maanantai 3. heinäkuuta 2023

Aina yllättävä, upea keväinen Kreeta.







Tänä vuonna oli mahdollisuus toista kertaa vetää linturetki Kreetan saarelle 15.- 24.4. 2023. Viime vuonna oli debyyttimatka ja luonnollisesti retki paranee ja monipuolistuu vuodesta toiseen. Nyt painotettiin enemmän lintuihin ja retkipäivää pidennettiin lähinnä aamun tunneissa. Agia järvellä vierailtiin useammin, Omaloksesta käveltiin ylös vuorille ja veneretki tuli ohjelmaan.  Muutenkin ajankohtaa siirrettiin viikolla eteenpäin. 

Viikon siirto ajallisesti näkyi jonkin verran pohjoisessa pesivien lajien katona, mutta toisaalta tilalle tuli enemmän etelässä pesiviä lintuja. Lajimäärä viikon reissulla pysyi lähes samana kuin vuosi sitten. 


Retki on virallisesti su-su, mutta jälleen varastin yhden päivän lisää ja ostin lennon la 15.4. Tällä kertaa mukaan tuli vanha ystäväni Kumpulaisen Reijo, eli Retu, jonka kanssa olen retkeillyt koko ikäni 10 vuotiaasta räkänokasta aina tähän päivään asti. 

Pe 14.4. illalla siirryin Retun luokse majoitukseen Vantaan Hiekkaharjuun. Illalla saunottiin ja muisteltiin menneitä, sekä mietittiin tulevaa viikkoa. 

Aamulla la 15.4. herätys 3:30, aamupala ja siirtyminen taksilla lentokentälle. Aamulento lähti ajallaan ja perillä Hanian lentokentällä olitiin joskus 10 maissa. 

Anderssonin Kim oli meitä jälleen vastassa lentokentällä. Aluksi käytiin bongaamassa Retulle majakkapinna Hanian satamassa. Lintuja ei juurikaan näkynyt...

Hanian majakka


Haniasta siirryimme majapaikkaamme joka tällä kertaa oli House Kastrin lähellä oleva hotelli Esthisis. Nopea majoittuminen siistiin ja tilavaan hotellihuoneeseen. Onneksi oli erillisvuoteet. 


Hotelli Esthisis sisäpiha


Majoittumisen jälkeen kävelimme House Kastriin josta lähdimme tutustumaan Falassarnan alueeseen. Mitään uutta emme löytäneet. Alueella oleva kosteikkokin oli kuivuuden takia kuivana eikä siellä ollut mitään ihmeellistä nähtävää. Pensas vyöhykkeellä kivasti peruslintuja: mustapäätaskuja, sinirastas, kirjotaskuja, hemppoja, hanhikorppikotkia, harjalintuja, alppikiitäjiä, punapäälepinkäisiä...

mustapäätasku naaras

Falassarnasta siirryimme Tavronitiksen kylään jokisuulle. Joessa kahlaili pitkäjalka. Hienoin havainto oli kuitenkin rannassa oleva pääskykahlaaja. Tämä antoi kuvata mukavasti ja näytti vielä parhaan tuntomerkkinsä, punaiset siiven alapinnat.



pääskykahlaaja Tavronitis rivermouth


Tästä ajelimme takaisin Plataniakseen valmistautumaan ensimmäiseen illalliseen. Saimme nauttia valokuvauskurssilaisten mukavasta seurasta. Ruoka oli jälleen aivan mahtavaa. Eksoottisena makupalana sain maistaa paikallista sisälmyskeittoa. Ei jatkoon... Käppäilyt hotellille ja nukkumaan kylläisenä 22 maissa. 

Su 16.4. lähdettiin aamulla Agia järvelle auringon nousun aikoihin klo 6:30. Aamukahvit napattiin kyytiin paikallisesta kahvilasta menomatkalla. Järvellä oltiin 7 maissa. Paikallisen pääsiäisenvieton takia moni porukka oli virittelemässä nuotioita lampaan paistoon. Musiikki pauhasi joka nuotiolla... Lajeista mainittakoon laulava balkaninuunilintu, rastaskerttunen, rytikerttunen.


Aamuista Agia-järven maisemaa. Kuvat Reijo Kumpulainen

Järveltä mentiin Tavronitiksen alueelle. Taivaalla lensi kattohaikara ja niittysuohaukka. Tästä siirryimme  takaisin kämpille valmistautumaan retkiseurueen tapaamiseen. Porukat saivat rauhassa majoittua House Kastriin ja ensi tutustuminen kattoterassilla ennen ruokailua. Annalan Jouni oli ainoa tuttu viime kerralta. Uusina Eino, Timo ja Marja sekä Marjatta.

 Porukalla lähdettiin kävelemään kohti taverna Drakianaa. Noin  tunnin kävely ravintolaan ja toinen tunti meni ruuan odottelussa. Taverna oli tupaten täynnä pääsiäisen viettäjiä. Lopulta saimme ruokaa pöytään ja olihan se erittäin hyvää jälleen. 

Plataniakseen palasimme kävellen yläkautta. Paljon mielenkiintoista nähtävää lähinnä kasvi-puolella. Silkkikerttusia ja samettipääkerttuja lauloi useita. Mustapääkerttuja myös paljon äänessä. Matka taittui yllättävän mukavasti täydestä vatsasta huolimatta. 

Maisemaa "yläreitiltä"



jokin paikallinen lude-laji.



Illalla istuttiin hetki House Kastrin kattoterassilla ja pidettiin ensimmäinen iltahuuto. Tämän jälkeen palattiin Retun kanssa hotellille. Kyläpöllönen oli äänessä. Hotellilla iltapesut ja nukkumaan. 

Ma 17.4. aamuherätys klo 5:50 ja lompsittiin House Kastriin. Aamukävelyllä kävimme läheisellä kukkulalla tutustumassa paikalliseen lajistoon. Kävelyn jälkeen palasimme House Kastriin  yhteiselle aamiaiselle. 
Tästä hyppäsimme pikkubussiimme ja ajelimme Agia järvelle auringon nousun aikaan.  Järvellä oli rauhallista näin aamutuimaan. Järvellä tutut paikalliset linnut: pikku-uikku, liejukana, nokikana , etelänharmaalokkeja paljon joiden seassa yksi esiaikuinen selkälokki, silkkikerttunen, peukaloinen, mustapääkerttu mm. Vesilinnut ovat aivan kateissa lukuunottamatta yhtä ruskosotkaa. Ilmeisesti kaikki ovat jo muuttaneet pesimään mannereuroopan puolelle. 

Järveltä siirryimme Tavronitiksen kylälle ja jokisuistoon. Joessa kahlaili muutama silkkihaikara ja jokisuussa pitkäjalka. Kylän niitty kuhisi lintuja, keltavästäräkkejä, lapinkirvisiä, lyhytvarvaskiuruja, pensastaskuja mm.

Tästä siirryimme Falassarnan alueelle. Alueella edelleen paljon lintuja, Harmaasirkkuja, punapäälepinkäisiä, kirjotaskuja,  sinirastas ym. paikallista eksotiikkaa. 

Retkeilyä Falassarnan alueella. Kuva: Reijo Kumpulainen

Takaisin tullessa lounastinne Kavousin kylässä. Tarkoitus oli syödä kevyesti, mutta Kimillä hieman karkasi käsistä. Mahtavan makuisen lounaan jälkeen vyöryimme takaisn autolle. Kotimatkalla pysähtelimme vielä muutamilla lintupaikoilla, näimme mm. mehiläissyöjiä. Kävimme vielä pyörähtämässä Agia järvellä, mutta siellä oli valtavasti porukkaa pääsiäisen vietossa. Mitään uutta mainittavaa emme enää löytäneet. 
Hotellilla jälleen siistiytyminen ja kävely House Kastriin iltahuudolle josta kävellen iltapalalle Plataniaksen ylä-kylälle Agioklima ravintolaan. Ruokailun jälkeen  takaisin hotellille ja kuunnellessamme kyläpöllösiä, Kuulimme ja näimme tornipöllön hotellimme pihalla.  Ensimmäiseen varsinaiseen retkipäivään tyytyväisenä kävimme ajoissa nukkumaan.

Ti 18.4. aikainen herätys klo 5:50. Kamat kasaan yön yli retkellemme etelärannikolle. Kyyti haki meidät hotellin edestä. Jälleen kohti Agia järveä , mutta nyt kävimme yhdessä aamiaisella kahvilassa. Kahvittelun jälkeen rauhallinen kävely järven pitkoksilla. Lajeja kertyi listalle. Mm. yöhaikara, kääpiöhuitti, rytikerttunen, rastaskerttunen ja kuhankeittäjä.

Mustapäätasku Agia-järven pitkoksilla



Järveltä  Matkamme jatkui Georgiopolin kosteikolle. Täällä mm pikkuhuitti ja pikkuhaikara ruovikoiden reunassa

Matka kohti etelää kulki vuoriston poikki kanjonia pitkin. Improsin kylällä pysähdyimme tarkastamaan taivalla leijuvia korppikotkia. N. kymmenen hanhikorppikotkan seasta löysin retkemme ensimmäisen partakorppoikotkan. 


partakorppikotka 

Tästä havainnosta iloisina jatkoimme lounaalle Chora Sfakionin kylään. Syötyämme sopivan kevyesti jatkoimme Aradenan rotkolle. Mukavaa lajistoa vilisi karuissa maisemissa. mm. kirjotaskuja, kalliopääskyjä, sinirastas, harjalintu, 

Kirjotasku 

Iltapäivällä pääsimme perille Agios Ioanniksen kylään n. 1 km korkeuteen. 

Hotelli Alonia guesthose. Kuva: Marja Heikkinen



Majoituttuamme hotelliin oli itapäiväkävelyn aika. Osa porukasta käveli jyrkänteelle ja osa käveli kanssani kylällä. Iltapäivällä oli melko rauhallista. Pensas- ja lehtokerttuja oli jokunen. Illalla jälleen runsas ja maittava iltapala hotellilla ja sen jälkeen nukkumaan takkatulen lämpöön. Kyläpöllöset huusivat yön pimeydessä. Kyllähän uni maistui pitkän päivän jälkeen makoisalle.

Ke 19.4. kello soi 6:45 ja mukavasti iso osa porukasta lähti kanssani aamukävelylle kylälle. Kylällä lauloi mm. pensassirkku, lehtokerttu ja turturikyyhky. Kylän laitumen pensaissa pörräsi balkaninsieppo. Todella arka lintu joka ei päästänyt kuvaamaan kunnolla. Jounin kanssa ihmeteltiin myös kasveja.

kämmekkä

Aamukävelyn jäkeen tuhti aamupala hotellilla, sitten kämpille kamat kasaan ja matkaan kohti uusia seikkailuja. Aradenan rotkon kohdalla pysähdyimme jälleen.

Aradenan rotkon ylittävä silta. Kuva: Eino Korsi



Paluumatkalla Aradenan jälkeen  pysähdyimme Anopolin kylällä ja ajoimme ylös läheiselle St Catherinen  kirkolle. Hanhikorppikotkat olivat hienosti kuvattavissa. 

hanhikorppikotka 

Tästä ajelimme Frangkokastellon linnakkeelle ja teimme pienen pysähdyksen linnalla josta kävelimme rantaan. Rannan viikunoissa kähmyili rääkkähaikara joka ajettiin lentoon ja kaukana merellä kuokki liitäjiä joiden laji jäi vaille määritystä , mutta todennäköismmin ne oli välimerenliitäjiä. 
Lounaalla kävimme läheisessä Oasis tavernassa. Ruokailun jälkeen jatkoimme etsimään "vuotavaa putkea" joka paikallislintuoppaan mukaan pitäisi olla alueen helmi. Emmepä tuota putkea ikinä löytäneet.

 Kävimme kävelyllä Paralia Agia Marinan uomalla ja rannalla. Lintuhavainnot jäi vähiin joten takaisin autolle ja kohti Plataniasta. Ennen vuorien ylitystä ajelimme vielä läheiselle viljelyalueelle. Täällä pörräsi kymmenittäin mehiläissyöjiä ja levoton lyhytvarvaskiuruparvi pyrähteli kuivalla pellolla. Ehkä tänne voisi tulla ensi kerralla retkelle.

Nyt nokka kohti pohjoista. Paluumatkalla kävimme toteamassa Soudanlahden pohjukan jokisuiston olevan myllerryksen alla ja tyhjä linnuista, joten matka jatkui kohti hotellia. Jälleen pikainen siistiytyminen ja todella maittava iltapala Plataniaksen kylässä Quizz tavernassa. Käppäillen hotellille takaisin, yhdet iltaoluet ja nukkumaan. 

To 20.4. Herätys jälleen klo 5:50. Päivän kamat kasaan, hieman lämpimämpää vaatetta mukaan ja pihalle. Kim körötteli hotellin eteen ajoissa ja porukka taas kasassa. Kim heitti meidät jälleen Agia järvelle ja lähti hakemaan aamiaista. Hetken järven linnustoa ihmetellessämme saimme patongit ja aamukahvit jotka nautittiin lintujen keskellä. 

Järvellä oli tuhansia pääskyjä juuri saapuneena muutolta afrikan puolelta. Kaikki tutut 4 lajia edustettuina, haara-, räystäs-, törmä- ja ruostepääsky. Seassa pörräsi myös tervapääskyjä ja alppikiitäjiä. Yksi haarapääskyistä oli jännän ruosteen värinen vatsapuolelta. Olisiko jotain afrikkalaista verta seassa vai töhrinyt itsensä johonkin?

4 lajia pääskyjä Agia järvi

Huomattavan oranssivatsainen haarapääsky

Ruskosotka edelleen paikalla. Eino löysi ruskohaikaran istumasta rannan puissa, luhtakana rääkäisi rannan kaislikosta. Rannassa oli metsäviklo ja liro lämmittelemässä aamun auringossa. Kaislikossa lauloi silkkikerttusia, rastaskerttusia ja rytikerttusia, peukaloisia, samettipääkerttuja, mustapääkerttuja ym. Rannan lehtipuissa lauloi kuhankeittäjä, sirittäjiä ja balkaninuunilintu jälleen. Kyllä aamut ovat tällä järvellä hienoja. 

Järven tsekattuamme jatkoimme matkaa ylöspäin kohti Omaloksen tasankoa. Vajaan tunnin päästä olimme paikalla, ilma oli viileämpää, tyyntä. Villitulppaanit kukkivat niityillä. Lintuja jälleen paljon maastossa. Turturikyyhkyjä, käenpiikoja, kivi- ja kirjotaskuja, punapäälepinkäisiä. Taivaalla lensi hanhikorppikotkia, maakotkia, vuorikotka ja retkemme kolmas partakorppikotka. Kyllä kelpaa olla.

partakorppikotka, Omalos

Kävimme pyörähtämässä Samarian rotkon alkupäässä ihailemassa hulppeita maisemia. Sinirastas lauloi rinteellä. 

Samarian rotko

Tästä lähdettiin palaamaan takaisin kohti tasankoa. Matkaamme hidasti lammaslauma joka oli ruokailemassa keskellä tietä. Omaloksen kylässä nautittiin maukas lounas. Pöytään nostettiin 2 isoa lautasellista lampaan kyljyksiä. Kyllä oli jälleen herkullista paikallista ruokaa. 


Lampaat ruokailemassa. Kuva: Reijo Kumpulainen

Seuraavaksi saimme päähämme kävellä ylös rinteeseen Kallergin retkeilymajalle. Leppoisa tasankokävely vaihtui rajuun kiipeämiseen 1700m korkeuteen 1000 metristä eli 700m nousua... Retkeilymaja oli hienoudessaan juuri sitä mitä odotettiin, mutta harmillisesti se vei meiltä paljon retkeilyaikaa. Maisemat oli hienot ja lajisto jälleen hieman erilaista kuin alhaalla. 


Omaloksen ylänkötasanko


Tasanko ylhäällä


Hanhikorppikotkat oli hienosti kuvattavissa




Rotkomaisemia retkeilymajalta

vuoriylänköä

Hetken pääkohdettamme alppirautiaista etsiessämme se tupsahti majan eteen aivan nokkamme alle. Heti ei sitä edes tajuttu.. 


alppirautiainen


Niin matkamme alaspäin alkoi. Kävely oli onneksi kevyempää alamäkeen, mutta kyllä sekin tuntui jaloissa. Nousu kesti n. 2,5h ja lasku 1,5h. Yläpäässä polkua alppivarikset pitivät näytöstä taivaalla. 


Alppivaris on vuorien lintu

N. 5 tunnin uuvuttavan retken jälkeen pääsimme vihdoin takaisin autolle. Ajelimme vielä hetken tasangon teitä , kun huomasin tien poskessa vuoripyy pariskunnan. 

vuoripyy Omalos

 
Ylängön lampareilla ei ollut oikeastaan yhtään lintua. Väsymys painoi jaloissa ja ruhossa, joten päätimme aloittaa paluumatkamme Plataniakseen. Nyt kaikki kävivät matkalla kaupassa hakemassa evästä kämpille. Iltahuuto pidettiin heti House Kastriin päästyämme ja mekin lompsimme hotellille pesulle ja iltapalalle. 

Tein maittavan kreikkalaisen salaatin joka syötiin tuoreen leivän ja paikallisen punaviinin kanssa. Kyllä kelpasi mennä nukkumaa kun vielä tornipöllö rääkyi taustalla. Zzzzz

Pe 21.4. kello oli soimassa 7:00, mutta eihän sitä unta niin pitkään riitä. No olipahan aikaa valmistautua päivän retkelle. Kim porukoineen koppasi meidät kyytiin hotellin pihalta klo 8 ja matka kohti Kissamoksen satamaa alkoi. Pienen hapuilun jälkeen löysimme kipparimme viereisestä laiturista. Komea kumivene jolla lähdemme Gramvuosan niemimaan pohjoispuoleiselle Imeri Gramvousan saarelle. Kim jäi autolle ja lupasi tulla hakemaan meitä iltapäivän puolella Baloksen uimarannan parkkipaikalta.



Kuvat: Kim Andersson


Keli oli mitä upein. Tuuli lähes nollassa ja aurinko paistoi ohuen yläpilven läpi. Ajelimme rauhallisesti lähellä Gramvousan niemimaan itärantaa välillä pysähdellen. Kuvan isossa luolassa pesi kymmenittäin alppikiitäjiä.



Niemen pohjoispäässä huomasin vedessä valkoisen köyden jonka yli ajettiin. Huusin siitä heti kipparille joka sammutti moottorin, mutta tietenkin liian myöhään. Köysi ehti jo sotkeutua potkurin ympärille. Eipä hätää, Kreikkalainen karju huitaisi uikkarit jalkaan ja snorkkelit päähän ja molskis! Vesi ei ole kovin lämmintä tähän aikaan vuodesta, ehkä n. 16 asteista. Hrrr. Pian oli potkuri selvä ja matka jatkui. 


Potkuri vapautettu köydestä


Tämän sählingin aikana pääsi veneretken ainoa välimerenliitäjä yllättämään meidät, enkä ehtinyt ottamaan kunnollista kuvaa linnusta, vaan vasta perspuolelta, ÄH!

Välimerenliitäjä

Seuraava etappimme oli tuo Imeri Gramvousan saari. Saaren laituriin rantauduimme ja kiipesimme polkua pitkin saaren päälle keskelle komeaa puutyräkkien koristamaa kukkapusikko tasankoa. Lintuja oli todella vähän. Punapäälepinkäisiä pari ja töyhtökiuruja lauloi jokunen. Saaren keskellä oli niin raju väreily ettei edes merelle nähty. Tästä lompsittiin takaisin veneelle ja saimme jo kovasti kaipaamamme aamupalan. Tuhti leipä ja kylmä olut. mmmm

Puutyräkkiä ja Venetsialaisen ajan linnoitus



Imeri Gramvousan rantaa


Eino oli kiipeilymme aikana kuvannut laiturin yli lentävän välimerenhaukan, joka meiltä muilta puuttui vielä pinnoista. Onneksi huomasin muutaman haukan lentelevän saaren länsipuolella merellä kalliojyrkänteen reunalla. Kippari suostui vielä kiertämään saaren vastapäivään, jotta näkisimme haukat hienosti, ja mehän näimme!

Veneestä kuvaaminen suoraan ylöspäin kirkasta taivasta vasten oli yllättävän haastavaa...




Välimerenhaukka, Falco eleonora, Imeri Gramvousa


Veneretken jatkuessa näimme jonkin vaalean linnun tumma kalliota vasten. Kippari ajoi lähemmäs ja lintu osoittautui rääkkähaikaraksi. Lintu on yllättävän valkoinen lennossa kun muuten näyttää lähinnä vaaleanruskealta



Rääkkähaikara


Pian rantauduimme Balosin uimarannalle, mistä olikin sitten tunnin kävely parkkipaikalle jyrkää ylämäkeä. Eipä olisi eilisen rääkin jälkeen enää lisää rääkkiä kaivannut. No hyvää se tekee...

Rannan kävelyreitillemme osui haastava kahluupaikka jossa oli voimakas virtaus. Yksi epäonninen porukastamme kaatui kesken kahluun ja kasteli vaatteensa. Onneksi ei ole kylmä. Hetken kuivattelun jälkeen matkamme ylämäkeen jatkui. 


Tuella siitä mennään yli niin että heilahtaa.. Kuva: Jouni Annala

Kuivattelutuokio

Ja niin ryhmämme pääsi mäen ylös ja parkkipaikalla Kim oli meitä vastassa, Itseasiassa jo polun puolivälissä.. Parkkipaikalla lyhyt petostaiji, mutta eipä mitään ihmeellistä näkynyt. Pari hiirihaukka ja 3 hanhikorppikotkaa. 

Hiekkatien alkupäässä lähellä Balos Beach hotellia pysähdyimme yhden niityn reunaan ja jalkauduimme hetkeksi ennen lounasta. Niityllä oli paljon lintuja. Keltavästäräkkejä, pensastaskuja, harmaasirkkuja, nummikirvinen. Ojien pusikoissa kirjo- ja sepelsieppoja useita. 


Nummikirvisen suojaväri on yllättävän hyvä.

Komppauksen jälkeen reilu ja todella maukas lounas ravintola Grambousassa. Ja kylmä Kreetalainen Charma olut. Ah!

Lounaan jälkeen palasimme vielä hetkeksi äskeiselle niitylle. Tämä oli retken monipuolisin ja lintumäärältään paras paikka. Paljon kuvattavaa ja lajeja ropisi pinnalistalle, mm. etelänsatakieli.

Sinirautamehiläinen 


Ruskopiiskakäärme





Peltosirkku

Harmaasirkku

Punapäälepinkäinen

Tästä suunnistimmekin sittten Plataniasta kohti. Pari pysähdystä teimme. Yhden Gramvoussan kylällä ja toisen Tavronitiksen kylällä. Mitään uutta kerrottavaa ei enää luonto tarjonnut, joten kämpille rentoutumaan ja valmistautumaan iltapalalle. Iltapala tutussa Quizz ravintolassa.

Tästä täydellä vatsalla hotellille ja nukkumaan. Olihan taas hieno lintupäivä!

La 22.4. olikin sitten virallinen vapaapäivä kaikilla. Retu lähti shoppailemaan, minä linturetkelle. Eino ja Marjatta lähti mukaan. Kävimme ensin Tavronitiksen rannassa Merellä uiskenteli kaksi karimetsoa.


Karimetso

Tästä päätimme mennä takaisin eilisen niityn reunaan Gramvousaan. Aluksi ajelimme hissukseen Gramvoussan kylän viljelmien läpi. Todella paljon pensastaskuja , kirjo- ja sepelsieppoja kuhisi oliivi ym. lehdoissa. Niityllä ei nyt niin kuhissut , mutta puskissa kyllä. Etelänsatakieli tuli avoimesti kuvattavaksi. Pitihän siitä räpsiä kuvia.

Etelänsatakieli





Ojan pusikoissa kuhisi sieppoja ja kerttuja, mutta muuta kuin mustapää- samettipää- ja pensaskerttuja emme löytäneet. Kirjotaskuja oli niityllä jokunen. Yksi erikoisen ruskeaselkäinen koiras istui aidalla. Määrittäisiköhän kukaan tämän näköistä taskua Espanjassa kirjotaskuksi.. tuskin.  Puskassa hankalan näköinen fyllari joka määrittyi tiltaltiksi. 


Tiltaltti

Ruskeaselkäinen kirjotasku

mustapääkerttu

Tässä paikassa komppailimme hissukseen muutaman tunnin, pidempäänkin olisi voinut olla, mutta takaisin oli lähdettävä. Paluumatkalla jälleen Gramvoussan viljelyalueen halki. Naaras punajalkahaukka istui langalla.

Naaras punajalkahaukka



 Tavronitiksen niityllä pysähdyttiin vielä viimeisen kerran. Niityn yllä lenteli hienosti vaalea pikkukotka jota varikset härnäsivät.




Pikkukotka ja varikset


Viimeinen stoppi Maleme- lentokentän itäpäähän. Lentokentän yllä lekuutteli kolme koiras punajalkahaukkaa.



Punajalkahaukka

Tästä hotellille viemään kamat, Lounaalle Plataniakseen Avrofiliton ravintolaan missä Retu ja Kim oli jo syöneet ja odottelivat minua. Maukas avokadosalaatti ja iso Alpha-olut. Kyllä maistui hyvälle. Tästä ostoksille ostamaan tuliaiset ja sitten hotellille rentoutumaan ennen viimeistä illallista. 

Illallinen nautittiin komeissa maisemissa Ravintola Viglissä. Loppupuheiden aika ja isot kiittämiset kaikille mukaville retkeläisille. Ruoka oli jälleen hyvää ja sitä oli riittävästi. Illallisen jälkeen kämpille, kamat kasaan aamulähdölle, viimeiset pesut ja nukkumaan. 



Ravintola Viglin maisematerassi

Su 23.4. Aamuherätys klo 7.  Marssiminen House Kastriin viimeiselle yhteiselle aamiaiselle josta kyytimme kohti lentokenttää alkoi. Lentokentällä turvatoimet menivät sujuvasti ja loppuajan tavallisen tylsää odottelua, kuten aina. Viimeiset kahvit ja sämpylät  ja koneeseen, joka lähti ihan ajallaan. Vantaalla käytiin Retun kanssa vielä syömässä lentokentän Burger kingissä ja hyppäsimme taksiin jota toi meidät Hiekkaharjuun. Tässä kamat omaan autoon ja kotia kohti. Kotona odotti Jandan lämmin syli.

Kiitos vielä kaikille, ( Reijo, Eino, Jouni, Timo, Marja ja Marjatta) mukavasta ja sujuvasta Kreetan maun järjestämästä retkestä. Suuri kiitos myös Kim ja Raila huolehtimisesta ja järjestelyistä. 

Ja hei! Ensi kevään Kreetan retki on jo myynnissä. Retki löytyy sivulta https://kreetanmaku.fi/tuote/kevainen-linturetki-kreetalle-2/ .




torstai 22. kesäkuuta 2023

 Alkuvuosi 2023



Näin kauan kaivatun sadepäivän ja vapaapäivän ratoksi hieman blogipäivitystä. Vuosi on jo puolessa ja hellettä on pukannut, joten palatkaamme ajassa taaksepäin kylmään talveen.

Vuosi aloitettiin tutulla tavalla ekaekaa ryntäyksellä. Tänä vuonna ei kovin kauas tarvinnut lähteä koska paras bongattava laji löytyi Hangosta. Gunnarstrandin ruokinnan pikkusirkku oli edelleen paikalla, joten siitä aloitimme Mikan ja Jandan kanssa aamun valjetessa ison bongariporukan keskellä.

Sirkun bongattuamme siirryimme napsimaan Mukavia talvisia pinnoja 4-tuulen tuvalle. Mm. haahka, silkkiuikku, kaakkuri ja riskilä. Kalasatamasta napsahti naurulokki. 

Ti 10.1. kävin katsomassa töiden lomassa Helsingin Kuusisaaren salmessa talvihtinutta pikku-uikkua. 


Pikku-uikku Helsinki

Ke 11.1. kävin kuvaamassa Helsingin Malmin hautausmaalla viihtynyttä pähkinänakkelia. 

Pähkinänakkeli Malmin hautausmaalla



La 14.1. käytiin Mikan ja Teijon kanssa bongaamassa vuodareita. Helsingistä harmaasorsa ja Porvoon Tolkkisten ruokinnalta pikkutikka ja valkoselkätikka.


Koiras valkoselkätikka Porvoo

La 21.1. käytiin bongaamassa Jandalle elikseksi tunturikiuru Vantaa Pitkäsuon täyttömäeltä. Paikalla oli myös tundraurpiaisia urpiaisparvessa. Paremmin Kiurut olivat kuvattavana seuraavana päivänä, kun kävimme mäellä Mikan ja Teijon kanssa.



Tunturikiuru Vantaa

Mäeltä päästyämme autolle saimme tiedon että lähimetsässä on parhaillaan pohjantikka ruokailemassa kuolleilla kuusilla. Sinne siis seuraavaksi.


Naaras pohjantikka Vantaa


Ma 23.1. kävin kuvaamassa Helsingin Viikissä siellä talvehtinutta hiiripöllöä. 


Hiiripöllö Helsinki

La 28.1. lähdettiin katsomaan Turun suuntaan siellä viihtyvää mahdollista etelänharmaalokkia Mikan ja Teijon kanssa. Matkan varrelta blokattiin muutama kiva vuodari Salosta. Mm. sinisuohaukka, hiirihaukka, piekana ja tuulihaukka. Myös turkinkyyhky, sepelkyyhky ja uuttukyyhky löytyi. Tovin odoteltuamme Förillä Aurajoen varressa saapui nuori lokki jäälle muiden lokkien sekaan.  Jälleen saamme odottaa RK:n tuomiota hamaan tulevaisuuteen. 



Nuoren etelänharmaalokin piirteitä omaava lokki


Mielenkiintoinen oli myös Ilmeinen Harmaalokin ja isolokin risteymä joen jäällä.


harmaalokki x isolokki Turku Föri

Su 29.1. käytiin Mikan ja Teijon kanssa jälleen Hangossa retkellä. Pikkusirkku oli edelleen paikalla, mutta itselleni mukavampi laji, härkälintu 4-tt:lla oli kk-pinna.

Ma 30.1. käytiin Jonin kanssa hakemassa Turusta auton osia ja samalla piipahdettiin Topinojan kaatiksella karsomassa tuota mahdollista Micaa. Muurin päällä istui hetken aikaa 3-kv aroharmaalokki, mutta juuri kun sain kameran esille, oli lokki kadonnut lokkimassaan. Onneksi Kemppaisen Olavi ehti saamaan lokista kuvan. Tammikuunpinna tästä tuli. Mica-kandi kuitenkin löytyi ruokailemasta ihan läheltä aitaa kipistä. Huomion arvoinen seikka oli se , että lokki kaklatti ehkä 5 kertaa ollessamme paikalla, mutta ei kertaakaan avannut siipiä kuten Cacet tuppaa tekemään... 


Mahdollinen etelänharmaalokki Turku

Helmikuun aloitin Bongaamalle Helsingin Tokoinrannasta siellä viihtyneen ja sinisorsa-naaraita kosiskelleen harmaasorsan heti ke 1.2. Mukava kk-pinna ja näin myös kk-ässä.


Kyllä kelpaa pläide naaraan katsella komeaa harmaasorsa- koirasta


La 4.2. kävin bongaamassa Hangosta jälleen härkälinnun kk-pinnaksi. 

Su 5.2. löytyi Vantaan Varistosta alueella talvehtinut ja rengastettu punavarpunen. Tämän onnistui vain harva bongaamaan tammikuunpinnaksi. Itsekin kävin kolme kertaa yrittämässä, mutta eipä onnistanut. Helmikkuun pinna tuli ruokinnalle vain n. puolen tunnin odottelun jälkeen, eli oli nyt paljon helpompi. 



Nuori koiras punavarpunen Vantaa Varisto


6. ja 7.2. käytiin Mikan ja Jandan kanssa kuuntelemassa pöllöjä Vihdin alueella. Kuulimme jokusen lehtopöllön ja Vanjärven huuhkajan .


La 11.2. lähdettiin jälleen Turun suuntaan Mikan, Jandan ja Teijon kanssa. Tarkoitus oli yrittää löytää aroharmaalokki Topinojan kaatopaikalta kk-pinnaksi, mutta eihän sitä löytynyt. Matkanvarrelta blokkasimme Kaarinan peltopyyt ja Paimion puhdistamolta Mika komppasi suopöllön lentoon. Pöllö laskeutui pajukkoon Paimionjoen länsipuolelle, viihtyen siinä koko loppu päivän. Mika sai kk pinnan ja minä talvikuvapinnan. 



Su 12.2. lähdettiin jälleen Mikan, Jandan ja Teijon kanssa etsimään aroharmaata Helsingin Kauppatorilta, mutta eipä se tälläkään kertaa onnistunut. Kyläsaaresta haimme mustavariksen ja Porvoosta kävimme bongaamassa lapinpöllön.

Lapinpöllö Porvoo



Su 19.2. käytiin jälleen Vantaan Pitkäsuon mäellä katsomassa tunturikiuruja Mikan, Jandan ja Teijon kanssa. Taisi Janda vasta nyt nähdä linnut eliksen arvoisesti. Helsingin pikku-uikun haimme myös Jandalle vuodenpinnaksi. 

Su 26.2. retkeiltiin Mikan kanssa Helsingissä, mutta alkaa potentiaaliset pinnat käymään vähiin. Keinumäen ruokinnalla on koko talven talvehtinut punarinta. Sitä hetken katselimnme.


punarinta Helsinki, Viikki


Ma 27.2. lähdettiin Mikan ja Teijon kanssa retkelle Jurmoon kahdeksi yöksi. Varasin meille huoneen Jurmo-innistä. Pärnäsistä lähdimme aamulautalla liikenteeseen ja 11 maissa olimme jo saarella. Kamat mönkkärin kärryyn ja optiikka olalle. Satamasta marssimme suoraan länsiriutan kärkeen etsimään siellä talvehtineita karikukkoja ja punajalkavikloa. Molemmat löytyivät melko kivuttomasti, kumpaakin yksi yksilö. Kummastakin tuli kk-pinna ja tietysti talvikuvapinna. Jurmossa on tullut vuosien saatossa kuvattua mukavia talvilajeja. Mitähän ensi vuonna?

Vas. punajalkaviklo ja oik. karikukko, Jurmo

Saaressa saalisteli piekana ja eteläpuolen lahdelta löytyi silkkiuikku.


Talvipukuinen silkkiuikku, Jurmo

Illan laskeutuessa köpöttelimme mökille. Mökillä saimme kuulla , että majoituksemme oli vaihtunut kammarista metsämökkiin peruutuksen vuoksi. No sehän passaa meille. Nyt oli tilaa piereksiä ja kuorsata. Varasimme illaksi saunan ja sen jälkeen pidimme iltahuudon, söimme hyvin ja kävimme nukkumaan. 

Ti 28.2. herätys tuntia ennen auringon nousua. Aamupala ja eväiden pakkaus reppuihin ja mars kohti länsiriuttaa. Tällä kertaa löysimme 3 karikukkoa, mutta punajalkavikloa ei näkynyt. Saarikomppaus toi meille edelleen etelälahdella viihtyvän silkkiuikun, talvisen kuikan, ampuhaukan, teeriä ja hiiripöllön. 


Hiiripöllö, Jurmo


Illalla jälleen sauna ja iltahuuto sekä maittava iltapala. Ensi yönä vaihtuu kuukausi ja arvelimme karikukkojen löytyvän helposti. 

Ke 1.3. soi herätyskello 2 tuntia ennen auringon nousua. Aamukahvit murkinan kanssa huiviin, kamat kasaan, mökki siistiksi ja jälleen lompsis kohti länsiriutan kärkeä. Tällä kertaa Teijo jäi kämpille vatsaongelmien vuoksi. Perille päästyämme sää oli hyvä, hieman tuulinen, mutta aurinko paistoi.  Useamman tunnin etsimisen jälkeen jouduttiin tyytymään hylsyyn. Kahlaajia ei vain näkynyt. Ainoa ilon aihe oli kevään ensimmäisen töyhtöhyypän kierros saaren yllä. Jotenkin tämä näky vain lämmittää mieltä joka vuosi.


Kevään ensimmäinen töyhtöhyyppä, Jurmo

Aikaikkunan sulkeutuessa oli marssittava mökille, nostettava kamat kärryyn ja käveltävä satamaan Balduria odottamaan. Lautta oli ajallaan, kamat kyytiin, heipat saarelle ja kotia kohti. 

Su 5.3. käytiin Jandan kanssa retkellä PK-seudulla. Aamulla yritettiin jälleen punavarpusta maaliskuunpinnaksi Varistosta, mutta eipä ole lintu helppo tällä hetkellä. Kolmas hylsyreissu tälle kuulle oli totta. Pari tuntia hytisimme paikalla , kunnes kyllästyimme odottamaan. Tästä suuntasimme Helsingin siltamäkeen katsomaa vuorihemppoa ja siitä suuntasimme Eiraan bongaamaan tundraurpiaisia. 


Vuorihemppo Helsinki, Siltamäki


Ti 7.3. löytyi Karkkilan Rautamäestä lapinpöllö. Sitä kävimme iltasella töiden jälkeen Jandan kanssa katsomassa.

Pe 17.3. kävin Hangossa bongaamassa pikkulokin kk-pinnaksi. Tänä kevättalvena on Hangossa pyörinyt useampi pikkulokki. Itse jouduin hetken odottelemaan kalasataman kalliolla, kunnes rantaa pitkin tuli yksi yksilö kohti satamaa, kadoten jonnekin idän suuntaan.. Samalla reissulla kävin katsomassa luotokirvisiä ja mustaleppälintua Longörenin tyvellä. Paikalla oli myös kevätmuutolla olevia harmaahaikaroita.


Luotokirvinen Hanko

Harmaahaikaroita Hanko

La 18.3. käytiin etsimässä Jandan kanssa Matildasta virtavästäräkkiä kk-pinnaksi, mutta eipä lintu enää tänään ollut paikalla. Pikkutikka, harmaapäätikka ja koskikarat olivat parhaat lajit, sekä tuore korvapuusti paikallisessa leipomo kahvilassa oli maistuva. 

Koskikara Salo Matilda

 Su 19.3. käytiin Jandan kanssa VKL bongaamassa Jandalle hiiripöllö vuodariksi. Viikissä näkyi myös uuttukyyhkyjä ja kottaraisia.  

Ma 20.3. töiden jälkeen suuntasin jälleen Varistoon yrittämään punavarpusta ties monennenko kerran. Noin tunnin yksinäisen odottelun jälkeen lintu nousi punaisen rivitalon takapihan lehdettömään puuhun hetkeksi aikaa , kunnes jälleen katosi tuijan syövereihin.. Melko epätodellinen olo, kun olin jo varma että en saa tätä kk-pinna hoidettua. Jes!


Punavarpunen ed.paikalla Vantaalla

Ti 21.3. käytiin Jandan kanssa aamuretkellä Pusulan puolella. Paikallinen ukkometso oli kuulemma ollut jälleen kovin reviiritietoinen, joten sinne suuntasimme pikavisiitille. Metso tuli lähes heti katsomaan meitä ja me luikimme pakoon.


Metso Lohja,  Pusula


La 25.3. lähdin jälleen yksikseni Hankoon bongaamaan avosettiä kk- pinnaksi. Juuri kun pääsin pelipaikoille , tuli piippariin tieto että, isohaarahaukka lentelee Hangon kylän päällä kohti kärkeä. Satuin olemaan sopivasti Vapaasataman portilla asfalttikentän reunassa. Sieltähän tämä kauneus hiljalleen lipui matalalla kohti kärkeä. Kamera oli valmiina joten ei muuta kun sarjatulta...


Isohaarahaukka Hanko

Tästä ajelin Gåsörsbuktenin rantaan. Avosetti kuulemma edellee Gåsörsuddenin riutalla. Maastokartta käteen ja totesin riutan näkyvän tähän autolle. Siellähän se nukkui särkällä. Eipä tarvinnut kauaksi autolta marssia. 10 min sisään 2 mukavaa lajia hoidettuna. 

Su 26.3. Lähdettiin yllätys visiitille Taksiveneellä Utöhön. Outi oli löytänyt saaresta kautta aikain aikaisimman sinipyrstön edellisenä päivänä. Minulle tarjottiin Mika-Ilarin järjestämää venepaikkaa ja olihan siihen suostuttava. Mikan kanssa huristeltiin kovaa kyytiä Kemiönsaaren Kasnäsiin mistä kyytimme lähti. Matkalla blokkasimme kuitenkin Björkbodan punakaulahanhen.

Veneeseen tuli 9 bongaria ja matkaan päästiin lähes aikataulussa.  Perillä oli Jorma jo meitä odottamassa ja lintu löytyi heti. KK-pinna napsahti. Samoin itselleni tärkeä Utönpinna Pikku-uikku näkyi kävellessä lepikon reunaan.


Sinipyrstö Utö

Pikku-uikku Utö


Vielä olisi hyvin aikaa etsiä Itäniityn rannasta aikainen kivitasku. Sekin löytyi lähes heti. Kk-pinna tämäkin.  Hienosti hoitui kaikki target-lajit. Saaresta löysimme Mikan kanssa vielä mustaleppälinnun, nokkavarpusen , kangaskiurun ja lehtokurpan.


Kivitasku Utö

Pe 31.3. Vedin vielä Viikin maisemissa synttärilahjaretken. Päivänsankarin lisäksi mukana oli firman työntekijöitä n. 10 hlöä. Kävimme Keinumäen ruokinnalla, Hakalan ja purolahden torneilla. Muutama mukava laji näkyi. Mm. aikainen tiltaltti Purolahden kaislikossa. Retken jälkeen oli ruokailu Viikin kartanolla. Mukava retki ja tyytyväiset asiakkaat ovat paras palkinto.

Illalla käytiin vielä Mikan Ja Jandan kanssa katsomassa Vanjärvelle tullutta lyhytnokkahanhea. Länsitulvan reunan puissa istui myös ampuhaukka. 

Siinä olikin koonti alkuvuoden retkistä. Kevät on niin kiireistä aikaa, että loppukevään retket paketoin yhteen osaan sekä huhtikuisen Kreetanretken.