tiistai 26. huhtikuuta 2022

 Talvinen loppuvuosi 2021






Näin kevään keskellä on vielä mukavaa palailla loppuvuoden linturetkiin. Talvi kiristi otettaan marraskuun lopulla ja yltyi joulukuussa. Pihlajat notkuivat marjoja ja siksi oli Suomeen kohtalaisen kylmästä alkutalvesta huolimatta jäänyt paljon lintuja talvehtimaan, varsinkin rastaita. 

Kreikan matkan jälkeisen marraskuun ainoa mainittava  Retkipäivä on 20.11. jolloin kävimme Mikan kanssa bongaamassa Vantaa Seutulan Isoniitulta lapinkirvisen marraskuunpinnaksi. Se olikin minulle 180. marraskuunpinna.  

Marraskuussa sain Kuntaskabaan yhden kisalajin 6.11. Vihdin Nummelasta, Tilhen. nro 196.





1.12. oli kova yritys punavarpusesta joulukuunpinnaa Tammisaaren Trollbölestä. Reilun 10 hengen porukalla tapitettiin ruokintaa, mutta turhaan. Eipä näkynyt enää punavarpusta. Läheiseltä pihalta löytyi kuitenkin rautiainen ja punakylkirastas. Mukavia talvilajeja. Helsingin Lauttasaaresta kompattiin näkyville mahdollinen tristis-tiltaltti.

Seuraava retkipäivä oli 5.12. kun etsittiin vielä kuntaskabaan lisälajeja Mikan kanssa. Ei löytynyt uusia kisalajeja , mutta marjansyöjät ovat kuvauksellisia.








6.12. oli jälleen vuorossa perinteinen IP-pinnojen keruu päivä.

Kolmistaan ajeltiin Teivosen Mikan ja Laakson Arton kanssa. Aloitettiin metson etsinnällä pimeässä Pusulan kirkolta, mutta eipä löytynyt. Seuraava etappi oli aamun valjetessa Hangon maankaatopaikka. Sieltä kompattiin esille kangaskiurut. Tästä jatkoimme matkaamme takaisinpäin ja matkan varrelta Tammisaaresta hoidettiin nopsasti rautiainen. Siitä siirtyminen Lohjan Risteniin mistä pähkinähakki ja töyhtötiainen listalle. Saimme kuulla että Pusulan metso oli jälleen löytynyt , joten ajoimme Ristenistä Pusulaan. Hetken etsimisen jälkeen saatiin metso listalle. 

Viimeinen kohteemme oli Töölönlahden tundrahanhi, mutta sain puhuttua äijille, että kävisimme katsomassa kunkun Espoon Soukasta. Kun olin ainoa joka ei sitä viime vuonna nähnyt... Sain vihreää valoa, joten pikainen bongaaminen Espoon Soukan kuningaskalastajalle ja lintu löytyi lähes heti. Pikainen räpsy ja menoksi.


Matkalla kävimme vielä hetken komppaamassa Meilahden arboretumissa josta listalle hoitui nokkavarpunen ja tästä vielä hyvissä valoissa Töölönlahden tundrahanhi. Mukava retkipäivä ja 8 uutta IP-pinnaa. saldo nyt : 130.


11.12. käytiin yrittämässä joulukuunpinnaksi kaulushaikaraa Lohjan Osuniemeltä, mutta eipä näkynyt sankan sumun seasta.. Peukaloinen paras havainto paikalta.

Pe 17.12. Tein viikonloppuretken Oulun suuntaan Matkailuautolla. Retkiseurana Janda Käyhkö. Käytiin bongaamassa sepelhanhi joulukuunpinnaksi Laanilan sorsaruokinnalta. Se olikin ainoa kk-pinna tänä vuonna minkä sain. Samalla reissulla yritettiin riekkoa ja taviokuurnaa, mutta ne ei onnistuneet. 

Seuraava bongaus oli 24.12. Lohjan Nummenkylästä. Vuoden viimeinen kuntaskabapinna , hiiripöllö näkyi Vihdin puolelle VT-25 reunasta. nro 197 oli loppusaldo. Paljon näin vaivaa vuoden aikana, mutta haave 200 lajista jäi saamatta.  Kävin myöhemmin ottamassa pöllöstä muutaman kuvan.  






25.12. Käytiin retkellä Helsingin suunnalla. Taisi olla pinnojenkeruuajatus Mikalla Tringan talviskaba tai sitten Joulupinnat. Samahan tuo mikä se syy on... Mukavaa on retkeillä.  Tundrahanhi oli edelleen paikalla Töölönlahdella. Tervasaaressa oli muutama kottarainen ruokinnalla.



Töölönlahdella Tokoinrannassa oli kanadanhanhi ja kalalokkeja talvehtimassa.




Pikku-Huopalahdella oli pakkasessa 4 tavia sorsaruokinnalla. 



Vantaan Myyrmäen ojaruokinnalla oli sorsien seassa urhoollinen haapana.



Olihan vielä Espoon Latokasken mustakaularastas edelleen paikalla ja Meilahden Arboretumissa pikkutikka.

26.12. suunnattiin edelleen Mikan kanssa PK-seudulle. Kirkkonummen Masalan mäntysirkku viihtyi edelleen Kapasten ruokinnalla. Vantaan Pyymosan täyttömäellä oli tunturikiuru hyvin esillä.



Espoon Soukassa hoideltiin kuningaskalastaja ja luhtakana. Sekä Vantaan Petikosta jänkäkurppa.




Siinä olivatkin vuoden 2021 linturetket paketoituna. Loppuvuosi meni suunnitellessa seuraavaa vuotta ja ekaekaa retkeä... Tsau.

maanantai 31. tammikuuta 2022

 Kreikan Kerkini- järvi


Kiharapelikaani




Viimeisten vuosien ja kuukausien hankala koronatilanne hellitti hiukan viime vuoden syksyllä ja näin ollen mahdollisti hetkeksi matkustamisen ulkomaille. Nyt minulle avautui mahdollisuus nauttia valmiiksi järjestetystä ja opastetusta matkasta. Hyppäsin Korhosen Karin kyytiin ja matkustimme Skaftung naturen matkalle Kerkini-järvelle Kreikkaan.

Matkaan lähdimme Turun lentokentältä 7.11. Meille oli varattu suora lento Pohjois-Makedoniaan Skopjen lentokentälle mistä matkustaisimme suoraan ajamalla Kreikan puolelle. Ennen lentoa maittava välipala Turun lentokentällä... Mozzarellaciabatta ja kahvi Jullin kanssa. Niin tämä pieni keltainen nalle, nimeltä Julli seikkaili kanssani koko reissun ja on bongattavissa lähes jokaisesta maisema ym. kuvasta. Siis missä Julli luuraa?


Koneeseen ja lennolle päästiin ilman ongelmia, kun on kaikki tarvittavat paperit ym. covidrokotetodistukset hyvin hoidossa ennen lentoa. Lähtö oli kuitenkin n. tunnin myöhässä, koska eihän kaikilla matkustajilla tietenkään ollut paperit kunnossa... 

Perillä Skopjessa oltiin iltapäivällä. Vuokra-autot saatiin allemme ja matkaan päästiin.


Vuokra-autoina oli 2 kpl Opel Vivaro pikkubusseja

Matkalla pysähdyttiin muutaman kerran tienvarteen ihailemaan maisemia ja järkyttävää roskien määrää teiden vieruksilla. Muutama lintuhavaintokin tehtiin, mutta ei mitään erikoista.

Evästauko pidettiin siistillä huoltoasemalla jo melko lähellä Kreikan rajaa.   


Sää oli leppoisan oloinen

Kreikan rajalla passit ja rokotustodistukset tarkistettiin molempien maiden passintarkastuksessa ja kreikan puolella vielä minulle tehtiin koronatesti. Se oli pikaversio ja näytti negatiivista , kuten viidellä muullakin seurueestamme. 

Kreikan puolelle päästiin auringon jo laskettua. Harhaan ajoimme pari kertaa, mutta lopulta illalla löysimme hotellillemme joka oli Kerkini-järven pohjoisrannalla oleva hieno hotelli nimeltä Villa Belles.


Hotelli Villa Belles aula



Iltapalan nautimme hotellin ravintolassa ja iltajuoman (punaviini) nautimme kämppikseni Matti Pajusen kanssa hotellihuoneen parvekkeella. Mukava fiilis päästä välillä reissuun. Sitten iltapesu ja nukkumaan..


Ma 8.11. Herätys klo 7:00 kuten joka aamu. Hotelliaamiaiselle 7:30 alakerran ravintolaan jotta päästään retkelle hyvissä ajoin. Hotellilla oli joka aamu tarjolla paikallista jogurttia, aivan sairaan pehmeää ja hyvää. Sitä kun saisi Suomesta. Ruokailtuamme oli aamu jo valjennut. Sää oli tyyni mutta melko harmaa sumun takia. 




Hotellimme ulkoapäin



Pihalla oli jokin hämähäkki


Ensimmäisenä aamuna menimme läheisen kylän ( Mandraki ) rantaan Mandraki port. Tästä näkee jo hyvin järvelle jos sumu ei haittaa, kuten nyt. Ensimmäisiä lintuhavaintoja olivat mm silkkikerttunen, silkkihaikara kiljukotka ja mustahaikara.  Tunnelma oli rauhallinen, jopa kaksi paimenkoiraa olivat rauhallisia,  paitsi toinen sai hirmuisia juoksukohtauksia niityllä... Sitten huomasimme olevamme puhvelilauman edessä. Pian autoon ja matka jatkukoon. 


sumuinen Kerkinijärven ranta

Puhvelit ihmettelivät meitä

Tästä lähdimme retkelle kohti järveä käännyimme oikealle Vyroneia kaupungin keskeltä ja ajoimme Struma joen pohjoisenpuoleiselle pikkutielle. Sumun takia näkyvyys oli koko ajan huono, mutta reissulajeja tippui silti tasaiseen tahtiin. 

Pian saimme ensimmäisen kosketuksen yhteen toivelajiini vihertikkaan. Niitä jäimme hetkeksi kuvaamaan. Eihän tällainen apinalauma pääse lintuja lähellekään , mutta kaukaa muutama dokkari tuli otettua paksussa sumussa. Wp- elis.



Vihertikka Picus viridis

Samalle paikalle tupsahti myös tammitikka. Sekin kovin arka. Syyriantikka kävi myös näytillä, paksussa sumussa. Tämäkin Wp-elis!


Tammitikka Leiopicus medius


Syyriantikka , Dendrocopos syriacus


Jatkoimme eteenpäin joenvartta kohti länttä. Aina välillä pysädyimme katselemaan lintuja. Niityillä vilisteli töyhtökiuruja joita oli satoja 


töyhtökiuru, Galerida cristata

Rantapuissa piipersi aina välillä pyrstötiaisia. Nyt yksi parvi pysähtyi kohdallemme.


Pyrstötiainen, Aegithalos caudatus ssp macedonicus

Niin se alkoi päivä pikkuhiljaa hämärtymään jokivartta ihmetellessämme. Mukavia muita havaintoja oli myös koiras mandariinisorsa, punapäänarsku, tulipäähippiäinen ja illalla kylän läpi ajaessa Karin huomaama minervanpöllö. 

Hotellilla maistuva illallinen, Matin kanssa hieman punaviiniä, pesulle ja nukkumaan.

Ti 9.11. Hotelliaamiaisen jälkeen jälleen ulos. 



Tänään suuntasimme matkamme saman Struma- joen eteläpuolelle mistä kiersimme koko järven. Joenvarren niityillä vilisi jälleen töyhtökiuruja, virtavästäräkkejä ja vuorikirvisiä.


Struma-joenvarren rantaniittyjä

Pian saavuimme Megalochori nimiselle lintujen tarkkailupaikalle. Nämä ovat altaiksi jääneitä järven ranta-alueita joilla on paljon lintuja. Hieno paikka. Täällä saimme mm. retken ainoat kuvat pikkumerimetsoista



Pikkumerimetso, Phalacrocorax pygmaeus


Lammilla näkyi neljää lajia sotkia: punasotka, tukkasotka, ruskosotka ja lapasotka. Näistä keskityin vain ruskosotkaan.



Ruskosotka, Aythya nyroca. ylh. koiras 


Lammella oli myös paljon liejukanoja ja nokikanoja. kuningaskalastaja ja haikaroita mm. harmaahaikara, jalohaikara, silkkihaikara ja kapustahaikara. 


Kapustahaikaroita, Platalea leucorodia


Altailta matkamme jatkui jokisuiston eteläpuolelle. Tässä katselimme valtavan avaraa maisemaa jossa lintuja näkyi kymmeniätuhansia. mm. kiljukotkia, tundrahanhia, merihanhia, kiljuhanhia, punakaulahanhi, laulujoutsenia, harmaasorsia 2, muita sorsia tuhansia, kahlaajia, kottaraisia, kiuruja ym... Kaikki vain valtavan kaukana. 


Puhvelilaidunta jokisuussa

Lintujen tarkkailua rantapenkereellä



Merimetso Phalacrocorax carbo ruskaisessa poppelissa


Pengertien varrella havaitsimme mm. kuningaskalastajia, nokkavarpusia, mustahaikaran, virtavästäräkkejä, viitatiaisen, tammitikan ja syyriantikkoja. 


Syyriantikka

tammitikka

Matarakiitäjän Hyles gallii toukka

Järven eteläpäässä Lithotopoksen kylässä pidimme juomatauon terassilla. Tästä suuntasimme kohti pohjoista, hotelliamme. Matkalla pysähdyimme vielä eteläpäässä katselemaan kiharapelikaaneja ja pelikaania kun  kalastajat ruokkivat niitä roskakaloilla laskevan auringon valoissa. Varoitus, nyt tulee pelikaanikuvia...


kohta nappaa...







Kiharapelikaaneja Pelecanus crispus vanhoja ja nuoria





Pelikaani, Pelecanus onocrotalus 

Luoto jolla kiharapelikaaneja ja 2 pelikaania



Maisemia järven länsirannalta


Matkalla kohti hotellia pysähdyimme vielä muutaman kerran auringon laskiessa. Uusia lajeja ei enää kertynyt. Molemmat pelikaanilajit olivat minulle Wp-pinnoja. Matkalla näimme vielä minervanpöllön.

Illalla hyvä päivällinen iltahuudon jälkeen. Kolmena iltana söimme puhvelia. Hyvää lihaa läheltä. kerran possua ja kaksi kertaa kalaa. Ruoka oli aina todella hyvää.

Ke 10.11. Maukkaan aamiaisen jälkeen suuntana Sidirokastron kylä ja sen itäpuolen kukkulat ja kalliot. Aamulla kuitenkin kiertelimme hetken hotellin pihalla. Paikalla joka aamu mm. mustaleppälintuja, pensassirkkuja, samettipääkerttuja ym. 

Auringon nousu hotellilla




Aamuinen mustaleppälintu Phoenicurus ochruros



pensassirkku laulaa, Emberiza cirlus




 Pian päästiin matkaan ja reitti piti olla selvä.. Ensimmäisen harhaanajon seurauksena saimme reissupinnoihin koskikaran. Pian löysimme oikean tien ja saavuimme Hissarin vanhoille raunioille. Täällä pidimme evästaukoa ja katselimme kallionakkeleiden touhuja. Mukava Wp-pinna.





Kallionakkeli, Sitta neumayer



Hissarin rauniot



Hissarin raunioilta siirryimme hieman ylemmäs läheiselle louhokselle. Sieltä löytyi reissulajeihin sinirastas joka oli arka eikä tullut lähelle ja kalliokiipijä joka onneksi lopulta tuli hieman lähemmäs. 

Sinirastas, Monticola solitarius

Kallioseinamällä tähystää minervanpöllö, Athene noctua




Kalliokiipijä, Tichodroma muraria


Kiipijää kuvasimme jo laskevassa auringossa ei valoja ollut enää riittävästi hyviin kuviin. Tästä ajelimme hotellille päivälliselle ja iltapuhteisiin. 

To 11.11. Normi herätys ja aamiainen. 




Tänään suuntaamme Kerkinijärvelle veneilemään. Treffit  Gallios Nikoksen kanssa järven itärannallla aamupäivällä. Keli oli hieno. Aivan tyyntä eikä sumua ollenkaan. Auringon edessä hento pilviharso. 




Kerkinijärveä veneestä

Kuvauskohteet odottaa ruokaa



Veneretki kesti n. 2-3 tuntia. Tuon aikana kiersimme hieman jokisuun edustaa, mutta mataluuden ja lintujen häiriöttömyyden takia emme kovin lähelle lintuja menneet. Mukavasti silti kuvauskohteita retkellä oli. 

Heti rannassa meitä odotti yksi

pian veneen perään tuli lintuja

jotka tekivät hienoja laskeutumisia veteen





Kiharapelikaaneja sai kuvata riittävästi

Flamingoja oli järvellä paljon

Avosetti, Recurvirostra avosetta lensi ohitsemme

Flamingoja myös

Silkkiuikku kiihdyttää

samoin  mustakaulauikku vettä pitkin

Rannassa meitä odotti kuningaskalastaja, Alcedo atthis

Ja mustahaikara, Ciconia nigrateki ohilennon



Kyselen nuotteja ylemmäs vuorille Gallios Nikokselta

Porukkaamme veneessä


Rantauduttuamme retkeltä jatkoimme vielä matkaamme järven eteläpäähän. Täällä ajelimme pikkuteitä ja etsimme balkanintiaisen. Näimme vain yhden ja sekin oli todella arka. Wp-pinna.


Maisemaa järvelle



Balkanintiainen, sombre tit, poecile lugubris


Illalla jälleen hotellille syömään ja nauttimaan leppoisasta olosta. 

Pe 12.11. herätys normaalisti , pikaiset aamupuhteet ja aamupalalle. Tänään olisi tarkoitus päästä hieman ylemmäs vuorille. Ano Poroian kylän kohdalta ajeltiin ylös. Maisemat oli hienot, mutta lintuja kovin vähän. Muutama maakotka nähtiin ja viitatiaisesta saatiin hyvät kuvat. 

Kauniit syksyiset maisemat

jokin krookuksen sukulaiskasvi

Karhunvatukoita oli paljon joka paikassa

Maisemaa järvelle

Hienoa vuoristotietä




Viitatiainen, Poecile palustris tammimetsässä
     

Muualle ei tänään sitten ehditykään vaan illalla suunnattiin hotellille syömään ja iltatoimille.

La 13.11. tuttu herätys, aamupesu ja aamupala. Tänään suuntasimme jälleen ylemmäs Sidirocastron itäpuolelle. Menomatkalla kävimme hoitamassa tuliaisostokset ja kävimme kahvilla. Tästä suuntasimme ylemmäs.  Käppäilimme tovin tuulimyllypuistossa, mutta emme nähneet juurikaan mitään. Takaisintulomatkalla pysähtelimme muutamaan otteeseen, mutta mitään kuvattavaa ei löytynyt. 

Iltapäivällä ajelimme vielä järvelle, jos löytäisimme lintutorneille, mutta nyt meidän retken pysäytti auton akun hajoaminen keskelle puhveliniittyjä.  

Puhvelit tulossa takaisin laitumelta

Auton akku hajosi



"Enkeli" kävi heittämässä muut porukasta hotellille, minä jäin Karin kanssa odottamaan apua. Shakaalit alkoivat katsella meitä nälkäisinä, kunnes vihdoin apu saapui. Lintuoppaamme Gallios Nikos tuli antamaan virtaa ja saimme auton käyntiin. Ajoimme autokorjaamolle, missä autoon vaihdettiin uusi akku ja matka jatkui hotellille syömään. Olihan sekin seikkailujen päivä.

Su 14.11. olikin sitten retkemme viimeinen päivä. Hotellilla tuttu aamupala, nopea kierros hotellilla ja sumuisella järvellä josta lähdimme ajelemaan kohti Pohjois-Makedoniaa.


Samettipääkerttu, Sylvia melanocephala hotellilla

Sumuisen järven avosetit, Recurvirostra avosetta


Tästä ajoimme Dojran järven rannalle. Uusia lintulajeja ei löytynyt, mutta hienoja maisemia kyllä. Rajan ylityksen jälkeen keräsimme muutamalla pysähdyksellä Pohjois-Makedonian pinnoja mm. kiharapelikaani, mustakaulauikku ja kuningaskalastaja sekä syyriantikka.  Illaksi ajoimme Skopjen keskustaan Hotel Russiaan syömään ja nukkumaan. Aamulla aikainen herätys klo 3:00 ja aamulennolla Suomeen.

Mukava reissu syksyiselle Kerkini-järvelle. 6 Wp elistä ja tukku kreikanpinnoja. Mukavaa retkiseuraa, kiitos kaikille seurasta ja uusista tuttavuuksista. Erityiskiitos huonekaverille Pajusen Matille sekä retken vatäjälle Korhosen Karille.