Syksyinen Georgia 2022 osa 1.

Jos nyt ei kohta kirjoita muistoja Georgian retkestä niin ei muista enää mitään. Toki muistikuvia hieman hämärtää lisää se kun ison osan retkestä tuli oltua rajussa vatsataudissa ja moni muisto on hieman sumuista. No tästä se lähtee.

kamerareppu pakattu taas äärimmilleen

Retken järjesti Avescapes ja No Bird Tours yhdessä. Oppaana olivat Erikssonin Heikki ja Pynnösen Petro.

Koska julli katosi edellisellä reissulla, nyt mukana muumipeikko

Vantaan lentokentän lähtöoluet...

Lähtömme oli Ma 5.9. klo 20:25 Vantaalta. Lento oli Airbalticilla. Välilasku Riikassa 21:25-23:05 josta suora lento Batumin lentokentälle ti 6.5. klo 04:05. Matka oli melko pitkä kun kiersimme Ukrainan ilmatilan ja mustallamerellä menimme Turkin rannikkoa pitkin. Batumin lentokentällä meitä oli vastassa paikallisoppaamme Siranush Tumanyan joka on kotoisin Armeniasta, sekä mersun Sprinter -pikkubussi. Kamat tiukasti autoon ja kohti hotelliamme Calligraphy. Hieno ja siisti 4 tähden hotelli. Perillä olimme joskus aamupäivällä. Kämppiksekseni sain Kallion Penan. - kyllä kelpaa. 

Calligraphy hotelli

Ensimmäinen lounaamme oli lähellä Sakhalvashon staijipaikkaa ystävällisen perheen luona. Ruoka oli todella hyvää ja sitä oli paljon. Vesi oli raikasta ja paikallinen mehu maukasta. Tästä lähdettiin tihkusateessa kohti staijipaikkaa ihmetellen meropsien loputonta ääntelyä. 

retkikamat

näkymä 1. staijipaikan läheltä

Petojen staijia ja meropsien kuvaamista sateessa

Mehiläissyöjät pyydystivät mehiläisiä.

Ylhäällä 1. staijipaikassa näky oli huimaavaa. Mehiläishaukkoja muutti tuhansia loputtomalta tuntuvissa parvissa ja termiikeissä. Sade painoi lintuja alas ja pääosa menikin matalalla vuorenrinnettä vasten. Todella hienoa katsottavaa. Surullista vain oli kuunnella huumaavaa haulikoiden paukuttelua. Paikalliset kuulemma metsästävät kaikkia haukkoja ja kotkia. Käärmekotkista saavat myrkytyksen ja joutuvat sairaalaan. Päivän haukkasaldo oli 36 000 pernistä. Muutolla oli myös sininärhiä ja mehiläissyöjiä.

Suurin osa mehiläishaukkoja, jokunen milvus

Mehiläishaukka

Yksi kymmenistä termiikeistä

Iltapäivällä kävimme käppäilemässä Hotellin lähellä etsien punarintanakkelia, mutta eipä nyt löytynyt. Mustanmeren rannassa ihmeteltiin lokkeja ja läpimärkiä kivi- ja pensastaskuja rantakivillä. Vettä satoi todella reippaasti. Illalla maittava päivällinen hotellilla. Iltahuudon jälkeen nukkumaan rättiväsyneenä. 

Näkymä hotellin ravintolan ikkunasta

Ke 7.9. Lähdimme hotelliaamiaisen jälkeen ajelemaan pimeässä kohti Chorokhi deltaa. Vesisade jatkui tänäänkin tasaisen tihkuisena. Perille päästyämme ihmettelimme suu auki paikallista metsästystä. Kymmenet , ellei sadat miehet koirineen jahtasivat viiriäisiä, mutta alas ammuttiin kaikki mikä liikkui. Ammuttuna löytyi mm käki, silkkihaikara, sininärhi ja suokukko.. ...tun urpot!

Ammuttu, vielä elossa oleva sininärhi

Olihan siellä paljon eläviäkin lintuja. Sateen aikaansaamien lammikoiden reunoilla kuhisi sadoittain taskuja, kymmeniä sittiksiä ja kirvisiä. Mustaotsalepinkäisiä ja kerttuja joista paras oli maan kautta aikain ensimmäinen idänrusokerttu. 

nuori mustaotsalepinkäinen

Nummikirvinen

Pian sade yltyi reippaaksi ja porukat lähti käymään läheisessä kahvilassa. Minä ja Kuitusen Karri päätettiin uhmata sadetta ja jäätiin komppaamaan deltaa. Kohta vettä satoi kaatamalla!! Olimme aivan likomärkiä ja kamerani alkoi kiukuttelemaan kosteuden takia. Olisi kannattanut mennä kahville.

Pikkusirri polun lammikossa

Muutaman kilometrin edestakaisen kävelyn jälkeen alkoi sade heikkenemään ja lopulta loppui. Muut tulivat takaisin deltalle - mukavan kuivina ja lämpiminä... Kävelimme uudestaan deltaa halkaisevan hiekkatien päähän merenrantaan asti. Lintuja näkyi todella mukavasti. Niittysuohaukkoja, yöhaikaroita, ruskohaikaroita, Kuhankeittäjiä, sininärhiä, peltosirkkuja, ym.. Vuorilla alkoi taas hirmuinen haukkamuutto. 

Käyntimme tarkoitus oli viedä juuri avatulle rengastusasemalle lahjaksi rengastustarvikkeita. Asema löytyi ja tarvikkeet saatiin lahjoitettua.

Heksa, petro ja paikallinen rengastaja Zurabi

Rannassa katselimme merta ja tulvalammikoita. Merellä lensi mm. ruskosotkia, valkosiipitiiroja ja alppikiitäjiä. 

mustanmeren rantaa

Rannan lammikossa kalasti valkosiipitiira, sekin oli saanut haulin mahaansa... 

Nuori valkosiipitiira

pikkukiljukotka

Kaupunkimaisemaa Batumista 

Iltapäiväksi siirryimme jälleen staijipaikalle  nro 1. Lounas nautittiin maastossa. Hotelli oli pakannut mukaamme eväät pusseihin. Eipä ollut kummoinen, mutta kyllä sillä jaksoi.  Iltapäivällä sää oli myös parantunut ja haukkamuutto oli yltynyt kovaksi. Nyt vain turhauttavan korkealla vuorien yllä. 

Staijipaikka nro 1. Sakhalvasho

Mehiläishaukkojen seasta haravoimme mm. pikkukotkia, käärmekotkia, hanhikorppikotkan, pikkukorppikotkan, mustahaikaroita, kattohaikaroita, pikkukiljukotkia, niittysuohaukkoja, haarahaukkoja ja minulle parhaana lajina WP-pinna sirovarpushaukkoja. Iltaa kohden sää kirkastui täysin.

Sirovarpushaukkoja

Päivän petomuuttosumma oli huikea 97 000 ja sininärhiä muutti 500!

Illalla kävimme vielä kävelyllä hotellin läheisen kasvitieteellisen puutarhan portilla katsomassa punarintanakkelin. Nyt se vihdoin löytyi. Wp-pinna jälleen. 

Botanical garden portti

... ja punarintanakkeli

Illalla vielä hotellilla maukas illallinen ja iltahuuto, jonka jälkeen rauhoittuminen huoneessa ja tämän jälkeen  Kuitusen Karrin kanssa lepakkoretkelle. Muistaakseni muutama laji nähtiin lämpökameralla ja Kuultiin Karrin detektorilla tästä takaisin hotellille ja unten maille.

To 8.9. yö olikin sitten erikoinen. Jo puolilta öin heräsin kauheaan kakkahätään ja ripulia riittikin sitten aamuun asti. Olo oli todella surkea. Laitoin viestin, että en pysty lähtemään retkelle aamulla. Olisi ollut tarkoitus mennä koko päiväksi 2. staijiasemalle Shuamtalle. Muutama muukin oli kokenut jännän yön joista Heksa varmasti ikimuistoisimman. Yksityiskohtia voi kysellä häneltä x) . Muut jotka olivat vielä kunnossa olivat nähneet matkalla 2 nitidusta. Tämä jäi minulta puuttumaan. Harmi...

Pyysin hotellin toimittamaan jotain kevyttä aamupalaa, jotta saisin oloni paremmaksi. Sain hedelmiä, jogurttia ja tuoremehua. Kaikki tuli suoliston läpi alle 2 minuutissa... Persikan palatkin olivat ihan ehjiä. Huhhuh mikä olo.

Tämän aamuinen aamupala

Puolilta päivin oli pakko päästä kuitenkin retkelle. Joku paikallinen kaiffari tuli hakemann minut ja Heksan hotellilta ja jätti jonnekin rinteeseen mistä oli staijiasemalle vielä 230 km matka, tai siltä se tuntui. Välillä käytiin pusikossa paskalla, välillä makoiltiin tiellä ottamassa happea. Olipa elämäni raskain nousu..

Huilia matkan varrella

Lopulta pääsimme ylös asti viimeisten portaiden päähän. 

Portaat jotka johtivat asemalle

Siellä oli muutama muukin sairastunut mm. Petro joka nukkui tuskissaan katoksessa. Petoja muutti valtavia määriä, mutta en kauheasti jaksanut niitä ihailla. Kautta aikojen 2. paras petosaldo 165 000 joista mehiläishaukkoja 147 121 meni minulta hieman ohi. Samoin kuin se kaukasianuunilintu. Perseestä...

Petostaijia, Heksa ei jaksa...

Ylhäällä oli nähty myös koiras samamisicus leppälintu ja lähdin sitä etsimään, samalla vessaan...

samamisicus leppälintu

Päivän lounas oli jälleen pakattu mukaan, Ei häävi, mutta eipä mikään olisi juuri maistunutkaan. Asemalta laahustettiin hissukseen autolle ja autolla hotellille. Päivällisellä lähinnä katseltiin valtavaa ruokamäärää ja pidettiin iltahuuto. Rättipoikkiuupuneena nukkumaan suihkun ja ripuloinnin kautta.

Pe 9.9. Sain yllättäen yön nukuttua kohtalaisesti. Muutama ripulointi, mutta uni tuli aina heti. Tänä aamuna loputkin porukastamme oli sairastunut. 100% porukasta vatsataudissa. Osalla ripulia, osalla oksennusta ja ripulia, osalla kuumetta. Mikähän lie bakteeri. No eipä olisi pitänyt juoda kraanavettä jota oli mehujen seassa... liekö se olisi pelastanut. 

Nihkeän aamiaisen jälkeen suuntasimme jälleen Chorochi deltalle. Tällä kertaa lintuja oli 1/100 osa siitä mitä viimeksi. Joitain lajeja kuitenkin. Rengastusasemalla ketsoimme 2 verkkokierrosta joista saimme reissupinnoihin mm. ruokosirkkalinnun. 

Rengastusta asemalla

Petrolla veto pois

Taivaalla lensi jonkin verran petoja ja haikaroita.

ruskohaikara

mustahaikara

pikkukotka

Takaisintulomatkalla kävimme apteekin kautta. Ostimme putiikin tyhjäksi imodiumista. 

Haimme Imodiumin tyyppistä lääkettä, ei auttanut..

Batumin maisemia

Iltapäiväksi menimme vielä 1.asemalle petostaijille, mutta meno oli melko rauhallista. Lounas oli katettu luonnon helmaan aseman taakse mäelle. Tarjolla oli perunaa, kanaa, salaattia ja hatsapuria. Maistoin hieman kaikkea, ei oikeen maistunut. Paikka oli kuitenkin upea.

Dog path

orkidealaji  Spiranthes amoena 1.asemalta

Ei ollut Einollakaan paras olo

Hämähäkki aseman seinällä

Ravintolapöytämme ylhäällä

Ravintolamme ylhäällä Sakhalvashon aseman takana

Loppuiltapäiväksi menimme hotellille huilimaan. Osa kävi retkellä hotellin lähellä. Minä nukuin lyhyet päiväunet. Tänään päivällinen oli katettu ylös mäelle yhden vieraanvaraisen perheen luokse. Oppaan ja kuskin lisäksi meitä lähti syömään vain 2. Minä ja Pena. Ruoka oli valtavan hyvää, harmi vain että jouduin käymään 3 kertaa ripulilla ruokailun lomassa. Jännä että silti ruoka maistui ihmeen hyvälle eikä minua ole kertaakaan oksettanut. 

ruokaa oli paljon ja se oli hyvää.. kuskimme pöydän päässä

Illalla hotellin ravintolassa vielä iltahuuto. Vain muutama pystyi tulemaan huutoon. Kurjaa kun lähes kaikki ovat kipeitä.. Huomenna olisi siirtyminen vuorille. Siitä seuraavassa osiossa.