Syksyinen  Utön tuplaretki

Pe 14.10 oli tarkoitus lähteä Aplan järjestämälle retkelle Utöhön. Matka jouduttiin siirtämään la -ma retkeksi, koska hotelli oli tehnyt Fågeliin tuplabuukkauksen meille ja kuvausryhmälle. Apla tietenkin hävisi ottelun ja jouduttiin tekemään uusia ratkaisuja. Saareen lähdettiin siis la 15.10. Ongelmaksi meinasi muodostua se kun hotellilta ei saa ruokaa su iltapäivällä eikä ma aamuna, mutta onneksi Kovasen Hanna järjesti meille päivällisen ja aamupalan. Näin reissustamme tuli oikein onnistunut.  

La päivällä ajeltiin omilla kyydeillä Nauvon Pärnäsiin. Enströmin Jari tuli minun kyydissä. Baldurilla syötiin maittava lounas ja iltapäivällä oltiin perillä saaressa. Koko porukkamme siis majoittui hotellin Fågelissa. Nyt minulla oli uutena innovaationa sähköavusteinen polkupyörä varustettuna peräkärryllä johon mahtui kaikki kamat. Olihan näppärä laite. Ei tarvinnut maitokärryjä työnnellä ja saaressa siirtyminen tapahtui tarvittaessa todella nopeasti. Jatkoon!

 La ei juurikaan kummoisia lintuhavaintoja tullut. Baldurin kannelta nähtiin jokunen riskilä ja pilkkasiipiä.

sähköpolkupyörä

Su 16.10. päästiin vihdoin lintujen perään. Aamulla staijailtiin hetki merelle luotsiasemalla ennen hotellin aamupalaa. Merellä ei mennyt oikeastaan yhtään mitään. Aamusta alkaen tihutti vettä ja oli sumuista. Näkyvyys merelle olematon. Aamupalan jälkeen komppasimme huolella saarta. Lajeista voisi mainita mustapääkertun, kangaskiurun, luotokirvisen, taivaanvuohen, pari lehtokurppaa, lapinkirvisen ja parhaana Öhmanin Ossin löytämä tulpäähippiäinen saunalahden pajukosta. Kaikki porukastamme pääsi näkemään linnun hienosti. 

Tulipäähippiäinen on kaunis lintu

Illalla paistoi hetken aurinkokin ja päivälinen nautittiin Hannan kahvilassa. Illalla nautittiin virvokkeita ja jutusteltiin Fågellin oleskelutilassa. Pimeän tultua ihasteltiin voimakasta ukkosta joka välkkyi ja jyrisi. Vettä satoi tovin aikaa kaatamalla. Hyvissä ajoin nukkumaan jotta huomenna taas jaksaa.

niittykirvinen sateessa

Ma 17.10. jälleen luotsiasemalle staijille aamulla. Nyt oli hieman parempi sää ja merellä nähtiinkin jotain. Parhaina lajeina: sepelhanhia muutti 14, jouhisorsia 18, haahkoja 1500, alleja yli 3200, mustalintuja 135, 3 ruokkia ja  kuikkia lähes 80. Yllättävin havainto oli kuitenkin 3:n teeren saapuminen saareen länsituulen saattelemina. Mukava havainto pitkästä aikaa.

Päivällä vielä komppasimme saarta, mutta mitään uutta ei löytynyt. Samat linnut mitä eilenkin näimme. Lapinkirvinen kähmyili edelleen Enskärillä. Baldur saapui saareen iltapäivän puolella. Aplan poppoo lähti mantereelle, minä jäin saareen ja seurakseni tuli  Arttu, Mika ja Isto. Loppuviikon majoitumme Utö logissa. Naapureina Konkarit turun suunnalta, Tomppa, Kormu, Jouko ja Rauli. Kiitos paljon kaikille Aplalaisille tasapuoliseti. 

Hetipian kun äijät pääsivät saareen löysi Kuusiston Kimppi fuscatuksen mökkiemme läheisyydestä. Pariin kertaan kuulimme taksutusta mutta näkyviin emme lintua enää saaneet.  Ilta jälleen virkistäydyttiin ja kylläisinä nukkumaan.

Arttu ja Isto

Ti 18.10. alkoi normaalisti aamupalalla ja sen jälkeisellä aamustaijilla luotsimäellä. Tänään olikin sitten kunnon lintupäivä. Harmi vaan ettei osunut Aplan retkeläisille. Staijilla nähtiin mm. 11 kuikkaa , kaakkuri, härkälintu, mustalintuja, ruokki, selkälokki, 2 sinisuohaukkaa, muuttohaukka ja 1kv maakotka. 

Saarta kompattiin jäleen isolla porukalla. Jälleen saatiin vesikuuro niskaamme. Sateen jälkeen saaressa oli paljon lintuja. mm. luhtakana, jänkäkurppa, 2 lehtokurppaa, 8 taivaanvuohta, 2 sarvipöllöä ja suopöllö, luodoilla 46 merisirriä. 870 urpiaisen joukossa ainakin yksi tundraurpiainen. 600 punakylkirastasta, 950 räkättirastasta, 1450 järripeippopa, haarapääsky, sepelrastas ja Tompan löytämä pikkusirkku hotellin rannassa. Jälleen kuultiin pariin otteeseen tiksutusta, mutta lintua ei enää löytynyt näkyville, kunnes se katosi jonnekin totaalisesti. Yöllä Kimi kuuli vielä boten yömuutolla, harmittava saarenpinna joka puuttuu minun listalta. Melkoinen lintupäivä kun kokonaislajimääräksikin tuli 83.

tundraurpiainen itäniityllä

Ke 19.10. Jälleen tuhti aamiainen ennen auringon nousua. Aamustaijilla jälleen tutut vesilinnut ja gaviat. Tänään muutti jonkin verran petoja. mm 42 hiirihaukkaa, 3 piekanaa, ampuhaukka, sinisuohaukka, 2 kanahaukkaa ja 39 varpushaukkaa.

Piekana

Saarikomppauksen parhaita oli mm. lapinsirkku, isokäpylintu, 2 jänkäkurppaa, sarvipöllö, 11 merisirriä ja luhtakana. Kirkas yö ja pohjoistuuli oli tyhjentänyt saarta huomattavasti. Illalla jälleen parannettiin maailmaa ja hyvissä ajoin unta palloon.

To 20.10. Aamupalan jälkeen jälleen staijille. Merellä tuttua menoa. Jokunen gavia, mustalintuja 78, 2500 allia, pilkkasiipiä 12 ja 2 ruokkia. Petoja : 2 sinisuohaukkaa, 2 hiirihaukkaa ja 5 varpushaukkaa.

Merikotka yritti ottaa hiirihaukasta saalista, mutta ei onnistunut

Komppaus tuotti kangaskiurun, 4 tiltalttia, lapinsirkun ja pulmusen. Samat rautiaiset ja peukaloiset joka päivä saaressa. Melko rauhallinen lintupäivä. Iltaviihteellä ja nukkumaan.

Pe 21.10. taasen herätys ennen auringonnousua. Aamupalaa helttaan ja staijille. Merellä nyt todella hiljaista. Taisi staiji mennä lähinnä paskanjauhamiseksi. Jokunen gavia ja ruokki, sekä samoja alleja velloi  aina vaan merellä. 

Saarikomppauksella kaivettiin esille mm. naaras teeri, luhtakanoja 2 , merisirrejä 25, sarvipöllö ja suopöllö, 3 kangaskiurua ja päivän kohokohtana jälleen Tompan löytämä hippiäisuunilintu. 

Hippiäisuunilintu

Lintu liikkui vilkkaasti isolla alueella oksien seassa koko ajan,  joten kärsivällisyyteni ei riittänyt muuhun kuin dokkariin. Aina mukava havainto. Illalla parannettiin maailmaa oikein todenteolla naapurin herrasmiesten kanssa. Kerrottiin Suomenpinnojen löytöhetkistä ja maisteltiin punaviiniä. Kyllä oli hauskaa! Sitten iltapalaa ja nukkumaan. 

La 22.10. jälleen aamupalaa ja kahvia koneeseen jotta jaksaa staijailla. Tompan porukka lähti kotiin aamulautalla ja heille heitettiin heipat. Näytti vieläkin tuntuvan tuo illallinen jutustelu..

Staijilla nähtiin mm. 7 vapoa, 26 haapanaa, 2 jouhisorsaa ja 9 lapasorsaa. Melaniitoista 68 mustalintua ja 7 pilkkasiipeä. merisirrejä löytyi 15 luodoilta. 

Urpiainen

Saaresta löytyi jänkäkurppa, 2 naaras teertä, sarvipöllö, ja suopöllö. Pikkulinnuista voisi mainita 5 isokäpylintua ja nokkavarpusen.

Su 23.10. olikin sitten taas lähtöpäivä meilläkin. Aamupalaksi kaikkea mitä oli enää jäljellä, kämpän siivous ja imurointi ja staijille. Staiji ei antanut mitään uutta kivaa vaan perinteistä faunaa: kuikkia 4,        2 sepelhanhea,  43 haapanaa, 6 pilkkasiipeä ja 11 varpushaukkaa sekä sinisuohaukka. 

Staijin jälkeen siirryimme kamojemme kanssa baldurille ja matkamme kohti kotia alkoi. Laivalla tuli katseltua merelle lähinnä Jurmoa ennen. Jurmon jälkeen syömään ja päikkärit matkustustiloissa. Illalla melko myöhään kotona väsyneenä, mutta onnellisena. 

Jälleen isot kiitokset kavereille Istolle, Mikalle ja Artulle, sekä naapurin kivenkoville lintumiehille Tompalle, Joukolle, Hannulle ja Raulille. Ilmeisesti keväällä jälleen nähdään. Samoin Kimi, Ossi ja Jussi, thanks! botte jäi kyllä kaivelemaan. 

Sekä saarelaisille Hannalle ja Jormalle jotka jaksavat hymyillä meille vuodesta toiseen. 

Kotona odotti yllätys!

palloja

... palloja

lisää palloja

Pallomeripalloja oli kaapit pullollaan.. Kiitos Janda. Mitähän löytyy kotoa seuraavan reissun jälkeen?

Alkusyksyn retkiä 2022

Syksy päästiin polkaisemaan käyntiin la 3.9. Tuolloin lähdettiin yrittämään Mikan, Teijon ja Jandan kanssa isohaarahaukkaa kuukausipinnaksi Kouvolan suuntaan, tarkemmin Luumäen Nuppolaan, missä lintua oli nähty edellisenä kuutena päivänä. 

Odotukset oli tietenkin korkealla, mutta jälleen käteen jäi vain karvas hylsy. Lounas oli onneksi maittava läheisessä kievarissa josta muistan lapsuudesta hauskan viiksekkään kassamiehen joka ilmoitti hinnat aina penneissä. Siitä oli kuulemma vierähtänyt jo tovi... Pari kuvaa kuitenkin reissusta muistoksi.

Ohi lentävä sinisuohaukka

Läheisellä nurmikolla oli 2 lehtokurppaa

Seuraava Bongaus tehtiin Jandan kanssa Raaseporiin Karjaalle Finbyn kylään seuraavana päivänä su 4.9. Käytiin bongaamassa punakottarainen Jandalle elikseksi. Nuori lintu näkyi kaukana kottaraisparvessa melkoisessa väreilyssä mullospellolla ja välillä ilmassa kun ampuhaukka kävi pölläyttämässä parven ilmaan. Samalla pellolla oli myös suokukkoja ja kapustarintoja. 

Seuraava bongaus oli ma 5.9. Vihdin Taka-Siippooseen. Sieltä oli löytynyt jo 3.9. isolepinkäinen joka 4.9. otetuista kuvista jälkimääritettiin mustaotsalepinkäiseksi. Kävimme jo illalla 4.9. sitä etsimässä, mutta lintua ei löytynyt. 5.9. lintu löytyi hienosti keskeltä peltoa hyönteisiä saalistamasta. 

Mustaotsalepinkäiselle maistui ainakin heinäsirkat

6.9. lähdin viikoksi Georgiaan joten Suomiretkeilyyn taukoa. 

Heti lomani jälkeen ti 13.9. kävimme Jandan kanssa bongaamassa Malmin hautausmaalta siellä jo pitkään viihtyneen heinäkurpan. Lintu löytyi heti kuvaajien saartamana. Ei tuo tuntunut juurikaan välittävän  kameroiden surinasta vaan hetken nukuttuaan jatkoi matojen kaivamista nurmikolta ja niitähän löytyi yllättävän paljon. 

päikkärit

isoja lieroja lötyi hyvin

Ja vielä heinäkurpan poseeraus

Samalla reissulla käytiin bongaamassa Tikkurilasta palmukyyhky ja Vihdistä Oinasjoelta sinirinta Jandalle elikseksi. 

Seuraavan retken tein Helsinkiin VKL Hakalan torniin su 18.9. Lietteillä oli paikalla mm 5 jalohaikaraa mustaviklo ja kuovisirri. Hiirihaukkoja muutti 16, sinisuohaukkoja ja ruskosuohaukkoja 3.

Seuraavan kerran retkeilin illalla ke 21.9. Virtasen Isto tuli kuvaamaan mustaotsaa Vihtiin ja kävin ottamassa muutaman kuvan illan viimeisissä valoissa. 

Mustaotsalepinkäinen oli saanut kihlat jalkaansa

To 22.9. Staijailtiin Mikan kanssa petoja Lerbackan lavalla illan viimeisissä valoissa. Perus petolajit näkyi joista ampuhaukka oli paras. 

Ma 26.9. kävin Hakemassa Paraisilta syyskuunpinnaksi etelänkiislan, joka oli ihan hienosti kuvattavissa. Erikoinen lintu joka äänteli kovaa aika-ajoin. Ääni kuului hyvin autolle asti , joten autopinnakin tuli hoideltua. 

etelänkiisla jolla oli paljon asiaa

Pe 30.9. kävin vielä kuvaamassa Helsingin Kaisaniemen (ykp) puistossa hippiäisuunilinnun. Lintu oli ollut hetkeä aikaisemmin hienosti kuvattavissa, mutta nyt liikkui vilkkaasti korkeiden lehtipuiden latvuksissa, joten hyvää kuvaa en onnistunut saamaan. 

Hippiäisuunilintu höyhenten siistimis puuhissa

 Siinä oli syyskuun retket. Nyt hyppäys lokakuun puolelle. Heti 1.10. la lähdin hakemaan lokakuunpinaksi ensin Helsingin kaarelasta pohjansirkku. Lintu löytyi hienosti ruokailamasta siirtolapuutarhan polulta. 

Pohjansirkku 

Ja seuraavaksi VKL pornaisten niemestä kehrääjä, joka löytyi viimein hyvien nuottien avulla nukkumasta pajupensaasta. 

Eipä ollut kehrääjää helppoa löytää

Pornaistenniemestä siirryin ensin Lammassaaren torniin hakemaan kuovisirristä kuukausipinnaa, mutta noin 2 tunnin etsiminen ei tuottanut tulosta. Paikalla vain 3 suosirriä ja pikkusirri. Lammassaaresta siirryin vielä Hakalan torniin etsimään kuovisirriä. Kolmen tunnin etsimisellä mm. Lankilan Petrin ja Tuomelan Samin kanssa sama tulos, 3 suosirriä ja yksi pikkusirri. Tämä oli todella outo tilanne , sillä samana päivänä kävi useat ottamassa lokakuunpinnan kuovisirristä samalta paikalta, missä minä ja Sami sitä etsittiin herkeämättä 5 tuntia! Kovasti ihmettelen mistä linnusta kuukausipinnan ottivat??? No leuka rintaan ja tänä vuonna uudestaan...

Su 2.10 otettiinkin sitten kunnon linturetkipäivä Mikan , Päivin ja Teijon kanssa. Aamu aloitettiin Helsingin Kaarelasta jälleen ja pohjansirkku pinnaksi muillekin. 

Kaarelan pohjansirkku ed.p.

Helsingistä siirryttiin länteen Inkoon ja Siuntion alueelle staijaamaan arosuohaukkaa joita oli ed. päivänä näkynyt tuolla alueella. Saldona oli kyllä petoja, mutta ei macroa. sinisuohaukkoja 7, tuulihaukkoja, ampuhaukka, kunnes Tuomelan Sami löysi paikallisen macron Inkoon Innanbäckistä.

1 kv arosuohaukka isyui rauhallisesti pellossa

Tästä siirryimme Kirkkonummen Ravalsiin bongaamaan Damskin Saken pihaltaan löytämää taigauunilintua. Pienen odottelun jälkeen lintu tuli hetkeksi näytille. 

Taigauunilintu 

Seuraavaksi piippasi Siuntiosta punajalkahaukka. Sami jälleen asialla. Perille päästyämme lintu oli kadonnut isolle peltoalueelle kuin pieru saharaan. Aloitimme kovan etsimisen kiertelemällä peltoa. Löytyi mm muuttohaukka, ampuhaukka, tuulihaukkoja ja sinisuohaukkoja, mutta ei vesparia. Kierrellessämme löysimme lisää etsijöitä, mm. Terhin. Muutaman tunnin etsimisen jälkeen blokkasin linnun istumassa yhden kuusi-metsäsaarekkeen puun latvassa. Kaikki porukastamme näkivät linnun , kunnes se taas katosi jonnekin. Mukava kk-pinna vielä tästä. 

Seuraava sydämen tykytystä aiheuttava piippi tuli Mikalta Maarin tornista ke 5.10. Tornin yli oli lentänyt ilmeinen pikkumerimetso! Ja minä olen Porvoossa töissä. Pian lintu löytyi paikallisena Espoon Hanasaaren pohjoispuolelta. Nyt ei enää työstä tullut yhtään mitään, vaan oli pakko lähteä liikkeelle. Stressaava ajo pitkin kehä I ruuhkaa, mielessä jyskyttäen viime kesän hylsyreissut Siilinjärvellä. Paikalle päästyäni siellä oli jo jokunen muukin bongari. Lintu oli rauhallisesti Klippanin päätykivillä ja sain muutaman dokkarin otettua linnusta.

Pikkumerimetso Espoo Klippan

Mahtava fiilis kun sain eliksen kuitattua tästä lajista. Kesäinen hylsy ei enää maistunut läheskään niin karvaalta suussa. Jonikin oli jo ehtinyt paikalle ja kävimme maittavalla elislounaalla.

Seuraava mukava linturetki tehtiin Mikan ja Jandan kanssa kauniissa säässä Helsingin Isosaareen su 9.10. Saareen päästiin Santahaminan kautta Jandan hyvän ystävän Kallen vanhalla luotsikutterilla. Perille päästyämme staijailimme merelle Itäpään avokalliolta. Nähtiin mm. riskilä, muuttohaukka, 2 piekanaa, ampuhaukka ja tundrakurmitsa. Saari kierrettiin lähes kokonaan rantoja pitkin. Välillä nautittiin eväitä ja kuunneltiin lintufaunaa. Mitään kovempaa emme löytäneet, mutta saaren potentiaali tuli hyvin esille. Monipuolisesta biotoopista luulisi joskus löytyvän ties mitä harvinaisuuksia. Saaren hysyistä voisi mainita mm. 11 peukaloista, 7 puukiipijää, 5 tiltalttia, 25 punarintaa, ja kymmeniä hippiäisiä. 

Näkymä itään

Mika

näkymä länteen

To 13.10. kävin vielä bongaamassa Kotkasta Kymijoen suulta pikkumerimetson kylyn-pinnaksi. Lintu istui tovin oksan karahkan päällä isokoskeloiden seurassa , kunnes pyrähti siivilleen kadoten jonnekin etelään meren suuntaan. 

pikkumerimetso Kotkassa

Seuraavaksi onkin vuorossa tuplaretki Utöhön. Ensin Aplan porukan kanssa vkl ja siitä seuraava viikko äijien kanssa. Niistä ja muista loppuvuoden retkistä seuraavassa osassa jotta ei tule ähky.

 Syksyn Georgiaa 2022 osa 2.

Ruskohaikara

La 10.9. Olo edelleen ankea. Herätys aamulla aamiaiselle, mutta paljoa ei pysty syömään. Kaikki tulee edelleen hetkessä läpi. No hieman jogurttia ja hunajaa, sekä hedelmiä ja nestettä. Kyllä siitä saa voimaa. Sitten siirtyminen aulaan ja odottelemaan pikkubussia. Aulasta saamme jälleen mukaan eväät päivän retkelle. 

etsi muumi

Nyt olisi siis tarkoitus siirtyä Kaukasuksen vuoristoon kahdeksi yöksi, joten kaikki kamat mukaan. Sillä erotuksella, että kaukoputket on käyttövalmiina. Sama Sprinter pikkubussi tulee meitä hakemaan. Eihän meidän tavarat mahdu lähellekään yhteen autoon. Jos oli tiukkaa jo tullessa lentokentältä kun kaikki tiukasti pakattuna matkalaukkuun , niin eihän nyt ole mitään mahdollisuutta. Kuski yrittää useaan otteeseen, pyyhkii hikeä ja kiroilee.. ei onnistu. Parin tunnin odottelun ja kiukkuisen puhelun jälkeen pihaan kurvaa toinen auto, minne laitetaan iso osa matkalaukuista. Nyt hoituu homma. 

Toista autoa odotellessa blokkaa Heksa hotellin pihapuista kirjokertun Sitä ihmettelemme ja kuvaamme aikamme. 

Nuori kirjokerttu

Nyt on kamat ja puolikuntoiset retkeilijät autoissa ja matka kohti vuoristoa alkaa. Vajaan tunnin ajon jälkeen vessatauko. Taivaalla menee massoittain petoja kohti etelää. Haarahaukkoja valtaosa ja seasta niittysuohaukkoja, arosuohaukka ja mustahaikara. Matka jatkuu.

Linja-autossa on tunnelmaa

Ensimmäinen varsinainen lintukohde on Potin Maltakva ranta ja Maltakva joen suisto. Reissupinnoja tuli mukavasti joista suurin osa oli kahlaajia. mm. rantasipi, suosirri, kuovisirri, karikukko, ym.

Pikkulokki

Rannan pusikko tuli myös tutkusi... Pari ribalia tuli jyräytettyä. Muuten olo on ihan kohtalainen. Ranta ja jokisuu on hienoa lintualuetta. Katseltavaa on koko ajan paljon. 

Shiranus etsii meille lajeja

Jokisuu joka laskee mustaanmereen

Seuraava pysähdyksemme oli Zugdidissä. Sinne meille oli järjestetty lounas paikalliseen ravintolaan. Ruoka oli hyvää, hatsapuri alkaa jo hieman tökkiä.. Muutamat huijasivat ettei heille maistu ruoka, mutta kävivät salaa Mäkkärissä... oli kuulemma taivaallisen hyvää.

Jo syöty maittava lounas

Lehmiä oli joka puolella. Pitivät tienvarren ruohon kurissa.

Kylläisenä jaksaa taas jatkaa matkaa seuraavaan vessataukoon asti. No pian jäi taakse alava maa ja vuoret kohosivat edessämme. Nousua, nousua. Maisemat olivat upeat.. niinhän ne aina. 

Vessataukolehmä

Siellä niitä menee. Ei rehota teiden varret.

Tekojärven pinta oli ennätyksellisen alhaalla

Paikallinen polliisi

Illan viimeiset säteet osuvat  Laila vuoren huippuun

Illan jo pimennyttyä saavuimme hotelliimme Mestia 4 season. Mukava ja siisti pikkuhotelli, jossa vieraanvaraisuus oli loistoluokkaa. 

Hotellin pihavahti

Hotellimme Mestia 4 season

Mestian alueella on hienoja vanhoja puolustustorneja joista vanhimmat on rakennettu jo 800- luvulla. Huonejako uudelleen ja nyt sain kämppiksekseni Hiekkasen Einon. Ihan jees. Kamat huoneeseen, kaupungille himan käppäilemään ja odottelemaan illallista, joka oli jälleen todella maukas ja runsas. Hatsapuria jälleen. Onneksi hatsapuri maistuu hieman erilaiselle kuka sen aina valmistaakaan. Muuten olisin jo täysin kyllästynyt moiseen lättyyn... Iltahuuto ja nukkumaan.

Mestian torneja

 Aamulla 11.9. aikainen herätys ja klo 4:30 aamiaiselle. Aamupala oli illalla katettu seisovaksipöydäksi ja päivän eväät oli pakattuna  pusseihin. Jokainen söi minkä pystyi ja matka kohti vuoria alkaa kolmella 4-veto maasturilla. Pimeässä tieltä pyrähtää lentoon kehrääjä.

Perille Tetnuldi ski Rsortiin pääsemme hieman ennen auringon nousua. Maisemat ovat henkeä salpaavat. Staijaamme hiljaisuudessa vuorten rinteitä ja kuuntelemme ääniä.. Ylitsemme lentää tavallinen punavarpunen.

Pian edessämme piipertää jotain pikkulintuja. Vuorikirvisiä ja tunturikiuruja.

Pikallisia penicillata- alalajin tunturikiuruja

Rauhallisen staijin jälkeen nousemme ylemmäs ja päivä valkenee kauniina ja kirkkaana. 

Tätä ylemmäs Tetnuldi vuorelle ei pääse autolla. Ollaan  3160m korkeudessa



Korkeimmassa kohdassa staijaamme vuorten rinnettä. Kaukana näkyy muutama sepelrastas. Kaukasianlumikanoja näkyy kymmenen. Wp-pinna minulle. Pian Hällstenin Kaj huutaa: kalliokiipijä. Muutamat ehtivät nähdä editsemme lentävän linnun. Kiva havainto. Muita lajeja ei listalle kerry, joten eväslounaan jälkeen hieman alemmas vuoriniityille.


Hieman alempana maasto lähes kuhisee linnuista. Mustaleppälintuja on paljon joista useat ovat itäistä alalajia. Vuorikirvisiä on satoja ja kivitaskuja kymmeniä. Alppirautiaisia muutamia. Parempia taskulajeja yritämme vääntää, mutta ei onnistu. Kaikki ovat tavallista vaaleampia kivitaskuja. 

Vuorikirvinen

Vuorieppälintua eikä rakkapunavarpusia löydy. Missä lienevät tähän aikaan vuodesta.

 Niittyä komppaamme hyvän tovin kunnes joku löytää kultahempon niityltä. Itsekin ehdin mukaan ja saan jokusen kuvan nuoresta linnusta. 

Kultahemppo

Muuta mielenkiintoista emme lintumaailmasta enää ylhäältä löytäneet joten päätimme lähteä alemmaksi koivuvyöhykkeelle etsimään vuoritiltaltteja. Niitä löytyi useita ja atrapilla ne tulivat mukavan lähellekin.

Vuoritiltaltti

Ylhäältä suuntasimme takaisin kylään. Hotellilla oli aikaa joko lepäillä hetki, tai mennä käymään keskustassa ennen päivällistä. Itse suuntasin ulos. Kiertelin kaupungilla ja ihmettelin maisemia.

Sauna...?

Illalla siis vielä hotellin iltapala ja hatsapurit ja iltahuuto ja nukkumaan. 

Su 12.9. oli vielä aikainen herätys ja klo 4:30 aamupalalle. Halukkaat pääsisivät vielä hetkeksi ylös vuorille. Minä olin mukana koska halusin yrittää etsiä rakkapunavarpusta. Matkaan lähdettiin jälleen pimeässä ja perillä oltiin ennen auringon nousua. Keli oli yhtä kaunis kuin eilenkin. Samoilla niityillä komppailimme, mutta Punavarpusia emme löytäneet. Lumikanoja löytyi parvi ja sain niistä muutaman dokkarikuvan.

Kaukasianlumikanoja. Hyvä on maastoväri kivikossa.

Jokin krookuslaji joka värjäsi niityt keltaiseksi. Lehdet eivät kuulu kukkaan.

Lehmiä oli ylhäälläkin

Pian meidän oli luovutettava ja suunnattava kylälle ravintolaan lounaalle. Eipä tullut listalle kaivattuja endeemejä. Kevät olisi ollut parempaa aikaa löytää noita lintuja. Ehkä joskus tänne vielä tulen... Lounaspaikka oli mukava ja sen seinillä riitti ihmeteltävää. Löytyi sieltä iso Suomenlippukin.

Niinhän se valitettavasti on...

Ravintolan seinillä oli paljon katseltavaa.

Tästä jatkoimme matkaa kohti Batumia. Yksi pysähdys tehtiin rehevään purolaaksoon, mutta ainoa lintulaji oli mustarastas.. 

Toinen pysähdys tehtiin maisemapaikkaan missä otimme ryhmäkuvan.

Vielä illan viimeisillä valoilla katselimme Paliastomin rannalla tiiroja, pikku-, valkosiipi-, valkoposki- ja kalatiiroja ainakin ja pikkulokkeja. 

Paliastomi järvi illan valoissa

Hotellille päästyämme meille oli vielä järjestetty juhlaillallinen Batumilaiseen hienoon ravintolaan. Harmiksi sinne jaksoi meistä lähteä oppaiden lisäksi vain kaksi. Ruoka oli hyvää ja karaoke huuma oli korvia särkevää... 

Hieno ravintola sisäpihalla.

Illalla hotellille nukkumaan pariksi tunniksi ja sitten siirtyminen lentokentälle ja kotia kohti. Kotiin päästyäni söin antibioottikuurin mahatautiin, mutta sekään ei oloa juuri helpottanut. Ripulointi hellitti hiljalleen noin kuukauden päästä. Sitä ennen olin juossut useat puskapaskat kesken työpäivien ja autoajon. Enkä aina ehtinyt edes puskaan asti.. 

Loppuun vielä fiilistelykuva Kaukasukselta.