Syksy toi megan Suomeen

Koska työrintamalla on hieman hiljaisempaa tällä hetkellä, on nyt hyvää aikaa päivittää blogi loppuvuoden kohokohdista. 

Syyskuun ensimmäiset päivät olimme vielä lapin reissussa Jandan kanssa. Sieltä sain hyvän nipun kk-pinnoja. Riekko, hiiripöllö, kuukkeli, lapintiainen ja kiiruna. 

Heti kotiuduttuamme, kävin töiden jälkeen ma 4.9.  bongaamassa karikukon helsingistä Kaivopuistosta syyskuunpinnaksi. Lintu oli ruokailemassa nurmikolla kalalokkien seassa. 

Ti 5.9. Löytyi Porvoon Kilpilahden työmaalta keskeltä sorakenttää vesilammikon reunalta 1kv pikkutylli ruokailemassa 5 tyllin seurassa. Mukava sponde. Iltapäivällä käytiin Jonin kanssa vielä hyvin mielenkiintoisella Niinijärvellä Loviisassa. Järvi lasketaan syksyllä kuivaksi ja jäljelle jää vain iso lietealue. Lietteellä vilistää paljon kahlaajia vielä näin syyskuukin puolella. Nyt kahlaajien seasta löytyi jänkäsirriäinen kk-pinnaksi.

To 7.9. käytiin Mikan kanssa bongaamassa Salosta Aneriojärveltä avosetti kk-pinnaksi. Tiedä häntä onko sama lintu joka ruokaili 16.8. Salossa jätevedenpuhdistamon lammikossa. Tämä käytiin silloin katsomassa Jandan kanssa. Sain siitä elokuunpinnan ja Janda sai eliksen. 

Avosetti Salo 

Aneriojärvellä oli myös 2 ristisorsaa ruokailemassa monenkirjavan sorsajoukon lomassa. 

Pe 8.9. lähdettiin Mikan kanssa asuntoautoretkelle kohti itää. Ajatuksissa kiilsi heinäkurppa Virolahtipinnaksi. Kuitenkin tätä ennen meitä kiinnosti saada syyskuunpinnaksi peltopyy Orimattilan/ Pukkilan alueelta. Illalla haravoitiin Orimattilan puoleisia peltoja, ilman tulosta. Yöksi ajoimme Pukkilan puolelle Kanteleen alueelle. Auto parkkeerattiin pellon reunaan ja yöllä kävimme vielä komppaamassa peltoja lämpökameran voimin. Löytyi vastasyntynyt rusakon poikanen joka ei tajunnut lähteä karkuun.. ei peltopyytä. Eipä muuta kuin nukkumaan jotta aamulla jaksaa komppailla peltoja. 

La 9.9. herättiin Kanteleen Popedan pelloilta. Aamupala hetulaan ja maastoon. Komppailtiin peltoja melko isolta alueelta , mutta peltopyytä emme löytäneet. Lapinkirvisiä 9, pikkulepinkäinen, taivaanvuohi ja heinäkurppa olivat parhaat. 

Mielenkiitoinen tapahtuma oli , kun kolme metsästäjää soutivat Kanteleenjärven keskelle haulikot tanassa. Keskipenkillä istui valtava lihavuori ja soutuveneen reuna oli n. 5 cm vedenpinnasta. Sanoin Mikalle että tuossa ei hyvin käy. Eipä aikaakaan kun kuultiin hälyytysajoneuvon sireenin ääniä. Tilannehuone kertoi kolmen joutuneen vedenvaraan ja pelastuslaitos kävi noukkimassa äijät vedestä.

Tästä ajoimme vielä Orimattilan puolelle etsimään peltopyitä, mutta edelleen ilman tulosta. Staijailimme hetken Kurunkulmassa. 1kv arosuohaukka ilahdutti meitä. Ei peltopyytä tällä kertaa. 

Jatkoimme matkaamme Virolahdelle. Pysähdyimme Haminassa Lupinlahden tornille katsomaan jalohaikaroita, niitä oli 4. Komppailimme paljon peltoja Virolahden puolella. Harjun hovin peltoja, Klamilan peltoja, Ala-pihlajan peltoja, mutta ei heinäkurppaa. Illalla ajoimme lintulahdelle parkkiin. Vilkkilän vanha majoitusrakennus aina vain ränsistyy venäläisten omistuksessa. Rajavartiolaitoksen miehet kävivät meitä moikkaamassa. Etsivät salametsästäjiä. Toivottivat hyvää retkeä. 

Vilkkilän turalla näkyi 5 jalohaikaraa, Luhtakana äänteli ja haarapääskyjä oli valtavasti, arvioimme määräksi 600. Iltayöllä kävimme vielä pimeässä komppaamassa läheisellä karjaniityllä, mutta eipä löytynyt kurppia. Iso nautalauma vain ihmetteli meitä. Onneksi eivät lähteneet tekemään lähempää tuttavuutta eivätkä pillastuneet. 

Tästä lompsimme autolle ja iltapalalle. Kyllähän uni maittoi kilometrien komppailun jälkeen. 

Su 10.9. herättiin Lintulahden parkkipaikalla.  Söimme aaiaisen ja ajelimme kellovuoren tornille staijille. Mikaa hirvitti tornin portaat, onhan ne melko huteran näköiset. Vajaan 2 tunnin staijilla näimme mm. 8 kulorastasta, 4 ruskosuohaukkaa ja parhaana 2 pähkinähakkia, joista sain kauan odotetun virolahtipinnan nro 244.

Kellovuorelta suuntasimme komppaamaan Haililan peltoja. Taivaanvuohia löytyi 23, lapinkirvisiä 2, suokukkoja 2 ja 1 ääntelevä luhtakana. Ei edelleenkään heinäkurppaa... Päivällä kävimme vielä staijilla vaalimaan pirunpesänvuorella tyhjän ZSAR kauppakeskuksen pihapiirissä. Varpushaukkaa, tuulihaukkaa, hiirihaukkaa, ruskosuohaukkaa... ei muuta. Söimme lounaan ja lähdimme ajelemaan kotia kohti. 

SITTEN! MEGA! Olimme Haminan kohdalla kun tiedotukseen kilahti ISOLIITÄJÄ Mänttä-Vilppula, Kolho, ukonselkä. Oltiinpa sitten melko kaukana idässä ja kiimaliiterillä likenteessä. Eipä muuta kuin kaasu pohjaan ja kohti keskisuomea. Matkailuauto kulki kaasupohjassa sen 100-120 km/h. Välillä hieman hirvitti pysyykö laite tiellä..  Perillä oltiin vähän ennen klo 18:00. Lintu näkyi kaukana Kolhonselällä. Venelasteittain kuvaajia kävi kuvaamassa lintua, mutta minulla ei aikataulu antanut siihen mahdollisuutta. Veneisiin oli jonoa ja kotiin oli vielä ehdittävä ja aamulla aikaisin töihin. Hauska dokkarikuva tilanteesta jäi kuitenkin muistoksi.

Isoliitäjä veneen oik. puolella ja kuvaajat lähellä sitä.

Olihan melkoinen bongaus! Eliskahvilla käytiin jossain huoltamolla ja kotona olitiin myöhään illalla. 

Ma 11.9. oli aikainen herätys töihin. Oli oltava Haminassa jo klo 7. Mittaustöiden jälkeen jäi aikaa komppailla Haminan Tervasaaren rantalepikkoa. Paikalla vielä mukavasti hysyjä. Mm. 2 peukaloista, 2 sinirintaa, 2 hernekerttua, pensaskerttu, lehtokerttu ja mustapääkerttu. 

Iltapäivällä olin kotona ennen neljää kun Salosta kilahti paikallinen keisarikotka. Nappasin Jandan kyytiin ja ajelimme Halikonlahden parkkiin, missä oli iso joukko bongareita. Lintu istui kaukana vastarannalla puun oksalla ihan hyvin näkyen. Kk-pinna ja Jandalle elis. 

Ti 12.9. illalla töiden jälkeen Ihailtiin pienellä porukalla Vanjärvellä kaunista koiras arosuohaukkaa. 

Vanha koiras arosuohaukka, Vihti Vanjärvi

Ti 19.9. kävin työmatkalla Etsimässä peltopyytä kk-pinnaksi. Pukkilan puolelta Lakehiston pelloilta löysin lämpökameralla 2 peltopyytä melko läheltä tietä. Jes! työvoitto!

Ke 20.9. Olikin sitten siirtyminen Tringan retkioppaan muodossa kohti Utötä. 15 hengen porukka oli reissussa mukana. Seuraavat 4 yötä nukun hotellilla ja sitten siirryn kerholle muutamaksi yöksi. Edellisenä yönä raivosi kova myrsky. Saaressa oli tuuli puuskissa 29 m/s. Onneksemme tuuli oli jo rauhoittunut kun lähdimme ms Utöllä matkaan. Maininkia jonkin verran...

Viimeaikaiset virtaukset ovat olleet lintujen kannalta surkeita, joten tällä kertaa ei ollut odotettavissa kummoisia lintuhavaintoja, ja niinhän siinä kävikin. Ke paras havainto oli itäniityn rannassa ollut tundrakurmitsa.   

To 21.9. jatkui kova eteläinen tuuli. Jokunen sinisuohaukka ja mehiläishaukka uhmasi vastatuulta. Itäniityllä nyt 2 tundrakurmitsaa. Mukavimmat havainnot olivat perhospuolella. Koulun pihalla oli kiertokiitäjä ja Jorman pihalla etelänpäiväkiitäjä. 

Pe 22.9. oli hieman petolintumuuttoa ja parhaat lajit olivat 4 mehiläishaukkaa, 3 sinisuohaukkaa, 32 varpushaukkaa, 8 ampuhaukkaa. Muita mukavia olivat ed. tundrakurmitsa, 8 kangaskiurua, 1 lapinkirvinen, pensaskerttu ja 2 pikkusieppoa. 

La 23.9. Aamulla Tringan porukka lähti saaresta. Kävin heille vilkuttamassa laiturilla. Saareen saapui vanha tuttuni Haikosen Matti ja hänen vaimonsa Sari. 

Edellisyönä oli saareen saapunut jonkin verran lintuja. Pikkusieppoja nyt 4 , lapinkirvisiä 2 ja parhaana löysin Enskärin pohjoisosasta, läheltä laituria 2 pikkusirkkua. Sirkut olivat koko illan hyvin näkyvissä ja kaikki saivat katsella näitä rauhassa. 

Harmikseni olen onnistunut hukkaamaan nipun kuvia muistikortiltani ja juuri nämä kuvat ovat kadonneet jonnekkin bittiavaruuteen. 

Su 24.9. Heräilin hotellihuoneesta. Aamustaijille ennen aamupalaa. Muutolla ei ihmeitä näkynyt kovassa etelätuulessa. Merikihu ja muuttohaukka parhaat. Peippoja muutti mukavasti kohti etelää. Päivän aikana summattiin 5255 muuttavaa peippopa. 

Hotelliaamiaisen jälkeen pikainen huoneen siivous ja kamat kasaan ja fillarilla kohti kerhoa. Seuraavat 3 yötä nukuin Kerholla. Pikkusirkut olivat edelleen paikalla. Saaresta lähti paljon väkeä mantereelle. 

Ma 25.9. Aamupala kerholla ja staijille. Aina vaan jatkuu kova etelänpuoleinen tuuli. Tänään alkoi saareen puskemaan kuusitiaisia. Päivän mittaan niitä ynnättiin yli 300. Pikkusirkut olivat kadonneet. 

Tundrakurmitsoja nyt 4, isosirri ja punakuiri olivat itäniityn rannassa. Päivän aikan nähtiin myös 2 pähkinähakkia, 3 pikkusieppoa, nokkavarpunen, lapinkirvinen ja rytikerttunen Jorman saunalla. Iltapäivällä saareen saapuivat Valosen Arttu, Mika Ja Teijo.

Ti 26.9. nautittiin aamupala porukalla kerholla ja siirryttii aamustaijilille. Kova etelätuuli hankaloittaa edelleen muuttoa. Alleja, haahkoja ja jokunen ruokki meni merellä.  Saaressa edelleen tundrakurmitsat ja punakuiri. Myös 2 hakkia edelleen saaressa. 

Ke 27.9. jälleen aamupalan jälkeen staijille. Tuuli oli hieman hellittännyt. Merellä meni hieman enemmän perus vessuja. yli 3000 allia, pilkkasiipiä ja mustalintuja. Päivällä muutti mm. 87 varpushaukkaa, 10 sinisuohaukkaa, 3 mehiläishaukkaa, 2 ampuhaukkaa. Kuusitiaisten vauhti kiihtyi, nyt laskettiin näitä päivän aikana lähes 1500. Yllättävin havainto oli 21 pähkinähakin parvi joka pyöri ympäri saarta. 3 tundrakurmitsan kanssa oli jälleen isosirri ja 14 suosirriä. 

Iltapäivällä oli aika siivota mökki ja siirtyä kohti laituria. Kotimatka alkoi. Hieman vaisu fiilis jäi tämänkertaisesta Utön reissusta. Peruslajeja näkyi, mutta rariteetit loistivat poissaolollaan. Pikkusirkut olivat parasta antia tällä kertaa. Niistä sain kk-pinnan. 

Kauaa ei ehtinyt töitä tehdä kun oli jälleen lähdettävä reissuun. Pe 29.9. siirryttiin Aplan syysretkelle Kristiinankaupunkiin. Liikkeelle lähdettiin aikaisin aamulla Mikan kanssa Teijon ja Päivin kyydillä.

Menomatkalla käytiin  hakemassa kirjokerttu syyskuunpinnaksi Tampereen Iidesjärveltä. Lintu löytyi melko pian lämpökameran voimin lähi pusikoista tornista katsottuna. Merikarvian Lankoskelta etsittiin virtavästäräkki mikalle päivänpinnaksi. 

Perillä Kristiinankaupungin Jonnsborgissa olimme hyvissä ajoin ennen päivällistä ja iltasaunaa. Myös Janda saapui paikalle suoraan firman juhlista. Koko 14 hengen Aplaporukka oli kasassa. 

Aamulla herätys aamupalalle kurjassa säässä. Aamiaisen jälkeen odoteltiin tunti sateen lakkaamista. Pian sade hellitti ja päästiin 1. päivän saariretkelle Trutklobbarnalle. Saaressa oltiin n. 9-12. Jalohaikaroita nähtiin 12. Sinisuohaukkoja muutti 10. 8 ruokkia liikkui merellä.  Tundrakurmitsoja saaressa oli 5, suosirrejä 49 ja 1 pähkinähakki 

Sinisuohaukka koiras 

Iltapäivän puolella siirryimme Domarkobbanin saarelle. Siellä olimme klo 14-17. Saaren parhaimmistoa edusti kahlaajat joita laskimme seuraavasti. Tundrakurmitsa 3, tylli 28, punakuiri 2 , isosirri 2, suosirri 215, mustaviklo 1, valkoviklo 1 ja taivaanvuohi1. 

Tylli talvipuvussa.

Saaresta poistuttuamme kävimme vielä pyörähtämässä Lillsundin pelloilla. Mainita voisi 23 lyhytnokkahanhen parven. Täältä siirryimme takaisin Jonnsborgin majoitukseen päivälliselle ja iltasaunaan. Jonka jälkeen nukkumaan. 

Su 1.10. Jälleen aikainen herätys ja klo 5 aamiaiselle. Tämän päivän saarikohde on Stånggrund. Saaressa oltiin klo 7:45-13:00.  Päivästä kehkeytyi hieno muuttopäivä. Upeita kurkiparvia suuntasi etelään 140 ja muuttavien kurkin määrä oli 12 510! Sinisuohaukkoja meni niin ikään hienosti 19. Muita petoja muutti: 1 ampuhaukka, 1 muuttohaukka, 1 nuolihaukka, 1 tuulihaukka, 1 ruskosuohaukka 1 hiirihaukka, 3 kanahaukkaa  ja 41 varpushaukkaa. Sepelkyyhkyjä muutti 1360 haarapääskyjäkin vielä 8, kottaraisia 210, ja tilhiä lähes 100. Rariteetit jä tälläkin kertaa näkemättä. 

Suosirrejä

Iltapäivällä vielä kämpille. Maittava päivällinen, mökin siivous ja kotia kohti. 

Ti 3.10. kävin Loviisassa töissä. Samalla pyörähdin Haravankylän lintutornin kautta. Tulvapellolla oli vielä 30 töyhtöhyyppää, 6 suokukkoa, 4 suosirriä ja 1 liro josta sain kk-pinnan.

Ke 4.10. kävin etsimässä Maarin tornilta metsävikloa kk-pinnaksi, mutta en sitä löytänyt. 

To 5.10. kävin hakemassa Helsingin Töölönlahdelta törmäpääskystä kk- pinnan ja samalla kävin katsomassa jalkavammaista meriharakkaa kk-pinnaksi Eteläsatamasta. 

Pe 6.10. ajeltiin Mikan ja Teijon kanssa Turun suuntaan. Myös Damskin Timo ja Minna olivat mukana. Salossa Halikonlahdella oli 10 lyhytnokkahanhea, turkinkyyhkyjä 12, 1 suosirri ja lapasotka paikallisena. 

Paimion puhdistamolla oli 18 peltopyyn parvi, petoja hieman liikkeellä: kanahaukkoja, varpushaukkoja, hiirihaukkoja, piekanoja, ja muuttohaukka. Luhtakana äännähti lammikoissa. 

Turun Patterihaassa katselimme pirteää töyhtökiurua. 

Töyhtökiuru Turku

Tästä siirryimme Kaarinan littoistenjärvelle hakemaan kk-pinnaksi pikkutyllin.  

Pikkutylli kovassa vastavalossa

pikkutylli ja kuvajainen

Kotiin ajelimme illaksi tyytyväisenä onnistuneeseen bongauspäivään. 

La 7.10. ajeltiin Mikan kanssa Huittisiin etsimään tiibetinhanhea kk-pinnaksi. Pitkän etsimisen jälkeen lintu löytyi Karhiniemen pelloilta hanhilössistä.

tiibetinhanhi Huittinen

Su 8.10 käytiin Mikan kanssa komppaamassa Vihdin Oinasjoen peltoja. taivaanvuohia löytyi 3 ja jänkäkurppia 2. 

Pe 13.10 ajelin töiden jälkeen Kärkölään Valkjärvelle bongaaman siellä nähtyä lapintiiraa. Hetken sitä joutui etsimään kunnes löytyi kk-pinnaksi. Järvellä oli vielä 8 silkkiuikkua, iso lössi valkoposkihanhia jaita pöllyytti ilmaan kanahaukka ja muuttohaukka.

La 14.10 ajeltiin Jandan kanssa Ämmässuolle kirkkonummen puolelle etsimään siellä nähtyä haarahaukkaa. Melkoisen hakemisen ja apuvoimien avun jälkeen näimme haukan istumassa kuusen oksalla kaatopaikan länsireunalla , kunnes se lähti kohti etelää. Kk-pinna paukahti. Kiitos Hytpe ja Tuosa avusta! Myös mustaleppälintu pomppi kaatopaikan puolella. 

Su 15.10. käytiin Jandan kanssa Helsingin VKL retkellä. Liejukana nähtiin ent. puhdistamolla, Uivelo, punakuiri ja viiksitimali Lammassaaren pitkoksilla. 

Pe 20.10. kävin komppaamassa ja etsimässä jänkäkurppaa Vantaan Hanabölen pelloilta. Ei löytynyt kuin 8 taivaanvuohta, pulmunen, 3 niitykirvistä ja 10 töyhtöhyypän parvi. 

Loppu lokakuu menikin sitten työn merkeissä, joten seuraavaksi hyppäämme marraskuun puolelle.

Ke iltana 1.11. tuli tieto että Helsingistä oli löytynyt kirjokerttu. Itse pääsin sinne paikalle vasta to 2.11. Lintu ruokaili Ritarinpuiston koristeomenapuussa. kk-pinna tästä.

1 kv kirjokerttu Helsinki 

To 2.11. tuli tiedotukseen tieto Ivalosta. Ruostesiipirastas. Töiden takia pääsin lähtemään sinne vasta pe iltana, joten porukka kasaan ja kohti pohjoista. Pe iltana 3.11. hyppäsimme yöjunaan Mikan, Pikkaraisen Aleksanterin ja Salon Markun kanssa. Auto junaan Pasilassa klo 18 ja asemalle odottelemaan junan lähtöä. Hyvin siinä ehti pari tuopposta nauttimaan ennen lähtöä.

Junassa nautimme maittavan päivällisen ja siirryimme hytteihin nukkumaan. Aamulla la 4.11. aamupalan jälkeen odottelimme että saavumme Kemijärven asemalle. Auto junasta, sukka syylariin ja kohti kylmää Ivaloa. Jo asemalla ollessamme tuli tieto, että rastasta ei ole näkynyt aamulla. Kova yli -20 asteen pakkanen ilmeisesti kakottanut rastaan.

Apaattisina ajo perille toteamaan , että lintu on kadonnut. Paikalla oli jo useampi tuttu bongari. Kiertelimme läheisiä pihoja ja ruokintoja, mutta emme tähteä löytäneet. Melkoinen pettymys! Ainoa pien lohtu oli se kun näimme kuukkelin auton ikkunasta kk-pinnaksi ajaessamme kohti pohjoista.  Ivalosta ajoimme illaksi yöpymään Saariselälle airbnb majoitukseen mukavaan hirsimökkiin , missä saunoimme ja söimme iltapalan. 

Su 5.11. aamulla oli tarkoitus lähteä etsimään kiirunaa kk- pinnaksi Kiilopäältä. Muutaman uuvuttavan tunnin lumikomppaamisen jälkeen oli pakko todeta, että ei kiirunoita ole talvella Kiilopäällä. Niiden on oltava syömässä jotain jossain...

Onneksi sentään riekkoja nähtiin jokunen. Siitä sain myös kk-pinnan.

Riekkoja Saariselällä

Tästä alkoi kotimatka. Edessä olisi ajoa jokunen kilometri. Matkanvarrelta etsimme epätoivoista mustakaularastasta Luostolta, eipä löytynyt.

Matkasimme Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän kautta Helsinkiin ja sieltä kotiin.  Kotona vasta todella myöhään aamuyöstä. Melkoisen rankka ja jotenkin masentava reissu. 

Reissu otti niin voimille henkisesti, että en jaksanut olla kinnostunut ma 6.11. Hangosta löytyneestä vaaleakiitäjästä.. olisi ollut hieno elis..

Seuraavan kerran retkeiltiin Jandan kanssa La 11.11. Kävimme etsimässä tiibetinhanhea Kokemäen suunnalta. Mika oli mennyt edeltä Terhin ja Samin kanssa, mutta vaikka olivat etsineet tuhansien hanhien joukosta, niin eivä olleet löytäneet.

Ajomme Jandan kanssa Kauvatsan pohjoispuolen pelloille , missä hanhi oli eilen nähty. Hanhia lappasi ylitsemme idän suuntaan kadoten matalalla metsän taakse. Sanoin että tuolla on oltava jokin paikka minne hanhet menee. Ajoimme sinne maastokartan avulla ja pian löysimmekin pienen tulvapellon joka kuhisi hanhia ja joutsenia ja kuinka ollakaan , niin tiibetinhanhi oli myös täällä. Kk-pinna.

Viesti tiedotukseen ja soitto Mikan porukalle. Hekin ehtivät näkemään linnun, ennen kun merikotka pölläytti taas kaikki siivilleen, eikä kukaan loppupäivästä hanhea enää löytänyt. 

Tiibetinhanhi erottuu lössistä helposti..

Seuraava retkemme oli Mikan kanssa seuraavana päivänä su 12.11., kun ajelimme Hankoon.  Uddsgatanilta oli edellisenä päivänä löytynyt taigakirvinen ja ruskouunilintu. Lintuaseman poijjaat oli niin ystävällisiä, että päättivät järjestää yhteisbongauksen niemelle. 

Aamulla kokoonnuimme hämärissä polun varteen, missä fuscatus oli nähty. Nyt ei saatu havaintoa. Niinpä siirryimme taigakirvispaikalle. Eipä siitäkään saatu havaintoa ja porukka alkoi hajaantumaan ja suunnitteli kotiin lähtöä. 

Pian Pynnösen Petro soitti minulle, että taigakirvinen oli noussut polulta metsikköön aivan hänen nokan edestä. Äkkiä porukka sinne. Pienen etsimisen jälkeen lintu löytyi ja näkyi pariin otteeseen ihan hienosti.

Tästä siirryimme iloisina takaisin ruskouunilintupaikalle. Aseman pojat komppasivat pusikon ja niin fuscatus tuli puskasta esille tiltaltin kanssa kaikkien nähtäville. Hienoja havaintoja. Hyviä Hangonpinnoja. 

Kotimatkalla päätimme vielä käydä yrittämässä Koverharin kasalta siellä pari päivää sitten nähtyä isokirvistä. Hiekkasen Eino laittoi havainnon piippiin juuri ennen kun saimme auton parkkiin. Odottelimme Aleksanterin ja Terhin porukoita ja menimme kasalle kimpassa. Kasan itäreunalta nousi isokirvinen ja lensi jonnekin entisen tehtaan kentälle. 

Olipa hieno Hankopäivä! Isokirvisestä sain kk-pinnan. Hangossa ollessamme tuli Savonlinnasta punkaharjulta tieto siellä nähdystä suulasta. 

Ma 13.11. oli pakollinen työpäivä, mutta tiedotus kertoi suulan olevan edelleen paikalla.

Ti 14.11.  olimmekin sitten jo matkalla kohti Punkaharjua klo 3:00. Kyydissä oli Teijo ja Aleksanteri. 

Perillä olimme aamun hämärässä klo 7:45. Olimme jo luovuttamassa, kun Hiekkasen Eino blokkasi linnun 8:30 saapumasta pohjoisen suunnalta Puruvedeltä. Näimme suulan hienosti kun se lenteli järvellä, mutta aivan liian kaukana edes dokkarikuvaan. Jes elis nro. 390.

Niinpä siirryimme Enanniemen rantaan siinä toivossa , että suula lentäisi ohitsemme ja niinhän siinä kävi. Ei läheltä, mutta riittävän läheltä jotta sain dokkarikuvan. Hieno tunne! Tästä olen haaveillut jo vuosia.

Suula ohilennolla ja juuri syöksymässä veteen

Suula teki muutaman ohilennon melko kaukaa ja syöksyi järveen jokusen kerran. Viimeinen havainto linnusta oli kun se lähti merikotkaa karkuun kohti pohjoista Puruveden selkää. Tämän jälkeen ei suulaa enää nähty, vaan seuraavan päivän bongarit joutuivat tyytymään hylsyyn.

Seuraavan kk-pinnan kävin bongaamassa Helsingin Lauttasaaresta ke 15.11. töiden jälkeen , kun Lindenin Andy löysi sieltä sitruunavästäräkin joka ensin ilmoitettiin itäisenä keltavästäräkkinä. Pääsin paikalle sopivasti puolilta päivin ja lintu löytyi lähes heti rannasta etsimässä hyönteisiä ravinnoksi.

Nuori 1kv sitruunavästäräkki

Su 19.11. tehtiin Jandan ja Annin kanssa retki Helsingin Lammassaareen. Siellä jo melko pitkään viihtynyt viitatiainen oli ajatuksissamme. Lintu löytyi pienen hapuilun jälkeen lammassaaren eteläpuolen lepikosta. 

Viitatiainen Helsinki Lammassaari

Samana iltapäivänä tuli tieto viikistä Arabianrannan puolelta. Johannes löysi alueelta mustakaularastaan. Olimme Annilla Tikkurilassa , joten kipaisimme vielä Helsinkiin viimeisillä valoilla. Paikalla jo useampi etsijä, mutta lintua ei löytynyt kuin vasta myöhään illalla jolloin olimme jo kotona. 

Seuraavana päivänä ma 20.11. kiirehdin Viikkiin enne töitä. Lintu löytyi Pornaistenniemen puolelta lepikosta läheltä pitkoksia. Muutaman dokkarikuvan sain joissa näkyi pelottavan paljon oranssia pyrstössä ja alaperässä. No RK tekee päätöksensä. 

Koiras mustakaularastas Pornaistenniemi

La 25.11. lähdettiin retkelle Helsinkiin Mikan ja Teijon kanssa. Aamulla suunnattiin Viikin Keinumäkeen ruokinnalle minne mustakaularastas oli tiensä löytänyt. Lintu oli edelleen paikalla ja Mikakin sai kk-pinnan. 

Mustakaularastas Viikki Keinumäki

Viikistä haimme Mikalle vielä päivänpinnaksi mustapääkertun. Silloin tuli sopivasti tieto Lauttasaaresta. Pikkusirkku Lauttasaari Myllykallion ruokinta. Sinne siis suunta. Sirkku löytyi lähes heti ruokinnalta, kk-pinna tästä. Useita tuttuja oli myös paikalla. Jopa niin harvinainen bongari kun Tenovuon Jorma. Olipa mukava nähdä häntäkin

Pikkusirkku Helsinki Lauttasaari.

La 25.11. kävimme vielä ihmettelemässä Mikan, Teijon ja Jandan kanssa Lohjan puolella kun sinne kuntoutukseen tuotu huuhkaja oli tarkoitus päästää vapauteen. Eipä lintu jaksanut lentää, vaan haavitettiin uudestaan ja vietiin takaisin Lohjan Lintutalolle jatkohoitoon. 

Huuhkaja Lohja.

Tässä oli marraskuun retket ja lopuksi vielä joulukuun hulinoihin.

Joulukuun ensimmäinen retki tehtiin Mikan ja Teijon kanssa su 3.12. Lähdettiin keräämään Mikalle talviskabapinnoja tringan alueelle. Metsähanhi Espoosta, viitatiainen ja sarvipöllö viikistä. Myös hiirihaukka, valkoselkätikka, pyrstötiainen, västäräkki  ja mustakaularastas hoitui listalle Viikistä. 

koiras valkoselkätikka

mustakaularastas viihtyy edelleen Viikissä

pyrstötiaiset Viikin Keinumäessä

Viitatiainen Lammassaaressa

tilhi Oulunkylässä.

Oulunkylästä saimme tilhen ja pähkinänakkelin. Lauttasaaresta vielä pikkusirkku, rautiainen ja punarinta. Olihan siinä.. 

Seuraava raju koitos oli ke 6.12. kun piti lähteä IP-pinnaretkelle. Aamu aloitettiin Mikan, Teijon ja Artun kanssa Nousiaisten Akkoistentieltä. Lapinsirkku, uuttukyyhky ja hemppo hoituivat reilun tunnin etsimisellä. Lapinsirkku oli myös kk-pinna. Paikalla oli myös pulmusia.

Seuraavaksi kuittasimme puutelistalta sepelkyyhkyn Salosta. Tästä kiirehdimme Helsingin Lauttasaareen katsomaan edelleen paikalla viihtyvää pikkusirkkua. Soukasta haimme Artulle pikku-uikun ja pajusirkun. Lauttasaaressa oli myös helmipöllö. 

Siinä meidä tämänvuotinen IP-retki. 5 uutta lajia ja saldo nyt 139.

Seuraava pitkä retki oli Aleksanterin ja Jouhkin Vesan kanssa. La 16.12. Silloin  suunnattiin Kemijärvelle. Siellä oli jo jonkin aikaa käynyt aamupalalla ruokinnalla orientalis alalajin idänturturikyyhky. alalaji puuttuu eliksistä, joten kivahan se on lähteä reissuun. Matkaan lähdettiin pe illalla ja aamulla oltiin hyvissä ajoin paikalla. 

Meidät kutsuttiin sisälle lämpimään olohuoneeseen. Tunnin odottelimme valojen saapumista ja pian kyyhky tuli ruokinnalle juuri minuutilleen niin kuin olin veikannut. klo 9:23. 7 minuuttia sitä ihmettelimme kunnes se otti siive alleen ja häipyi. Kuvausvalot ja ikkuna tekivät kuvaamisesta mahdottoman... dokkari silti

Orientalis idänturturikyyhky Kemijärvi

Tästä suuntasimme Sallan alueelle etsimään kuukkelia ja riekkoa kk-pinnaksi. Molemmat löytyivä suht helpolla. Kuukkelin huomasin ajaessa kuusen latvasta ja riekko vastasi atrappiin yhden puron varressa. Jatkoimme matkaa Kuusamoon , missä oli tarkoitus etsiä kuukkelia ja riekkoa jos emme niitä olisi löytäneet. 

Yövyimme mökissä Rukan lähellä. Illalla kävimme Rukalla pizzalla ja mökissä lämmitimme saunan. Mukavaa oli.   No löytyi aamulla 17.12. riekko myös Kuusamosta. Myös tundraurpiainen kuusamon keskustasta kuusamopinnaksi. Riipiseltä muutamat tuliaiset ja kohti kotia. Perillä Helsingissä olin illalla ja kotonakin n.22 maissa.

Ke 20.12. käytiin etsimässä Salonpinnoja Mikan ja Teijon kanssa. Sai punatulkun ja urpiaisen. 

Su 24.12. käytiin hakemassa Mikalle Joulupinnoja Helsingistä. Pikkusirkku edelleen Lauttasaaressa. Tokoinrannassa oli merihanhi, harmaasorsa ja silkkiuikku. Lammassaaressa viitatiainen ja sarvipöllö. Kulosaaressa lehtopöllö a pakilassa nokkavarpunen 

viitatiainen Lammassaari.

Ma 25.12. jatkettiin Mikan jouluteemaa. Lohjan Kirkniemen tornista haimme kuningaskalastajan ja peukaloisen. Lohjalta suuntasimme Vihtiin Selkin Rasinpellolle. Lapinsirkku oli vielä paikalla isossa keltasirkkuparvessa. Parvesta löytyi myös tunturikiuru, joka oli molemmille Vihdinpinna. 

 

Su 31.12. kävimme vielä etsimässä lapinsirkkua Vihdin Selkistä Teijon ja Mikan kanssa. Paikalla oli myös Tuomela, Damskin Timo ja Pikkarainen Oskun kanssa. Ei löytynyt enää lapinsirkkua. Keltasirkkujakin paljon vähemmän. Tunturikiuru edelleen paikalla. Teeriä 24, harmaapäätikka, tundraurpiaisia ja hemppoja. Eipä kannata ekaekaa tulla tänne etsimään lapinsirkkua. 

Tässä oli tämän vuoden bongailut ja linturetket. Eliksiä kertyi 6 + 1 nojatuolipinna, Arohyyppä, siperiantavi, vihermehiläissyöjä, valkoperäsirri, isoliitäjä ja suula sekä orientalis idänturturikyyhky jos se joskus splitataan.  Vuodenpinnoja kertyi 283. Tuplia 2 keltajalkaviklo ja keisarikotka. 

Seuraava päivitys tämän vuoden alun retkistä. Moi.