Upea keväinen Kreeta part 1

Pronssi-iibis

Tänä keväänä otin uuden aluevaltauksen , kun minua pyydettiin lintuoppaaksi Kreetalle.  Retki piti toteuttaa jo 2 vuotta sitten , mutta kiitos koronan, retki siirtyi tämän vuoden kevääseen. Kiva oli reissuun lähteä, kun 2 kertaa saarella käyneenä on nähnyt vain saaren loppukesän paahteiden jälkeen. Näin keväällä saari on todella kaunis vehreytensä ja monen väristen kukkiensa johdosta.

Retken toteuttaja ja järjestäjä on Pieni Suomalainen yritys Kreetan maku Oy. He järjestävät Kreetan saarelle erilaisia teemamatkoja ja tällä kertaa teemana olivat linnut ja hyvä ruoka. Matka kestää viikon , yleensä su-su finnairin lennoilla, mutta itse saavuin saarelle jo la norskin lennolla joka oli puolet halvempi.

Reissussa mukana myös Julli

Lähtöä odotellessa välipalaa

Lähtö oli Vantaan lentokentältä aamulla 9.4. Lento oli tunnin myöhässä lentäjien lepoajan täyttymisen takia, mutta matkaan päästiin.  Perillä Hanian lentokentällä 12 aikoihin. Lentokentällä pääsin läpi ilman mitään ongelmia ja Andersonin Kim oli minua vastassa "Kettu" kyltin kanssa. Niin hypättiin valkoiseen Daciaan ja lähdettiin vielä iltaretkelle Kimin kanssa. 

Käytiin pyörähtämässä Tavronitiksessa, Gramvoussan niemimaalla ja Falassarnan kylässä. Kaikki hienoja retkikohteita joista ensimmäiseen ja toiseen tutustuttiin myös retkiseurueen kanssa. 

Ensin stopattin Tavronitiksen jokisuussa ja sen rannan kukkaniityllä. Niityllä kuhisi lintuja mm keltavästäräkkejä , kivitaskuja ja töyhtökiuruja.

Töyhtökiuru kukkameressä

Seuraavaksi ajoimme Gramvoussan niemelle. Tämä niemeke on parhaimpia petostaijaus paikkoja. Tien varsi on karua kivikkoa ja pusikkoa, mutta elämää täynnä. Useat kirjotaskut vilisivät pusikoissa.

Gramvuossan maisemia

Tien varressa pysähdyin kuvaamaan sirittäjiä joita oli 3. 

Sirittäjä 

Niemimaan parkkipaikalla näimme retken ensimmäiset isot pedot. Hanhikorppikotkia leijui muutama taivaalla.

    

Hanhikorppikotka

Gramvoussan jälkeen kävimme pyörähtämässä Falassarnan vanhalla antiikin satamakaupungin raunioilla. Pensasmaasto oli mielenkiintoinen biotooppi, mutta emme ehtineet syvällisemmin tutustua alueen linnustoon. Ilta alkoi painamaan päälle ja oli aika siirtyä majatalolle valmistautumaan ensimmäiseen paikalliseen illalliseen.

Valmistautumista majatalon parvekkeella

Maisema parvekkeelta kohti Plataniaksen kylää

Kämppä lämpiää tarvittaessa kamiinalla oliivipuilla

Majatalo on nimeltään House Kastri ja se löytyy Plataniaksen kylän kukkulalta. Illalliselle menimme läheiseen Agiokliman ravintolaan jossa nautimme paikallisesta herkku ruuasta Kimin ja Järveläisen Railan kanssa. Kyllä kelpasi mennä täydellä vatsalla nukkumaan.

Agiokliman terassilta näkymä

Su 10.4. ensimmäinen aamu. Oloni oli hieman flunssainen, mutta ei huono. Aamupalaksi tuhti satsi ruokaa. Juomaksi puristin joka aamu appelsiinimehua tuoreista appelsiineista. Buranaa poskeen ja ulos. Ensimmäisen retken tein yksin läheiselle kukkulalle. Aamu oli upea, vaikkakaan ei kovin lämmin. Lämpöä ehkä 18 asteen hujakoilla. Samettipääkerttuja lauloi joka puolella ja italianvarpuset tirskuivat. Turkinkyyhkyt huhuilivat ja peipot lauloivat. Olipa upeaa päästä ulos kevääseen. 

Samettipääkerttu koiras

Sirittäjä keväisessä tammessa

Kukkulan laella oli valtavasti kukkia ja joitakin perhosia.

Ritariperhonen ohdakkeen kukinnalla

ohdakeperhonen

Tästä palasin majatalolle välipalalle josta jatkoin Plataniaksen kylälle , kun Kim lähti hakemaan muuta seuruetta lentokentältä. Kylällä lenteli muutama ruostepääsky ja 12 mehiläissyöjää. Pääskyistä sain muutaman kuvan. Italianvarpusia kuvasin jonkin verran. Tämä oli minulle Wp-pinna. 

Ruostepääsky

Italianvarpunen

Pian porukat saapuivat hotellille ja majatalolle missä kaikki saivat hieman huilata rankan matkan jälkeen. Iltapäivällä pidettiin House Kastrissa lyhyt tutustumistuokio. Mukava ja rento seurue joiden kanssa varmasti viihtyy. Illalla lähdimme ensimmäiselle yhteiselle illallisella läheiseen Agiokliman ravintolaan. Jälleen herkullinen illallinen mm. kastanjaa ja juomaksi paikallista talon viiniä. Kyllä kelpaa. 

Ma 11.4. Jälleen hyvä aamupala. Paikallista jugurttia ja timjamihunajaa, tuoretta leipää ja tuoremehua.

Ensimmäinen yhteinen kohteemme oli Tavronitiksen ranta. Töyhtökiuruja ei nyt näkynyt, mutta pari pikkutylliä oli rannan kukkaloiston keskellä. Uimarannan kivikossa kähmyili lyhytvarvaskiuru.

Pikkutylli

Lyhytvarvaskiuru. 

Tästä jatkoimme Gramvoussan niemelle. Niemeen menevällä tiellä pysähdyimme pari kertaa petostaijille. Yhteinen lajilistamme kasvoi kovaa vauhtia: Arotasku, kirjotasku, punapäälepinkäinen, pronssi-iibis, pikkukotka, vuorikotka, hanhikorppikotka, käärmekotka...

Petostaijia Gramvuossan niemimaalla

Tuolla ylhäällä lentää pikkukotka vaalean muodon..

Nyt siellä menee käärmekotka. Katsokaa tummaa huppua ja
muuten vaaleaa alapuolta.

Gramvuossan lähes kärjessä on parkkipaikka josta lähtee polku Balosin uimarannalle. Polun ympärillä oleva aroalue olisi ehdottomsti tutustumisen arvoista maastoa, mutta pieni kiire alkoi olla kohti lounasta. Ehkä ensi kerralla sitten... 

Balosiin vievä polku

Balos hiekkaranta 

Takaisin paluu matkan varrella pysähtelimme jokusen kerran. Yhdessä pusikossa hääri idänrusokerttu ja kirjotaskuja nähtiin lähes 10. Keskipäivän kova valo ei anna armoa. Kuvien varjokohtia ei millään saa häivytettyä.

idänrusokerttu koiras

Kirjotasku koiras

Täältä ajoimme Kalivianin kylään lounaalle. Gramboussa restaurant tarjosi todella hyvän ruuan, kylmän ja herkullisen Charma oluen ja maisemat terassilta oli upeat. Hanhikorppikotkia, alppikiitäjiä, vaaleakiitäjiä, tervapääskyjä ja välimerenhaukkoja ihailimme odotellessamme ruokaa. 

Gramvuossa ravintola.

Tästä siirryimme takaisin Plataniaksen kylään kämpille. Porukat pääsivät hotellille huilimaan iltapäiväksi ja valmistautumaan seuraavaan illalliseen. Illallinen nautittiin Quizz tapasravintolassa. Jälleen todella herkkua! Mm. kotiloita Alpha oluen seurana. Eiköhän taas jaksa nukkua.

Ti 12.4. Reipas aamupala jälleen kämpillä ja ulos retkelle. Tänään suuntaamme Omaloksen kylään läheisen Agia järven kautta. Agia-lake on saaren parhaimpia lintukohteita , missä voisi retkeillä vaikka joka päivä. Yhdeksän jälkeen saavuimme järvelle. Siellä oli äänessä ruokokerttuset ja pikku-uikut. Liejukanoja ja nokikanoja oli paljon. Vesilinnut olivat jo todella vähissä. ainoastaan kaksi heinätavia ui saarella.  Ruskohaikara saalisti kaislikon reunassa ja hiirihaukat kaartelivat taivaalla. Alppikiitäjät pyydystivät hyönteisiä muiden tuhansien kiitäjien seassa. 

Agia-järven rehevää reunapusikkoa

Ruskohaikara

Hiirihaukka

Järveltä jatkoimme matkaamme ylös vuorille ja kohteena Omaloksen Kraateritasanko. Tasangolla on paljon viljelystä ja tekojärvi/allas. Reunojen pusikoissa oli paljon lintuja, mm. pensassirkkuja, punapäälepinkäisiä, mustapäätaskuja, vuorikirvisiä, keltavästäräkkejä, pensaskerttuja, kirjotaskuja, käenpiikoja... Täällä ilma on paljon viileämpää ja takki oli hyvä varuste päällä. Kävimme pyörähtämässä myös Samarian rotkon alkupäässä. Siellä hääri tulipäähippiäinen. Omaloksen niityillä oli vielä paljon kosteutta aivan hiljattain suleneesta lumesta. 

Omaloksen niittyjä

Samarian-rotkon lähtö

Tulvavesiä niityillä.

pensaskerttu

keltavästäräkkejä, ainakin 2-3 alalajia

Omaloksen kylässä söimme pienen välipalan, paikallisen tuorejuustotäytteisen piiraan Sfakian-pitan. hyvää oli. Omaloksesta ajelimme hissukseen takaisin Plataniakseen ja valmistauduttiin hieman aikaisempaan illalliseen. Taas syötiin hyvin paikallisessa Amarantos ravintolassa! Nyt oli herkkuna porsaan kinkku ja talon viiniä. Taas jaksaa nukkua.  

Huomenna tehdään 2 päivän retki saaren etelärannikolle ja niistä kuulumisia seuraavassa osiossa. Adios.