Humeita ja muuta mukavaa.

Elämä heittää välillä sinne sun tänne niin että jää moni asia hoitamatta, kuten esim. blogin kirjoittaminen. Pahoittelut viime aikaisesta hitaudesta. Vaikkei blogi aina päivity , ei se tietenkään tarkoita ettei lintuja käytäisi kuvaamassa. Tässä nyt syksyn parhaimmistoa. 

Viitatiaista bongaamaan siilinjärvelle 26.10. Teivosen Mika ja Virtasen Isto saivat idean lähteä Bongaamaan viitatiaista , taas kauas. No ei muuta kun aamuyöstä kyytiin ja nokka kohti pohjoista. Aamulla klo 4 lähtö ja  perillä joskus 9 kieppeissä. Lintu oli mukavasti esillä käyden aktiivisesti ruokinnalla ja oli myös kivasti äänessä. tässä jokunen huono kuva tihkuvesisateessa.

Viitatiainen. Puoliksi rusehtava poskialue.

Kiiltävän musta pää, pieni musta kurkkulappu

Ei valkoista siipipanelia..

Pian lähdimmekin ajamaan takaisin päin, kun saimme tiedon , että Kotkastakin on löydetty viitatiainen. Olisipa se tieto tullut edellisenä päivänä , niin olisimme säästyneet melkoiselta ajamiselta. No sellaista on bongaaminen. Kotimatkalla kävimme vielä kuvaamassa pulmusia.

Pulmunen on kaunis lintu.

Pusulassa kävin seuraavalla viikolla kuvaamassa Pähkinänakkelia, mutta valot olivat taas poissa, kun alkoi ilta hämärtää. kuvia en saanut kuin tiaisista.

Hömötiainen. Huomaa koko valkoinen poski. Mattamusta pää. kurkkulappu isompi kuin viitatiaisella. 

Töyhtötiainen 

Seuraavana La 1.11. kävimme ihmettelemässä vuodenaika harvinaisuuksia. Vuosaaressa Helsingissä oli jo jonkin aikaa ollut myöhäinen pajulintu. Sen löysimme pian auringon nousun jälkeen. Sieltä suuntasimme Munkkiniemeen katsomaan heinätavia

Naaraspukuinen heinätavi.

Sieltä säntäsimme Pikkuhuopalahdelle katsomaan pikku-uikkua. Löytyi heti. Sieltä taas Haltialan tilalle katsomaan kivitaskua. sekin löytyi melko nopeasti. Kivoja marraskuun lajeja, jos niitä keräilisi ;)

Su 2.11. kävimme ihmettelemässä Helsingin torpparinmäessä myöhäistä hernekerttua. Mikä lie on alalajiltaan.

Hernekerttu

Samana päivänä kävimme myös Vantaan pitkäsuon täyttömäellä katsomassa vuorihemppoja. Anteeksi sekoiluni. joskus asioiden muistaminen on niin vaikeaa..Edelleen satoi ja oli harmaata, ei valoa.. 

Vuorihemppo

Ke 5.11. Jouduin keskeyttämään tekemiseni vakavan humei ongelman takia pian puolenpäivän jälkeen. Espoosta Finnålta oli löytynyt sellainen. Eipä muuta kun Espooseen.

Kashmirinuunilintu eli phylloscopus humei. Tuntomerkkeinä äänen lisäksi Yksi siipijuova, harmaa yleisväritys ( taigauunilintu on kirkkaampi) suttuinen skj (silmäkulmajuova). Kiva vuodenpinna ja prosu, eli 2 havaintoni kyseisestä lajista kautta aikojen. Mika se nappasi tästä taas eliksen. Kyllä maistui eliskahvit niin hyvälle.. 

Näiden jälkeen ei olekaan tullut kameraa ulkoilutettua. Katsotaan nyt olisiko ensi viikonloppuna ollenkaan valoja ulkona.. moi.

JOSKUS SE ONNISTUUKIN

Vaikka on bongaaminen välillä ollut todella vaikeaa, niin ei se aina voi epäonnistua. Viime viikoloppuna 27.9. lähdimme Virtasen Iston kanssa hetken mielijohteesta keskellä yötä ajelemaan kohti Joensuuta. Tavoitteenamme oli  löytää siellä lymyillyt ruskouunilintu joka oli harhautunut suomeen kaukaa idästä. Paikalla olimme aamulla 7.30 , juuri auringon nousun aikoihin. Paikka oli melko suuri ruderaatti alue, mutta lintu oli piileskellyt onneksi kohtalaisen suppealla alueella. Ensimmäisten tuntien aikana kuulinne 2 taksautusta -kuvaa ääntä jota se pitää. parin tunnin päästä saimme etsijäseuraa Helsingin suunnalta ja seuraavien 5 tunnin aikana kuulimme yli kymmenen kertaa sen ääntelyä. Uskomatonta että emme kuitenkaan 7 tunnin aikana nähneet kuin yhden nopean vilauksen linnusta. Kuvapinna jäi todellakin haaveeksi. Onneksi emme ole Briteissä , joten äänihavaintokin riittää elämänpinnaksi. Lisäbonuksena ylitsemme lensi muuttava isokirvinen. Plakkarissa siis 2 vuodenpinnaa ja yksi elis. Paikalla oli ainakin 4 sinirintaa ja n. 10 tiltalttia. Niitä sitten piti kameralla sohia. 

Sinirinta

Tiltaltti

Iltapäivästä lähdimme ajelemaan kohti etelää , mutta väsymyksen takia päätimme jäädä matkan varrelle yöksi. Lappeenrannan suunnalla oli tehty hyviä havaintoja joten päätimme suunnata sinne. Yövyimme Hotelli Saimaan rannassa venäläisten joukossa. Hetken jo luulimme ylittäneemme rajan...Huone maksoi 60 e . 

Kouvolan Suula havainto ajoi meidät Kotkaan. Suulaa emme nähneet, mutta kotkan Kotkassa ja mandariinisorsaa ihmettelimme.

Mandariinisorsa JP k 

Iltapäivästä tuli vielä Porin pojilta havainto siperiankurmitsasta, mutta emme olisi enää ehtineet sinne valoisaan aikaan, joten valuimme kotiin pikku hiljaa.

Seuraavana päivänä ma 29.9. lähdin töiden jälkeen ajaelemaan Poriin ja sain kuitattua siperiankurmitsasta eliksen ja tietenkin kuvapinnan.

Nuori siperiankurmitsa

Ti 30.9. Lähdimme vuorostaan Vantaan Tikkurilaan omille synnyinkulmille etsimään taigauunilintua. Lintu löytyi välittömästi kun saavuimme paikalle Heirekan pihaan. Lintu oli aktiivisesti esillä Keravanjoen rannassa rantapajukoissa. 

Taigauunilintu kähmyili pajukossa.

Sen verran vielä päivitystä, että eilen 3.10. Yritimme käydä bongaamassa Valkeakoskella viihtynyttä suulaa, mutta kesken ajomatkamme saimme ilmoituksen , että lintu oli poistunut merikotkan raatelemana. Käännyimme hämeenlinnassa ympäri. Eipä siis se onnistunut.

Seikkailu jatkuu.. moroo 

Salossa kuulemma mandariinisorsa.

La 20.9. lähdin ajelemaan yksin kohti Salon Halikonlahtea. Siellä oli kahtena päivänä nähty mandariinisorsa. Saavuttuani paikalle oli siellä sakea sumu, joten näkyvyys lammikoille oli surkea. Neljän tunnin kiertelyn ja jokusen kuvan jälkeen päätin luovuttaa. Eipä taaskaan onnistunut. Paikalla oli muunmuassa ruisrääkkä, kirjosiipikäpylintu ja kerttusia jonkin verran. Tässä jotain otoksia:

paikalla oli myös useita harmaahaikaroita

Pensaskerttu kyyhötti pensaassa

Mustapääkerttu kurkisteli myös

Syksy on hyvää aikaa kuvata hysyjä. Tässä poseeraa tiltaltti.

Päästyäni kotiin karkkilaan, pirahti luuri. Joku oli taas löytänyt sieltä sen mandariinisorsan. Harmitti vietävästi. Kun ei onnistu niin ei onnistu...

Illalla lähdimme Mikan kanssa vielä Kouvolaan komppaaman paikalla ollutta isokirvistä, mutta uuvuttavan kilometrien pituisen turhan yrittämisen jälkeen ajoimme kotiin. Jälleen tyhjin käsin. Paikalla oli kuitenkin nuori arosuohaukka josta sain jonkun otoksen:

Hieno nuori arosuo. 

Kamera pelastaa monta reissua. Tämänkin päiväinen turhautuneisuus , kun ei vuodenpinnoja heru, muuttui mukavaksi kun sai jonkin kuvapinnan.

Ja kohti seuraavia seikkailuja...

Porissa isokirvistä etsimässä

Porissa oli ollut pari päivää isokirvinen paikallisena, joten mekin lähdimme sitä etsimään. Neljän tunnin Fleiviikin niityn komppauksen jälkeen päätimme luovuttaa. Eipä löytynyt, mutta timaleita oli kaislikossa useita. Etäisyys vain liikaa kuvaamiseen. Sieltä siirryimme Yyterin lietteille kahlaajia katsomaan ja sieltä jonkin kuvankin sain. Tässä Pori otokset:

Fleiviikin ruovikossa oli niittykirvisiä.

Pakollinen Porilainen mustavaris. Jalassa valkoinen rengas.

Yyterin lietteiltä kaksi pulmussirriä

 

Tässä vielä toinen niistä

Tyllejä oli vielä melko paljon

Tylli 

Myös jokunen nuori suosirri

Eipä napsahtanut vuodenpinnoja meikäläiselle, mutta mukava kuvausreissu.

taas mennään

Punapäälepinkäinen ym. retkeilyä

Ma 15.9. olin korjaamassa autoa iltapäivästä kun kännykkään tuli mielenkiintoinen viesti. Punapäälepinkäinen Helsinki , Vuosaari. Nopea soitto Mikalle joka pääsi töistä kuudelta.    Mennäänkö ? Vastaus oli selvä , tottakai mennään. Ei muuta kun nopeasti liikenteeseen koska valoisaa aikaa ei paljoa ole jäljellä. Piinavan pitkän ajomatkan jälkeen ehdittiin hyvin paikalle. Siellä olikin n. 20 bongaria jo paikalla. Linnun näimme hienosti , mutta oli aivan liian kaukana mun kuvaus optiikalle. Eräs Salolainen harrastaja golleega Jone sai tästä 3000. kuukausipinnan. Vielä kerran onnittelut.

Jos oikein paljon käyttää mielikuvitusta , voi luulla näkevänsä kuvan keskellä nuoren punapäälepinkäisen. ;) lisää millejä ja heti!

Parina iltapäivänä olemme käyneet komppaamassa alueemme peltoja rarikirvisen toivossa, mutta kuvia on saanut lähinnä sinisuohaukoista. laitan tähän pari otosta 

Tässä kuvassa nuori sinisuohaukka Vihdistä Kirjavalta  ja...

...tässä vanha naaras sinisuohaukka Vanjärveltä

Tässä vielä pajulintu Vihdin Kirjavalta. Alkaa olemaan viimeisiä syksyn viivyttelijöitä. Tiltaltit ovat jo paljon yleisempiä tällä hetkellä.

Matka jatkuu...

Ämmässuon rarilokkiretki

La 13.9.2014 oli jälleen lokkiretki Ämmässuolle. Keli oli hyvä ja bussissa riittävästi tilaa.

Rarilokkeja etsittiin, mutta eipä löytynyt tälläkään kertaa. Lokkeja oli alueella n. 3000, joten kyllä siellä seassa varmasti oli jokunen aroharmaalokki. Iso osa lokeista köllötteli kaatopaikan mäen laella, missä emme käyneet kertaakaan. Kippi, eli paikka jonne dramaattisesti vähentynyt kotitalousjäte kipataan on toinen parhaista paikoista löytää arvolokkeja. Useammasta pysähdyksestä huolimatta ei nyt kipillä ollut kuin harmaa- ja merilokkeja. Myös joitakin muitakin kaatopaikan lajeja. Tässä joitakin:

Korppeja on alueella useita kymmeniä. Luonnossa erittäin vaikea kuvattava ilman piilokojua. Linja-auto toimii hyvänä kojuna ja sieltä pääsee kuvaamaan lintuja melko läheltä.

Kottaraisia oli paikalla tuhansia. Harvoin näkee niitä kerralla näin paljon. 

Toinen hyvä lokkipaikka on Bioasema. Siellä kompostoidaan kotitalouksien boijätettä ja sen seassa on lokeille vielä paljon syötävää. Sieltä teimme päivän parhaat lokkihavainnot. Valitettavasti vain olivat lajiltaan perusfaunaa...

Tässä päivän paras havainto. Saksassa siipimerkattu harmaalokki. Ämmikseltä on näistä vain noin 5 aikaisempaa havaintoa. Olisi tämäkin voinut olla jotain jytkympää..

Värirengastettu harmaalokki. Jalassa keltainen CA67J rengas.

Tässä vielä 2-kv harmaalokki , jolla on hauska lintu- kuvio selkähöyhenissä.

Lopuksi vielä kulmakorven täyttömäeltä kivitasku.

Eipä siis tuonut tämäkään kaatopaikkareissu arvolokkeja vuodenpinna listalle, mutta kokemuksena aina yhtä upea. Tätä retkeä voin kyllä suositella lokeista kiinnostuneille. Retkella pääsee tutustumaan hyvin eri ikäisiin ja pukuisiin harmaalokkeihin ja merilokkeihin oppaiden avustuksella. Mahdollisesti ensi vuonna uudestaan.

Elokuun viimeinen.

Kotona flunssan kourissa kun muut jahtaavat eteläsuomessa käärmekotkaa. Itsekin yritin sitä eilen, mutta lintu katosi mystisesti jonnekin espoon ja kirkkonummen rajamaastoon. Kuumeisena annoin kyllä kaikki voimani eilen ja siksi tänään jäin kotiin. Nyt on hyvä laittaa muutama kuva elokuun retkeilystä.

Metsäkirvinen. Somerolta kävimme etsimässä kartanomaisemissa peltopyitä, mutta eipä onnistunut.

Nuori metsäkirvinen tallentui muistikortille.

Valkoviklo nukkumassa. Laajalahdelta yritimme etsiä heinäkurppaa, mutta jälleen turhaan.

Harmaahaikara . ... mutta aina sitä joitakin kuvia saa otettua.

Hernekerttu hassussa asennossa. Viime viikonloppuna kävimme Mikan kanssa Vihdin Koivissillassa laskemassa voimakasta metsäkirvismuuttoa. Oli hienoa. Samalla tuli kuvattua muutakin lintufaunaa. Illalla säntäsimme vielä bongaamaan riuttatiiraa inkooseen, mutta taas turhaan . Eipä löytynyt..

Vielä viime tiistaina yritimme etsiä aroharmaalokkia Salon kaatopaikalta. Tässä Oskari Härmänkin kuvaama lokki joka todennäköisesti menee hybridiksi . Pitää sisällään aroharmaalokkia ja harmaalokkia. Todella pitkät jalat, ohut nokka ja heikko alanokan viiste sekä luisu otsa ovat aroharmaalokkia..  

Saa nähdä mitä mieltä ARK on tästä linnusta.

Tässä jälleen huomaa kuinka vaikeaa bongaus monesti on. Tässä kuussa ei ole onnistunut juuri mikään... Ensi kuu ja uudet haasteet.. moro