torstai 20. lokakuuta 2016

Lokakuun rarikimaraa.



Taigarautiainen Helsinki Viikki

Jo kuukauden päivät on tuulen suunta ollut täällä Suomessa itäinen ja välillä virtaukset ovat käyneet todella kaukaa idästä. Se on myös näkynyt linturintamalla. Mukavia harvinaisuukia on eksynyt meille ihailtavaksi. Osa suurharvinaisuuksista on jälleen kokenut rajun inflaation. Toissa vuonna leveäpyrstökihut meni halvaksi, viime vuonna taigauunilintuja oli aivan liikaa ja tänä vuonna supermega taigarautiainen piipattaa puhelinta kyllästymiseen asti. No onpahan moni saanut tästä mukavuudesta pinnan sponde ym. listoille. Tätä on myös tullut kuvattua jonkin veran. Aloitan myös tällä lajilla.

4.10. Piippasi syksyn ensimmäinen taigarautiainen itäsuomesta Savitaipaleelta. Lintu löytyi niin myöhään illalla ettei  paikalle ehtineet kuin lähellä asuneet. Sotasuunnitelma tehtiin valmiiksi seuraavalle päivälle jos lintu olisi edelleen paikalla. 5.10. lintu oli paikalla ja Mikan kanssa sovittiin että lähetään klo 15:00 ajamaan niin jää aikaa puoli tuntia etsiä lintua valoisassa. Menomatkalla matkamme tyssäsi Iitin kohdalla kun siellä oli sattunut liikenneonnettomuus ja tie oli poikki. Epätoivo valtasi mielen, ei mitään mahdollisuutta ehtiä perille.. No äkkiä maastokartta esille ja sieltä löytyi pieni kiertotie. Auto ympäri ja pikkutielle. Pääsimme ohittamaan ruuhkan ja aikaa kului hukkaan vain 6 min! Perillä oltiin 17:50 ja lintu löytyi pian hienon opastuksen johdosta. Lintu tuli myös ruokailemaan pikkutielle ja siitä sain pari huonoa kuvaa hämärässä kun aurinko oli juuri laskenut. Kuvapinna kuitenkin. Ja tietysti elis meille molemmille. Kyllä taas maistui eliskahvit hyvälle.

Taigarautiainen Savitaipale 5.10.2016


Seuraava jytky piippasi 7.10. kun Luvian Säppi järisytti bongareita. Saaresta Petteri (kukas muukaan) löysi vaaleakultarinnan. Soitto Rissasen Karille venekyydeistä. Nopea vastaus oli että mulle on varattu paikka klo 8:00 lähtevään kyytiin. Hienoa! Kiitos Kari. La 8.10. oli siis lähtö säppiin klo 8 veneellä. Veneessä jo ollessamme piippasi Komin Pekka , että lintu edelleen paikalla. Huh! Helpottava tieto. Aamulla oli valot todella vähissä, lintu todella kähmy ja vilkas , joten kuva jäi puhtaasti dokumenttitasolle. Pakko oli lähteä seuraavalla venekyydillä mantereelle, koska ihmisiä lappasia saareen koko päivän ja paluukuormassa oli heti lähdettävä. Tässä dokkari kuitenkin. 

Vaaleakultarinta kuvan keskellä elis nro 349.
12.10. piippasi jälleen elistä. Sastamalasta löytyi punapyrstölepinkäinen. Olin Forssassa, eikä ollut mukana mitään harrastusvälineitä. Kautosen Jonille suuri kiitos kun järjesti minulle kaiken tarvittavan. Kyydin, vaatteet, kiikarit, kuvauskaluston ja vieläpä koirat kyytiin jotta iltapäivän asuntoesittely onnistui. Perillä olimme hyvissä ajoissa ja lintukin löytyi pienen odottelun jälkeen. Muutama dokumenttikuva kortille, autopinna plakkariin ja kohti kotia. Tietysti elis nro 350!
Mielenkiintoisen tästä havainnosta tekee se , että lintu näyttää vahvasti punapyrstölepinkäisen alalajilta ruostepäälepinkäiseltä joka olisi uusi laji Suomelle jos se hyväksytään omaksi lajiksi jossain vaiheessa. Monessa muussa Euroopan maassa näin on jo tapahtunut. Nyt lintu on pyydystetty ja rengastettu. Samalla siitä saatiin DNA näyte joka kertonee meille totuuden linnun lajista. Aika näyttää.. tässä nämä kuvat.


Punapyrstölepinkäinen/ruostepäälepinkäinen Sastamala

16.10. kävin kuvaamassa Riihimäellä Sammalistonsuolla Pasurin Jarin löytämää tunturikiurua. 


Tunturikiuru

18.10. kävin illalla Helsingin Kivikossa yrittämässä kuvapinnaa ruskouunilinnusta. Kuvaa en saanut vaan havainto jäi nopeaan vilahdukseen kun lintu ajettiin lentoon tiheästä nokkospusikosta. Vaikeita lajeja kuvata..

19.10. kävin Helsingin Viikissä kuvaamassa siellä viihtyneitä taigarautiaisia. Paikalla oli ollut kaksi yksilöä, mutta tänä päivänä oli nähty enään vain yksi. Siitä sain muutaman mukavan ruudun muistoksi. Tämä vaellus täytyy nyt käyttä hyödyksi, sillä seuraavaa vastaavaa invaasiota saattaa joutua odottamaan vuosisata.. Venäjän taigaa:



Taigarautiainen Helsinki Viikki

Nyt onkin blogi taas päivitetty ajantasalle joten eipä muuta kuin maastoon kameran kanssa.
Saa nähdä mikä on seuraava idän ihme joka saa pulssin nousemaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti