torstai 25. tammikuuta 2024

Syksy toi megan Suomeen

Koska työrintamalla on hieman hiljaisempaa tällä hetkellä, on nyt hyvää aikaa päivittää blogi loppuvuoden kohokohdista. 

Syyskuun ensimmäiset päivät olimme vielä lapin reissussa Jandan kanssa. Sieltä sain hyvän nipun kk-pinnoja. Riekko, hiiripöllö, kuukkeli, lapintiainen ja kiiruna. 

Heti kotiuduttuamme, kävin töiden jälkeen ma 4.9.  bongaamassa karikukon helsingistä Kaivopuistosta syyskuunpinnaksi. Lintu oli ruokailemassa nurmikolla kalalokkien seassa. 

Ti 5.9. Löytyi Porvoon Kilpilahden työmaalta keskeltä sorakenttää vesilammikon reunalta 1kv pikkutylli ruokailemassa 5 tyllin seurassa. Mukava sponde. Iltapäivällä käytiin Jonin kanssa vielä hyvin mielenkiintoisella Niinijärvellä Loviisassa. Järvi lasketaan syksyllä kuivaksi ja jäljelle jää vain iso lietealue. Lietteellä vilistää paljon kahlaajia vielä näin syyskuukin puolella. Nyt kahlaajien seasta löytyi jänkäsirriäinen kk-pinnaksi.

To 7.9. käytiin Mikan kanssa bongaamassa Salosta Aneriojärveltä avosetti kk-pinnaksi. Tiedä häntä onko sama lintu joka ruokaili 16.8. Salossa jätevedenpuhdistamon lammikossa. Tämä käytiin silloin katsomassa Jandan kanssa. Sain siitä elokuunpinnan ja Janda sai eliksen. 

Avosetti Salo 


Aneriojärvellä oli myös 2 ristisorsaa ruokailemassa monenkirjavan sorsajoukon lomassa. 

Pe 8.9. lähdettiin Mikan kanssa asuntoautoretkelle kohti itää. Ajatuksissa kiilsi heinäkurppa Virolahtipinnaksi. Kuitenkin tätä ennen meitä kiinnosti saada syyskuunpinnaksi peltopyy Orimattilan/ Pukkilan alueelta. Illalla haravoitiin Orimattilan puoleisia peltoja, ilman tulosta. Yöksi ajoimme Pukkilan puolelle Kanteleen alueelle. Auto parkkeerattiin pellon reunaan ja yöllä kävimme vielä komppaamassa peltoja lämpökameran voimin. Löytyi vastasyntynyt rusakon poikanen joka ei tajunnut lähteä karkuun.. ei peltopyytä. Eipä muuta kuin nukkumaan jotta aamulla jaksaa komppailla peltoja. 

La 9.9. herättiin Kanteleen Popedan pelloilta. Aamupala hetulaan ja maastoon. Komppailtiin peltoja melko isolta alueelta , mutta peltopyytä emme löytäneet. Lapinkirvisiä 9, pikkulepinkäinen, taivaanvuohi ja heinäkurppa olivat parhaat. 

Mielenkiitoinen tapahtuma oli , kun kolme metsästäjää soutivat Kanteleenjärven keskelle haulikot tanassa. Keskipenkillä istui valtava lihavuori ja soutuveneen reuna oli n. 5 cm vedenpinnasta. Sanoin Mikalle että tuossa ei hyvin käy. Eipä aikaakaan kun kuultiin hälyytysajoneuvon sireenin ääniä. Tilannehuone kertoi kolmen joutuneen vedenvaraan ja pelastuslaitos kävi noukkimassa äijät vedestä.


Tästä ajoimme vielä Orimattilan puolelle etsimään peltopyitä, mutta edelleen ilman tulosta. Staijailimme hetken Kurunkulmassa. 1kv arosuohaukka ilahdutti meitä. Ei peltopyytä tällä kertaa. 

Jatkoimme matkaamme Virolahdelle. Pysähdyimme Haminassa Lupinlahden tornille katsomaan jalohaikaroita, niitä oli 4. Komppailimme paljon peltoja Virolahden puolella. Harjun hovin peltoja, Klamilan peltoja, Ala-pihlajan peltoja, mutta ei heinäkurppaa. Illalla ajoimme lintulahdelle parkkiin. Vilkkilän vanha majoitusrakennus aina vain ränsistyy venäläisten omistuksessa. Rajavartiolaitoksen miehet kävivät meitä moikkaamassa. Etsivät salametsästäjiä. Toivottivat hyvää retkeä. 

Vilkkilän turalla näkyi 5 jalohaikaraa, Luhtakana äänteli ja haarapääskyjä oli valtavasti, arvioimme määräksi 600. Iltayöllä kävimme vielä pimeässä komppaamassa läheisellä karjaniityllä, mutta eipä löytynyt kurppia. Iso nautalauma vain ihmetteli meitä. Onneksi eivät lähteneet tekemään lähempää tuttavuutta eivätkä pillastuneet. 

Tästä lompsimme autolle ja iltapalalle. Kyllähän uni maittoi kilometrien komppailun jälkeen. 

Su 10.9. herättiin Lintulahden parkkipaikalla.  Söimme aaiaisen ja ajelimme kellovuoren tornille staijille. Mikaa hirvitti tornin portaat, onhan ne melko huteran näköiset. Vajaan 2 tunnin staijilla näimme mm. 8 kulorastasta, 4 ruskosuohaukkaa ja parhaana 2 pähkinähakkia, joista sain kauan odotetun virolahtipinnan nro 244.

Kellovuorelta suuntasimme komppaamaan Haililan peltoja. Taivaanvuohia löytyi 23, lapinkirvisiä 2, suokukkoja 2 ja 1 ääntelevä luhtakana. Ei edelleenkään heinäkurppaa... Päivällä kävimme vielä staijilla vaalimaan pirunpesänvuorella tyhjän ZSAR kauppakeskuksen pihapiirissä. Varpushaukkaa, tuulihaukkaa, hiirihaukkaa, ruskosuohaukkaa... ei muuta. Söimme lounaan ja lähdimme ajelemaan kotia kohti. 

SITTEN! MEGA! Olimme Haminan kohdalla kun tiedotukseen kilahti ISOLIITÄJÄ Mänttä-Vilppula, Kolho, ukonselkä. Oltiinpa sitten melko kaukana idässä ja kiimaliiterillä likenteessä. Eipä muuta kuin kaasu pohjaan ja kohti keskisuomea. Matkailuauto kulki kaasupohjassa sen 100-120 km/h. Välillä hieman hirvitti pysyykö laite tiellä..  Perillä oltiin vähän ennen klo 18:00. Lintu näkyi kaukana Kolhonselällä. Venelasteittain kuvaajia kävi kuvaamassa lintua, mutta minulla ei aikataulu antanut siihen mahdollisuutta. Veneisiin oli jonoa ja kotiin oli vielä ehdittävä ja aamulla aikaisin töihin. Hauska dokkarikuva tilanteesta jäi kuitenkin muistoksi.


Isoliitäjä veneen oik. puolella ja kuvaajat lähellä sitä.


Olihan melkoinen bongaus! Eliskahvilla käytiin jossain huoltamolla ja kotona olitiin myöhään illalla. 

Ma 11.9. oli aikainen herätys töihin. Oli oltava Haminassa jo klo 7. Mittaustöiden jälkeen jäi aikaa komppailla Haminan Tervasaaren rantalepikkoa. Paikalla vielä mukavasti hysyjä. Mm. 2 peukaloista, 2 sinirintaa, 2 hernekerttua, pensaskerttu, lehtokerttu ja mustapääkerttu. 

Iltapäivällä olin kotona ennen neljää kun Salosta kilahti paikallinen keisarikotka. Nappasin Jandan kyytiin ja ajelimme Halikonlahden parkkiin, missä oli iso joukko bongareita. Lintu istui kaukana vastarannalla puun oksalla ihan hyvin näkyen. Kk-pinna ja Jandalle elis. 

Ti 12.9. illalla töiden jälkeen Ihailtiin pienellä porukalla Vanjärvellä kaunista koiras arosuohaukkaa. 


Vanha koiras arosuohaukka, Vihti Vanjärvi

Ti 19.9. kävin työmatkalla Etsimässä peltopyytä kk-pinnaksi. Pukkilan puolelta Lakehiston pelloilta löysin lämpökameralla 2 peltopyytä melko läheltä tietä. Jes! työvoitto!

Ke 20.9. Olikin sitten siirtyminen Tringan retkioppaan muodossa kohti Utötä. 15 hengen porukka oli reissussa mukana. Seuraavat 4 yötä nukun hotellilla ja sitten siirryn kerholle muutamaksi yöksi. Edellisenä yönä raivosi kova myrsky. Saaressa oli tuuli puuskissa 29 m/s. Onneksemme tuuli oli jo rauhoittunut kun lähdimme ms Utöllä matkaan. Maininkia jonkin verran...

Viimeaikaiset virtaukset ovat olleet lintujen kannalta surkeita, joten tällä kertaa ei ollut odotettavissa kummoisia lintuhavaintoja, ja niinhän siinä kävikin. Ke paras havainto oli itäniityn rannassa ollut tundrakurmitsa.   

To 21.9. jatkui kova eteläinen tuuli. Jokunen sinisuohaukka ja mehiläishaukka uhmasi vastatuulta. Itäniityllä nyt 2 tundrakurmitsaa. Mukavimmat havainnot olivat perhospuolella. Koulun pihalla oli kiertokiitäjä ja Jorman pihalla etelänpäiväkiitäjä. 

Pe 22.9. oli hieman petolintumuuttoa ja parhaat lajit olivat 4 mehiläishaukkaa, 3 sinisuohaukkaa, 32 varpushaukkaa, 8 ampuhaukkaa. Muita mukavia olivat ed. tundrakurmitsa, 8 kangaskiurua, 1 lapinkirvinen, pensaskerttu ja 2 pikkusieppoa. 


La 23.9. Aamulla Tringan porukka lähti saaresta. Kävin heille vilkuttamassa laiturilla. Saareen saapui vanha tuttuni Haikosen Matti ja hänen vaimonsa Sari. 

Edellisyönä oli saareen saapunut jonkin verran lintuja. Pikkusieppoja nyt 4 , lapinkirvisiä 2 ja parhaana löysin Enskärin pohjoisosasta, läheltä laituria 2 pikkusirkkua. Sirkut olivat koko illan hyvin näkyvissä ja kaikki saivat katsella näitä rauhassa. 

Harmikseni olen onnistunut hukkaamaan nipun kuvia muistikortiltani ja juuri nämä kuvat ovat kadonneet jonnekkin bittiavaruuteen. 

Su 24.9. Heräilin hotellihuoneesta. Aamustaijille ennen aamupalaa. Muutolla ei ihmeitä näkynyt kovassa etelätuulessa. Merikihu ja muuttohaukka parhaat. Peippoja muutti mukavasti kohti etelää. Päivän aikana summattiin 5255 muuttavaa peippopa. 

Hotelliaamiaisen jälkeen pikainen huoneen siivous ja kamat kasaan ja fillarilla kohti kerhoa. Seuraavat 3 yötä nukuin Kerholla. Pikkusirkut olivat edelleen paikalla. Saaresta lähti paljon väkeä mantereelle. 

Ma 25.9. Aamupala kerholla ja staijille. Aina vaan jatkuu kova etelänpuoleinen tuuli. Tänään alkoi saareen puskemaan kuusitiaisia. Päivän mittaan niitä ynnättiin yli 300. Pikkusirkut olivat kadonneet. 

Tundrakurmitsoja nyt 4, isosirri ja punakuiri olivat itäniityn rannassa. Päivän aikan nähtiin myös 2 pähkinähakkia, 3 pikkusieppoa, nokkavarpunen, lapinkirvinen ja rytikerttunen Jorman saunalla. Iltapäivällä saareen saapuivat Valosen Arttu, Mika Ja Teijo.

Ti 26.9. nautittiin aamupala porukalla kerholla ja siirryttii aamustaijilille. Kova etelätuuli hankaloittaa edelleen muuttoa. Alleja, haahkoja ja jokunen ruokki meni merellä.  Saaressa edelleen tundrakurmitsat ja punakuiri. Myös 2 hakkia edelleen saaressa. 

Ke 27.9. jälleen aamupalan jälkeen staijille. Tuuli oli hieman hellittännyt. Merellä meni hieman enemmän perus vessuja. yli 3000 allia, pilkkasiipiä ja mustalintuja. Päivällä muutti mm. 87 varpushaukkaa, 10 sinisuohaukkaa, 3 mehiläishaukkaa, 2 ampuhaukkaa. Kuusitiaisten vauhti kiihtyi, nyt laskettiin näitä päivän aikana lähes 1500. Yllättävin havainto oli 21 pähkinähakin parvi joka pyöri ympäri saarta. 3 tundrakurmitsan kanssa oli jälleen isosirri ja 14 suosirriä. 

Iltapäivällä oli aika siivota mökki ja siirtyä kohti laituria. Kotimatka alkoi. Hieman vaisu fiilis jäi tämänkertaisesta Utön reissusta. Peruslajeja näkyi, mutta rariteetit loistivat poissaolollaan. Pikkusirkut olivat parasta antia tällä kertaa. Niistä sain kk-pinnan. 

Kauaa ei ehtinyt töitä tehdä kun oli jälleen lähdettävä reissuun. Pe 29.9. siirryttiin Aplan syysretkelle Kristiinankaupunkiin. Liikkeelle lähdettiin aikaisin aamulla Mikan kanssa Teijon ja Päivin kyydillä.

Menomatkalla käytiin  hakemassa kirjokerttu syyskuunpinnaksi Tampereen Iidesjärveltä. Lintu löytyi melko pian lämpökameran voimin lähi pusikoista tornista katsottuna. Merikarvian Lankoskelta etsittiin virtavästäräkki mikalle päivänpinnaksi. 

Perillä Kristiinankaupungin Jonnsborgissa olimme hyvissä ajoin ennen päivällistä ja iltasaunaa. Myös Janda saapui paikalle suoraan firman juhlista. Koko 14 hengen Aplaporukka oli kasassa. 

Aamulla herätys aamupalalle kurjassa säässä. Aamiaisen jälkeen odoteltiin tunti sateen lakkaamista. Pian sade hellitti ja päästiin 1. päivän saariretkelle Trutklobbarnalle. Saaressa oltiin n. 9-12. Jalohaikaroita nähtiin 12. Sinisuohaukkoja muutti 10. 8 ruokkia liikkui merellä.  Tundrakurmitsoja saaressa oli 5, suosirrejä 49 ja 1 pähkinähakki 

Sinisuohaukka koiras 

Iltapäivän puolella siirryimme Domarkobbanin saarelle. Siellä olimme klo 14-17. Saaren parhaimmistoa edusti kahlaajat joita laskimme seuraavasti. Tundrakurmitsa 3, tylli 28, punakuiri 2 , isosirri 2, suosirri 215, mustaviklo 1, valkoviklo 1 ja taivaanvuohi1. 

Tylli talvipuvussa.

Saaresta poistuttuamme kävimme vielä pyörähtämässä Lillsundin pelloilla. Mainita voisi 23 lyhytnokkahanhen parven. Täältä siirryimme takaisin Jonnsborgin majoitukseen päivälliselle ja iltasaunaan. Jonka jälkeen nukkumaan. 

Su 1.10. Jälleen aikainen herätys ja klo 5 aamiaiselle. Tämän päivän saarikohde on Stånggrund. Saaressa oltiin klo 7:45-13:00.  Päivästä kehkeytyi hieno muuttopäivä. Upeita kurkiparvia suuntasi etelään 140 ja muuttavien kurkin määrä oli 12 510! Sinisuohaukkoja meni niin ikään hienosti 19. Muita petoja muutti: 1 ampuhaukka, 1 muuttohaukka, 1 nuolihaukka, 1 tuulihaukka, 1 ruskosuohaukka 1 hiirihaukka, 3 kanahaukkaa  ja 41 varpushaukkaa. Sepelkyyhkyjä muutti 1360 haarapääskyjäkin vielä 8, kottaraisia 210, ja tilhiä lähes 100. Rariteetit jä tälläkin kertaa näkemättä. 

Suosirrejä

Iltapäivällä vielä kämpille. Maittava päivällinen, mökin siivous ja kotia kohti. 

Ti 3.10. kävin Loviisassa töissä. Samalla pyörähdin Haravankylän lintutornin kautta. Tulvapellolla oli vielä 30 töyhtöhyyppää, 6 suokukkoa, 4 suosirriä ja 1 liro josta sain kk-pinnan.

Ke 4.10. kävin etsimässä Maarin tornilta metsävikloa kk-pinnaksi, mutta en sitä löytänyt. 

To 5.10. kävin hakemassa Helsingin Töölönlahdelta törmäpääskystä kk- pinnan ja samalla kävin katsomassa jalkavammaista meriharakkaa kk-pinnaksi Eteläsatamasta. 

Pe 6.10. ajeltiin Mikan ja Teijon kanssa Turun suuntaan. Myös Damskin Timo ja Minna olivat mukana. Salossa Halikonlahdella oli 10 lyhytnokkahanhea, turkinkyyhkyjä 12, 1 suosirri ja lapasotka paikallisena. 

Paimion puhdistamolla oli 18 peltopyyn parvi, petoja hieman liikkeellä: kanahaukkoja, varpushaukkoja, hiirihaukkoja, piekanoja, ja muuttohaukka. Luhtakana äännähti lammikoissa. 

Turun Patterihaassa katselimme pirteää töyhtökiurua. 

Töyhtökiuru Turku

Tästä siirryimme Kaarinan littoistenjärvelle hakemaan kk-pinnaksi pikkutyllin.  

Pikkutylli kovassa vastavalossa

pikkutylli ja kuvajainen


Kotiin ajelimme illaksi tyytyväisenä onnistuneeseen bongauspäivään. 

La 7.10. ajeltiin Mikan kanssa Huittisiin etsimään tiibetinhanhea kk-pinnaksi. Pitkän etsimisen jälkeen lintu löytyi Karhiniemen pelloilta hanhilössistä.

tiibetinhanhi Huittinen

Su 8.10 käytiin Mikan kanssa komppaamassa Vihdin Oinasjoen peltoja. taivaanvuohia löytyi 3 ja jänkäkurppia 2. 

Pe 13.10 ajelin töiden jälkeen Kärkölään Valkjärvelle bongaaman siellä nähtyä lapintiiraa. Hetken sitä joutui etsimään kunnes löytyi kk-pinnaksi. Järvellä oli vielä 8 silkkiuikkua, iso lössi valkoposkihanhia jaita pöllyytti ilmaan kanahaukka ja muuttohaukka.

La 14.10 ajeltiin Jandan kanssa Ämmässuolle kirkkonummen puolelle etsimään siellä nähtyä haarahaukkaa. Melkoisen hakemisen ja apuvoimien avun jälkeen näimme haukan istumassa kuusen oksalla kaatopaikan länsireunalla , kunnes se lähti kohti etelää. Kk-pinna paukahti. Kiitos Hytpe ja Tuosa avusta! Myös mustaleppälintu pomppi kaatopaikan puolella. 

Su 15.10. käytiin Jandan kanssa Helsingin VKL retkellä. Liejukana nähtiin ent. puhdistamolla, Uivelo, punakuiri ja viiksitimali Lammassaaren pitkoksilla. 

Pe 20.10. kävin komppaamassa ja etsimässä jänkäkurppaa Vantaan Hanabölen pelloilta. Ei löytynyt kuin 8 taivaanvuohta, pulmunen, 3 niitykirvistä ja 10 töyhtöhyypän parvi. 

Loppu lokakuu menikin sitten työn merkeissä, joten seuraavaksi hyppäämme marraskuun puolelle.


Ke iltana 1.11. tuli tieto että Helsingistä oli löytynyt kirjokerttu. Itse pääsin sinne paikalle vasta to 2.11. Lintu ruokaili Ritarinpuiston koristeomenapuussa. kk-pinna tästä.


1 kv kirjokerttu Helsinki 


To 2.11. tuli tiedotukseen tieto Ivalosta. Ruostesiipirastas. Töiden takia pääsin lähtemään sinne vasta pe iltana, joten porukka kasaan ja kohti pohjoista. Pe iltana 3.11. hyppäsimme yöjunaan Mikan, Pikkaraisen Aleksanterin ja Salon Markun kanssa. Auto junaan Pasilassa klo 18 ja asemalle odottelemaan junan lähtöä. Hyvin siinä ehti pari tuopposta nauttimaan ennen lähtöä.

Junassa nautimme maittavan päivällisen ja siirryimme hytteihin nukkumaan. Aamulla la 4.11. aamupalan jälkeen odottelimme että saavumme Kemijärven asemalle. Auto junasta, sukka syylariin ja kohti kylmää Ivaloa. Jo asemalla ollessamme tuli tieto, että rastasta ei ole näkynyt aamulla. Kova yli -20 asteen pakkanen ilmeisesti kakottanut rastaan.

Apaattisina ajo perille toteamaan , että lintu on kadonnut. Paikalla oli jo useampi tuttu bongari. Kiertelimme läheisiä pihoja ja ruokintoja, mutta emme tähteä löytäneet. Melkoinen pettymys! Ainoa pien lohtu oli se kun näimme kuukkelin auton ikkunasta kk-pinnaksi ajaessamme kohti pohjoista.  Ivalosta ajoimme illaksi yöpymään Saariselälle airbnb majoitukseen mukavaan hirsimökkiin , missä saunoimme ja söimme iltapalan. 

Su 5.11. aamulla oli tarkoitus lähteä etsimään kiirunaa kk- pinnaksi Kiilopäältä. Muutaman uuvuttavan tunnin lumikomppaamisen jälkeen oli pakko todeta, että ei kiirunoita ole talvella Kiilopäällä. Niiden on oltava syömässä jotain jossain...

Onneksi sentään riekkoja nähtiin jokunen. Siitä sain myös kk-pinnan.


Riekkoja Saariselällä

Tästä alkoi kotimatka. Edessä olisi ajoa jokunen kilometri. Matkanvarrelta etsimme epätoivoista mustakaularastasta Luostolta, eipä löytynyt.

Matkasimme Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän kautta Helsinkiin ja sieltä kotiin.  Kotona vasta todella myöhään aamuyöstä. Melkoisen rankka ja jotenkin masentava reissu. 

Reissu otti niin voimille henkisesti, että en jaksanut olla kinnostunut ma 6.11. Hangosta löytyneestä vaaleakiitäjästä.. olisi ollut hieno elis..

Seuraavan kerran retkeiltiin Jandan kanssa La 11.11. Kävimme etsimässä tiibetinhanhea Kokemäen suunnalta. Mika oli mennyt edeltä Terhin ja Samin kanssa, mutta vaikka olivat etsineet tuhansien hanhien joukosta, niin eivä olleet löytäneet.

Ajomme Jandan kanssa Kauvatsan pohjoispuolen pelloille , missä hanhi oli eilen nähty. Hanhia lappasi ylitsemme idän suuntaan kadoten matalalla metsän taakse. Sanoin että tuolla on oltava jokin paikka minne hanhet menee. Ajoimme sinne maastokartan avulla ja pian löysimmekin pienen tulvapellon joka kuhisi hanhia ja joutsenia ja kuinka ollakaan , niin tiibetinhanhi oli myös täällä. Kk-pinna.

Viesti tiedotukseen ja soitto Mikan porukalle. Hekin ehtivät näkemään linnun, ennen kun merikotka pölläytti taas kaikki siivilleen, eikä kukaan loppupäivästä hanhea enää löytänyt. 


Tiibetinhanhi erottuu lössistä helposti..


Seuraava retkemme oli Mikan kanssa seuraavana päivänä su 12.11., kun ajelimme Hankoon.  Uddsgatanilta oli edellisenä päivänä löytynyt taigakirvinen ja ruskouunilintu. Lintuaseman poijjaat oli niin ystävällisiä, että päättivät järjestää yhteisbongauksen niemelle. 

Aamulla kokoonnuimme hämärissä polun varteen, missä fuscatus oli nähty. Nyt ei saatu havaintoa. Niinpä siirryimme taigakirvispaikalle. Eipä siitäkään saatu havaintoa ja porukka alkoi hajaantumaan ja suunnitteli kotiin lähtöä. 

Pian Pynnösen Petro soitti minulle, että taigakirvinen oli noussut polulta metsikköön aivan hänen nokan edestä. Äkkiä porukka sinne. Pienen etsimisen jälkeen lintu löytyi ja näkyi pariin otteeseen ihan hienosti.

Tästä siirryimme iloisina takaisin ruskouunilintupaikalle. Aseman pojat komppasivat pusikon ja niin fuscatus tuli puskasta esille tiltaltin kanssa kaikkien nähtäville. Hienoja havaintoja. Hyviä Hangonpinnoja. 

Kotimatkalla päätimme vielä käydä yrittämässä Koverharin kasalta siellä pari päivää sitten nähtyä isokirvistä. Hiekkasen Eino laittoi havainnon piippiin juuri ennen kun saimme auton parkkiin. Odottelimme Aleksanterin ja Terhin porukoita ja menimme kasalle kimpassa. Kasan itäreunalta nousi isokirvinen ja lensi jonnekin entisen tehtaan kentälle. 

Olipa hieno Hankopäivä! Isokirvisestä sain kk-pinnan. Hangossa ollessamme tuli Savonlinnasta punkaharjulta tieto siellä nähdystä suulasta. 

Ma 13.11. oli pakollinen työpäivä, mutta tiedotus kertoi suulan olevan edelleen paikalla.

Ti 14.11.  olimmekin sitten jo matkalla kohti Punkaharjua klo 3:00. Kyydissä oli Teijo ja Aleksanteri. 
Perillä olimme aamun hämärässä klo 7:45. Olimme jo luovuttamassa, kun Hiekkasen Eino blokkasi linnun 8:30 saapumasta pohjoisen suunnalta Puruvedeltä. Näimme suulan hienosti kun se lenteli järvellä, mutta aivan liian kaukana edes dokkarikuvaan. Jes elis nro. 390.

Niinpä siirryimme Enanniemen rantaan siinä toivossa , että suula lentäisi ohitsemme ja niinhän siinä kävi. Ei läheltä, mutta riittävän läheltä jotta sain dokkarikuvan. Hieno tunne! Tästä olen haaveillut jo vuosia.


Suula ohilennolla ja juuri syöksymässä veteen



Suula teki muutaman ohilennon melko kaukaa ja syöksyi järveen jokusen kerran. Viimeinen havainto linnusta oli kun se lähti merikotkaa karkuun kohti pohjoista Puruveden selkää. Tämän jälkeen ei suulaa enää nähty, vaan seuraavan päivän bongarit joutuivat tyytymään hylsyyn.

Seuraavan kk-pinnan kävin bongaamassa Helsingin Lauttasaaresta ke 15.11. töiden jälkeen , kun Lindenin Andy löysi sieltä sitruunavästäräkin joka ensin ilmoitettiin itäisenä keltavästäräkkinä. Pääsin paikalle sopivasti puolilta päivin ja lintu löytyi lähes heti rannasta etsimässä hyönteisiä ravinnoksi.



Nuori 1kv sitruunavästäräkki


Su 19.11. tehtiin Jandan ja Annin kanssa retki Helsingin Lammassaareen. Siellä jo melko pitkään viihtynyt viitatiainen oli ajatuksissamme. Lintu löytyi pienen hapuilun jälkeen lammassaaren eteläpuolen lepikosta. 

Viitatiainen Helsinki Lammassaari


Samana iltapäivänä tuli tieto viikistä Arabianrannan puolelta. Johannes löysi alueelta mustakaularastaan. Olimme Annilla Tikkurilassa , joten kipaisimme vielä Helsinkiin viimeisillä valoilla. Paikalla jo useampi etsijä, mutta lintua ei löytynyt kuin vasta myöhään illalla jolloin olimme jo kotona. 

Seuraavana päivänä ma 20.11. kiirehdin Viikkiin enne töitä. Lintu löytyi Pornaistenniemen puolelta lepikosta läheltä pitkoksia. Muutaman dokkarikuvan sain joissa näkyi pelottavan paljon oranssia pyrstössä ja alaperässä. No RK tekee päätöksensä. 

Koiras mustakaularastas Pornaistenniemi


La 25.11. lähdettiin retkelle Helsinkiin Mikan ja Teijon kanssa. Aamulla suunnattiin Viikin Keinumäkeen ruokinnalle minne mustakaularastas oli tiensä löytänyt. Lintu oli edelleen paikalla ja Mikakin sai kk-pinnan. 

Mustakaularastas Viikki Keinumäki


Viikistä haimme Mikalle vielä päivänpinnaksi mustapääkertun. Silloin tuli sopivasti tieto Lauttasaaresta. Pikkusirkku Lauttasaari Myllykallion ruokinta. Sinne siis suunta. Sirkku löytyi lähes heti ruokinnalta, kk-pinna tästä. Useita tuttuja oli myös paikalla. Jopa niin harvinainen bongari kun Tenovuon Jorma. Olipa mukava nähdä häntäkin

Pikkusirkku Helsinki Lauttasaari.

La 25.11. kävimme vielä ihmettelemässä Mikan, Teijon ja Jandan kanssa Lohjan puolella kun sinne kuntoutukseen tuotu huuhkaja oli tarkoitus päästää vapauteen. Eipä lintu jaksanut lentää, vaan haavitettiin uudestaan ja vietiin takaisin Lohjan Lintutalolle jatkohoitoon. 


Huuhkaja Lohja.


Tässä oli marraskuun retket ja lopuksi vielä joulukuun hulinoihin.

Joulukuun ensimmäinen retki tehtiin Mikan ja Teijon kanssa su 3.12. Lähdettiin keräämään Mikalle talviskabapinnoja tringan alueelle. Metsähanhi Espoosta, viitatiainen ja sarvipöllö viikistä. Myös hiirihaukka, valkoselkätikka, pyrstötiainen, västäräkki  ja mustakaularastas hoitui listalle Viikistä. 

koiras valkoselkätikka


mustakaularastas viihtyy edelleen Viikissä

pyrstötiaiset Viikin Keinumäessä

Viitatiainen Lammassaaressa

tilhi Oulunkylässä.

Oulunkylästä saimme tilhen ja pähkinänakkelin. Lauttasaaresta vielä pikkusirkku, rautiainen ja punarinta. Olihan siinä.. 

Seuraava raju koitos oli ke 6.12. kun piti lähteä IP-pinnaretkelle. Aamu aloitettiin Mikan, Teijon ja Artun kanssa Nousiaisten Akkoistentieltä. Lapinsirkku, uuttukyyhky ja hemppo hoituivat reilun tunnin etsimisellä. Lapinsirkku oli myös kk-pinna. Paikalla oli myös pulmusia.

Seuraavaksi kuittasimme puutelistalta sepelkyyhkyn Salosta. Tästä kiirehdimme Helsingin Lauttasaareen katsomaan edelleen paikalla viihtyvää pikkusirkkua. Soukasta haimme Artulle pikku-uikun ja pajusirkun. Lauttasaaressa oli myös helmipöllö. 

Siinä meidä tämänvuotinen IP-retki. 5 uutta lajia ja saldo nyt 139.

Seuraava pitkä retki oli Aleksanterin ja Jouhkin Vesan kanssa. La 16.12. Silloin  suunnattiin Kemijärvelle. Siellä oli jo jonkin aikaa käynyt aamupalalla ruokinnalla orientalis alalajin idänturturikyyhky. alalaji puuttuu eliksistä, joten kivahan se on lähteä reissuun. Matkaan lähdettiin pe illalla ja aamulla oltiin hyvissä ajoin paikalla. 

Meidät kutsuttiin sisälle lämpimään olohuoneeseen. Tunnin odottelimme valojen saapumista ja pian kyyhky tuli ruokinnalle juuri minuutilleen niin kuin olin veikannut. klo 9:23. 7 minuuttia sitä ihmettelimme kunnes se otti siive alleen ja häipyi. Kuvausvalot ja ikkuna tekivät kuvaamisesta mahdottoman... dokkari silti

Orientalis idänturturikyyhky Kemijärvi


Tästä suuntasimme Sallan alueelle etsimään kuukkelia ja riekkoa kk-pinnaksi. Molemmat löytyivä suht helpolla. Kuukkelin huomasin ajaessa kuusen latvasta ja riekko vastasi atrappiin yhden puron varressa. Jatkoimme matkaa Kuusamoon , missä oli tarkoitus etsiä kuukkelia ja riekkoa jos emme niitä olisi löytäneet. 

Yövyimme mökissä Rukan lähellä. Illalla kävimme Rukalla pizzalla ja mökissä lämmitimme saunan. Mukavaa oli.   No löytyi aamulla 17.12. riekko myös Kuusamosta. Myös tundraurpiainen kuusamon keskustasta kuusamopinnaksi. Riipiseltä muutamat tuliaiset ja kohti kotia. Perillä Helsingissä olin illalla ja kotonakin n.22 maissa.

Ke 20.12. käytiin etsimässä Salonpinnoja Mikan ja Teijon kanssa. Sai punatulkun ja urpiaisen. 

Su 24.12. käytiin hakemassa Mikalle Joulupinnoja Helsingistä. Pikkusirkku edelleen Lauttasaaressa. Tokoinrannassa oli merihanhi, harmaasorsa ja silkkiuikku. Lammassaaressa viitatiainen ja sarvipöllö. Kulosaaressa lehtopöllö a pakilassa nokkavarpunen 

viitatiainen Lammassaari.


Ma 25.12. jatkettiin Mikan jouluteemaa. Lohjan Kirkniemen tornista haimme kuningaskalastajan ja peukaloisen. Lohjalta suuntasimme Vihtiin Selkin Rasinpellolle. Lapinsirkku oli vielä paikalla isossa keltasirkkuparvessa. Parvesta löytyi myös tunturikiuru, joka oli molemmille Vihdinpinna. 
 
Su 31.12. kävimme vielä etsimässä lapinsirkkua Vihdin Selkistä Teijon ja Mikan kanssa. Paikalla oli myös Tuomela, Damskin Timo ja Pikkarainen Oskun kanssa. Ei löytynyt enää lapinsirkkua. Keltasirkkujakin paljon vähemmän. Tunturikiuru edelleen paikalla. Teeriä 24, harmaapäätikka, tundraurpiaisia ja hemppoja. Eipä kannata ekaekaa tulla tänne etsimään lapinsirkkua. 

Tässä oli tämän vuoden bongailut ja linturetket. Eliksiä kertyi 6 + 1 nojatuolipinna, Arohyyppä, siperiantavi, vihermehiläissyöjä, valkoperäsirri, isoliitäjä ja suula sekä orientalis idänturturikyyhky jos se joskus splitataan.  Vuodenpinnoja kertyi 283. Tuplia 2 keltajalkaviklo ja keisarikotka. 

Seuraava päivitys tämän vuoden alun retkistä. Moi. 




 







 














torstai 30. marraskuuta 2023

 Syksyinen Kreeta


Tänä vuonna vetäisin ensimmäisen ulkomaanretkeni Tringalle lintuyhdistyksemme oppaana. Matka suuntautui itselleni jo tutuksi tulleelle Kreetan saarelle Kreikkaan. Nyt lähdettiin liikkeelle syksyllä, joka oli minullekin uusi kokemus. Retken osallistujamäärän pidän pienenä. 7 hlöä ja opas, jotta mahdumme hyvin pikkubussiin ja liikumme vain yhdellä autolla. Kreetan reissun erikoisuus on myös se, että täällä keskitytään lintujen lisäksi kulinaristisiin nautintoihin todella hyvän paikallisen ruuan merkeissä. 

Pilottimatkoilla on taipumus olla hieman ennalta arvaamattomia. Näin oli tälläkin kertaa. Lintuja oli mielestäni odotettua vähemmän. Valtaosa saarella pesivistä mukavista lajeista oli jo siirtynyt Afrikan puolelle ja keskeisen Euroopan lajit olivat myös muuttaneet saaren yli Afrikkaan. Syksyn pitäisi olla jo tähän aikaan kosteampaa ja rehevämpää, mutta koko kesän yli jatkunut kuivuus koetteli saarta. Myöskään virtaukset pohjoisesta eivät osuneet meidän viikolle, vaan tuuli oli lähinnä etelän puoleisilta suunnilta. Ei niin hyvä juttu pohjoisesta tuleville linnuille. 

Saarella oli jonkin verran meille tuttuja lajeja kuten peippoja, kiuruja, niittykirvisiä ymv. Jokunen kiva laji oli vielä kuitenkin lähtökuopissaan syysmuutolle, kuten välimerenhaukat, joita näimme kymmeniä. Mm. ruskohaikarat olivat jo vaihtuneet harmaisiin serkkuihin. 

Toisaalta, jos kerää esim. Kreikan- tai Kreetanpinnoja, on tällainen retki hyvin mielenkiintoinen, koska saarella näkee lajeja joita ei kesällä siellä näe. Siksi monet paikalliset odottaa syksyä vesi kielellä. Esim. sellainen laji kuin jänkäkurppa on heille upea laji, meille toki tutumpi. Löysimme myös porukalla yhden suurharvinaisuuden saarelle. Hypää kyytiin, nyt mennään...



1. päivä, la 21.10. aamulla aikainen siirtyminen Vantaalle lentokentälle klo 4:00. Retkiporukkamme löytyi mukavasti lähtöaulasta jossa tulostettiin kimpassa liput ja laput matkalaukkuihin. Kamat hihnalle ja siirtyminen turvatarkastuksen läpi odotteluaulaan. Perinteiset ylihintaiset sämpyläkahvit odotellessa ja sitten pääsimmekin ajallaan koneeseen.  Lähtö oli hieman myöhässä.

Perillä Hanian lentokentällä olimme n. 10:30. Kuskimme Kim oli meitä odottamassa ja ripeästi pääsimmekin matkaan kohti Plataniasta. 1 pariskunta jäi läheiseen Esthisis hotelliin ja loput House Kastriin. Molemmat ylä- Plataniaksen alueella. Minä sain huoneeksi ns. rotanloukun , eli alakerran huoneen joka on suurimmaksi osaksi maan alla. Ihan siisti ja mukava huone. Pikainen asettuminen taloksi ja heti mennään.

Lähdimme noin yhden maissa ensimmäiselle lounaalle upeaan Drakiana ravintolaan jonne on n. 3 km kävely. Keli oli kuuma ja hiki virtasi jo heti alussa. Kävelymme kesti toista tuntia, koska useaan otteeseen oli pakko pysähdellä lintuja katsomaan ja kuuntelemaan. Lajeja mm. mustapääkerttuja runsaasti, sikkikerttusia, virtavästäräkki ja  reissumme ainoa nuolihaukka. Sitten pääsimmekin ravintolaan. Pöytä oli meille katettu ulos lehtipuiden keskelle aivan joen rantaan josta saimme syödessä ihailla mm. kuningaskalastajia, sillkkihaikaroita ja virtavästäräkkejä. Ruoka oli todella hyvää ja sitä oli paljon! 


Nuolihaukka (Falco subbuteo)


Iso osa porukastamme halusi autokyydillä takaisin hotellille. Pääasiassa kaikki halusivat myös lepäillä kämpillä iltapäivän uuvuttavan pikän päivän takia. Tämähän ei ollut varsinainen retkipäivä. Minä lähdin Timon kanssa tarkastamaan muutaman lähialueen retkikohteen. Tavronitiksen jokisuu oli lähes rutikuiva. mereen asti ei vettä virrannut, mutta rannan lähelle oli jäänyt muutama lammikko. sieltä löytyi mm jänkäkurppa. 



Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)

Päivälevon jälkeen pidimme ensimmäisen iltahuudon House Kastrin kattoterassilla auringon laskiessa ja sitten lähdimmekin illalliselle läheiseen Agiokliman ravintolaan. Mahat täyteen herkkuja ja hotellille nukkumaan. 


2. päivä su 22.10. Aikainen herätys ennen auringon nousua ja yhteinen aamiainen House Kastrin alakerrassa. Tästä lähdimme aamun sarastaessa ensimmäiselle retkelle saaren länsipäähän Falassarnan alueelle. Matkalla kuitenkin pari pysähdystä Tavronitiksen alueelle. Jokisuusta kaikille reissulajiksi jänkäkurppa. Kuningaskalastaja pyrähti myös jokisuulla. Niityt olivat tyhjiä linnuista. Kaikkialla on rutikuivaa. 



Kuningaskalastaja (Alcedo atthis)

Tavronitiksen pelloilla ihmeteltiin mm. paikallisia varpusia. Ainoa laji mitä täällä pitäisi olla harvalukuisen pikkuvarpusen lisäksi on italianvarpunen, mutta ei alla oleva siltä näytä. 


Jokin pensasvarpunen... ( Passarella .. jotain

Falassarnan alueella oli pääasiassa tavalliset lajit. Sinirastaita ainakin 2 , harmaasirkkuja, töyhtökiuruja, hemppoja, merellä useita välimeremliitäjiä sekä mustapäätaskuja.


Mustapäätasku koiras ( Saxicola rubicola)

Nälän saapuessa kävi Kim etsimässä meille hyvän ravintolan mistä saimme tuoretta paikallista kalaa, sekä kalmaria ja mustekalaa.. Olihan hyvää ja kallista. 

Tästä siirryimme pikkuhiljaa kohti Balos- uimarannan parkkipaikkaa petostaijille Gramvousan niemimaalle. Hanhikorppikotkia näimme jokusen, Hiirihaukkoja, muuttohaukan ja useita välimemrenhaukkoja. Paikallisia pikkulintuja todella vähän . Ainoastaan jokunen töyhtökiuru näkyi maastossa. Niemimaan alun upea niittyalue oli jäänyt valtavan parkkipaikan alle joten eipä siinä enää ollut linnun lintua.  Pysähdyimme vielä Kissamoksen viljelys alueilla, mutta mitään uutta lajia retkelle ei tullut. Illalla jälleen hetken rauhoittuminen kämpillä, suihku ja valmistautuminen iltahuutoon. Sen jälkeen jälleen illalliselle ja ähkynä nukkumaan. Retken pituus 114 km ja 10h 18 min. Päivän lajimäärä 42

3. päivä ma 23.10. Aikainen herätys ja liikkeelle kohti Kissamoksen satamaa ennen auringon nousua. Ajomatkaa olisi n puoli tuntia ja tänään edessä olevalle meriretkelle olisi tarkoitus startata auringon nousun aikaan.  Meriretki siirrettiin heti matkan  alkuun vallitsevien tuuliolosuhteiden takia. Tänään olisi tyyntä, mutta loppuviikosta tuuli yltyy. 

Merelle päästiin aikataulussa. Matkattiin hissukseen kohti ulompia saaria. Aamupala nautittiin veneessä menomatkalla. Nyt kierrettiin 2 saarta ympäri. Sekä Agria Gramvousa ja Imeri Gramvousa. Agria on villi saari jossa ei ole mitään asutusta. Saarta asuttaa lähinnä villiintyneet vuohet jotka saavat tarvittavan juomaveden rannan kivenkoloista minne kerääntyy sadevettä ja kasveista. Imeri on ollut asuttu jo satoja vuosia. Nykyään Venetsialaisten  linnasta on  jäljellä enää rauniot ja asumukset lähinnä kesämökkejä. 

Retkellä olisi ollut  tarkoitus nähdä merilintuja, mutta ensimmäistäkään emme nähneet. Sen sijaan tästä muodostui upea välimerenhaukkaretki. Haukat olivat vielä reviireillään ruokkimassa jälkikasvua. Haukkoja näimme yli 40 yksilöä. Nuoria haukkoja oli paljon. 


Välimerenhaukka (Falco eleonorae) 1-kv

Välimerenhaukka (Falco eleonorae) 1-kv

Veneestä päästyämme suuntasimme vielä iltapäiväretkelle läheiselle Agia- järvelle. Mukavimmat havainnot olivat 2 pikkukotkaa, 5 ruskosotkaa, ja pikkuhuitti, jonka kaikki näkivät hyvin. Tutut pikku-uikut, liejukanat ja merimetsot kirjattiin reissulajeiksi, sekä muutolla olevat tukka- ja punasotka. 


Vaalean muodon pikkukotka (Aquila pennata)

Leppoisan järviretken jälkeen palailimme takaisin holleille ja tutut kuviot, pesulla käynti ja iltahuuto House Kastrissa ja sen jälkeen taas syömään. Retken pituus 159 km ja 11h 6 min. Päivän lajimäärä 51.


4. päivä ti 24.10. Tänään olisi siirtyminen saaren poikki etelärannikolle kohti Ioanniksen kylää, mutta sitä ennen on paljon retkeä edessä. Aamulla herättiin n, puoli tuntia ennen auringon nousua. Porukka kasaan ja siirtyminen Agia järvelle. Kim kävi hakemassa meille aamupalasämpylät ja kahvit. Järvellä pörräsi satoja haarapääskyjä, Nähtiin yksi rytikerttunen ja pari ruokokerttusta. Kahdella silkkikerttusella taisi olla jotkin kosiomenot meneillään, kun eivät välittäneet meistä mitään. Harvoin saa näitä kuvata niin avoimesti. 4 silkkihaikaran seassa oli 1 jalohaikara. 


Silkkikerttunen (Cettia cetti)

Agia - järveltä siirryttiin Georgiopolin kosteikolle. Kosteikolla touhuaa paljon pikku-uikkuja, liejukanoja ja jokunen luhtakana. Paras havainto oli kuitenkin saarella jo 11 vuotta yksinään hengaillut pikkumerimetso. Nyt oli liian kaukana väreilyssä kunnon kuvaan. Sen sijaan mustapäätaskuja on joka puolella. 


Mustapäätasku (Saxicola rubicola)

Iltapäivä ajettiin rauhallisesti muutaman kerran pysähdellen , jos vaikka partakorppikotka näkyisi reissulajiksi, mutta ei näkynyt. Useita hanhikorppikotkia näimme. Lounaalle pysähdyttiin nyt Anopolin kylään. Reissulajilistaan kirjattiin mm tiltaltti. Aradenan rotkolla pysähdyttiin katselemaan maisemia ja käppäiltiin raunioilla, mutta lintuja todella vähän. 
Iltapäivällä päästiin perille Ioanniksen kylään jossa buukkaaminen hotelliin alonia guesthouseen  ja iltapäivä kävelylle kylälle. Sanoin porukalle kuulleeni tagauunilinnun ääntä, mutta en ollut ihan varma. 2 maakotkaa lentelivät vuoren rinteillä. 


Minun ja Kimin yhteinen huone Alonia guesthousessa

Illalla syötiin vielä maittava ja tuhti päivällinen auringon laskettua hotellilla. Paikallista Sfakialaista ruokaa, mm vuohen  kareita. Vuohi oli vähän ennen meidän tuloa teurastettu takapihan laumasta.. Voiko tuoreempaa tai parempaa enää toivoa. Illalla aloittivat kyläpöllöset tutun konserttinsa. Kylläisinä iltahuudon jälkeen nukkumaan. Retken pituus 126 km ja 11 h 23 min. Päivän lajimäärä 53.

5. päivä ke 25.10  Aamulla heräiltiin pitkien yöunien jälkeen ennen auringon nousua. Kyläpöllöset olivat edelleen äänessä. Aamukävelylle lähdettiin yhdessä ennen aamupalaa. Käppäiltiin kylän reunaa ja palanmatkaa läheiseen pieneen rotkoon. Pari peukaloista, mustapäätasku ja  peipot pitivät elämää.

 Takaisintulomatkalla kuulin oliivilehdosta jälleen taigauunilinnun tsiyi- kutsuääntä. Olin varma että se on jossain lähellä. Pian Henna äkkäsi linnun läheisessä pusikossa. Näin itsekin sen hyvin, mutta nopeasti. Lintu katosi oliivilehtoon enkä saanut kuvaa. Oli pakko mennä aamupalalle hotellille. Päätin vielä yrittää linnusta kuvaa aamiaisen jälkeen. Onnistuihan se , vaikka lintu oli äärimmäisen vikkelä tiheissä lehtipuissa. Hieno havainto! Ilmeisesti Kreikan 8. ja Kreetan toinen havainto lajista. 



Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus)

Hynmyssäsuin palattiin hotellille. Buukkasimme itsemme ulos ja siirryimme autoon. Matkattiin takaisin päin, Aradenan rotkon yli rautasiltaa pitkin. Pysähdyimme Ekklisia Agia Ekaterini kirkon parkkipaikalle. Yksi hanhikorppikotka lensi läheltä, mutta kamera ei ollut valmiina . Kangaskiuru oli ainoa lintu maastossa. 

Tästä ajelimme Fragkokastellon linnoitukselle. Staijailimme merelle, Joku kävi uimassa ja komppasimme hetken rannan kosteikkoa. Merellä lensi yksi idänpikkuliitäjä, kosteikossa oli yksi kähmy virtavästäräkki, rannassa ui 2 karimetsoa. Muuten kovin hiljaista. Kim kävi sillä aikaa tsekkaamassa ravintolan meille. Maittava lounas syötiin tutussa Oasis tavernassa. 

Matka jatkui rannikkotietä itään. Kuivilla pelloilla oli kovin vähän lintuja. Yhteen kohtaan pysähdyimme missä näin jonkin lepinkäisen. Tämä osoittautui nuoreksi pikkulepinkäiseksi.


Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) 1-kv

Käppäilimme läheisen pellon halkovaa tietä rantaa kohden, koska tässä tuntui olevan edes jokunen lintu. Pian porukat blokkasi edessämme piikkilangalla toisen lepinkäisen. Tämä oli 1-kv punapäälepinkäinen.. 


punapäälepinkäinen (Lanius senator)

 Pelloilla oli myös  ainakin 4 töyhtökiurua ja 4 harmaasirkkua. 


Harmaasirkku (Emberiza calandra)

Niinpä tuli aika jättää etelärennikko taaksemme ja suunnata kotia kohti vuorten toiselle puolelle. Matkalla pysähdyimme vielä Georgiopolin kosteikolla, Nyt pikkumerimetso oli paremmin kuvattavissa. 


Pikkumerimetso (Phalacrocorax pygmecus)

Iltapäivällä jälleen kämpillä suihku ja kokoontuminen iltahuudolle kattoterassille. Huudon jälkeen päivälliselle Plataniakseen. Retken pituus 157km ja 11h 4min. Päivän lajimäärä 45.


6. päivä to 26.10.    Tänään vuorossa upea Omaloksen retki. Aamulla kuitenkin herätys ennen auringon nousua ja suunta Agia järvelle. Järvellä hyönteisjahdissa jälleen paljon haarapääskyjä, joiden seasta löysimme muutaman ruostepääskyn. Rannan lehtipuissa istui vaalean muodon pikkukotka. Muuten aika lailla samat linnut järvellä. Aamupalapatongit ja kahvit nautittiin jälleen järven rannassa. 


Tästä suuntasimme kohti vuoria ja Omaloksen ylänkö tasankoa, kilometrin korkeuteen. Tasangolla oli jälleen mukavan rauhallista. Kangaskiurut lauloivat. Hanhikorppikotkia leijui taivaalla n. 70,  muutama välimerenhaukka saalisti myös taivaalla. Niityllä näimme myös muutaman niittykirvisen ja kiurun. Samarianrotkon suulla katselimme kalliopääskyjen saalistuslentoa ja kuulimme alppivaristen ääntelyä kaukaisuudesta. 



Kalliopääsky (Ptyonoprogne rupestris)

Samariarotkon lähtöpaikka




Lounaalla kävimme paikallisessa tavernassa. Nyt söimme hieman kevyemmin paikallista piirakkaa ja salaattia. Loppupäivän katselimme ja komppasimme tasangon lampareita joilla oli kyllä vettä, mutta ei oikeastaan yhtään lintua. Mustapäätaskuja jokunen. Kun saimme riittävästi ulkoiltua tasangolla, lähdimme kotimatkalle kohti Plataniasta. 

Omaloksen kylä syksyn värejä jo näkyvissä



Kämpillä suihkun kautta kattoterassille iltahuudolle ja syömään. Tänään söimme Plataniaksen kylällä Qizz ravintolassa paikallista kalakeittoa. Hyvää oli. Illalla takaisin kämpille ja nukkumaan kylläisenä.  Retken pituus 90km ja 10h 55 min. Päivän lajimäärä 59.

7. päivä pe 27.10. Tänään oli vuorossa extra-retkipäivä. Retki oli vapaaehtoinen ja maksoi kuluineen 50 euroa/hlö. Vuorossa olisi piloottiretki vuorille yli 1700 m korkeuteen. Nähtäisiin varmasti petolintuja. Aamulla startattiin lähes kaikki liikkeelle aikaisin 2h ennen auringon nousua. Ajomatkaa olisi edessä reilu 3 tuntia. Aamukahvilla käytiin huoltamolla Rethymnonissa. Tästä lähdettiin ajelemaan kohti vuoria ja Skinakas observatoryä. Matkalla teimme yhden pysähdyksen. Tässä lauloi pensassirkku. Maastossa vilisi paljon lintuja. Lähinnä peippoja, tiklejä ja hemppoja.

 Perille päästyämme edessämme avautuivat huikeat näkymät joka suuntaan. Ylhäällä oli aluksi kova tuuli ja melko viileää, alle 10 astetta. Pian tuuli rauhoittui ja aurinko alkoi lämmittää, Myös väreily lisääntyi voimakkaasti. Se pilasi kuvien laadun lähes täysin. 

Skinakas observatorio

Petolintuja näimme ihan mukavasti. Hanhikorppikotkia kymmeniä, maakotkan, muuttohaukan, hiirihaukkoja, tuulihaukan. Lammergeieriä tai vuorikotkaa emme löytäneet. Alppinaakkoja ja alppivariksia lenteli jokunen. 


Hanhikorppikotka (Gyps fulvus)




Maakotka (Aquila chrysaetos)





Riittävästi staijattuamme, lähdimme kotia kohti. Matkalla pysähdyimme jonnekin vuoristokylään lounaalle. Erittän maukkaita paikallisia ruokia. Vielä piipahdimme Arkadin luostarin kautta. Siellä kävimme kahvilla ja katselimme lintuja. 2 mustaleppälintua hyppi muureilla, naakkaparvi touhusi pellolla ja ylitsemme lipui haarahaukka. Tästä suuntasimme takaisin Plataniakseen kämpille suihkuun ja iltahuutoon House Kastrin kattoterassille. 

Iltahuudon jälkeen menimme illalliselle läheiseen Agioklima ravintolaan. Vatsat täyteen herkullista ruokaa ja hotellille nukkumaan kylläisenä. Sängyssä maatessani kuului etupihalta minervanpöllön ääntelyä. Eikä se kuulemma ollut atrappi , jollaiseksi sen aluksi ajettelin. Mukava laji vielä reissulajistoon.  Retken pituus 315km ja 11h 58min. Päivän lajimäärä 44

8. päivä la 28.10. Tänään on kaikilla kotiinlähtöpäivä ja vapaapäivä, kun lento Suomeen tuli varattua Norskilta ja se lähtee vasta vähän ennen puoltayötä. Niinpä päätin lähteä yksin retkelle kohti tuntemattomaa kaatopaikkaa. Kaikilla kuitenkin vielä yhteinen aamiainen House Kastrin alakerrassa ja sitten kyselyä, missä sijaitsee paikallinen kaatopaikka. Kukaan ei meinannut tietää missä se sijaitsee. Google maps ei tiedä asiasta yhtään mitään. Kim kävi kysymässä yhdeltä paikalliselta joka osasi neuvoa kylän missä se on. 

Ajelin Kimin ja Railan autolla lentokentän taakse pikku kylään. Onnekseni näin jäteauton ajavan edelläni ja päätin seurata sitä. No sehän johdatti minut suoraan kaatopaikalle. Jes! Lokkeja valtavasti!

Hanian kaatopaikka

Harmikseni olin jo pakannut kaukoputken matkalaukkuun, enkä voinut etsiä lokkimassasta harvinaisuuksia. Mutama selkälokki kuitenkin löytyi tuhansien etelänharmaalokkien seasta. Pari mustaselkäistä intermedius tyyppistä ja yksi tummanharmaaselkäinen heuglini tyyppinen.  Kattohaikara oli myös jäänyt herkuttelemaan kaatopaikan antimilla. 



Kattohaikara (Ciconia ciconia)



selkälokki ( Larus fuscus intermedius) mielestäni

Selkälokki samaa intermedius tyyppiä?


kaatopaikan kippi

nuoren etelänharmaalokin sulka

Kaatopaikalta kävin tsekkaamassa vielä yhden potentiaalisen lampareen Lake Maheridan Hanian lentokentän takana. Maasto oli muutenkin mielenkiintoista viljelys aluetta. Lampi oli täysin tyhjä linnuista... Uskoisin kuitenkin , että muuttoaikoina täällä voisi olla lintuja. 

Lake Maherida

Tästä kiirehdin takaisin kämpille tankkiaseman kautta. Kävin pikalounaalla ravintola Red lipsissä. Taisin olla viimeisiä asiakkaita tänä vuonna. Olutkin jonka tilasin oli kolmanneksi viimeinen jääkaapissa. Kesäloma paikallisilla häämöttää. Vielä tuliaisostokset ja kämpille. 

Viimeiselle yhteiselle illalliselle lähdimme klo 18. Ennen sitä pieni huili House Kastrin uima-altaalla. Dinner oli ravintolassa 50 shades of grill. Minä keräsin porukat kyytiin ja ajoimme autolla ravintolalle, kaikki matkatavarat mukana. Ruoka oli jälleen älyttömän hyvää. Ravintolassa jätimme jäähyväiset Kimille ja Railalle. Ajelimme lentokentälle. Porukat aulaan ja ajoin auton parkkiin, minne vuokra-autot palautetaan. 

Lento lähti ajallaan ja kotona Suomessa olimme 3:30. Janda oli minua vastassa lentokentällä.

Kiitos vielä kaikille Tringalaisille  osallistujille ikimuistoisesta retkestä ja seurasta. Timolle erityiskiitos gps tietojen jakamisesta. Mukava nähdä päivän retkien ajot ja kilometrit. Sekä tietenkin matkamme houstaajat Kim ja Raila. Te teette nämä reissut mahdollisiksi. Reissun kokonaislajimäärä jäi 90:een

Ensi keväänä huhtikuussa on jo tiedossa seuraava retki Kreetalle. Se ei ole Tringan retki, joten sinne pitää varata paikka Kreetan maun sivujen kautta ja hommata lentoliput itse. 

Myös ensivuoden syksylle on jo suunnitteilla Tringan retki Kreetalle. Ajankohta on muutaman viikon aikaisempi joten ehkä lintuja on enemmän, tiedä häntä. Tsau.