lauantai 16. maaliskuuta 2024

KEVÄINEN PORTUGAL Osa 2 






La 2.3. Jatkettiin retkeilyä Algarven alueella. Klo 7 aamiainen hotelli Aqua Riversiden ravintolassa ja sen jälkeen jälleen liikenteeseen. Aamu aloitettiin merilintustaijilla Portimaon eteläreunalla sijaitsevalla Farol da Ponta do Altar majakalla. Rannan edustalla oli tuo mustaksi jäänyt saari. sen päällä oli iso lehmähaikarakolonia. 

 



Meristaiji ei paljoa uutta antanut. Suulia jokunen, ruokkeja muutamia, mutta ympäröivät pusikot olivat paljon mielenkiintoisempia. Siellä hääri nippu tiltaltteja, sammareita ja retkemme ensimmäinen lännenrusokerttu. Laji splitattiin rusorintakertuista jokunen vuosi sitten. 

Lännenrusokerttu 


Kun kyllästyttiin katsomaan lähes tyhjää merta suuntasimme seuraavaksi hienolle kosteikolle Pera kylän eteläpuolelle. Kosteikko on Lagoa dos Salgados. Täällä oli kivasti vesilintuja. Mm. punasotkia, 3 heinätavia, paljon jouhisorsia, taveja ja valtavasti lapasorsia.  Avosettejä, pitkäjalkoja, mustapyrstökuireja, pronssi-iibiksiä. Täällä törmättiin reissun kovimpaan havaintoon. Rantapusikossa lauloi tavallinen hernekerttu ihan normisäkeellä. Eelis ehti myös näkemään linnun vilaukselta. Kova rariteetti Portugalissa.

Täältä suuntasimme Villamouran alueelle. Pysähyimme golfkentän läheiselle sillalle. tässä vilahti retken ensimmäiset mustapääkutojat. Jälleen elis minulle. rannan puussa nukkui 4 yöhaikaraa.

Tästä ajoimme leheiselle puhdistamolle ja sitä ympäröivälle Parque Ambiental Vilamoura kosteikolle.
Altailla oli n. 15 pikku-uikkua ja 6 ruskosotkaa. 3 mustapääkutojaa joista osa porukasta sai hienoja kuvia. minun kuvissa oli kaikissa jokin lehti tai oksa pään edessä, enkä saanut yhtään kuvaa vaikka kuinka yritin. 

Seuraavaksi suunnattiin vielä itään päin läpi valtavan hienon San Lorenzo Golf Course golfasutusalueen. Ympärillä vilisi toinen toistaan hienompia asuntoja..

Rannasta löytyi hieno lintupaikka Observacao Aves Ponto A. Täällä vilisi puolikesyjä siniharakoita joita sai rauhassa kuvata. Tietenkin niille piti antaa jotain hyvää...


siniharakka

Rannassa oli lintutorni josta näkyi mm. tyllejä ja mustajalkatyllejä. 

mustajalkatylli

Läheisellä lammella oli kutojia, 3 sulttaanikanaa ja kähmy pikkuhaikara. Seurasin mielenkiinnolla kun pikku-uikku löysi pohjasta saaliiksi päätään isomman ravun. kun aikansa tätä otusta ravisteli, niin että vesi pärskyi, sai se irti siitä isoja lihapaloja.. 

pikku-uikku ja rapu

etsi kuvasta pikkuhaikara


Täällä saimme niskaamme reissun ensimmäisen kaatosateen. Onneksi lintutorni oli sateenpitävä. Sateen hieman hellitettyä kiirehdimme autoille ja  lähdimme takaisinpäin kohti hotellia.

Matkalla vielä kävimme Quinta Do Rosal hotellin ympäristöstä etsimässä viktoriankaijasia. Vettä hieman ripotteli, joten yksi autokunta lähti hotellille, me jäimme odottamaan sateen loppumista, eikä siinä kauaa kestänyt. Ensin löytyi yksi sateen kastelema ja sitten muutama kaunis kuin karamelli  e- gategorian lovebird. 


fishers lovebird, viktoriankaijanen 

 
Tässä alkoi valot loppumaan ja matka kohti hotellia alkoi. Hotellilla suihkun kautta syömään. Hotellin pihalla vihelteli minervanpöllö.  Ajoa kertyi vajaa 11 tuntia ja 150 km. 

Su 3.3. taas aamiainen klo 7 ja sitten maastoon. Tänään lähdimme euroopan lounaisimpaan kolkkaan josta joskus uskottiin maailman loppuvan. Paikka oli upea Cabo de Sao Vicenten majakka. 






Matkalla tehtiin muutama pysähdys. Reissupinnoihin yritettiin ruskokerttua , mutta vielä ei löytynyt. Alppivariksia oli majakan läheisellä maatilalla. 

Alppivarikset maatilan katolla

Majakalla staijailtiin merta melko kovassa tuulessa. Merellä meni suulia paljon, jokunen baleaarienliitäjä ja ruokkeja. Eelis onnistui näkemään ilmeisesti porukan ainoana majakan muureilla olleen alppirautiaisen. 

Tästä suuntasimme läheiseen kahvilaan ja osa porukasta kahvilan taakse pusikko komppaukseen. Pekka löysi pian reissun ensimmäisen ruskokertun. 


ruskokerttu

Tästä jatkoimme matkaa läheiselle kukkulalle jonne  oli tehty pieni lammikko ja linturuokinta. Ruokinnalla pörräsi peippoja, viherpeippoja, hemppoja, vihervarpusia, ja keltahemppoja. Mustapäätaskut ruokkivat jo isoja maastopoikasia. Isoja sammakoita lötkötti lammikon reunalla ainakin 24. 

koiras mustapäätasku

Sagresin majakan lähelle teimme stopin ja katselimme merta parkkipaikan kohdalla. Rannasta löytyi reissumme ainoa merisirri. 

Illalla olimme hotellilla jo 18 aikaan , joten ehdimme hieman rentoutua ennen päivällistä. Mikon kanssa käytiin tuliaisostoksilla läheisessä kaupassa ja nautittiin sen parvekkeella auringon laskiessa ja minervanpöllöjen vieltäessä aperitiiviksi macieiraa.

Illallinen klo 19 ja sitten iltahuuto ja  nukkumaan. Ajoa kertyi 9h20min ja 146 km.

Ma 4.3. herätys 6:30 ja klo 7 aamiaiselle. Tänään suuntasimme jälleen itään Faron suunnalle. Nyt retkeilimme valtavilla laskuvesi alueilla Praia de Faron pitkällä hiekkasärkällä.




 Rannoilla näkyi paljon kahlaajia, pikkukuoveja, tundrakurmitsoja, isosirrejä, suosirrejä, pikkusirrejä suosirrejä ja pulmussirrejä. Riuttatiiroja kalasteli matalissa vesissä.  Merellä ei mitään uutta. Ruokkeja, suulia ja 1 isokihu. 

Mielenkiintoinen pysdys tehtiin Farosta länteen Foz do Almargem nimiseen mäntymetsään. Täältä löysimme ainakin 2 taigakirvistä jotka ovat olleet paikalla ilmeisesti koko talven. Iberianvihertikat vihelsivät ja 2 töyhtötiaista ruokaili puissa. 

Täältä suuntasimme uudestaan Vilamouran alueelle. Käytiin kahdella eri sillalla golf-kenttien lähellä. Nyt onnistuin kuvaamaan minäkin mustapääkutojia. 


koiras mustapääkutojat ylempi lähes jp alla vp

Illaksi mentiin vielä Quarteira puhdistamon läheiselle lintukosteikolle Observatorio de Aves, missä oli kuvauskoju. Altaalla oli mm. ruskosotkia, ruokokerttunen, vahanokkia ja kutojia. Täällä vietimme loppuillan kuvaten kosteikon lintuja. Saimme rauhassa katsella kutojien pesän valmistusta ja vahanokan ruokailua.  Yksi porukoista lähti bongaamaan sen kaijasen , kun jäi heiltä näkemättä ja niin Salon Markkukin sai eliksen. 

Vahanokka ruokailemassa kortteen siemeniä


mustapääkutoja pesiä rakentamassa

naaras mustapääkutoja. 


Altaalla lauloi jokunen silkkikerttunen ja kaislikossa lähellä röhki pikkuhaikara. enpä ollut sitäkään ennen kuullut. Hienoja kokemuksia!

Illalla jälleen hotellille ja suihkun kautta viimeiselle illalliselle täällä. Seuraavana päivänä suuntasimme matkamme vuorien kautta Lissabonin nurkille loppupäiviksi. Ajoa 10h15min ja 171 km.

Niistä sitten kolmannessa osiossa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti