tiistai 11. kesäkuuta 2024

 Helmikuussa pari kk-pinnaa ja kuvavuodarien keräys jatkuu


Helmikuun retket ponkaistiin käyntiin Jandan kanssa su 4.2. Lähdettiin yhdessä bongaamaan mustakaularastasta kk-pinnaksi ja samalla tietenkin kuvavuodariksi. Lähdettiin ajelemaan  n. 8 kieppeissä, perillä oltiin joskus 11 maissa. Porukkaa oli jo kerääntynyt ruokinnan lähelle ja olipa lintukin nähty vilahtavan. Me odotettiin n. puoli tuntia kun rastas lennähti ruokinnan yläpuolen havupuuhun.


koiras mustakaularastas

Kotiin ajetiin Lahden puhdistamon kautta. Sieltä sain pikku-uikun kuvavuodariksi. Muuta ei ehditty enää retkeilemään kun oli kiiruhdettava Illan Aplan kokoukseen. Kuvasaldo nyt 75.

La 10.2. lähdettiin linturetkelle nelistään Mikan, Teijon ja Jandan kanssa. Suuntana oli Salo. Mikalle etsittiin ensin koskikaraa Salonpinnaksi, mutta ei löytynyt. Seuraavaksi ajeltiin Halikonlahdelle hakemaan lapinsirkusta kuvavuodaria. Nyt se on ollut melko tiiviisti Halikonlahden lammikoiden ruokinnalla. Sieltähän se pienen odottelun jälkeen jälleen löytyi. 

lapinsirkku


Lopuksi kävimme vielä hakemassa Salonpinnaksi vuorihempon Salon Perttelistä. Piekanasta sain myös kuvavuodarin.

Seuraava retki oli heti seuraavana päivänä Su 11.2. Lähdettiin Mikan kanssa Helsinkiin. Fastholmassa kiertelimme hyvän tovin. Lumenkaatopaikalla oli varpuspöllö.

varpuspöllö

Tästä kävelimme etsimään viiksitimaleita Fastholman Saunalahden ruovikosta. Sieltähän parvi löytyi ruokailemasta.





viiksitimali koiras ja naaras

Muistikortille tallentui myös mm. pikkutikka. Saldo nyt 82.

Ma 12.2. olin Jonin kanssa töissä Porvoossa. Aamupäivän aikana löysimme 2 viirupöllöä ja bongasimme läheltä helmipöllön Porvoonpinnaksi.


viirupöllö


La 24.2. lähdin yksinäni Hankoon retkelle. Haaveena olisi saada kaakkuri helmikuunpinnaksi ja kk-ässäksi. Eihän siellä toki tarvinnut yksinään olla, kun muutamalla muullakin oli sama ajatus mielessä. Terhi, Aleksanteri, Sami, Peter ja Late olivat myös Hangossa retkellä. Tiivis tunnelma autossa..
Ensin nähtiin 4-tuulen tuvalla. Siellä muutti mm. kiuruja, kottaraisia ja haahkoja. Sitten lähdettiin etsimään sitä kaakkuria Tulliniemen alueelta. Menomatkalla katsoimme tarkasti Gåsörsbuktenin vesialueen ja Gåsörsuddenin rannat, mutta ei kaakkuria. Uiveloita oli mukavasti ja niitä pääsi kuvaamaan hyvässä valossa kohtuu läheltä. Melkoista kosiskelua oli koirailla jo mielessä. 







Uivelo koiraita ja naaras

Sitten oli luovutettava ja lähdettiin takaisinpäin. Paluumatkalla rantaa pitkin meitä kohti ui rauhallisesti kaunis talvipukuinen kaakkuri. Siinä se kk-ässä nyt oli. Annoin kameran laulaa vaan. 



kaakkuri 

Ilma oli koko päivän todella keväinen ja etelätuuli lämmitti ilmaa mukavasti. Muuttavana nähtiin myös töyhtöhyyppiä, sepelkyyhkyjä ja mustavaris em. kiurujen lisäksi. Minä lähdin tyytyväisenä kotia kohti. Muut lähtivät bongaamaan kapustarintaa Auraan. Kuvasaldo 92.

Su 25.2. käytiin vielä Mikan kanssa Salossa etsimässä Salonpinnoja, mutta tundraurpiainen oli ainoa pinnalaji. Siinä olikin kaikki helmikuun retket ja loppukuu tulikin vietettyä Portugalissa. Siitähän löytyy blogikirjoitus, joten seuraavaksi ollaankin jo pitällä maaliskuussa.























Vuoden aloitus Suomessa ja kuvapinnavuosi.


Viimeaikaiset blogit ovat olleet pelkästään ulkomailta, joten nyt kun vuosi alkaa olemaan jo puolessa välissä, niin keskitymme hetkeksi kotimaan retkeilyyn. 
Tänä vuonna kokeilen leikkimielisesti , kuinka monta lintulajia saan kuvattua vuodessa Suomessa. En käy kuvapinnoja kovin hanakasti bongaamassa, mutta aina kun lintukuvalle tarjoutuu tilaisuus, yritän sen käyttää hyväksi. Tämä samalla aktivoi kameran ulkoilutusta, joka tässä viime aikoina on hieman jäänyt vähemmälle.  

Viimevuoden elokuussahan vaihdoin jälleen kuvauskaluston Sonystä Canoniin ja sekin on hieman lisännyt kuvausintoa. 

Vuosi aloitettiin kuitenkin ilman kameraa keräämällä ekaekaa pinnoja. Tänä vuonna suuntasimme Turun alueelle. Siellä olisi muutama pinna tarjolla. 

Aloitimme aamun Jandan kanssa ajamalla Nousiaisiin Akkoistentielle. Mika ja Teijo olivat omalla kyydilla ja Joni paineli yksin edellä. Tähän on nyt tultu...

Nousiaisissa on koko talven viihtynyt lapinsirkku keltasirkkuparvessa. Vajaan 2 tunnin odottelulla ja komppaamisella kylmälä pellolla jäi luu käteen. Ei lapinsirkkua.

Tästä suuntasimme Turkuun Hirvensaloon Jänessaareen. Siellä oli pyörinyt jokunen vuorihemppo urpiaisparvessa. Hetken parvea etsittyämme lösimme crduelikset ja vuorihempot. Iloksemme ylitsemme lensi myös harmaapäätikka joka minulta puuttui pinnalistalta. tästä suuntasimme vielä Ruissalon puolelle hakemaan pähkinänakkelin ruokinnalta. 

3 ekaekaa-pinnaa nyt plakkarissa. Sitten saimme tiedon, että joku oli nähnyt lapinsirkun Turun Saramäessä, joten vauhdilla sinne. Matkalta saimme tiedon , että matkanvarrella Piipanojalla on 2 kiurua. Ne kävimme pinnaamassa ensin ja sitten Saramäkeen. 

Siellä olikin paljon porukkaa ja valtava keltasirkkuparvi hujan hajan varpushaukan sekoittaessa soppaa. Pitkältä tuntuvan ajan etsimme calkkaria, mutta eipä vain löytynyt. Täällä saimme tiedon , että Salossa oli nähty lapinsirkku Halikonlahdella keltasirkkuparvessa. Joni oli lähes perillä ja kävi tsekkaamassa tilanteen. Lapinsirkku löytyi, joten päätimme suunnata Saloon vielä viimeisillä valoilla. 

Mika ja Teijo oli meitä hieman edellä ja he ajoivat auton puhdistamon parkkiin. Minä ja Janda ajettiin auto Meriniitynkadulle koivukujan päähän parkkiin. Joni oli nähnyt calkkarin lähellä siltaa olevan ruokinnan yläpuolella, joten menimme katsomaan sitä ruokintaa. Eipä näkynyt muuta kuin valtavasti keltasirkkuja ahmimassa kauraa. Pian Mika soittaa , että he näkevät lapinsirkun Teijon kanssa maissipellon toisella puolella olavalla ruokinnalla. 

Hullun raivolla juosten sinne. Eipä näy sirkkua. Äijät lähtevät tyytyväisinä kotiin ja minä jään tuijottamaan ruokintaa kaukoputkella. Aika kuluu, kylmä hiipii varpaisiin, aurinko laskee ja valot hiipuvat. Ketutus alkaa ottamaan vallan. Hitto mitä tuuria. Aina väärässä paikassa. Pian lapinsirkku näkyy hetken ruokinnan yläpuolen pajussa. Jes! työvoitto. 

Äkkiä autolle lämpimään. Janda odottelee Blinin kansa autolla umpijäässä, kun auton avaimet jäivät minun taskuun. Kurja juttu, mutta ei tämä sairas pinnahimo anna armoa. Onneksi autossa lämpeni.

Ekaekaa pinnasaldo kasvoi tänävuonna 5:llä uudella lajilla. Vuorihemppo, harmaapäätikka, pähkinänakkeli, kiuru ja lapinsirkku. 

Vuoden ensimmäinen kameraretki tuli tehtyä loppiaisena la  6.1. Kävimme hakemassa Mikalle loppiaispinnoja ja samalla oli hyvä aloittaa kuvavuodarien kerääminen. Teijo oli myös matkassa. Ensimmäinen kohteemme oli Lauttasaaren Myllykallion ruokinnan pikkusirkku. Hetken odoteltua, sirkku tuli ruokinnalle ja sulattelemaan läheiseen mäntyyn,


pikkusirkku

Myllykalliolta menimme etsimään rautiaista Länsiulapanniemeen. Rautiainen löytyi hetken odottelun jälkeen ja samoin talvehtiva punarinta. 

Larusta suuntasimme Tokioinrantaan. Tokoinrannassa on talvehtinut silkkiuikku sinisorsien seassa. Hetken sitä etsittyämme löysimme seasta myös mm. harmaasorsan, tukkasotkan, tavin ja kanadanhanhia. Viikissä kävimme vielä pyörähtämässä. Vanhalla puhdistamolla oli tavi ja kuvapinnoihin tallentui kanahaukka.  Niin sammui valot ja suuntasimme kotiin. Kuvasaldo 24.

silkkiuikku

Su 7.1. Lähdimme Mikan kanssa lähiretkelle Vihdin Selkiin. Siellä onkoko talven ollut hyvin koppanokkia siemeniä syömässä. Aamu aloitettiin Metsäläntieltä , missä on iso puimaton rypsipelto. Täältä löytyi vuorihemppo isosta tikli/urpiaisparvesta. 


Vuorihemppo, tikli ja urpiainen

Metsäläntieltä siirryttiin Hakalantielle. Tällä puolella on iso riistapelto ja paljon keltasirkkuja, joiden seasta voisi löytyä mitä vain. Nyt kameran eteen löytyi pulmunen ja tunturikiuru. Yllättävää oli se kuinka paljon napakassa pakkasessa lumihangen pinta väreilee. Skarppeja kuvia ei syntynyt. Kuvasaldo 31.


pulmunen

tunturikiuru

Seuraava lintutykitys oli la 13.1. kun mentiin Mikan kanssa kantahämeen talviralliin. Valosen Arttu oli joukkueemme johtaja ja Perttu oli 4. jäsen. Kamera jäi taas kotiin johtuen pinnarallin kiihkeästä vauhdista. Tultiin kisassa toiseksi 35 lajin turvin. Voittajilla 39. Meidän parhaina lajeina oli löytämämme lapinpöllö Lopelta, turkinkyyhky Janakkalasta, pikkutikka riihimäeltä, koskikara Janakkalasta ja tundraurpiainen Riihimäen sammalistosta. Pahimmat puutteet olivat nuotitetut sarvipöllö, varpuspöllö, teeri, pyy ja valkoselkätikka... 

Seuraavan kerran ulkoilutin kameraa ma 15.1. Työpäivä oli lyhyt, joten kävin kuvaamassa Helsingin kohteita töiden jälkeen.  Helsingin Mustapurolla on jälleen talvehtinut ainakin 2 kuningaskalastajaa. toinen niistä sattui eteeni hetken etsimisen jälkeen. 

kuningaskalastaja

Myllypurosta siirryin VKL:n lammassaareen. Viitatiainen oli löydettävissä, mutta varpushaukka pörräsi alueella ja kaikki linnut kyyhöttivät paikallaan oksistossa. Niin teki myös viitatintti. Sarvipöllö nukkui päiväunia tutussa isossa kuusessa. kuvasaldo 35.


viitatiainen 

sarvipöllö

Ti 16.1. oli jälleen hiljainen työpäivä. Aamuksi olin ajellut Porvooseen, joten iltapäivällä kävin siellä kuvaamassa pari lajia. Keskustan Pappilanmäellä on joka vuosi nokkavarpusia, niin nytkin. 


nokkavarpunen

Keskustan alueelta siirryin Kilpilahden puolelle. Siellä on hyvä sulana pysyvä olja josta jänkäkurppa on ottanut talvireviirin itselleen. Pakkasta oli melko reilusti, joten monet linnut ovat näillä keleillä kovilla. Tämäkin jänkis oli aivan kuurassa selkäpuolelta. 


Jänkäkurppa

Iltapäivällä ajelin yrittämään Helsingin länsi-Herttoniemessä ollutta pähkinänakkelia. Eipä tullut nyt ruokinnalle, mutta kuvailin kaikkea muuta. Tavallinen varpunen on kaunis lintu. 


koiras varpunen


Lopuksi ehdin vielä hyvin ajamaan Munkkiniemen kartanon puistoon kuvaamaan talvehtivaa hiiripöllöä. Kuvasaldo nyt 41. 


hiiripöllö

Seuraavan kerran käytiin retkellä Jandan kanssa la 20.1. Tällä kertaa pysyttiin Vantaan puolella. Hakunilassa Ojangon ruokinnalla on nähty valkoselkätikkapari. Sinne käytiin kävelemässä. Koiras vaseti tuli hetkeksi ruokinnan lähelle. 

koiras valkoselkätikka

Hakunilan kartanon liepeillä on ollut pähkinänakkeli ruokinnoilla. nyt näimme sen puiston puissa. 


pähkinänakkeli

Iltapäivän viimeisillä valoilla kävimme vielä kuvaamassa koskikaran Vantaankoskella. Tämä yksilö tykkäsi uida joessa todella paljon. Nakkelia emme nähneet uimassa.


koskikara

Su 21.1. lähdettiin Jandan kanssa Helsinkiin retkelle. VKL:n alue on aina kiinnostava, ja tänäkin vuonna siellä on ollut paljon lintuja talvehtimassa ruokinnoilla. Ensin käveltiin vanhalta puhdistamolta Keinumäen ruokinnoille. Siellä on nähty päivittäin mm. pyrstötiaisia. 

pyrstötiainen

Seuraavaksi siirryimme Pornaistenniemeen. Parkkipaikalla käppäili varis. Janda komensi kuvaamaan sitä. Komea lintu on tämäkin. =)


varis

Parkkipaikalta me käppäilimme Lammassaareen hakemaan Jandalle vuodaria viitatiaisesta. Nyt tämä oli paljon paremmin esillä. kuvasaldo nyt tasan 50.


viitatiainen

Seuraavan kerran pöllöiltiin Helsingin alueella Mikan ja Teijon kanssa La 27.1. Aamu aloitettiin Selkin carduelisparven seurannassa. Kuvan sain mm. ampuhaukasta, varpushaukasta ja harmaapäätikasta. Vihdistä ajelimme Helsinkiin VKL:n Pornaistenniemeen. Siellä oli nukkumassa helmipöllö.



helmipöllö

Seuraavaksi saimme tiedon että Helsingin Tuomarinkylässä on huuhkaja. Sinne seuraavaksi. Hetken etsittyämme varisten raakkunan suunnasta pöllö näkyi istumassa ison kuusen oksalla. Eipä tämä kauaa paikallaan pysynyt kun agressiiviset varikset ja närhet riekkuivat sen ympärillä koko ajan. 

huuhkaja

Kotimatkalla kävimme vielä katsomassa Espoon Träskendan puistossa siellä välillä nähtyä lehtopöllöä. Nyt pöllö nukkui päivehtimiskolossaan. Kuva kaukaa jottei tarvitse häiritä pöllöä. Ei pöllömpi päivä. Kuvasaldo nyt 59.

lehtopöllö

Tammikuun viimeinen linturetki tehtiin Mikan ja Teijon kanssa Su 28.1. Tällä kertaa suunnattiin aamuksi Hankoon. Kuvavuodareita kertyi useita, mutta mitään erikoista emme nähneet. Laulujoutsenia, merikotkia, alleja, isokoskeloita. Parhaana hangonkylän turkinkyyhky ja tammisaaren viiksitimali.


turkinkyyhky

Lohjalla poikkesimme Ristenin hakkiruokinnalla hakemassa pähkinähakista kuvavuodarin. Täällä saimme kuulla että Kirkkonummen Veikkolassa on nähty jälleen kesy metso. Sinne suuntasimme vielä päivän päätteeksi. Metsopinnan jälkeen kävimme Veikkolassa pizzalla. Kuvasaldo nyt 68.

pähkinähakki


metso

Seuraavaksi vuorossa vähemmän helteinen helmikuu...

lauantai 8. kesäkuuta 2024

 Kevätviikko Kreetalla


Tämän vuoden huhtikuussa minun oli tarkoitus vetää jälleen Kreetan maun linturetki läntiselle Kreetalle. Osanottajia oli ilmoittautunut vain 2 joten matka peruttiin. Nämä 2 olivat jo ostaneet lentoliput joita he eivät halunneet peruuttaa, joten he olivat menossa sareelle joka tapauksessa. Minun tilanne oli sama ja olin menossa sinne myös. Koska tilaa oli, niin ostin lentoliput myös pojalleni  Joonatanille (Jonelle). Retu oli ollut saarella jo muutaman päivän ennen meitä. 

Sovittiin , että vedän heille ja muutamalle muulle 3 retkipäivää ja loppuina päivinä touhutaan omia. 

Matkaan lähdettiin Joonatanin kanssa la 13.4. lento oli vasta illalla joten perilla House Kastrissa oltiin vasta tasan puolilta öin. Pieni iltapala ja nukkumaan. 




Su aamulla 14.4. herättiin klo 5. Aamupala huoneessa ja ensimmäinen retkipäivä oltaisiin Retun autolla liikenteessä. Kohteemme oli saaren lounaisin kolkka Elafonisin uimaranta. Perille ajettiin mutkittelevia teitä pitkin. Perillä oltiin aamupäivällä ja maastouduttiin välittömästi. Uimaranta sijaitsee mantereen ja Elafonisi nimisen saaren välissä. Saarelle pääsee kahlaamalla, vettä oli nyt hieman yli polven. 


elafonisin uimarantaa



Heti saareen päästyämme ohitsemme pyyhälsi pieni ruskohaikaraparvi joka oli juuri tullut mereltä afrikasta. Niemi on hyvä johtolinja muuttolinnuille jotka ylittävät libyanmeren tältä kohtaa. 

ruskohaikaroita muutolla

Heti ensimmäisessä pusikossa näin liikkuvan pikkulintuja. Hetken niitä ihmeteltyäni näin  3 idänrusokerttua. Näitä näimme vielä kolme lisääkin. Olivat myös tulleet juuri meren yli. 

idänrusokerttu koiras

Tämän jälkeen näin rannasa västäräkin jolla oli tavallista tummempi selkä. en ole ihan varma saako tästä puhdasta englanninvästäräkkiä, mutta ainakin sellaisen geenejä on joukossa.

englanninvästäräkin tyyppinen värimuoto



Aurinko porotti jo todella kuumasti ja Retu alkoikin voimaan huonosti heti alkumatkasta. Hänen oli pakko kääntyä takaisin autolle. Me jatkettiin vielä pikku lenkki saarella Jonen kansssa. Punapäälepinkäisiä muutama, idänrusokerttuja putosi muutolta ja pari pensastaskua nähtiin. 

Niin mekin palattiin autolle ja mentiin oluelle ja lounaalle lähiravintolaan nimeltä Kalomirakis Tavern. Paikallinen salaatti ja kylmä olut maistui todella hyvältä. 

Retu ja paikallinen olut



Paluumatka kierrettiin länsirannan kautta ja se osoittautuikin melko pitäksi tietöiden takia. Matkalla emme ihmeellisiä lintuhavaintoja tehneet, ihailimme lähinnä maisemia. Illalla olimme takaisin majatalolla hyvissä ajoin. Pienen huilin ja suihkun jälkeen suuntasimme illallisellä Agioklimaan. 

Illalla jälleen kyläpöllöset piippailivat. Nyt uni maistui. 

Ma aamuna 15.4. herätys klo 6 ja aamupalan jälkeen ensimmäiselle yhteisretkelle. Retu jäi retkeltä pois kun oli edelleen huono olo. Asiakkaiden 1. toive oli päästä Agia järvelle sekä länteen Falassarnan  ja Kalivianin alueille. Sinne siis suunnattiin.

Aamu aloitettiin yhdessä Agia  järvellä. Lintuja lauloi paljon. Äänekkäimmät olivat mustapääkertut, silkkikerttuset ja peukaloiset. Järveltä löydettiin mm. jalohaikara, yöhaikaroita muutama ja ruskohaikara. Alppikiitäjiä saapui muutama järven pintaan hyönteisjahtiin. Samoin 2 ruostepääskyä. Kuhankeittäjä ja käenpiika lauloivat. Tästä siirryimme aamukahville ja jatkoimme kohti Falassarnaa.

Falassarnassa oli mm. sinirastaita, töyhtökiuruja, punapäälepinkäisiä ja kyläpöllönen. Kalivianin kylässä käytiin lounaalla ja sen jälkeen kompattiin hieman  niittyjä ja pusikoita Balosin uuden parkkipaikan kupeessa. Joitakin retkellle uusia lajeja kirjattiin mm. tämä naaras sepelsiepppo joka ei antanut itseään juuri kuvata. 



Sepelsieppo naaras

Paluumatkalla kävimme vielä Tavronitiksen jokisuulla. Paikalla oli pari pikkusirriä ja läheinen niitty jälleen kuhisi lintuja. oli mm. lyhytvarvaskiuruja, lapinkirvisiä, keltavästäräkkejä ainakin kolmea eri alalajia, pensastaskuja, harjalintu, kottaraisia, kivitaskuja kovassa lämpöväreilyssä. 

Tavronitis jokisuun pikkusirri. 

Tavronitis joella oli yksi talvipukuinen lapinsirri josta en ehtinyt kuvaa nappaamaan. Iltapäivällä oltiin kämpillä ja ehdittiin hetki huilia ennen Agiokliman illallista. 

Ti 16.4. jälleen herätys klo 6 ja aamupalalle. Aamiaisen jälkeen jälleen Agia järvelle. Nyt järveltä löytyi mm 2 rääkkähaikaraa, pikkuhuitti, rytikerttunen ja rastaskerttunen. 

Tästä jatkoimme kohti Omaloksen vuoriylänköä. Ylängöllä lauloi mm kangaskiuruja, pensassirkku, punapäälepinkäisiä ja kirjotaskuja. Taivaalta löysimme mm kalliopääskyjä, maakotkan hanhikorppikotkia useita ja Samariarotkon suulla ylitsemme lipui +-  partakorppikotka. Aina niin  mukava laji nähdä!

nuori kulunut partakorppikotka

Niittyä komppailimme lounaan jälkeen melko paljon, mutta jostain syystä lintuja oli todella vähän. Nummikirvinen ja närhi jäivät iltapäivän ainoiksi uusiksi lajeiksi. 

nummikirvinen Omalos 

Iltapäivän lopuksi ajelimme takaisin kämpille ja jälleen suihku ja valmistautuminen illalliselle. Nyt käytiin Avrofilitonissa syömässä. Täydellä vatsalla käppäiltiin jälleen kämpille iltapuhteille ja nukkumaan. 

Kolmas retkipäivä ke 17.4. herätys klo 6 ja aamupalalle. Aamiaisen jälkeen suuntasimme jälleen ensimmäisenä Agia-järvelle. Nyt ei mitään uusia lajeja saatu kirjoihin, mutta aina siellä kannattaa vierailla. 

Järveltä suuntasimme Tavronitiksen jokisuulle ja lähiniityille. matkalla katselimme läheltä n.90 kattohaikaran muuttoparvea. Niityllä vilisi samoja lintuja , mutta nyt ei ollut vielä väreilyä. Feldegg keltavästäräkkejä sai ihailla hienossa valossa. Löytyi seasta myös tavallinen västäräkki. Jokisuulla samat pikkusirrit edelleen. 

Seuraavaksi pysähdyimme Tavronitis joelle sillan alle. Joen varresta löysin komean koiras pikkuhaikaran

pikkuhaikara koiras

Joella oli mukavasti lintuja. Yöhaikarat, rääkkähaikarat ja ruskohaikara lähti edestämme. Ruostepääskyt keräsivät mutaa nokkiinsa rakennellessaa pesää sillan alle. Rastaskerttunen ja turturikyyhky lauloi.



ruostepääsky pesänrakennus puuhissa

yöhaikarat katselivat meitä etäämmältä


Tästä suuntasimme kohti Hanian kaatopaikkaa. Siellä oli odotettua vähemman lokkeja. Ilmeisesti pääosa lokeista on pesimäpuuhissa reviireillä. Silti etelänharmaalokkeja vajaa 1000. 2 kattohaikaraa lokkien seassa ja parhaana mustapyrstökuiri. 

dokkarikuva mustapyrstökuirista

Kaatopaikalta suuntasimme Lake maheridalle. lampi oli lähes tyhjä linnuista. Tästä suuntasimme Flora and fauna preservation park luonnonpuistoon. Lintuja ei valtavasti ollut, perus pesimälinnustoa. kirjotaskuja, pensastaskuja töyhtökiuruja.. Polun ylitti komea vihersisilisko

vihersisilisko (Lacerta viridis)

Välipalalla kävimme vielä läheisessä pöllökahvilassa. Söin paikallisen salaatin ja juomaksi kylmä olut. 





 Tästä kämpille hieman rentoutumaan  ja valmistautumaan illalliselle läheiseen Quizz ravintolaan. Tämä oli tuon ravintolan kauden avajaispäivä ja pöydät piti varata hyvissä ajoin etukäteen. Jättikatkat ja lammas oli aivan taivaallisen hyviä! Plataniaksen paras ravintola.  Retu lähtee illalla kotia kohti ja me jäädään Jonen kanssa vielä muutanaksi päiväksi touhuamaan omiamme. Illalla kävin hakemassa kylältä vuokra-auton muutamaksi päiväksi. 

To 18.4. nukuttiin Jonen kanssa tuntia pidempään. Tänään lähdettiin Jonen harrastuksen boulderoinnin pariin. Haniassa kävimme hieman shoppailemassa ja katsoimme Hanian jokisuun. Pikkusirri oli kuvauksellisesti paikalla.

pikkusirrin kolme kuvaa

pikkusirri Hania



Tästä suuntasimme läheiselle merkatulle kiipeilypaikalle. Lähes kaikki merkityt reitit oli köysikiipeilijöille ja ne mitä oli boulderointiin , oli liian vaarallisia ilman hyvää patjaa. No muutama kivi ja kallio kiipeiltiin, minä kuvasin hiirihaukkoja. 

kiipeilyseinää ja Hania taustalla




Hiirihaukka


ritariperhonen ohdakkeella

Seuraavaksi suuntasimme Kourna järvelle. Järvellä oli muutama alppikiitäjä ja 5 pikku-uikkua.  Rannassa söimme maukkaan lounaan ja sen jälkeen kävelimme järven vastakkaiselle puolelle jonne oli merkitty iso kivi boulderoitavaksi. Jone pääsi kiven päälle monesta kohtaa, mutta jotkut kohdat olivat liian vaikeita. Hauska harrastus. 


boulderointikivi

Kournas järvi

keväistä polkua järven ympäri



Lompsimme takaisin autolle ja ajoimme Georgiopolin kosteikon kautta kämpille. Kosteikolla ei ollut mitään uutta, pikku-uikkuja, lieju- ja nokikanoja. 

Illallisella kävimme Jonen kanssa Canadalaisessa La Plaza Pizza pizzeriassa Geranin kylässä. Erittäin hyvä pizzeria. Pizza oli iso ja otimme molemmat dogibägiin puolikkaat mukaan. Illalla kämpillä suihkun kautta nukkumaan.

Pe 18.4. oli rotkopäivä Kimin ja Railan kanssa. Kohteena oli Sirikarin rotko. Tämä on yksi helpoimpia rotkoja länsikreetalla ja kävelyaika alaspäin on n. 2,5h ja matkaa n. 4,5km. 

Rotkon jyrkänteillä pesii mm hanhikorppikotkia ja vuorikotkia. 

hanhikorppikotka pariskunta pesällä

Vuorikotka


Rotkon jälkeen kävimme syömässä Kissamoksen satamassa kalaravintolassa. Tsengas Fish Tavern. Olipa jälleen hyvää ruokaa ja mielenkiintoinen paikallinen Lyra olut. Tästä kämpille hyvissä ajoin. Illalla yritin vielä kuvata kyläpöllöstä otsalampun valossa, mutta eihän siitä mitään tullut. Ensi kerralla kunnon fikkari mukaan.

La 19.4. herätys klo 6 ja aamupala Jonen kanssa. Nyt suuntasimme seeren poikki eteläpuolelle. Ensin kävimme kävelyllä tuulisella Fragkokastellon rannalla. 

vuokra-automme

Fragkokastellon linnake



Merellä liiteli välimerenliitäjiä, rannalla oli yksi tundrakurmitsa ja merellä meni kuovi länteen. Eksoottisissa maisemissa tavallinen kuovi.

tundrakurmitsa

kuovi 

Tästä ajeltiin itään tihrustaen viljelyksiä , muta mitään emme löytäneet. Parhaana yli lentävä muuttohaukka. Täältä ajoimme Chora Sfakioniin lounaalle. 

Murkina vatsassa suuntasimme yhdelle Boulderointipaikalle lähellä Paralia Filaki naturisti uimarantaa.




 Täältä löytyi pienen kävelymatkan päästä muutama merkitty kiipeilyseinä. Seinän alla oli pehmeää hiekkaa , joten putoaminen muutamasta metristä ei pelottanut niin paljoa. Harmiksi kiipeilyseinän kolot olivat viiltävän teräviä ja Jone halkaisi sormenpäänsä, joten jouduimme lopettamaan kiipeilyn. Muutama reitti silti suoritettu. 

Jone kiipeilee

Rantaa läheltä

ja kaukaa



Tästä ajelimme kohti Aradenan rotkon siltaa. Käppäilimme hetken kylän raunioilla, mutta eipä ihmeitä löytynyt. Ensimmäinen kuvauksellinen punapäälepinkäinen ja taivaalla liiteleviä hanhikorppikotkia.


punapäälepinkäinen

hanhikorppikotka


Tästä lähdimmekin pikkuhiljaa Plataniasta kohti. Kämpillä olimme illalla ja jälleen suihkun kautta viimeiselle illalliselle Agoklima ravintolaan. 

House Kastrin uima-allas



Su 20.4. viimeinen aamuherätys tällä reissulla. Lentomme lähtee kohti Suomea 13:00 joten hetkeksi ehtii vielä retkelle. Aamun tunneiksi suuntasin Hanian lounais puolelle, Stalos kylän eteläpuolelle, missä on aikaisemmin nähty mustakurkkukerttuja. Reilun tunnin komppaamisen, kuuntelun ja atrapoinnin jälkeen kuulin laulua viereisestä oliivilehdosta. Kävelin lähemmäs ja näin ohilentävänä yhden linnun ja kuulin sen kutsuääniä. Kaivattu WP-pinna. Lehdossa lauloi myös vaaleakultarinta.   Tästä ajoin vielä  Tavronitis joelle. Joella oli kuvaksellinen rääkkähaikara. 


rääkkähaikara Tavronitis river

Niin oli aika käytetty. Suuntasin kämpille, missä laitoimme kamat kasaan ja ajelimme Hanian lentokentälle kotimatkalle. Auton sain palauttaa sinne.  Vantaalla olimme n. klo 17 ja kotona joskus 19 maissa. Janda tuli jälleen minua noutamaan.

Kreeta on aina hieno ja yllätyksellinen lintukohde. Ihan kivoja lajeja jälleen tälläkin reissulla nähtiin. Kreikanpinnoja sain 6 uutta, nyt saldo 232. Yhden Wp-pinnan ja kreetanpinnoja 7, saldo 160.

Saapa nähdä milloin seuraavaksi pääsee Kreetalle linturetkelle. Syksyn retki peruttiin juuri kun ei ollut yhtään ilmoittautunutta. Jos sinua kiinnostaisi lähteä maukkaalle linturetkelle Kreetalle, ole rohkeasti yhteydessä niin järjestetään sellainen. kode.koistinen@hotmail.com tai kreetanmaku.fi. 6 henkilöä kun saadaan kasaan niin matkan voi toteuttaa. 

Kiitos seurasta Raila ja Kim, sekä innokkaat retkeilijät Tiila, Pirjo, Reijo ja Maarit. Jonelle iso hali kun lähdit iskän mukaan.