huhtikuu 2021

Kuntaskaba työllistää myös huhtikuussa

Koska huhtikuu ei tarjonnut mitään harvinaisuutta, ei tullut juurikaan bongailtua mitään tässä kuussa. Jotain kuitenkin. Huhtikuun linturetkeilyn aloitin pitkänäprjantaina 2.4.  Aamulla ja päivällä staijailtiin leppoisasti Pian ja Mikan kanssa Lerbackassa. Mitään ihmeellistä ei näkynyt. Hanhia velloo tuhansia Vanjärveä ympäröivillä pelloilla ja usein pihani lähellä ruokailee jokin parvi. Ohilentäviä hanhia pystyykin kuvaamaan hienosti terassiltani hyvissä valoissa aamulla ja illalla. Tässä pari ruutua tundrahanhista.

Tundrahanhia Lerbacka

Iltapäivällä lähdin ajelemaan kohti Virolahtea haaveena viirupöllö virolahtipinnaksi. Tällä kertaa halusin kokeilla olisiko uudesta hankinnastani, lämpökamerasta hyötyä pöllön löytämisessä. Laite on merkkiä HIKMICRO Lynx joka ei ole läheskään parhaasta päästä lämpökameroita, mutta alle tonnin laitteena ihan kohtuullinen apu. Illalla kiertelin paikkoja, missä pöllöä on nähty tai kuultu lähiaikoina, mutta eipä tälläkään kerralla tullut havaintoa. Menomatkalla onnistui kuitenkin Kylynpinnaksi pähkinähakki Haminasta ja löytyihän turkkilainenkin tällä kertaa.

Turkinkyyhky Hamina

Pähkinähakki Hamina

Pimeän tultua yritin vielä kuunnella josko viirupöllön soidinta kuuluisi Virolahden puolella, mutta hiljaista oli. Päätin ajella yöllä Haminan puolelle. Siellä oli ollut viikon verran lapinpöllö äänessä. Tämä puuttuisi kuukausipinnoista. Tiiran paika oli vain suuntaa antava, enkä tarkkaa paikkaa saanut tietooni. Kuuntelin tarkasti melko isolla alueella, mutta lehtopöllöä kummempaa ei kuulunut. Lämpökameralla löysin lehtokurpan ja jänkäkurpan pelllolta.

Jänkäkurppa Hamina 

Puolen yön jälkeen ajoin auton parkkiin ja kävin nukkumaan. 3.4. la ajelin iltapäiväksi takaisin kotiin. illalla staijailtiin taas Lerbackassa. Selkälokki ja västäräkki kuntapinnaksi.

Harmaapäätikka Lerbacka

Su 4.4. staijattiin Mikan ja Pian kanssa koko päivä Lerbackassa.  Muutama kuntapinna jälleen, mm. merimetso, mustavaris ja metsäviklo. 

Kalasääski Lerbacka

ma 5.5. oli karmea keli. Vettä satoi lähes kaatamalla. Käytiin hakemassa Mikalle Espoonpinna maastoon istutetuista peltopyistä. Latokaskessa oli 3 linnun parvi. Linnut löytyivät melko nopeasti lämpökameran avulla. No pinnaa ei saa jos sitä ei ota. Illalla käytiin etsimässä vielä kurppia Vanjärven läheisiltä pelloilta. Löysinkin lämpökameran avulla yhdeltä pellolta 4 taivaanvuohta ja yhden jänkäkurpan. Jänkis oli mukava kuntapinna. 

Ke 7.4. kävin bongaamassa kuntapinnaksi fasaanin Vanjärven Riutasta. Kovin vähiin on käyneet Vihdin fasaanit. Ilmeisesti kohtuullisen vahva kanahaukkakanta pitää kanalintujen kannat kurissa. Kuntapinnaksi löytyi myös mm. kaakkuri Kirkkojärveltä ja pyrstötiainen Pääkslahdesta.

fasaanikukko reviirihuudossa

Pe 9.4. kävin komppaamassa Vihdin Oinasjoella yhtä kosteaa peltoa. Lämpökameran avulla löytyi ainakin 28 taivaanvuohta ja 4 jänkäkurppaa. Yksi jänkis päästi hyvin lähelle kuvaamaan ennen kuin pyrähti lentoon. Jälleen on pakko ihmetellä kurpan suojaväriä. Ilman lämpokameraa ei lintua löydä maasta ennen kuin se lähtee lentoon jaloista. Jälkimmäinen nopea huitaisu lentävän kurpan perään.

Jänkäkurppa Vihti Oinasjoki

Su 11.4. staijailtiin jälleen Lerbackassa. Muutama kuntapinna tuli listattua: mm. meriharakka , kuikka ja ruskosuohaukka.  

Kottarainen laulaa pihakelossa lerbackassa

Ma 12.4. staijattiin jälleen Mikan kanssa iltapäivä Lerbackassa. Sinisuohaukka oli päivän kuntapinna.

Ke 14.4. löysi Malinin Mika pihaltaan mustaleppälinnun. Pitihän sitäl ähteä bongaamaan. Tämä oli tavallista arempi, enkä kunnon kuvaa linnusta saanut. Dokkari saa nyt kelvata.

mustaleppälintu Vihti

Su 18.4. staijattiin jälleen Lerbackassa lähes koko päivä. Muuttoa näkyi mukavasti ja ynnäsimme mm. 823 muuttavaa peippoa, 143 sepelkyyhkyä ja 325 räkättirastasta. Kuntapinnaksi punajalkaviklo ja kivitasku.

Muuttava kulorastas Lerbacka

 

Seuraava mukava havainto oli, kun löysin la aamuna 24.4. Vanjärveltä mustapyrstökuirin. Tämä viihtyikin järvellä muutaman päivän.  Pia hoksasi myös jalohaikaran järven pohjois-osassa. Myös harmaasorsa kirjautui päivän kuntapinna-lajiksi.

su 25.4. kävin jälleen kiertelemässä Vihtiä yksin. Mitään en löytänyt, mutta tieto vanjärvellä nähdystä tunturikiurusta sai siirtymään järvelle. Kiurua ei löytynyt, mutta onnekseni ylitseni viuhtoi n-puk. arosuohaukka kohti etelää. Mukava kuntapinna. 

To 29.4. kierrettin vielä Vanjärveä Mikan kanssa töiden jälkeen. Kuntapinnaksi kirjautui mm. tylli, suokukko, heinätavi ja liro 

Loppuun vielä viimeinen havaintoni kevään lyhytnokista. tämä löytyi 23.4. kartanon alapuolen pellolta.

Metsähanhi vas. ja lyhytnokkahanhi Vihti Vanjärvi

Siinä olikin huhtikuun retkeilyt. Pian saa hyökätä toukokuun kuvien kimppuun. sinne siis..

maaliskuu 2021

Jokunen kuukausipinna ja Vihdin kuntapinna

Niin hujahti jälleen maaliskuu ja kohta on mennyt jo huhtikuukin, joten näin kurjan, kylmän ja tuulisen sään aikaan on hyvä hieman päivittää blogia. Maaliskuussa tuli bongattua 5 kuukausipinnaa. Eliksiä ei ole tänä vuonna herunut sitten ohotanlokin. Kuntapinnaskaba saa retkeilyinnon suunnattua Vihdin alueelle enkä vuodenpinnoja ole tänä vuonna bongannut ollenkaan muualta kuin Vihdistä. 

Maaliskuun retkeily alkoi su 7.3. kun käytiin Mikan kanssa katsomassa Kirkkonummen Masalassa jo pitkään viihtynyttä mäntysirkkukandia eli masia. Tuskin tämä menee RK:sta läpi, mutta pitihän tuo varmuuden vuoksi käydä katsomassa. Olisihan se kuukausipinna. Hetken odottelun jälkeen lintu saapui ruokinnalle.

Mahdollinen mäntysirkku naaras Kirkkonummen Masalassa

13.-14.3. viikonloppu tuli lähinnä staijailtua muuttoa omalla pihalla. Uusina vihtivuodareina mm. tuulihaukka, harmaahaikara, kalalokki, piekana ja sepelkyyhky. Muutamia kuvia tulee välillä räpsittyä omalta lavalta. tässä muutama:

laulujoutsen

laulujoutsenia

kyhmyjoutsen

Nuori laulujoutsen

merihanhi

Ti 16.3. oli töistä vapaata ja koko päivä tulikin oltua ulkona. Aamusta staijailua omalla pihalla Mikan kanssa. Uutena lajina kanadanhanhi. Päivällä lähdin etsimään metsoa Vihdin Rokokallion alueelle. jokusen tunnin tarpomisen jälkeen löytyi 2 ukkometsoa. Samoin kevään ensimmäinen teeri. Hienolta metsäalueelta löytyi myös kaikki metsätiaiset. Kuvaan valikoitui hömötiainen. Päivän kilometrisaldoksi tuli reilu 10 km umpihankikävelyä n. 6 tunnin aikana.  Illalla sain päivän kovan rasituksen johdosta jonkinlaisen rasitus- / nestevajauskohtauksen. Olo oli kuin olisi ollut järkyttävän kova kuume. Palelin ja tärisin peiton alla ja luulinkin jo koronan selättävän minut, mutta aamulla olo oli jälleen lähes normaali. Hieman tuntui väsymystä ruhossa normaalia enemmän. 

Hömötiainen Vihti Rokokallio

Pe 19.3. päätin lähteä töiden jälkeen Mynämäelle bongaamaan kuukausipinnaksi pikkukanadanhanhen. Menomatkalla nappasin Iston kyytiin. Perille Aarlahdentielle päästyämme ei lintua löytynyt hanhiparvesta. Vajaan puolentunnin etsimisen jälkeen se onneksi laskeutui pellolle muutaman metsähanhen porukassa. Kaukaa dokkari ja kohti kotia. 

pikkukanadanhanhi Mynämäki

La 20.3. kävin etsimässä pohjantikkaa parissa vanhassa kuusimetsässä. Karhunkorpea komppasin pari tuntia. Ei löytynyt pohjantikkaa. Pari pyytä vihelteli ja töyhtötiaiset lauloivat. Vanjärven Jokilaakson Marunkorpi oli myös hienoa aluetta. Laitetaan tähän väliin kuva oman pihan pikkuvarpusesta joita pesii pihallani ehkä 10 paria. Ovat ryökäleet vallanneet lähes kaikki kottaraisenpöntöt.

pikkuvarpunen Vihti Lerbacka

Su 21.3. oli hieman harmaa ja tuulinen. Aamusta staijasin omalla pihalla. Aamulla istui ampuhaukka Ahmoontien tolpilla. Muuta uutta ei staiji antanut. Vaikka keli ei ollut mikään mahtava, päätin silti lähteä iltapäivällä komppaamaan metsiä. Nyt päätin suunnistaa Metsäkylään pajalansuon / Ropakon metsäalueelle. Ajellessani metsäkyläntietä liiteli nuori maakotka vastaan. Tästä sain muutaman kohtalaisen ruudun. 

Nuori 2-kv maakotka Vihti Anjalanpelto

Reilun tunnin metsäkomppauksen jälkeen näin metsässä vilahtavan jonkin linnun,  joka näytti tikalta. Oksiston välistä näin komean koiras- pohjantikan. Hiivittyäni lähemmäksi olikin tämä ihan kuvaajaystävällinen herra ja sain nakutettua hyvän rivin ruutuja. Tässä muutana otos:

Koiras pohjantikka Vihti Sipilänmäki Pajalansuo

Pari mukavaa Vihtipinnaa napsahti. Koskaan ei saisi jäädä kotiin , vaikkei keli ihan paras olisikaan. Eihän sitä koskaan tiedä mitä löytyy. 

Ma 22.3. staijailin omalla pihalla töiden jälkeen. Metsähanhi uudeksi Vihtipinnaksi.

Ti 23.3. jälleen staijia töiden jälkeen omalla lavalla. Pulmunen tänään uudeksi lajiksi. 

Ke 24.3. aamulla staijia hetki ennen töihin menoa omalla pihalla. Mika tuli myös seuraksi. Sää oli todella suotuisa muuton edistymiselle ja reilussa parissa tunnissa muutti mukavasti lintuja. Kiuruja ja töyhtöhyyppiä muutti mukavasti ja uusina lajeina kuntaskabaan tuli mm. kulorastas, hemppo ja kangaskiuru joka oli myös lerbackapinna nro. 168.  sekä telkkä ja kurki. 

to 25.3. tuli kierreltyä Vanjärven lähialueiden peltoja töiden jälkeen. Uusina vihtipinnoina löytyi 3 lyhytnokkahanhea ja merihanhi. Järvellä kevään uutena oli nokikana. 

Pe 26.3. kävin bongaamassa töiden jälkeen kuukausipinnaksi sepelhanhen Huittisista. 

la 27.3. lähdettiin Jonnan kanssa yhden yön pikavisiitille Hankoon Vedagrundetille. Ennen lähtöä ehdin kuitenkin vielä retkeilemään Vanjärvellä. Järvellä oli mm. jalohaikara, naurulokki ja jouhisorsa uusina lajeina. Iltapäivällä pääsimme liikkeelle Fiatilla. Perille päästyämme  kävelimme rantoja pitkin ja staiajiltiin merelle. Mitään ihmeellistä ei näkynyt. Rantamänniköstä lehahti 4 lehtokurppaa lentoon. Isokäpylintu porukka ruokaili männikössä. Mukavin havainto oli luhtakanan kuvaus venerannassa illalla. 

Luhtakana Hanko Vedagrundet

Su 28.3. aamupalan jälkeen lyhyt staiji merelle, mutta mitään uutta ei näkynyt. paikalliset meriharakat ja tyllit ruokaili rannalla ja ristisorsa nukkui luodolla. Pian vesisade sai meidät jättämään Hangon ja ajelimme takaisin kotiin. Vihdissä oli sää jo muuttunut paremmaksi, joten lähdin täällä linturetkelle. Järvellä näkyi mm. uivelo, pikkujoutsen ja pajusirkku. 

Lähipelloilta löytyi jälleen lyhytnokkahanhia. Nyt ainakin 4 yksilöä. Yksi lyhytnokista oli huomiotaherättävän vaalea. Tässä tuo.

Lyhytnokkahanhi metsä- ja tundrahanhien joukossa

Iltapäivällä staijailimme vielä omalla pihalla Mikan, Pian sekä Damskin Minnan ja Timon kanssa. Lintuja meni jonkin verran mutta sykähdyttävin oli kevään ensimmäinen räkättirastas. 

ti 30.3. ajelin töiden jälkeen Lohjalle bongaamaan kuukausipinnaksi  sääkseä. Pienen odottelun jälkeen lintu näkyi hetken lennossa Osuniemenlahden päällä ja istumassa vastarannan puiden oksilla. 

sääksi Lohja Kirkniemi, osuniemenlahti. 

Koska valoisaa oli vielä reilusti jäljellä päätin ajella Hankoon etsimään punajalkavikloa Kobbenilta. Vaikka komppasin koko Kobbenin niityn en löytänyt muuta kuin 2 jänkäkurppaa ja metsäviklon , joka onneksi oli sekin kuukausipinna. Illalla ajelin kotiin pimeän aikaan.

Ke 31.3. löytyi punajalkaviklo Espoon Maarin tornilta. Pakkohan sinne oli ajaa vielä töiden jälkeen. Lintu löytyi hetken etsimisen jälkeen lietteiltä. Illalla ajelin vielä Porkkalaan etsimään härkälintua kuukausipinnaksi, mutta turhaan. Kova vastavalo ja  kohtalainen aallokko teki etsimisestä lähes mahdottoman tehtävän. Valotkin alkoivat jo hiljalleen hiipumaan , joten totesin tämän kuukauden olleen taputeltu.  Kuukausipinnasaldona oli 5 uutta ja vihtipinnoja kasassa 85. Tästä on hyvä jatkaa kevättä.. Loppuun vielä bongattu kottarainen vihtipinnaksi Vihdin kirkonkylältä.

 

 

 Helmikuun-, Kylyn ja Vihdin kuntapinnoja

Niin hujahti talvinen helmikuu. Vuosi sitten oli helmikuussa jo kevään tuntua, mutta tänä vuonna siitä ei ole ollut tietoakaan. Siksi luonnollisesti lintuhavainnotkin ovat kovin talvisia. Kuun vaihtuessa oli luonnollista hakea puuttuva helmikuunpinna ja kuukausiässä Helsingin Töölönlahdelta. Oopperatalon edustalla pullasorsien joukossa on koko talven viihtynyt naaras jouhisorsa. Kävin bongaamassa tämän heti 1.2. 2021. töiden jälkeen. Tämä naaras piti kyllä huolen omasta ruuan saamisesta, oli sen verran äksy tapaus. 

Naaras jouhisorsa Töölönlahden sulassa

Töölönlahden sulan komea valkonen koiras sinisorsa

Helmikuun toisella viikolla oli Mikalla talviloma ja ehdotin, että lähdettäisiin käymään pöllöbongauksella Virolahdella. Sehän sopi ja liikkeelle lähdettiin 9.2. asuntoautolla. Ennusteet olivat luvanneet kovia pakkasia, joten tulisi samalla testattua asuntoauton talviretkeilykyky. 

Reissuun lähdettiin työpäivän loputtua klo 17:00. Ajelimme Virolahdelle kaupan kautta ja perillä olimme n. klo 21:00. Ensimmäisen yön olimme parkissa Virolahden kirkonkylän hautausmaan p-paikalla. Iltapalan jälkeen nukkumaan ja kello herättämään 6:00. Aamulla alkoivat vastoinkäymiset.. Aamutouhujen aikana sammui autosta lämmitys. Jaaha akku loppu, no ei muuta kuin auto käyntiin. Jaa, molemmat akut tyhjät. Eli siis autossa ei ole relettä akkujen välillä, vaan hupikäyttö purkaa sekä hupi- että ajoakun. Onneksi olin ottanut mukaan täyteen ladatun akun, mutta unohdin ottaa kaapelit ja työkalut mukaan. Hetken tuumattuani otin hupiakun esille ja onnekseni oli auton edellinen omistaja unohtanut kiristää akunkengät. Joten täysi akku paikalle ja auto käyntiin. Jes! Lämpöä alkoi tulla autoon.

Toinen takaisku seurasi heti perään. Syksyllä oli jäänyt vettä jonnekin auton vesijärjestelmään ja jotain oli haljennut sen jäädyttyä. Kaikki vesi oli yöllä valunut auton alle, eikä meillä ollut vettä kuin muutama desi aamukahvia varten. No se riitti meille ja päivällä haimme kaupasta lisää vettä. Aamupalan syötyämme lähdimme retkelle. 

Aluksi etsimme viirupöllöä Vilkkilän turan lähettyviltä, mutta turhaan. Pöllöä ei löytynyt. Tiaiset olivat hermona yhden talon pihalla ja ajattelimmekin , että pöllö olisi jossain lähellä. Varpuspöllö istui ison kuusen latvassa. Taisi Mika saada Virolahtipinnan. 

Seuraava kohteemme oli muutama päivä aikaisemmin Vaalimaan lähellä ollut lapinpöllö. Pöllö istui juuri siinä kohdassa mikä oli Tiiraan merkattu. Muutama kuva plakkariin ja pois, ettei pöllöä turhaan häiritä. Tästä sain Virolahtipinnan nro. 243. 

Lapinpöllö Virolahti 

Illaksi menimme parkkiin Leerviikin rantaan. Pakkanen kiristyi vielä eilisestä ja seuraava takaisku oli auton lämmityksen riittämättömyys alle 25 asteen pakkasessa. Sisälämpötila oli maksimissaan 13 astetta, vaikka kaasulämmitin hönki koko ajan täysillä. Kaasua kului noin puoli pulloa vuorokaudessa eikä sekään ihan riittänyt. Onneksi oli mukana vaatetta ja sisäistä lämmikettä. Koko yön stressasin milloin akku loppuu. Klo 5:00 täräytin auton käyntiin. Kuudelta nousimme ylös ja söimme aamiaisen.  Aamun valjettua siirryimme vielä Turan reunaan viirupöllöä etsimään, mutta ainoa pöllö jonka havaitsimme oli eilinen varpuspöllö joka hetken vihelteli pellon reunassa. Kotimatkalle lähdimme hyvissä ajoin ja kiertelimme muutamia lintupaikkoja. Illan hämärtyessä komppasimme Vantaalla yhden tutun kurppaojan ja yhden jänkäkurpan löysimmekin. 

 

Jänkäkurppa Vantaa

 Olihan se sellainen seikkailu. Nyt täytyy autossa hieman panostaa virran ja lämmön riittämiseen. Autoon asensin toisen akun hupiakun rinnalle ja diodin joka estää ajoakkua purkaantumasta parkissa ollessa. Asensin akkujen viereen myös invertterin jolla saa verkkovirtaa esim. pienelektroniikan latureihin. Autoon ostin 5kW polttoaine käyttöisen lisälämmittimen jolla auto pitäisi pysyä lämpimänä kovillakin pakkasilla.  Eiköhän se tästä. Vesijohdot korjaan kun hieman lämpenee. Siihen asti saa pärjätä kanistereilla. 

 

Tänä vuonna Tringa lanseerasi leikkimielisen kilpailun "kuntaskaba". Elikkä yritetään löytää vuoden aikana mahdollisimman monta lintulajia yhden Tringan kunnan alueelta ja luonnollisesti valitsin kilpakunnakseni Vihdin. Talvella olen päättänyt yrittää vain tiettyjä lajeja mitkä olisi hyvä löytää kun muuten linturintamalla on hiljaista. Näitä on mm. koskikara, jäkäkurppa, metso ja pohjantikka. Kara löytyi helposti Palojärveltä, mutta muut ovatkin sitten teettäneet töitä. Nuuksiossa olen käynyt neljä kertaa ja pari kertaa Konianvuoren ls.alueella. Ei ole metsoa eikä potia löytynyt, mutta tietenkin kaikkea muuta oheislajistoa.   

Töyhtötiainen Vihti Vanjoki Huopinmäki

Varpuspöllö Vihti Vanjoki Haarala

Su 14.2. käytiin yrittämässä Mikan ja Pian kanssa kaulushaikaraa lohjalta. Haikaraa ei näkynyt, mutta kuningaskalastaja ja liejukana olivat hienosti näkyvissä. Takaisin tullessa kävimme katsomassa tutun ojan Lohjalla ja sieltäkin löytyi jänkäkurppa. 

Jänkäkurppa Lohja.

Iltapäivällä kävin vielä etsimässä jänkäkurppaa Vihdin alueelta. Tällä hetkellä tiedän vain muutaman ojan mitkä pysyvät auki kovillakin pakkasilla Vihdistä. Kaikki nämä olen kompannut muutamaan kertaan tänä talvena eikä kurppia ole löytynyt.  Nyt onnisti Nummelassa sen verran että löysin taivaanvuohen. Pinnana ei mikään erikoinen, mutta tästä minulta puuttui talvikuvaelis. Elikkä kuvapinna lajista joka on otettu talvikuukausina joulu- tammi- helmikuun aikana. Pinna nro. 164. napsahti. 

Taivaanvuohi Vihti Nummela

15.2. kävin yrittämässä kaulushaikaraa uudelleen töiden jälkeen Lohjalta, mutta eipä löytynyt tälläkään kertaa. Kunkku ja liejukana edelleen paikalla. 

16.2. päätin olla haikarapaikalla jo heti aamusta. Samoin oli ajatelleet Damskin Timo ja Jösse. Tällä kertaa onnisti. Hetken etsittyämme lintua , löysi Timo sen kävelemässä kaislikon seassa. Helmikuunpinna nro 158. Eipä ollut helppo löytää! Kuvassa haikara näkyy hienosti. Joten ei muuta kuin silmä käteen ja etsimään...

Kaulushaikara kaislikossa Lohja

Iltapäivällä kävin vielä Nuuksiossa metsälinturetkellä, mutta parhaat havainnot olivat pyy, töyhtötiainen ja hömötiainen

21.2. lähdin Nuuksioon jo heti aamusta. Ei löytynyt pohjantikkaa, mutta pinnalista karttui mm. harmaapäätikalla ja pikkutikalla. Myös mm. pyy, töyhtötiainen, puukiipijä tuli havaittua. Pikkutikka koiras ei ollut mitenkään kuvaajaystävällinen, mutta sainpahan jonkin dokkarin tästä Birdlifen vuoden linnusta. 

Pikkutikka koiras Vihti Nuuksio

  

26.2. tuli ensimmäinen keväinen purkaus kun tuuli kääntyi pariksi päiväksi etelän puolelle. Illalla töiden jälkeen staijattiin hetki lerbackassa Mikan ja Pian kanssa. 10 töyhtöhyyppää matkasi kohti pohjoista. 

La 27.2. Lähdin etsimään metsälintuja Konianvuoren alueelle. Ei löytynyt pohjantikkaa, mutta koiras valkoselkätikka ruokaili Vihdin Järvikunnalla aivan tien reunassa. Iltapäivällä staijailin omalla pihalla Lerbackassa ja näin uuttukyyhkyn laskeutuvan hetkeksi lähipellolle. Illalla käytiin vielä Mikan kanssa kuuntelemassa Vihdin Taka-Moksissa viirupöllöä. Lehtopöllö oli äänessä lähes koko ajan. Viirupöllö vastasi vasta atrappiin , mutta sitäkin hienommin aivan läheltä.

Viimeisenä päivänä 28.2. kävin retkeilemässä lähialueilla. Jokikunnan Jaakkolassa kävin bongaamassa varpusen. Onpa tämäkin laji vähentynyt dramaattisesti täällä maaseudulla. Bongaamassa varpusen! Kolin Paavon pihalla oli pähkinähakki. Lerbackassa muutti hiirihaukka ja 5 kiurua. Illalla vielä lehtopöllöpariskunta piti hienoa konserttia Sielumäessä. 

Siinä oli helmikuun retkeilyt. Talvi kiristää loppukuusta jälleen otettaan ja talvisessa säässä mennään maaliskuuhun. Tulisipa jo kevät ja jokin kunnon bongausreissu. Ehkä sitten seuraavassa kirjoituksessa on keväisempää tiedossa.