jälkeen pienet päiväunet ennen huoneen luovutusta. Rannassa taas juteltiin seuraavien onnenonkijoiden kanssa. Kossu ja Andy tulivat yrittämään lintua. Me suuntasimme mantereelle ja ajelimme hakemaan kesäkuunpinnaa edelleen paikalla laulavasta iberiantiltaltista. Siitä ajoimmekin suoraan kotiin. 

 

Seuraavaksi kesän retkistä, vaikka sinne jo hieman siirryttiinkin.