Elokuu ja taas eleettömästi megaa!

Niin vaihtui jälleen kuukausi ja alkukuun suunnitelmat pöydälle. Tulipäähippiäinen oli aina vaan Helsingin Pihlajasaaressa, sinne siis. Ke 2.8. Lähdettiin Mikan kanssa iltaretkelle sinne. Helsingissä oli vastassa hienoja sadekuuroja ja odotellessamme lauttaa ravintola Caruselin terassilla, piiskasi yksi sellainen Pihlajasaarta. Onneksi sade kuitenkin väistyi ja pääsimme kuivin jaloin saareen. Lintu löytyi taas hetken odottelun jälkeen vessojen takaa kuusikosta. Poikasten ruokkiminen jatkui aina vaan. Eipä vain tullut kuvattavaksi näkyviin.  Yksi ruokittava kuitenkin.

Nuori hippiäinen Helsinki Pihlajasaari

La 5.8. lähdettiin Mikan kanssa Kotkaan etsimään siellä lymyillyttä lyvakia. Useamman tunnin komppaamisen jälkeen luovutettiin. Ilmeisesti lintu oli poistunut paikalta. Muistoksi jäi vain kuva valkoviklosta.

Valkoviklo Kotka Hovinsaari

La 12.8. tuli piippariin mielenkiintoinen lepinkäis havainto Asikkalasta. Viestissä luki etelänisolepinkäinen. Se on sen verran kova laji Suomessa, että matkaan oli pakko lähteä. Tutulla kolmikolla mentiin Kautosen ja Teivosen kanssa. Perille päästiin ja lintu nähtiin heti istumassa langalla. Melko pian porukalle valkeni, että lintu ei ollut etelän- vaan tavallinen isolepinkäinen jolla vahvasti alalajin homeyeri piirteitä. No olipa mukavaa jutella tuttujen kanssa , joita olikin paljon liikenteessä. 

 Homeyeri- Isolepinkäinen Vääksy

Ma 14. 8. ilmoitettiin Helsingistä muuttava mustahaikara joka oli matkalla kohti länttä. Ajattelin heti että saattaisi jäädä Kirkkonummen Saltille paikalliseksi. Aikansa pyörittyään pitkin Porkkalanniemeä tipahti se Saltille. Töiden jälkeen pikaisesti paikalle ja pinna plakkariin. 

Mustahaikara kaukana niityllä Kirkkonummi Saltfjärden

Ke 16.8. Kävin katsomassa Riihimäellä Sammalistonsuolla tudrahanhen kuukausipinnaksi. 

Ma 21.8. häiritsi työpäivää Mega! Espoon Laajalahdelta piipattiin Välimerenhaukka. Eleonoora ei ole ollut vielä koskaan aikaisemmin Suomessa bongattavana. Olin tietenkin työmaalla. Kasasin vessan alakaapin valmiiksi ja ilmoitin työkaverille, että nyt minun pitäisi olla jo menossa. Hetken päästä pääsin kotiin. Vaihdoin vaatteet ja kävin vessassa. Hitaan lähdön jälkeen olin kuitenkin liikenteessä. 

Paikan päältä tuli epätoivoisia viestejä. Lintu oli kadonnut matalalla jonnekin Otaniemen taakse. Päätin kuitenkin ajaa Maarin tornille odottamaan jos se tulisi vielä kerran näytille. Juuri kun olin parkkipaikalla kaivamassa optiikkaa auton kontista tuli ilmoitus että kaartelee juuri parhaillaan Laajalahden päällä. Juoksujalkaa tornille ja haravoimaan taivasta. En millään löytänyt lintua, mutta onneksi Cederin Jani antoi vilkaista omasta kaukoputkesta. Tämän jälkeen löysin linnun itsekin putkeen. Sain katsella sitä noin 5 min kun se kaarteli ja lähti matkaliitoon jonnekin lännen suuntaan ja katosi näkyvistä. Hieno havainto ja todella täpärällä. 

Maarilta menin vielä katsomaan Tuusulassa viihtynyttä nuorta punajalkahaukkaa. 

Nuori 1 kv punajalkahaukka Tuusula

Olihan kiva jalohaukkapäivä. 

Loppu elokuu ei tuonut ihmeitä pinnalistalle koska tuli taas oltua todella paljon Savimäessä töissä. Lerbackan pihat alkaa pikku hiljaa näyttää ihan hyviltä. Raivaus ja siivoaminen silti jatkuu. Seuraavaksi syyskuun alun ihmeitä.

Heinäkuun loppua ja megaa pukkaa

Heinäkuun retkeily jatkui 10.7. ma kun lähdettiin Salokorven Jussin kanssa hakemaan kk-pinnaa Helsingin Suomenlinnasta. Siellä on tänä kesänä pesinyt huuhkaja, ja se on ollut upeasti kuvattavissa. Nyt emme kunnon kuvaus tilannetta odottaneet , vaan pinna plakkariin dokkarikuvan kanssa ja ilta-aurinkoiselle terassille nauttimaan paikalliset Suomenlinna oluet.

huuhkaja odottelee auringon laskua Suomenlinnassa

Ke 12.7. kävin etsimässä pohjantikkaa tutuilta Lohjan Pusulan alueilta ja löysin yhden ruokailemassa kuolleesta kuusesta. kuvaa en taaskaan ehtinyt saamaan kun vaihtoi välittömästi paikkaa. Enkä viitsinyt lähteä sen perään, kun Riihimäeltä piipattiin pikku-uikku. Olin sitä jo viime vuonna yrittänyt monta kertaa heinäkuun pinnaksi, mutta en onnistunut. Nyt ajattelin jälleen kokeilla. Tällä kertaa onnisti. 

Pe 14.7. työpäivää häiritsi pässkykahlaajalaji havainto Joroisten Pasalasta. Ensin en edes ajatellut sinne lähtemistä, vaikka minulta puuttuu kaikki pääskykahlaajalajit eliksistä. Kohta  Kautosen Joni soitti ja yllytti lähtemään. No niin päättyi työpäivä hieman aikaisemmin ja matkaan lähdettiin. Mika hyppäsi kyytiin , vaikka hänellä olikin lajit plakkarissa, no kk-pinnaa oli kuitenkin tiedossa.

Matkan varrella laji alkoi varmistua. Ensin suljettiin pois aropääsky- vaihtoehto punertavien kainaloiden takia. Se sai hieman jännitystä aikaiseksi. Puolimatkan jälkeen laji tarkentui edelleen ja tuntomerkkien perusteella kaikkein todennäköisin on aasianpääskykahlaaja joka on uusi laji Suomelle! Tässä kohtaa alkoivat jäljellä olevat kilometrit tuntumaan todella pitkiltä. 

Onneksi ehdimme hyvissä ajoin perille. Paikalla olikin jo valtava määrä bongareita.  Lintu kökötti pellolla melko kaukana ja vajaan tunnin ihmettelyn jälkeen otti siivet alleen ja siirtyi pois näkyvistä. Muutaman huonon kuvan ehdin linnusta kuitenkin nappaamaan.

Aasianpääskykahlaaja (vasta rk:n käsittelyn jälkeen)

Olihan hieno Bongausreissu. Lintu oli paikalla vielä seuraavana aamuna , mutta nousi siivilleen jo melko aikaisin ennen puolta päivää. Tästä sain myös autopinnan =).

16.7. su käytiin Espoon Maarin tornilla katsomassa mustapyrstökuiria. Muutamaa päivää myöhemmin siellä näkyi islandica alalajin edustaja. 

Mukava kk-pinna havainto oli myös omalla kotipiiri pihalla Vihdissä piipahtanut valkoselkätikka 23.7. 

Heinäkuun viimeinen bongaus tuli tehtyä ke 27.7. kun lähdettiin etsimään aroharmaalokkia Turun Topinojan kaatopaikalta Wallinmaan Leon kanssa. Aluksi ei lintua löytynyt, mutta kahvittelun jälkeen yritettiin uudestaan. Nyt lintu löytyi kipin takana olevilta hiekka kasoilta mistä se lennähti toiselle kipille. Tässä kuvat. 

Nuori 1 kv aroharmaalokki

 Tässä huikea heinäkuu.

Retkeilyäni on hillinnyt valtavasti kun ostin Vihdistä pienen maatilan ja sitä on tullut siistittyä heinäkuussa jo jonkin verran. Pihan raivaukset, maatyöt ja pohjatyöt olisi tarkoitus saada valmiiksi vielä tänä syksynä jotta varsinaiseen remonttiin pääsisi käsiksi talven aikana. tästäkin kuulette varmasti vielä myöhemmin.

Heinäkuun alun kivat

Kuukausi vaihtui heinäkuuksi ja tiedossa oli jokunen kuukausipinna mitä piti lähteä etsimään. 1.7. päätettiin Mikan kanssa hoitaa Helsingin tulipäähippiäinen ja Ylöjärven sepeltasku. Tulipää löytyi melko pian Läntisen-Pihlajasaaren yleisten vessojen takaa ruokkimassa tavallisen hippiäisen poikasia. 

Koiras tulipäähippiäinen

Helsingistä ajoimme suoraan Ylöjärvelle katsomaan sepeltaskua. Hetken sitäkin etsittiin, mutta pian se löytyi pajupusikoiden seasta. Ei vain halunnut tulla lähelle kuvattavaksi. Huono dokkari kuitenkin.

Koiras sepeltasku

Illalla kävin vielä etsimässä Karkkilan Massakoskelta siellä pesinyttä koskikaraa kuukausipinnaksi. Pian lintu näkyi kosken alapuolen kivillä. 

2.7.  su lähdettiin lasten ja Jonnan kanssa käymään Heinolan lintutarhalla. Matkanvarrella pysähdyimme tietenkin bongaamaan pari lajia. Vierumäen golfkentällä lauloi lapinuunilintu. Kunnon kuvaa en saanut vilkkaasti liikkuvasta linnusta, mutta dokkarin kuitenkin. 

Lapinuunilintu voimakkaassa vastavalossa

Kotimatkalla ajoimme vielä maisemallisesti kauniin Hollolan Hämeenkosken kautta. Siellä pesi virtavästäräkki pari. 

Koiras virtavästäräkki

7.7. Lähdin töiden jälkeen etsimään kk-pinnaksi Helsingin sepelhanhea. Lintua saikin sitten etsiä monesta paikasta tunti tolkulla. Ensin katsoin Viikin linnuit, ei löytynyt. Sitten ajoin Vuosaareen,  ei löytynyt. Sitten komppasin Arabian rannan, eipä löytynyt. Lähdin ajamaan jo kotiin päin kun katsoin vielä tiirasta jos joku olisi ilmoittanut linnusta jotain. Lintu oli nähty Töölönlahdella Finlandiatalon nurmilla. Ajoin sinne, mutta vaikka kuinka katsoin Töölönlahden valkoposkihanhet, en löytänyt seplua. Lähdin ajamaan manskua pitkin kotiin päin, kun näin että hanhia oli vielä lisää nurmikolla manskun vieressä. Nopea pysähdys vielä sinne ja nyt tärppäsi.

Seplu eli sepelhanhi Helsingissä

Koska oli jo ilta ja kotiin olisi vielä tunnin ajo, päätin ajaa Lohjan Kärkölään etsimään siellä pesineitä viirupöllöjä. Pimeän tultua poikaset alkoivat kerjäämän ruokaa emoilta, mutta eivät päästäneet kuvaus etäisyydelle. Sieltä ajelin kotiin nukkumaan. 

La 8.7. Lähdin ajelemaan kohti Kotkaa. Ajatuksena olisi hoitaa pari kk-pinnaa. Kotkan lyvakin (lyhytvarvaskiuru) kanssa sain tehdä useamman tunnin töitä. Välillä kävin jopa kahvilla. Lopulta löysin linnun keskeltä niittyä josta se lennähti hiekkatielle aidan viereen tutummalle paikalle. Oli vaan todella kähmy.

 

Lyvaki piilottelee

Kotimatkalla kävin vielä Porvoon Tolkkisten kautta etsimässä siellä pesinyttä mulelia (mustaleppälintu). Sekin löytyi lopulta reilun tunnin etsimisen jälkeen. 

Muleli Porvoo

 

Illalla vielä kotimatkalla näin Vihdin kirkonkylällä vanhan mustavariksen tien reunassa

Mustavaris Vihti

Su 9.7. lähdettiin Mikan kanssa Hankoon nauttimaan tyynestä ja aurinkoisesta kesäpäivästä. Sen lisäksi että paloin kunnolla Vedan rannassa, näimme todella hienosti riuttatiiran. 

Riuttatiira Hanko

Sellainen oli Heinäkuun alku, loppupuoli tulee pian...

Pikkurareja kesäkuun loppuun

lyhytvarvaskiuru Kotka Hovinsaari

Ei ollut kesäkuu vielä loppunut kun 27.6. löytyi Ylöjärveltä sepeltasku, todennäköisesti puhdas omaa lajia edustava yksilö, eikä mikään alalajihirviö. No mukavia ne on nekin.

 Linnusta en saanut hyvää kuvaa johtuen kiireisestä aikataulusta ja keliolosuhteista. Dokkari kuitenkin. 

Sepeltasku koiras Ylöjärvi

29.6. löytyi Kotkan Hovinsaaresta lyhytvarvaskiuru. Kävimme katsomassa lintua illalla Mikan ja Jonnan kanssa. Lintu lölytyi helposti heti kun menimme paikalle. 

Lyhytvarvaskiuru on pienempi kuin kivitasku.

lyhytvarvaskiuru eli lyvaki

Loppuun vielä kuva komeasta kyystä joka lämmitteli auringon lämmössä Lohjalla.

Kyy

Seuraavaksi helteettömään heinäkuuhun.

 Kesäkuun retkeilyä.

Hei vaan kaikille. En ole kuollut enkä muutenkaan lopettanut blogin pitoa. Aina vaan on niin älytön kiire jonnekin ettei ehdi käymään kuvia läpi.  Elämässä tietenkin tapahtuu muutoksia, pieniä ja isoja. Yksi suurimpia on se että koko kesän olen etsinyt itselleni tonttia joka olisi kivalla paikalla niin maisemien puolesta kuin lintuharrastuksenkin puolesta. Paikkani löytyi Vanjärven läheltä. Pieni Kantatila nimeltään Lerbacka tai Savimäki tai Lerpakka -ihan miten vaan.

Tontilta on hienot näkymät moneen suuntaan, siitä on iloa kun pääsee staijille omalle tontille. Näkyypähän Vanjärvikin osittain tontille. Tulevaisuus näyttää mitä lintuja pihaltani näen. Pihapiiripinnoja aloin keräämään vasta kun laululinnut ovat jo lopettaneet laulunsa, joten sadan lajin saaminen kasaan voi olla haastavaa enään tänä vuonna. No onpa tullut kuitenkin jo hieman retkeiltyä alueella. Lajeja on kasassa 83 joista parhaimpana lajina voisi mainita valkoselkätikan joka piipahti hetkeksi pihallani. 

Lerbckan terinoita tulee vielä jatkossa, mutta nyt keskitytään kesäkuun retkeilyyn. Kesäkuunpinnoja sain revittyä kasaan 16. Ensimmäisiä kuun alussa oli pohjantikka ja varpuspöllö.  Lohjalla Pusulassa on todella hieno luonnonhoito metsäalue. siellä on jo vuosia ollut pohjntikalla vakio reviiri. Sitä vain ei ole aina helppo löytää. Nyt jouduin tekemään alueelle kolme retkeä ennen kuin onnisti. Kuvaa en ehtinyt ottamaan arasta linnusta, mutta peukaloinen oli kovin kuvauksellinen. 

Peukaloinen Lohja Pusula

 Varpuspöllö pesi lähellä tämänhetkistä asuinpaikkaani Ikkalassa. Siitä sain touko- ja kesäkuunpinnan. 

Varpuspöllö

Lähistöllä pesi myös pyrstötiainen ja Karisjärven pelloilla töyhtöhyyppä.

pyrstötiainen

töyhtöhyypän poikanen

Seuraavaksi Mennään Porvoon Tolkkisiin missä vanhalla saha-alueella on pesinyt mustaleppälintu jo vuosia. Tälläkin kertaa löytyi poikasiaan ruokkiva aikuinen lintu.  Kk-pinna plakkariin. Sahan pihapuussa huhuili turkinkyyhky ja klubin alla pesi kettu. Pienestä ketusta kuva ihan vain kettuiluksi ;). Samana päivänä kävimme bongaamassa vielä tulipäähippiäisen Sipoon Kaunissaaressa. Lintu liikkui vai korkeiden kuusien latvoissa joten kuvaa en onnistunut saamaan. 

Mustaleppälintu 

turkinkyyhky

Kettuilua.

Seuraavaksi kaksi sellaista kuvaa joista olen jo haaveillut jokusen vuoden. Minulta puuttui kuvapinnoista pensassirkkalintu ja kehrääjä. Em. kävin kuvaamassa Vihdin Nummelassa Ridalin lintutornin lähellä. Kehrääjää onnistuin kuvaamaan Lohjalla auton valoissa tiellä.

Pensassirkkalintu

Kehrääjä

Hyvinkäältä etsimme mustatiiraa Ridasjärveltä, mutta emme sitä löytäneet, sen sijaan löysimme valkoselkätikan pesäkolon missä nuorukainen piti kovaa ääntä. Kuukausipinna napsahti siitä. 

Nuori valkoselkätikka kurkkii pesäkolostaan. 

Espoossa kävimme nopeasti katsomassa lapinpöllöä, Lintu oli säikkynyt kovin joitakin nuoria ja oli kovin piileksivä.

Lapinpöllö Espoo

Muitakin kuukausipinnoja tuli, mutta niistä ei kummoisia kuvia tullut. Mm. allihaahka, kyhmyhaahka, avosetti parittelemassa, pikkujoutsen, tundrahanhi, ym.  kesäkuu jatkuu..

Balsamia haavoihin toukokuun lopun rareilla

La 20.5. siis matkattiin kohti Utötä suoraan Virolahdelta. Kautosen Joni varaili taksivenettä, mutta eipä se ollutkaan niin kovin helppoa. Vasta useamman soiton jälkeen saimme varattua kyydin, sekin lähtisi vasta illalla klo 17 Pärnäsistä. No siihen oli tyytyminen, joten eipä ollut kiirettä ajella Paraisille. Matkan varrella pysähdyimme mm. Porvoon ruskikselle, Salon Halikonlahdelle, Paimion puhdistamolle ja Piikkiönlahden tornille.  Nauvossa kävimme tekemässä viimehetken ostokset ja klo 17 olimme kaikki venekyytiläiset odottamassa taksivenettä. Vene tuli n. 10 min. myöhässä, mutta ei se haitannut. Saaresta saimme tiedon, että nokitasku on rauhallisesti edelleen paikalla.  

Venekyydin aikana emme nähneet 4 ruokkia ja muutamaa pilkkasiipeä kummempaa. Utössä olimme n. 18:30. Nopea marssi Itäniityn hautausmaan taakse ja siellä se upea lintu odotteli meitä. Mukava elis tästä harvinaisesta linnusta. Tämä oli vasta Suomen 2. havainto lajista samoin 2. havainto koko läntiseltä Euroopan alueelta. Edellinenkin havainto on Suomesta lokakuulta 2010 Kristiinankaupungista. Kyprokselta on 2 havaintoa ja lähi-idän maista 11. Kyllä tuntui mukavalta keltajalkaviklo hylsyn jälkeen. Tasku viihtyi lammasaitauksessa jonka sisäpuolelle ei ollut asiaa mennä kuvaamaan. Ulkopuolelta dokkarikuvat plakkariin ja nopeasti etsimään jokin muu kiva laji saaresta. 

Nokitasku joka on harvinainen laji koko Euroopassa

Edellispäivänä paikalla ollutta rusorintakerttua emme löytäneet joten vielä nopeasti koululle sepelsieppoa etsimään. Lintu löytyi lähes välittömästi hiittailemassa lepikossa. Sieppo viihtyi vain puiden yläoksilla, joten siitäkään ei kummoista kuvaa tullut.

Sepelsieppo koiras

Takaisin mantereelle päin pääsimme lähtemään n. klo 20 ja Pärnäsissä olimme 21:30 aikoihin. Vielä uuvuttava ajo kotiin. Matkalla oli pakko pysähtyä ottamaan pienet tirsat, muuten olisin varmasti nukahtanut rattiin. Kotona oltiin joskus 03 aikoihin. 

La 27.5. tuli heti aamusta lisää mannaa piippariin. Olin juuri ottanut puhelimen käteeni aamulla kun sen näytölle läjähti keltajalkaviklo Lohja Hyvelänjärvi, sama paikka kuin edelliselläkin kerralla. Södersvedin Janne oli löytänyt saman linnun uudestaan samalta paikalta! Nyt tuli todellinen äkkilähtö. Alle puolessa tunnissa oli jo pelipaikalla ensimmäisenä bongarina ja Janne näytti putkestaan linnun. Kiitos! Todella hyvältä tuntuva paikko edellisen linnun hylsyämisen jälkeen. 

Pian alkoi paikalle valua muitakin bongareita sekä maanomistaja Markku Mela. Kaikki saivat linnun hoidettua. Lintu viihtyi paikalla vielä 2 seuraavaa päivää, mutta hävisi juuri ennen kesäkuun alkua. Dokkarikuvat kaukaa...

Keltajalkaviklo joutsenten seurassa.

Tulvalla oli myös muutama jänkäsirriäinen, heinätavi, lapinsirrejä ja heuglini- tyyppinen selkälokki. Tällä hetkellä Salmenhaka meisemaniitty on nautaeläinten valtakuntaa eikä sinne ole toivottavaa mennä seikkailemaan. Viklopaikalta kävin Tuukkasen leipomolla eliskahvilla ja ostin tuoretta pullaa lapsille aamupalaksi. Sieltä ajelin kotiin herättämään lapset ja syötiin heidän kanssa vielä elispullakahvit.