sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

KEVÄINEN PORTUGAL Osa 3


Ti 5.3. 6:00 herätys, kamat kasaan ja aamiaiselle klo7. Tänään jätämme kauniin Algarven alueen ja suuntaamme mutkien kautta pohjoisen  suuntaan. Ensin Milfontesiin yhdeksi yöksi ja sitten Lissaboniin  missä vietämme viimeiset 2 yötä.  

Liikkeelle päästiin joskus 8:30 aikoihin jälkeen reippaan aamujumpan. Ensimmäiset pysähdykset tehtiin kun päästiin nouseman jonkin verran merenpinnasta. Laululintuja yritettiin kuunnella vuoriuunilinnun toiveessa, mutta toiveeksi se vain jäi. Portugalissa kevät on n. 2 viikkoa myöhässä , eikä hyönteissyöjiä ole juurikaan saapunut afrikasta. 

Listalle kertyi iberiantiltaltteja, pähkinänakkeleita, tulipäähippiäisiä, etelänpuukiipijöitä, ym. peruskamaa. Pian alkoi maisemassa häämöttämään puuraja ja teimme pysähdyksen kiinni olevan kahvion levikkeelle, Miraduro da Fonte Santa. Tässä näimme pari ruskokerttua ja kuvauksellisen vuorisirkun. 


vuorisirkku





Muutama satametriä ylöspäin ja jälleen pysähdys. Taivaalta kuulin rautiaisen kutsuääntä ja hetken päästä se lauloi muutaman säkeen. Tässä kohtaa saimme kuvata ruskokerttua rauhassa tovin. 



ruskokerttu ja pörriäinen


Tästä jatkoimme vajan kilometrin korkeuteen jossa oli turistikohde Montana da Foia. Täällä osa kävi kahvilla ja osa maastoutui. Uusia lajeja listalle tuli pari, kangaskiuru ja pensassirkku. Pekka näki alppirautiaisen jota muut eivät nähneet. Muuten melko tavallista lajistoa. Niittykirvisiä, peippoja, vuorisirkkuja, mustarastaita, mustaleppälintuja, mutta  ei sepelrastaita, joita täällä pitäisi olla. 




mustapäätasku

vuorisirkku kanervikossa

Tästä jatkoimme matkaamme pysähdellen ja kuunnellen. Yrittipä porukat vääntää sinitiaisestakin  vuoriuunilintua. Sitä ei kuitenkaan kuultu. Kanahaukan saimme lisättyä reissulajeihin. Matkamme jatkui vuorilta lähes pysähdyksittä Milfontesiin, missä haimme hotellihuoneiden avaimet, majoituimme hotelliimme Blue bamboo ja lähdimme rantaan retkelle viimeisiin auringonsäteisiin Praia da Farol rannalle.  







Rannalla piipersi pulmus- ja suosirreja sekä karikukkoja. 



pulmussirrejä

Auringon laskettua lähdimme syömään illallista läheiseen Hotellimme ravintolaan HS Milfontes Beach. Ruoka oli hyvää, olut raikasta ja seura loistavaa. Tästä kylläisinä hotellille ja nukkumaan. Ajoaikaa 11h ja 128 km 

Ke 6.3 herätys jälleen klo 6 ja kamat kasaan ja autoon. Autolla siirtyminen aamiaiselle samaan ravintolaan, missä illallistimme. Tuhti aamupala nassuun ja matka jatkui kohti Lissabonia.

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Sinesin kaupungin jylhillä rantakallioilla. Merellä meni ruokkeja ja suulia. ei kummoista. Maisemat oli komeat. 

Seuraavaksi pysähdyimme Lagoa de Santo Andre laguunille. Täällä oli kivasti lintuja, mutta väreily haittasi melko paljon. Uutena lajina mustakaulauikkuja. 

Seuraava stoppimme oli Cambado kylän pohjoispuolen valtavat riisipeltoalueet. Pellot oli täynnä vettä, joten kahlaajia, haikaroita jo iibiksiä oli riittämiin. Mustapyrstökuireja arvioimme olevan n. 6000 ja pronssi-iibiksiä n. 3000. 


pronssi-iibis


Tästä siirryimme hieman eteenpäin hienoille venelaitureille Porto Palafita da Carrasqueira. Samoja lintuja edelleen. 

silkkihaikara


Matka jatkui eteenpäin samaisen joen varren viljelyksillä. Ajoimme Batalhan kylä kohdalta piskuisille viejelysteille. Täältä löysimme tovin etsimisen jälkeen sinisiipitavin, joka oli useille elis. Altailla oli valtavasti muitakin lintuja, ristisorsia, flamingoja, pitkäjalkoja, avosettejä, ym. 

Täällä koimme retken ainoan rengasrikon, kun ajoin oikeanpuoleisen takarenkaan betonisen kaivon kulmaan. Onneksi ehdimme näkemään tämän hienon lintupaikan ja tiellä viilettävän ikneumonin, eli egyptinmungon. Aikaa siti tuhraantui, kun ensin haimme paikkausvaahtoa läheiseltä huoltamolta todetaksemme , että oli pakko vaihtaa varapyörä. 

Youtubesta löytyi tarvittavat ohjeet kuinka irroitetaan varapyörä ja mistä löytyi tunkit, ym. tarvittavat työkalut. Ja niin matkamme jatkui... kohti hotellia. 

Perillä hotelli B&B Hotel Lisboassa Montijon esikaupunkialueella oltiin Auringon laskiessa ja pikaisen buukkauksen ja suihkun jälkeen lähdettiin syömään ravintolaan O Boss. Täällä saimme syödä vatsan täydeltä hyviä pihvejä. Hotellin aulassa iltahuuto ja nukkumaan. Ajoa 10 h ja 213 km. 

To 7.3. herätys klo 6:30 ja aamupalalle hotellin aulaan klo7. Tämän aamuinen aamiainen oli ruuhkainen, kun paikallisia kävi täällä myös aamupalalla. Homma meni ihan jonottamiseksi. 

Liikkeelle kuitenkin päästiin ja ensimmäinen kohteemme oli raikastuoksuinen puhdistamon allas läheisen Alvercan lentokentän kupeessa. Täältä pitäisi löytyä pikkulapasotka, mutta löysimme vain amerikantukkasotkan, lapasotkan ja tukkasotkan isosta sorsalössistä jonka massalajina olivat lapasorsat. 

Seuraavaksi menimme valtavalle Evoan viljelys alueelle. Täällä saisi hukattua useamman päivän linturetkellä, mutta nyt olisi vain tämä päivä aikaa. Kierreltiin ja pysähdeltiin märkä allas toisensa perään.

 Pian Mikon autoryhmä ilmoitti nähneensä parven kultapiispoja, joten auto ympäri ja sinne. Pian tiivis parvi löytyi pellolta ja sain jokusen kuvankin napattua. Kolmas elis minulle. Odotin näkeväni kauniita keltaisia jp lintuja, mutta nämä olivat lähinnä naarasvarpusen näköisiä.





kultapiispoja

 
Lintuja oli pelloilla valtavasti. Sorsia, kahlaajia, näimme myös yhdellä maatilalla muutaman tavallisen kottaraisen, englanninvästäräkin ja paikallisia iberiae alalajin keltavästäräkkejä. 

keltavästäräkki iberiae alalajia


Neljän maissa kävimme etsimässä Alcocheten itäpuolen altailta amerikannokikanaa, mutta löysin lössistä vain syylänokikanan, eli kruununokikanan. Taivaalla kaarteli retken ensimmäiset vaaleakiitäjät, yht. 45 kpl. 

Tästä suuntasimme Alcocheten kylään etsimään seuraavaa targetlajia riisimainaa. Hajaannuimme kylälle ja etsimme ja etsimme. Kunnes löysin yhden puiston nurmelta 4 lintua. Auto parkkiin ja kuvaamaan. Odotettu elis jälleen. Ilmoitus muille ja pian toinenkin autoryhmä ehti paikalle kunnes linnut katosivat jonnekin. Kolmas ryhmä ei ihan ehtinyt paikalle joten he joutuivat vielä jatkamaan etsintöjä. 


riisimainat 

Karin porukka ilmoitti parista liitohaukasta, joita lähdimme Arton kanssa kuvaamaan illan viimeisillä valoilla. Muutaman räpsyn sain otettua ennen kuin haukka katosi jonnekin ja valot loppuivat. Päivän kolmas elis minulle.


liitohaukka



 Kolmaskin autoryhmä löysi muutaman mainan , joten kaikki saivat tämänkin lajin listoille. Tästä suuntasimme hotellille jonka viereisessä puistossa mekasti kauluskaijat. Suihkun kautta syömään samaan O Boss ravintolaan. Ruoka oli samaa mitä eilen, joten ei suuria yllätyksiä enää... Iltahuuto hotellilla ja nukkumaan. Ajoa kertyi tänään 9h 42min. ja 151km.

Pe 8.3. olikin sitten kotiinlähtöpäivä. Aamulla 6:00 herätys ja 6:30 aamiaiselle jottei tarvitse jonottaa koko aamua. Tuhti aamiainen nassuun, kamat autoon ja retkelle. 

Aamulla yritettiin uudestaan puhdistamon lammikoilta pikkulapasotkaa, mutta eipä sitä löytynyt tänäänkään. Samat amerikantukkasotka ja tukkasotka ed. paikalla. 

Puhdistamolta suuntasimme Lago do Parque da Paz puistoon missä saimme ihailla pinnakelvottomia valkopäähansuja ja myskisorsia. Olihan siellä myös afrikanhanhia ja muita pinnakelvollisia lintuja. 

valkopäähansu pariskunta

afrikanhanhi


Ennen lentokenttää kävimme vielä etsimässä Lissabonin puistoista sinipääarattia, mutta sitä emme varmuudella  löytäneet, vaan aika loppui ja oli siirryttävä lentokentälle. Autot palautettiin ja siirryttiin kentälle puljaamaan kamat laukkuihin. Matkalaukut ruumaan ja turvatarkastuksen läpi taxfree alueelle odottelemaan. Ajoa vielä viimeisenä päivänä 5h 10min ja 118km.

Lento lähti hieman myöhässä joskus klo 17 paikallista aikaa ja Vantaalla oltiin 23 maissa. Janda oli jälleen vastassa lentokentällä ja nukkumaan päästiin joskus 2:00 maissa. 

Summarum.. Portugal on hieno lintukohde. Lintuja on valtavasti ja paikkoja loputtomiin. Sain listattua 5 elistä , joka oli hieman alakanttiin johtuen viileästä keväästä. Hysyjä olisi ollut maastossa jos retki olisi ollut esim. kuukautta myöhemmin. Toisaalta useat talvehtijat olisivat silloin jo jatkaneet matkaansa kohti pohjoista. 

Iso 3 autoryhmän porukka ei yllättäen juurikaan aiheuttanut ongelmia, vaan kaikki näkivät ne lajit joita oli mahdollisuus nänhdä. konaislajimäärämme 191 oli ihan kelpo suoritus. Ajokilometrejä kertyi 1613, joka ei ole valtava summa 10 päivälle. 

Kiitos vielä retken järjestämisestä Kari ja Mikko, Skaftung Nature ja valtava kiitos mukavalle retkiseurueelle joita en nyt lähde erikseen nimeämään. 





lauantai 16. maaliskuuta 2024

KEVÄINEN PORTUGAL Osa 2 






La 2.3. Jatkettiin retkeilyä Algarven alueella. Klo 7 aamiainen hotelli Aqua Riversiden ravintolassa ja sen jälkeen jälleen liikenteeseen. Aamu aloitettiin merilintustaijilla Portimaon eteläreunalla sijaitsevalla Farol da Ponta do Altar majakalla. Rannan edustalla oli tuo mustaksi jäänyt saari. sen päällä oli iso lehmähaikarakolonia. 

 



Meristaiji ei paljoa uutta antanut. Suulia jokunen, ruokkeja muutamia, mutta ympäröivät pusikot olivat paljon mielenkiintoisempia. Siellä hääri nippu tiltaltteja, sammareita ja retkemme ensimmäinen lännenrusokerttu. Laji splitattiin rusorintakertuista jokunen vuosi sitten. 

Lännenrusokerttu 


Kun kyllästyttiin katsomaan lähes tyhjää merta suuntasimme seuraavaksi hienolle kosteikolle Pera kylän eteläpuolelle. Kosteikko on Lagoa dos Salgados. Täällä oli kivasti vesilintuja. Mm. punasotkia, 3 heinätavia, paljon jouhisorsia, taveja ja valtavasti lapasorsia.  Avosettejä, pitkäjalkoja, mustapyrstökuireja, pronssi-iibiksiä. Täällä törmättiin reissun kovimpaan havaintoon. Rantapusikossa lauloi tavallinen hernekerttu ihan normisäkeellä. Eelis ehti myös näkemään linnun vilaukselta. Kova rariteetti Portugalissa.

Täältä suuntasimme Villamouran alueelle. Pysähyimme golfkentän läheiselle sillalle. tässä vilahti retken ensimmäiset mustapääkutojat. Jälleen elis minulle. rannan puussa nukkui 4 yöhaikaraa.

Tästä ajoimme leheiselle puhdistamolle ja sitä ympäröivälle Parque Ambiental Vilamoura kosteikolle.
Altailla oli n. 15 pikku-uikkua ja 6 ruskosotkaa. 3 mustapääkutojaa joista osa porukasta sai hienoja kuvia. minun kuvissa oli kaikissa jokin lehti tai oksa pään edessä, enkä saanut yhtään kuvaa vaikka kuinka yritin. 

Seuraavaksi suunnattiin vielä itään päin läpi valtavan hienon San Lorenzo Golf Course golfasutusalueen. Ympärillä vilisi toinen toistaan hienompia asuntoja..

Rannasta löytyi hieno lintupaikka Observacao Aves Ponto A. Täällä vilisi puolikesyjä siniharakoita joita sai rauhassa kuvata. Tietenkin niille piti antaa jotain hyvää...


siniharakka

Rannassa oli lintutorni josta näkyi mm. tyllejä ja mustajalkatyllejä. 

mustajalkatylli

Läheisellä lammella oli kutojia, 3 sulttaanikanaa ja kähmy pikkuhaikara. Seurasin mielenkiinnolla kun pikku-uikku löysi pohjasta saaliiksi päätään isomman ravun. kun aikansa tätä otusta ravisteli, niin että vesi pärskyi, sai se irti siitä isoja lihapaloja.. 

pikku-uikku ja rapu

etsi kuvasta pikkuhaikara


Täällä saimme niskaamme reissun ensimmäisen kaatosateen. Onneksi lintutorni oli sateenpitävä. Sateen hieman hellitettyä kiirehdimme autoille ja  lähdimme takaisinpäin kohti hotellia.

Matkalla vielä kävimme Quinta Do Rosal hotellin ympäristöstä etsimässä viktoriankaijasia. Vettä hieman ripotteli, joten yksi autokunta lähti hotellille, me jäimme odottamaan sateen loppumista, eikä siinä kauaa kestänyt. Ensin löytyi yksi sateen kastelema ja sitten muutama kaunis kuin karamelli  e- gategorian lovebird. 


fishers lovebird, viktoriankaijanen 

 
Tässä alkoi valot loppumaan ja matka kohti hotellia alkoi. Hotellilla suihkun kautta syömään. Hotellin pihalla vihelteli minervanpöllö.  Ajoa kertyi vajaa 11 tuntia ja 150 km. 

Su 3.3. taas aamiainen klo 7 ja sitten maastoon. Tänään lähdimme euroopan lounaisimpaan kolkkaan josta joskus uskottiin maailman loppuvan. Paikka oli upea Cabo de Sao Vicenten majakka. 






Matkalla tehtiin muutama pysähdys. Reissupinnoihin yritettiin ruskokerttua , mutta vielä ei löytynyt. Alppivariksia oli majakan läheisellä maatilalla. 

Alppivarikset maatilan katolla

Majakalla staijailtiin merta melko kovassa tuulessa. Merellä meni suulia paljon, jokunen baleaarienliitäjä ja ruokkeja. Eelis onnistui näkemään ilmeisesti porukan ainoana majakan muureilla olleen alppirautiaisen. 

Tästä suuntasimme läheiseen kahvilaan ja osa porukasta kahvilan taakse pusikko komppaukseen. Pekka löysi pian reissun ensimmäisen ruskokertun. 


ruskokerttu

Tästä jatkoimme matkaa läheiselle kukkulalle jonne  oli tehty pieni lammikko ja linturuokinta. Ruokinnalla pörräsi peippoja, viherpeippoja, hemppoja, vihervarpusia, ja keltahemppoja. Mustapäätaskut ruokkivat jo isoja maastopoikasia. Isoja sammakoita lötkötti lammikon reunalla ainakin 24. 

koiras mustapäätasku

Sagresin majakan lähelle teimme stopin ja katselimme merta parkkipaikan kohdalla. Rannasta löytyi reissumme ainoa merisirri. 

Illalla olimme hotellilla jo 18 aikaan , joten ehdimme hieman rentoutua ennen päivällistä. Mikon kanssa käytiin tuliaisostoksilla läheisessä kaupassa ja nautittiin sen parvekkeella auringon laskiessa ja minervanpöllöjen vieltäessä aperitiiviksi macieiraa.

Illallinen klo 19 ja sitten iltahuuto ja  nukkumaan. Ajoa kertyi 9h20min ja 146 km.

Ma 4.3. herätys 6:30 ja klo 7 aamiaiselle. Tänään suuntasimme jälleen itään Faron suunnalle. Nyt retkeilimme valtavilla laskuvesi alueilla Praia de Faron pitkällä hiekkasärkällä.




 Rannoilla näkyi paljon kahlaajia, pikkukuoveja, tundrakurmitsoja, isosirrejä, suosirrejä, pikkusirrejä suosirrejä ja pulmussirrejä. Riuttatiiroja kalasteli matalissa vesissä.  Merellä ei mitään uutta. Ruokkeja, suulia ja 1 isokihu. 

Mielenkiintoinen pysdys tehtiin Farosta länteen Foz do Almargem nimiseen mäntymetsään. Täältä löysimme ainakin 2 taigakirvistä jotka ovat olleet paikalla ilmeisesti koko talven. Iberianvihertikat vihelsivät ja 2 töyhtötiaista ruokaili puissa. 

Täältä suuntasimme uudestaan Vilamouran alueelle. Käytiin kahdella eri sillalla golf-kenttien lähellä. Nyt onnistuin kuvaamaan minäkin mustapääkutojia. 


koiras mustapääkutojat ylempi lähes jp alla vp

Illaksi mentiin vielä Quarteira puhdistamon läheiselle lintukosteikolle Observatorio de Aves, missä oli kuvauskoju. Altaalla oli mm. ruskosotkia, ruokokerttunen, vahanokkia ja kutojia. Täällä vietimme loppuillan kuvaten kosteikon lintuja. Saimme rauhassa katsella kutojien pesän valmistusta ja vahanokan ruokailua.  Yksi porukoista lähti bongaamaan sen kaijasen , kun jäi heiltä näkemättä ja niin Salon Markkukin sai eliksen. 

Vahanokka ruokailemassa kortteen siemeniä


mustapääkutoja pesiä rakentamassa

naaras mustapääkutoja. 


Altaalla lauloi jokunen silkkikerttunen ja kaislikossa lähellä röhki pikkuhaikara. enpä ollut sitäkään ennen kuullut. Hienoja kokemuksia!

Illalla jälleen hotellille ja suihkun kautta viimeiselle illalliselle täällä. Seuraavana päivänä suuntasimme matkamme vuorien kautta Lissabonin nurkille loppupäiviksi. Ajoa 10h15min ja 171 km.

Niistä sitten kolmannessa osiossa.