torstai 28. huhtikuuta 2016

Rariton maaliskuu


Kaikenlaisen kiireiden takia on blogin päivitys taas jäänyt. Toisaalta on tämän vuoden alku ollut tavallista hiljaisempi raririntamalla. Ainut kiva on ollut Tampereella koko talven majaillut idänturturikyyhky jota itsekin kävin katsomassa kolme kertaa turhaan. Eipä suostunut kyyhky näyttäytymään minulle , jotta olisin siitä maaliskuunpinnan saanut. Retkeiltyä tuli kuitenkin jonkin verran, siksi paketoin loppu maaliskuun retkeilyt tähän päivitykseen.
  
Jälleen tänä vuonna jäi lapasorsa talvehtimaan Heinolaan ja minulta puuttui siitä vielä maaliskuunpinna, joten oli pakko käydä varmistamassa ässä siellä. Samalla reissulla ajoin Kouvolaan etsimään vuorihemppoa kylynpinnaksi ja tundraurpiaisen maaliskuunpinnaksi. Molemmat löytyivät Keltakankaan kaatopaikalta. 

Lapasorsa Heinola
Vantaalta löytyi vuorihemppo urpiaisparvesta Pitkäsuon täyttömäeltä. Kävin sitä etsimässä, mutta eipä lintua löytynyt. Urpiaisparvessa oli pari tundraurpiaista, mutta eivät olleet kovin kuvaajaystävällisiä. 
Tundraurpiainen keskellä urpiaisparvessa.
Viereisessä kuusimetsässä huhuili huuhkaja joka tuli mukavasti kuvattavaksi.

Huuhkaja Vantaa 
Idänturturikyyhkyä etsiessä Tampereelta tallentui kennolle jotain muuta. Palokärki kävi tarkastamassa pesäkoloa.

Palokärki Tampere
Punatulkkuja oli ruokinnoilla jokunen


Koiras punatulkku Tampere
Vielä loppukkuun aikana kävin kuvaamassa juuri muutolta saapuneita töyhtöhyyppiä. Niitä oli Vantaalla Peräjänkulman pelloilla satoja.

Töyhtöhyyppä Vantaa
Seuraavaksi huhtikuun kimppuun..

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Maaliskuun alun retkeilyä.


Maaliskuu on ollut todella rauhallista aikaa hervinaisuuksien osalta joten on ollut hyvää aikaa ulkoiluttaa kameraa ja keräillä joitakin helppoja kk-pinna puutteita. Su 6.3. Päätettiin mennä katsomaan Fastholmaan hämmennystä herättänyttä valkopäätiaista maaliskuunpinnaksi. Hyvä kun käytiin sillä rariteetikomitean puheista olen saanut käsityksen että lintu tultaisiin hyväksymään lajiksi. Lopullista päätöstä joutuu vielä varmasti odottelemaan, mutta tällä hetkellä se on pinnakelpoinen lintu. Lintu ruokaili kaislikossa 23 pajusirkun seurassa tässä otokset niistä:



Valkopäätiainen Helsinki Fastholma

Pajusirkku

Illalla ajelin vielä lenkin Turun suunnalle ja blokkasin Paimion tuulihaukan kk-pinnaksi ja ässäksi.


Ma 7.3. Lähdettiin illalla Kautosen Jonin kanssa pöllöjä kuuntelemaan Padasjoelle. Joni oli ehtinyt hylsyilemään paikalla olleen lapinpöllön jo kolmeen kertaan, mutta nyt lupasin ettei hylsyä tule.
Paikalle päästiin melko tasan 22:00 ja heti oli äänessä viiru-, lehto- ja helmipöllö. 5 min odottelun jälkeen kuului kumea lapinpöllö (ilman olutta) ja hetken päästä sarvipöllö. Kävelimme tietä hieman lähemmäksi lapparia kun tien toiseltakin puolelta kuului lapparin ääni. En ole eläissäni kokenut vastaavaa pöllöjen kuuntelussa. Samoilta jalansijoilta kuului 5 pöllölajin 7 edustajan äänet samaan aikaan. Mieletön fiilis! Puolenyön aikaan kuuntelin vielä kotinurkilla Vaskijärvellä viirupöllön upeaa soidinta. 


Ti 8.3. Kävin auttamassa isäni muuttoprojektissa tyhjentämällä pihavarastoja. Samalla reissulla kävin Retun ( Reijo Kumpulainen) kanssa katsomassa vapätin retulle vuodenpinnaksi. Lintu oli hienosti paikalla ja kuvattavissa. Ilmeisesti siksi että varpuspöllö kurkki koko ajan puun kolosta ja piti pikkulinnut aktiivisina ja äänekkäinä. 


Varpuspöllö kolossa


Kihlattu valkopäätiainen


Illalla tullessani kotiin huuteli pihapiirissäni vielä 2 varpuspöllöä. Olisikohan meidänkin alueen pöllöt jo heräilleet soitimelle. Täytyy käydä joku yö kuuntelemassa. 


Ke 9.3. lähdimme Virtasen Iston kanssa etsimään jänkäkurppaa kk-pinnaksi molemmille. 1. paikka ei tuottanut tulosta vaikka ojan reunalla oli neljät tuoreet kakat. Seuraava oja oli parempi paikka. Löytyi 2 kurppaa joista toinen jäi kuvattavaksikin. Ojassa oli myös todella kuvaajaystävällinen koskikara. Lataan kuvan karasta täysikokoisena joten sitä pystyy hieman suurentamaan. Näkee hienosti höyhenpukua.


Jänkäkurppa


Koskikara huusi, ei enää askeltakaan lähemmäksi!
Iltapäivästä vielä Fastholman kautta moikkaamassa valkopäätiaista, Istolle kk-pinna. Aina vain paikalla. Nyt ei siitä hyvää osumaa tullut.

Matka jatkukooon kohti kevättä..

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Taas talvisessa utössä


Kuun vaihde oli tarkoitus retkeillä ulkosaaristossa Utössä ja Jurmossa. Tavoitteena jokunen kk-pinna. Matkaan lähdimme to 25.2. aamulla kun  Vuorisen Kari tuli hakemaan minut . Eivor lähtee vasta klo 15 joten meillä on hyvin aikaa retkeillä matkanvarrella ennen laivaan menoa. Ensimmäinen kohde oli kuvata Salon turkinkyyhkyjä. Kirkkokadulla oli paikalla 4 lintua, mutta eivät tahtoneet antautua kuvattaviksi. Ruokinnalla kävi myös pari tikliä joista tuli otettua muutama ruutu. Seuraavaksi suuntasimme Halikonlahdelle missä puhdistamolla on nähty tundraurpiaisia ja vuoriemppoja. Reilun tunnin kiertelyn jälkeen löysimme vain 2 urpiaista jotka olivat kovin arkoja. No säästyipä filmiä.

Salosta ajoimme Paimioon etsimään siellä viihtynyttä tuulihaukkaa. Pienen etsimisen jälkeen lintu löytyi istumassa sähköpylvään nokasta. Itselleni napsahti helmikuunpinna. 


Tuulihaukka
Paimiosta menimme Kaarinaan etsimään siellä oleillutta hiirihaukkaa. Kari löysi linnun todella kaukaa istumassa voimalinjojen poikkipuilla. Karille vuodari. Kaarinassa kävimme kaupassa ja paraisilla syömässä. Nauvon lautalta kun pääsimme Nauvon puolelle oli ensimmäisellä isolla peltoaukeella 3 hiirihaukkaa. Yksi niistä antoi jopa kuvata itseään hetken. 


Hiirihaukka
Eivoriin saavuimme hyvissä ajoin ja matkaan pääsimme lähes ajoissa, kippari oli jäänyt ruuhkaan jumiin. Yhteysalusmatkalla ei mitään ihmeellistä löytynyt, mutta lähes kaikki joutsenet laskettiin. Vajaa 140 kyhmyjoutsenta. Jurmossa katselimme laskevaa aurinkoa ja Utössä olimme pimeään aikaan. Kamat roudaten Luotsimäelle Hannan majoitukseen. Illalla pienen turinatuokion jälkeen nukkumaan. 


Pe 26.2. Nousimme Karin kanssa hyvissä ajoin aamiaiselle ennen auringon nousua. Aamustaijilla oli vielä ihan mukava keli. Muutolla näkyi mm sykähdyttävät 4 haahkaa (2/2). Päivällä lähdimme kiertämään saarta. Koululla oli kahden urpiaisen seurana nuori tudraurpiainen. Ei päästänyt sekään hyvin kuvaamaan. Joku suhru dokkari kuitenkin.


Tundraurpiainen nuori lintu
Iltapäivällä alkoi sankka lumisade joka kesti auringon laskuun asti. Jonkin aikaa tarvoimme sateessa, mutta lopulta oli pakko tulla kuivattelemaan laitteita. Illalla kävimme saunassa. Majoitukseemme liittyi vielä Hyvärisen Ismo. 


La 27.2. Aamiaisen jälkeen staijille. Staijin jälkeen hieman saarta komppaamaan mutta sieltä ei mitään ihmeellistä enää irronnut joten laittamaan tavarat kasaan Jurmon retkeä varten. Jurmossa olimme joskus 10 maissa hyviksen ja vuokan kanssa. Satamassa pyöri 2 lapasotkaa. Komppaus kohti länsikärkeä alkoi. Riutan päässä heinäsaaressa oli paikalla ainakin 3 tunturikiurua ja 10 pulmusta. niitä tuli hieman kuvattua. Tunturikiurut olivat melko arkoja eikä päästäneet lähelle kuvaaman. Auringonpaiste aiheutti ilmaan väreilyä joka pilasi lähes kaikki kuvat. tässä parhaat.


Pulmunen

Tunturikiuru
Saaren komppaus jatkui lepikon kautta männikön läpi lintuasemalle , missä evästimme hiukan. Takaisin männikön läpi nummelle josta vielä aseman kautta rantaa pitkin kohti satamaa. Saaressa oli vielä paikalla 2 piekanaa, mutta sinisuohaukka oli kadonnut.


Piekana, joita on talvehtinut Jurmossa ainakin 2 
Lautta tuli hakemaan meidät taas auringon laskiessa. Utössä olimme pimeään aikaan, mutta Virtasen Isto tuli piristämään iltaamme. Illalla uni tuli melko ajoissa. GPS:n mukaan päivän aikana kertyi kävelyä yli 19 km . Hyvää liikuntaa.

Su 28.2. Nousimme hyvissä ajoissa ylös ja staijille. Merellä oli mukavaa liikehdintää kun jokunen kymmen ruokkia painoi kohti pohjoista. Merisirrit olivat aina vain paikalla Bådanin luodoilla. Saarta kierrettiin ja kompattiin ristiin rastiin. Peukaloisia löytyi useampi. kiuruja 2 lajia, turpo ja punarinta ed. paikalla. 



Yksi saaren talvehtivista peukaloisista
Hotellialueella hyörivät kangaskiurut. Aurinko paistoi lämpimästi ja tuuli oli lähes nollassa. Hotellin saunalla tuli heitettyä Iston kanssa talviturkki. Iston kanssa sen tein viime vuonnakin. Kylläkin vasta kesäkuun lopussa Kilpisjärvessä, mutta yhtä kylmää se oli. 


toinen kangaskiuruista
Illalla katselimme Huuhkajia. Toinen istui kobbanilla ja toinen Urmskärin tykin päällä.  Saunoimme ja kävimme nukkumaan.

Karkauspäivä 29.2. oli tärkeä pinnojen keruu päivä. Aamiaisen kaskeytti hyviksen huuto pihalta, Huuhkaja näkyy! Hyvä alku päivälle. Aamustaijilla Meni mukavasti lintuja. Listalle kertyi mm. mustalintu, pilkkasiipi, haahka, merihanhi, merisirri, ruokki ja riskilä. Ruokkeja muutti upeasti 75 yksilöä. Saaresta löytyi kaikki saaressa viihtyneet talvehtijat. Kotiinpäin lähdettiin klo 16:00. Jurmosta löysimme vielä piekanat. Loppumatka ei mitään ihmeellistä enään antanut. Laivassa pienet torkut. Kotona olin vähän enne puoltayötä. Mukava reissu vaikkakaan tuulihaukan lisäksi ei kk-pinnoja herunut. Pian uudestaan saareen. Kiitos seurasta jälleen Isto, Kari, Ismo ja Jorma.


perjantai 12. helmikuuta 2016

Fuerteventura part 4. ja yhteenveto


7.2. su oli ajatuksemme koluta oman kylämme rantoja ja paikata retkilajistoa vielä joillakin kahlaajilla. Aamiaisen jälkeen suuntasimme omaan Caleta de Fusten rantaan. Sataman suojassa oleva ranta osoittautuikin ihan hyväksi paikaksi. Laskuveden aikaan on linnuille paljon ravintoa näkyvissä. Varovainen on vain oltava sillä märät rantakivet ja kalliot ovat vaarallisen liukkaita.


Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola

Paikalla ei ollut määrällisesti montaa yksilöä , mutta lajikirjo oli mukava.

keltanokkaliitäjä 4
suula 5
silkkihaikara 4
kapustahaikara 3
tuulihaukka 1
tylli 5
mustajalkatylli 2
tundrakurmitsa 2
pulmussirri 7
pikkukuovi 1
valkoviklo 1
karikukko 2
riuttatiira 10


Karikukko Arenaria interpres

Iltapäiväksi siirryimme läheisen Las Salinaksen rannalle staijille ja ottaman aurinkoa. Suola-altailla ei ollut koko päivänä mitään muuta kuin muutama etelänharmaalokki. Rannassa pari kahlaajaa.

ruostesorsa 1
suula 4 
silkkihaikara 6
pikkukuovi 2
punajalkaviklo 1
valkoviklo 1
riuttatiira 3


Pikkukuovi yrittää ajaa punajalkavikloa pois ruoka-apajilta.
Illalla kävimme vielä viimeisellä ruokailulla läheisessä buffet-ravintolassa ja menimme ajoissa nukkumaan.

Ma 8.2. Oli lähtöpäivä takaisin kotiin. Aamulla söimme tuhdisti kaiken mitä jääkaappiin oli kertynyt, Laitoimme tavarat kasaan ja kirjauduimme hotellista ulos. Aikaa oli vielä muutama tunti ennen kuin piti olla lentokentällä, joten ajelimme vielä Caleta de Fusten alueella. Kävimme kiertämässä kummatkin golf kentät, mutta alueen ulkopuolelta emme niillä havainneet juuri mitään. Rannalla kävimme vielä jonkin lisälajin toivossa , mutta eilisten kahlaajien lisäksi ei ollut mitään uutta tullut.


Valkoviklo Tringa nebularia
Tästä siirryimme hyvissä ajoin lentokentälle. Onneksi, sillä lentokenttä tsekkaus olikin 10x hitaampaa kuin Suomen päässä. Ensinnäkin minulla oli pari kiloa ylimääräistä painoa matkalaukussa, joten ei muuta kuin jonossa matkalaukku auki lattialle ja sullomaan jotain käsimatkatavaroihin ja osa tuliaisista suoraan roskiin. No nyt oli matkalaukku tasan 23 kg ja akka tyytyväinen. Hiki virtasi aivan norona. Seuraavaksi turvatarkastukseen. Laukkuni sisältö samoin kuin Mikan, syynättiin todella tarkkaan ja lopulta minut vietiin vielä poliisin kuulusteltavaksi. Onneksi se sessio ei ollut valtavan pitkä, mutta kyllä tähän mennessä oli jo 2 tuntia kulunut. Ja soijaa pukkasi aivan holtittomasti. Pääsimme kuin pääsimmekin tax-free alueelle ja heti isolle oluelle. Nyt alkoi verenpaine laskemaan. 
Lähtö oli 1/2 tuntia myöhässä, mutta perillä Suomessa olimme kuitenkin lähes aikataulussa.


Nuori etelänharmaalokki Larus michahellis, vai argari...
Summa summarum. Fuerteventura on hieno kuvaus- ja lituretkikohde. Lämpötila vaihteli koko loman ajan 20-24 asteen välissä. Aamut olivat mukavan vilpoisia yleensä n. 16 astetta. Kahtena päivänä aurinko paistoi kirkkalta taivaalta , muuten oli puolipilvistä tai ohutta yläpilveä. Meitä varoitettiin kovista tuulista, mutta koko aikana ei tuullut juuri ollenkaan. Vettä ei myöskään satanut.  Maasto on mukavaa kulkea, paljon tasaista hiekka/kivi aavikkoa eikä suuria nousuja tai laskuja juuri ole. Merivesi oli viileää n. 19 asteista, joten uimaan se ei ainakaan minua houkutellut. Tiet joilla ajeltiin lintujen perässä olivat huonokuntoisia hiekkateitä , joten suosittelen että vuokraa hieman korkeammalla maavaralla varustetun auton. Meidän Opel Mokka riitti juuri ja juuri. Lajikirjo on mukava ja mekin saimme kasaan 65 lajia. Listaltamme jäi puuttumaan vielä toistakymmentä suht. helppoa lajia huonojen nuottien johdosta, mutta viikko on silti melko lyhyt aika koko saaren komppaamiseen , saari on kuitenkin 100 km pitkä ja 30 km leveä. Muistettava on myös se että isoja vahtikoiria on maatiloilla paljon. Yhdelläkin pihalla oli 2 isoa doobermannia ja n. metrin korkuinen kiviaita. Koirat olivat vapaana ja haukkuivat minulle seisten osittain aidan päällä. Onneksi ne oli ilmeisesti koulutettu pysymään omalla pihallaan , mutta kyllä silti ajtus painiottelusta niiden kanssa hirvitti. Lopuksi vielä lajilista avibasen lajijärjestyksessä, yleisten lajien määrät ovat suuntaa antavia:

Ruostesorsa -  ruddy shelduck - tadorna ferruginea  -  400
sinisorsa  -  mallard  -  anas platyrhynchos  -  6
kalliopyy  -  barbary partritge  -  alectoris barbara  -  12
kalliokyyhky  -  rock dove  -  columba livia  -  300
turturikyyhky  -  european turtle dove  -  streptopelia turtur  -  1
turkinkyyhky  -  eurasian collared dove  -  streptopelia decaocto  -  400
palmukyyhky  -  laughing dove  -  streptopelia senegalensis  -  10
hietakyyhky  -  black-billed sandgrouse  -  pterocles orientalis  -  90
vaaleakiitäjä  -  pallid swift  -  apus pallidus  -  40
tervapääsky  -  apus apus  -  4
liejukana  -  common moorhen  -  gallinula chloropus  -  6
nokikana  -  common coot  -  fulica atra  -  70
lännenkaulustrappi  -  houbara bustard  -  chlamydotis undulata  -  2
keltanokkaliitäjä  -  scopoli's shearwater  -  calonectris diomedea  -  6
harmaahaikara  -  grey heron  -  ardea cinerea  -  12
silkkihaikara  -  little egret  -  egretta garzetta  -  30
kapustahaikara  -  eurasian spoonbill  -  platalea leucorodia  -  9
suula  -  northern gannet  -  morus bassanus  -  14
pitkäjalka  -  black-winged stilt  -  himantopus himantopus  -  35
tundrakurmitsa  -  grey plover  -  pluvialis squatarola  -  2
tylli  -  common ringed plover  -  charadrius hiaticula  - 8
pikkutylli  -  little ringed plover  - charadrius dubius  -  10
mustajalkatylli  -  kentish plover  - charadrius alexandrinus  -  16
pikkukuovi  -  whimbrel  -  numenius phaeopus   -  6
karikukko  -  ruddy turnstone  -  arenaria interpres  -  2
pulmussirri  -  sanderling  -  calidris alba  -  14
taivaanvuohi  -  common snipe  -  gallinago gallinago  -  2
rantasipi  -  common sandpiper  -  actitis hypoleucos  -  10
metsäviklo  -  green sandpiper  -  tringa ochropus  -  4
mustaviklo  -  spotted redshank  -  tringa erythropus  -  1
valkoviklo  -  common greenshank  -  tringa nebularia  -  5
punajalkaviklo  -  common redshank  -  tringa totanus  -  2
lampiviklo  -  marsh sandpiper  -  tringa stagnatilis  -  2
aavikkojuoksija  -  cream-coloured courser  -  cursorius cursor  -  14
selkälokki  -  lesser black-backed gull  -  larus fuscus  -  10
etelänharmaalokki  -  yellow-legged gull  -  larus michahellis  -  100
riuttatiira  -  sandwich tern  -  thalasseus sandvicensis  -  40
pikkukorppikotka  -  egyptian vulture  -  neophron percnopterus  -  10
pikkukotka  -  booted eagle  - aquila pennatus  -  1
ruskosuohaukka  -  western marsh harrier  -  circus aeroginosus  -  1
hiirihaukka  -  eurasian buzzard  -  buteo buteo  -  20
harjalintu  -  common hoopoe  -  upupa epops  - 20
tuulihaukka  -  common kestrel  -  falco tinnunculus  -  30
munkkiaratti  -  monk parakeet  -  myiopsitta monachus  -  4
kauluskaija  -  rose-ringed parakeet  -  psittacula krameri  -  2
etelänisolepinkäinen  -  southern grey shrike  -  lanius meridionalis koenigi  -  100
korppi  -  common raven  -  corvus corax  -  40
pensasvarpunen  -  spanish sparrow  -  passer hispaniolensis  -  1000
kanariankirvinen  -  berthelot's pipit  -  anthus berthelotii  -  200
virtavästäräkki  -  grey wagtail  -  motacilla cinerea  -  3
västäräkki  -  white wagtail  -  motacilla alba  -  4
aavikkotulkku  -  trumpeter finch  -  bucanetes githagineus  -  100
hemppo  -  common linnet  -  carduelis cannabina  -  20
tikli  -  european goldfinch  -  carduelis carduelis  -  5
afrikansinitiainen  -  canary islands tit  -  cyanistes teneriffae  -  20
pikkukiuru  -  lesser short-toed lark  -  alaudala rufescens  -  300
haarapääsky  -  barn swallow  -  hirundo rustica  -  2
taigauunilintu  -  yellow-browed warbler  -  phylloscopus inornatus  - 2
tiltaltti  -  common chiffchaff  -  phylloscopus collybita  -  12
mustapääkerttu  -  eurasian blackcap  -  sylvia atricapilla  -  7
rusorintakerttu  -  eastern subalpine warbler  -  sylvia cantillans  -  1
samettipääkerttu  -  sardinian warbler  -  sylvia melanocephala  - 30
pikkupensaskerttu  -  spectacled warbler  -  sylvia conspicillata  -  50
kanariantasku  -  canary islands stonechat  -  saxicola decotiae  -  15

hadadaiibis  -   hadada ibis  -  bostrychia hagedash  -  2

Hieno linturetki! Kiitos Mika seurasta. Vielä loppuun yksi kuva reissumme kohdelajista kanariantasku:

Kanariantasku Saxicola decotiae












torstai 11. helmikuuta 2016

Fuerteventura part 3


Afrikansinitiainen Cyanistes teneriffae


5.2. pe aamu, Kello soi taas 6. Olen itse jo herännyt aikaisemmin ja tässä vaiheessa on munat kovana. Siis kananmunat paistettuna. Aamiainen naamaan ja menoksi. Tänään suuntaamme La Vega de Rio Palmasin alueelle ja tutkimaan sen lähellä olevaa Embalse de Las Penitas tekojärveä. 

Menomatkalla päätimme käydä kuitenkin katsomassa Catalina Garcian kosteikkoa. Olihan siellä joskus nähty mm. kurnuliejukana. Aluksi emme meinanneet löytää aluetta, mutta kysymällä löytää aina perille. Paikalle menee pieni hiekkatie joka oli puomitettu ketjulla. "kosteikko" on ilmeisesti tien lähellä oleva monttu, joka nyt huusi kuivuutta. Auton jätimme parkkiin puomille hiekkatien sivuun.

 Kävelimme molemmat montun reunalla ihmetellen että missäköhän täältä on kaikki linnut. Sitten kuului kohtalaisen kaukaa ison koiran haukahdus. sitten se kuului melko läheltä ja kohta TODELLA läheltä. Meillä oli kummallakin matkaa autolle n. 100 m. Tässä vaiheessa kämmenpohjat kylmeni hikisiksi. Toivottavasti koira ei ole vihainen. No siihen se tuli murisemaan meille 10 m päähän. Valtava musta sekarotuinen mikä lie tappajan näköinen otus. Oli siinä varmastikin jotain bullterrieriä. Kiiruhdimme molemmat kohti autoa. Mika sanoi että ota maasta kiviä. Itse ajattelin lopettaa koiran lähinnä kalliilla kamerallani. Onneksi maanomistaja ajoi lähelle autollaan ja huusi koiran luokseen. Pääsimme kummatkin autoon hengissä, mutta arvatkaa vaan hakkasiko kädet valtavassa adrenaliini ryöpyssä. Ei olisi todellakaan mukava joutua painimaan tuollaisen otuksen kanssa, takkiin tulisi 100% varmasti. Hengityksen tasaannuttua lähdimme jatkamaan matkaa. Jos ei muuta opi täällä retkeilystä, niin muistakaa että jokaisen maatilan pihalla on yleensä valtava vahtikoira. Ja useasti ne ovat vielä irti. Päätimme käyttää edelleen Tenovuon Jorman uutta nimeämistä paikalle , eli Katala Garcia. 

Seuraavaksi menimme Pajaran kylän pusikoita ihmettelemään. Retkilajistoon tuli mm.:

tikli 5
kauluskaija 2
palmukyyhky 2
tiltaltti 4
taigauunilintu 1

Ei taaskaan mitään mahdollisuutta kuvata vilkkaasti liikkuvaa inoa tiheissä puissa. Kaijasta joku kuva.

Naaras kauluskaija Psittacula krameri

Sitten menimme Las Penitaksen järvelle, mutta päätimme mennä sinne länsipuolelta. Ajoimme Pajaran kylästä kohti etelää tielle FV-605. Siitä vähän matkaa ja oikealle tie FV-625. Siitä n. 2,5 km ja oikealle tie FV-627 ja sen päähän. Tästä kävelimme ylöspäin Barranco de Las Penitasta aina järvelle asti. Rotkossa saimme seurata pelastuslaitoksen harjoituksia, Äänimaailama vain hieman muuttui linnun laulusta toiseen. Meteli oli melkoinen kopterin jyllätessä aivan lähellämme. Kolme miestä laskeutui kallioseinää pitkin alas.

Barranco de Las Penitas 

Järvi oli yllättävän tyhjä , mutta kerttuja oli paljon äänessä samoin liejukanoja. Alkumatkasta löysimme yllättäen yhden rusorintakertun, mutta en onnistunut saamaan siitä yhtään kuvaa. Järvellä oli edustettuina hyvin Streptopeliat. Turkinkyyhkyjen ja palmukyyhkyjen lisäksi siellä lauloi aktiivisesti turturikyyhky. Rotkossa lentelivät vaaleakiitäjät. Kävelimme vielä jokiuomaa pitkin kohti kylää, mutta päätimme kääntyä takaisin. Lajit:

ruostesorsa 2
pikkukorppikotka 1 
hiirihaukka 3
tuulihaukka 3
liejukana 2
palmukyyhky 4
turturikyyhky 1
vaaleakiitäjä 6
virtavästäräkki 2
rusorintakerttu 1
kanariantasku 1

 
koiras samettipääkerttu Sylvia melanocephala


Embalse de Las Penitas järvi
Kävelyä kertyi 4-5 km melko jyrkkää nousua ja laskua. Autolle päästyämme oli lähellä kuvauksellinen tuulihaukka.

Tuulihaukka Falco tinnunculus

Embalse de Las Penitas ylhäältäpäin

Syömään päätimme mennä takaisin Pajaran kylään. Loppupäivästä ajoimme Pajarasta suoraan länteen kohti merenrantaa pientä hiekkatietä pitkin, mutta tämä oli totaalinen hukkareissu lintujen kannalta. Siellä näimme vain 2 kanariantaskua. Illalla kämpille, pesulle ja iltapalalle. Kyllä väsytti makeasti reilun patikointipäivän päätteeksi.

6.2. la Päätimme mennä uudestaan Los Molinoksen alueelle, koska se oli ollut yksi parhaista paikoista. Kuvapinna puuttuisi vielä aavikkojuoksijasta ja samoin hyvät kuvat trapista. Tuhti aamiainen ja kohti seikkailuja. 
Los Molinokselta löysimme uudeksi lajiksi taivaanvuohen, ruskosuohaukan ja pikkukotkan.  Muut lajit:

ruostesorsa 300
silkkihaikara 2
harmaahaikara 5
pikkukorppikotka 1 
ruskosuohaukka 1
pikkukotka 1 vaalea
hiirihaukka 4
tuulihaukka 1
pitkäjalka 9
aavikkojuoksija 6
pikkutylli 5
taivaanvuohi 1
punajalkaviklo 1
lampiviklo 1
valkoviklo 2
metsäviklo 1
rantasipi 3
hietakyyhky 60


Taivaanvuohi Gallinago gallinago


Alueella lenteli edelleen arat hietakyyhkyt. Niistä yritin saada joitakin kuvia.

Hietakyyhky Pterocles orientalis alla koiras ja yllä naaras

Paikalla törmäsimme Brittiläiseen linturetki seurueeseen ja niiltä saimme muutamia hyviä vihjeitä tavoitelajien suhteen. Los molinokseen syömään tuoretta kalaa ja siitä matkaamme kohti Tindayaa. Ennen Tefian tietä juoksi automme editse aavikkojuoksija ja kyllä ne osoittautuivat melkoisiksi juoksijoiksi. Kunnon kuvaa en ehtinyt saamaan , mutta dokkarikuvan silti. 


Aavikkojuoksija Cursorius cursor


Tindayan alueelle ajoimme kylän läpi kohti länttä pitkälle kohti rantaa päällystettyä , mutta paikoin melko huonokuntoista tietä. Ennen oikealla puolella olevaa hylättyä kivitaloa lähtee pieni hiekkatie oikealle. Tällä alueella pitäisi olla paljon trappeja. Ajoimme ja komppasimme jalan pusikoita ja aavikkoa, mutta ei näkynyt . Joitakin kuvia muista paikallisista lajeista.


Pikkukiuru Calandrella rufescens. Hassusti tumma nokan kärki


Paikalla oli myös runsaasti pikkupensaskerttuja.

Naaras pikkupensaskerttu Sylvia conspicillata

Olimme jo luovuttaneet trapin suhteen kun takaisinpäin ajaessamme päällystettyä tietä vähän ennen Tindayan kylää tien reunassa oli trappi. Nyt onnistuin saamaan hyvät kuvat linnusta auton ikkunasta.


Lännenkaulustrappi Chlamydotis undulata fuertaventurae

lännenkaulustrappi 1
aavikkojuoksija 6
harjalintu 1
pikkukiuru 40
pikkupensaskerttu 10
kanariankirvinen 50


 Illalla ennen kämpille menoa päätimme vielä tsekata Caleta de Fusten lähellä sijaitsevan kosteikkoalueen. Paikka on lähellä Barranco de La Torrea FV-2 tien pohjoispuolella. Se on Barranco de La Antigua ja sinne käännytään samasta risteyksestä kuin motocross radalle. Tien nimi on La Torre. Siellä oli mm. 

ruostesorsa 20 
hiirihaukka 1
liejukana 3
pitkäjalka 24
pikkutylli 4
taivaanvuohi 1
harjalintu 1

Ruostesorsa Tadorna ferruginea
Tästä vielä kämpille ja illalla taxin avulla hyvään pizzeriaan. Illalla taxilla kotiin ja unten maille.

vielä 2 päivää jäljellä... koittakaa kestää



keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Fuerteventura part 2 


3.2. herätys normisti klo 6. Tuhdin aamiaisen jälkeen suuntanamme on  tänä päivänä El Cotillon alue ja tavoitteena löytää trappi. Ajelimme Puerto Del Rosarion ja La Olivan kautta tielle nro FV10. La Olivan ja El Cotillon tien puolivälissä Lajareksen kohdalla liikenneympyrästä suuntasimme Lounaaseen eli vasemmalle isolle aavikkoalueelle jossa oli silmän kantamattomiin isoja heinäisiä kumpareita. Heti auton ikkunat avatuamme kuulimme kalliopyyn kutsuääntä.

Kalliopyy Alectoris barbara
Tässä kohtaa päätimme tehdä reilun komppauksen hiekkatien molemmille puolille Radiopuhelimet ovat hieno juttu! Tien vas. puolella oli valtava kaatopaikan näköinen kaivettu alue. Kumpikin veti noin 2 km komppauksen , mutta ei trappia. Lisää kalliopyitä ja kaksi ylilentävää aavikkojuoksijaa. Isolepinkäisiä on runsaasti ja kuvausinto näihin peruslajeihin hiipuu nopeasti. Paitsi jos pääsee oikein lähelle..

Etelänisolepinkäinen Lanius meridionalis koenigi
Komppauksen jälkeen siirryimme autolla eteenpäin leveälle aavikkomaiselle jokiuomalle. Ajoimme sitä eteenpäin kunnes saavuimme aidatulle alueelle. Sieltäkin etsimme jalan trappia, mutta ei vain löydy. Käännyimme oikealle aidan vierusta ja tulimme risteykseen josta lähti hiekkatie oikealle. Tässä oli tehty hieman kivetystä autoille ja siinä oli iso kyltti ja suuntaviitat El Cotilloon päin. Päätimme yrittää mäen yli. Tie ei ollut kovin hyvä, mutta pääsimme mäen päälle. Paikka oli tuulinen ja siihen oli tehty jonkinlainen kivinen tuulensuoja taukopaikaksi. Paikalla kolme kanariantaskua.


kanariantasku Saxicola decotiae
Eipä tämä aavikko antanut enempää tällä kertaa. Huonokuntoinen tie jatkui alas ja saavuimme El Cotilloon. Kävimme hetken staijilla majakalla, mutta mitään suulaa kummempaa emme merellä nähneet. 

Faro de toston
Takaisin tullessa komppasimme aavikkoaluetta vielä syvemmälle , mutta uuvuttavien kilometrienkään jälkeen emme trappia löytäneet. Alueen lajit:

kivikkopyy 7
suula 1 
silkkihaikara 3 
hiirihaukka 2
aavikkojuoksija 2 
pikkukuovi 1 
hietakyyhky 12 
harjalintu 3
aavikkotulkku 10
pikkukiuru 25

Tästä sisuuntuneina päätimme vielä siirtyä Tindayan alueelle kun kuulimme että siellä on trappeja. Komppasimme usean kilometrin Tindayan vuoren pohjoispuolella, mutta ei edelleenkään trappia. 
Ajoimme autolla vielä aavikon läpi La Olivan pohjoispuolelle , mutta ei edelleenkään trappia. Tindayan lajit:

ruostesorsa 2 
harmaahaikara 1
hiirihaukka 2 
tuulihaukka 1
liejukana 1 
hietakyyhky 12
harjalintu 1 
aavikkotulkku 5
pikkukiuru 100

Hieman pettynein mielin kotimatkalle ja suihkun jälkeen päätimme mennä pizzalle. Ei ollut sekään häävi kokemus. Kaupan kautta kämpille ja nukkumaan.


4.2. kello soi taas 6 ja tuttu aamiainen naamaan. Tänää menemme etelään Jandiaan. Tieltä FV2 6 km La Lajitan jälkeen käännyimme oikealle kohti La Paredia. n. 2 km jälkeen parkeerasimme auton tien reunaan ja komppaaminen alkoi. Vajaan tunnin päästä tien vas. puolelta löysin ensimmäisen lännenkaulustrapin. Lintu oli kovin arka, mutta jonkin dokkarin silti sain.

Lännenkaulustrappi Chlamydotis undulata fuertaventurae
Mika juoksi paikalle tien toiselta puolelta ja ehti myös nähdä linnun hienosti. Tästä jatkoimme autolla El Jablen aavikolle, mutta sieltä ei hietakyyhkyjä kummempaa löytynyt. Ajoimme aavikkotietä melko pitkälle kunnes jäimme jumiin loivassa ylämäessä. Nyt olisi tarvittu sitä maasturia. No onneksi pystyimme palaamaan takaisipäin peruuttamalla. Käännyimma vas. kohti itää tuulivoimaloiden ali .

Aavikolta ajoimme suoraan rantaan Jonnekin Playa De Sotaventon alueelle. Kävelimme upealla hiekkarannalla pitkän tovin Barranco de Pecenescalin suistoalueella. Rannalla oli haikaroita kuvattavana ja joitakin kahlaajia. lajit: 

Silkkihaikara Egretta garzetta


Silkkihaikara 16
kapustahaikara 6

Kapustahaikara Platalea leucorodia


mustajalkatylli 7
pulmussirri 2

Mustajalkatylli Charadrius alexandrinus

suula 4
riuttatiira 15
keltanokkaliitäjä 2

Tästä suuntasimme syömään kohti etelää Mal Nombren kohdalta rantaan. Rannassa oli mukava ravintola jossa söimme paikallisen vuohenliha annoksen.


 Rannalta näimme jälleen suulia, riuttatiiroja ja paljon maaoravia


Kaukaa kuvattu suula Morus bassanus


Riuttatiira Sterna sandvicensis
Maaoravat olivat kovin kesyjä


Matkamme jatkui eteenpäin. Morro Jablessa ihmettelimme kahta iibistä. Emme kuitenkaan tuolloin niille saaneet lajia. Linnut kyllä lentelivät kylällä, mutta tuskin silti ovat luonnonvaraisia.

Hadadaiibis Bostrychia hagedash

Paikalla oli myös munkkiaratteja

Munkkiaratti Myopsitta monachus
Tästä ajoimme vielä 20 km pitkän hiekkatien aivan lounaisimpaan kulmaan Jandian niemen kärkeen majakalle.

Faro de Jandia



Jandian luonnonpuistoa
Takaisin päin tullessa pysähdyimme vielä Morro Jablen majakalla etsimässä lehmähaikaroita, mutta ei löytynyt. paikalla oli paljon pikkupensaskerttuja. 

Faro de Morro Jable

Pikkupensaskerttu Sylvia conpicillata illan viimeisissä valoissa.

Tästä ajelimme suoraan kämpille Caleta de Fusteen. Teimme taas itse iltapalan ja kävimme nukkuman.