Rauhallinen loppukesä 2025

Kesä 2025 oli melko vaatimaton harvinaisuuksien suhteen, tai ainakin sellaisten jotka itseäni kiinnosti. Tuli sitä kuitenkin jonkin verran retkeiltyä. Tuomelan Sami patisti meitä Aplalaisia kartoittamaan omia Atlas-ruutujamme. Pari niistä oli vielä vaatimattomasti laskettu, joten Jandan kanssa käytettiin jonkin verran aikaa ruutujen statuksen parantamiseen.

Heti ensimmäisenä la 5.7. tehtiin Atlas-retki Karkkilan Haaviston ruudulle. Pesimävarmuusindeksit saatiin ainakin seuraaville lajeille: töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, kuikka, nuolihaukka, pikkulepinkäinen, kuusitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, kangaskiuru, kiuru, peukaloinen, kulorastas, satakieli, punavarpunen ja helmenä löydettiin törmäpääsky-kolonia yhdeltä yksityiseltä soramontulta. 

Su 6.7. jatketiin. Retkeiltiin Vihdin Moksin ruudulla vesisateessa. Siellä on pieni erämaalampi, Mustasuo, jolla hienoja lajeja joilla poikaset maastossa. Mm. tukkasotka, Laulujoutsen, haapana, tavi, kalalokki ja mustakurkku-uikku. 

Mustakurkku-uikku, Vihti, Etu-moksi, Mustasuo

Seuraavana la 12.7. lähdettiin Mikan kanssa kk-pinnaretkelle. Sonkajärven Sukevalla oli jo jokusen päivän bongailtu arotaskua, joten sinne mekin suunnattiin. Raahesta piipattiin samalla mahdollinen amerikanjääkuikka. Muutaman tunnin etsimisen jälkeen saimme linnusta havainnon. Yritimme kovin saada siitä kuvaa, mutta se osoittautui olevan tavallista vaikeampaa.  Pian homman keskeytti kiinnostava viesti Raahesta. Amerikanjääkuikka p. Laji varmistui, joten päätimme suunnata välittömästi sinne. Eihän sinne olisi kuin parin tunnin ajo... 

Raahessa olimme keskellä yötä. Kossu saapui samaan aikaan paikalle. Aluksi seurasimme huonoissa valoissa Mikan löytämää yksinäistä kuikkalintua, mutta emme saaneet siitä mitään järkevää irti. Etsimme ja etsimme. Pikkuhiljaa valot alkoivat parantua ja seuraamamme gavia osoittautui kuikaksi. 

Kauempana pulikoi isompi gaviaparvi, mutta kamalassa vastavalossa keskellä pimeintä yötä. Jossain vaiheessa aamun tunteina Kossu sanoi, että tuolla se on. Juuri siinä isossa gaviaparvessa. Onhan se niin paljon isompi ja eri mallinen kuin kuikat, että ei siihen edes valtavasti valoa tarvittu. Mahtavaa. Tietoa tiedotukseen ja soittelemaan Aleksanterille ja Oskulle jotka olivat tulossa paikalle. 

Me päätimme lähteä kotia kohti 2 kk-pinnaa rikkaampina. Jossain vaiheessa matkalla alkoi uni tulla silmään ja otettiin pienet unet. Piristi juuri sen verran, että jaksettiin ajaa kotiin. Rankkoja reissuja nämä yönyli jatkuvat bongaukset...

Ma 14.7. kävin Jandan kanssa bongaamassa omalla Vanjärven tornilla lampiviklon töiden jälkeen. Tornissa oli AP ja Ahvenainen sekä Sahin Timo. Mukavaa oli siinä turista tuttujen kanssa. 

Pe 18.7. sain vanhan köörin kasaan, kun Isto, Mika ja Ville-Veikko tulivat saunomaan. La 19.7. katseltiin myös lintuja Lerbackan lavalla. Ruisrääkkä ja jalohaikara tuli mm kirjattua ylös.

To iltana 24.7. käytiin Jandan kanssa bongaamassa Espoon Vermosta löydetty töyhtökiuru. Sain siitä kk-pinnan. Vielä tänäkin päivänä joulukuun 8. päivä se on Vermossa edelleen paikalla.. On siinä riittänyt päiväpinnaajilla sarkaa... 

Pe 25.7. piipattiin Mynämäen Mietoistenlahdelta minulle mieluinen laji, aropääskykahlaaja. Sain kopattua Jandan kyytiin kotoa ja matkaan lähdettiin 14 aikoihin. 12 aikaan linnusta oli viimeinen havainto, eikä mitään tietoa sen jälkeen. Me olimme neljän aikaan paikalla ja torni oli helteestä uupuneita bongareita täynnä. 

Monilla oli usko jo loppunut, tai loppumassa. Itse sinnittelin Vasikkahaan tornin ylätasanteella kamalassa helteessä. Siellä oli tilaa.. Osa porukasta siirtyi Perhetorniin. Niinpä Aleksanteri ilmoitti, että näkivät linnun lennossa Perhetornilla 17:23. Sinne siis marssia. Vajaa tunti ed. hälystä näimme linnun lennossa ruovikon päällä ja lentävän lähes meidän ylitsemme. Janda oli juuri harmittavasti Blinin luona autolla käymässä... hö. No minulle kauan odotettu elis nro. 398. Tämähän olisi ollut minulle 400 katkaisulaji, jos ei Avi-listasta johtuvia lumppauksia olisi tullut. No ehkä ensi vuonna 400 rikki. 

La 26.7. piipattiin Mynämäeltä jälleen. Pronssi-iibis paikallisena. Mukava kk-pinna. Minulla oli Blini hoidossa, joten sinne suuntasimme kahdestaan. Blini jäi autoon kun minä marssin silakkarille. Lintu oli hienosti näkyvissä lietteillä, lenteli hieman ympäriinsä. Lopulta lintu näkyi myös parkkipaikan torniin lennossa. Kk-pinna plakkariin. Kotimatkalla kävin vielä katsomassa Salon Omenojärven ruskosotkaa. 

Heinäkuulta ei juuri muita merkintöjä löytynyt, siispä siityminen elokuun puolelle.

Jos oli heinäkuu hiljainen, oli elokuu vielä rauhallisempi. To 14.8. kävin aamulla ennen töihinmenoa kuvaamassa Vantaan Koivuhaan lumenkaatopaikalla lapinsirrin Vantaanpinnaksi. 

lapinsirri, Vantaa Koivuhaka

La 16.8. Oltiin Jandan kanssa lintumessuilla Helsingin Viikissä. Paljon tuttuja oli paikalla. Leikeltiin Aallon Hannan kanssa mustia linnun pelottimia ikkunaan. Juotiin oluet Laaksosen Juhan kanssa. Kunnes riemun katkaisi häly Helsingin Ruusuniemestä. 1 kv mustanmerenlokki paikallisena. Sinne päätimme suunnata. Paikalla oli jokunen bongari. Lintu nukkui rauhassa hiekkakentällä, kunnes jonkin verran aktivoitui. Haukotteli ja jatkoi unia. Jandalle elis. 

1 kv mustanmerenlokki haukottelee Helsingissä

Su 17.8. käytiin Mikan kanssa bongaamassa Porvoon Sollhällasta sepeltasku elokuunpinnoihin. Lintu pellolla väreilyssä niin kaukana, ettei kuvaan ollut mahdollisuutta.

La 23.8. kun ei Mikan kanssa muuta keksitty, niin päätettiin mennä keräämään Vantaan- ja Nurmijärvenpinnoja. Aamu aloitettiin pitkäjärven lintutornista. Eipä minulle mitään pinnaa kertynyt. Siirryttiin Seutulaan Lavangon kasalle petostaijiin. Muutama mehiläishaukka muutti. Nurmijärvenpinnoja sain kasaan 10. mm. sääksijärvellä muutamaa lajia vesilintuja

Su 24.8. lähdettiin Mikan kanssa vuorostaan Inkooseen spondeilemaan ja keräämään Inkoonpinnoja. 19 inkoonpinnaa sain kasaan, joista paras lienee haarahaukka.. Mielenkiintoinen havainto oli myös kun vanha arosuohaukka yritti saada tuulihaukkaa kiinni. Kuvassa takaa-ajotilannetta. 

tuulihaukka ja ad k arosuohaukka, Inkoo

Kuun lopussa 29.-31.8. päätimme lähteä Utöhön hakemaan jotain puuttuvaa kahlaajalajia Utönpinnoihin. Matkaan lähdettiin kolmistaan Mikan ja Jandan kanssa. Arttu oli tullut kipeäksi, joten se joutui jäämään kotiin. Menomatkalla napsittiin mm. Kaarinanpinnoja, joita sain kasaan 27. Kuusistonlahdelta. Vielä ennen lauttaa saimme metsäautotieltä töyhtötiaisen ja hömötiaisen Paraistenpinnoihin. 

Lautta lähti klo 18:15 ja perilla saaressa oltiin vasta myöhään illalla. Yövyimme hotellin Fågellissa. 

La aamulla 30.8. söimme fågellin keittiössä runsaan aamiaisen ja siirryimme luotsiasemalle staijille. Merellä oli vallan hiljaista menoa, mutta joitakin kahlaajia ilmestyi lähiluodoille. Jossain vaiheessa huomasimme Pattskärin luodoilla vaaleamman pikkukahlaajan suosirriparvessa. Pikkusirri oli hetken paikallisena, kunnes katosi. Pian löytyi Pattskärin luodoilta toinen pikkukahlaaja. Tämä näytti pulmussirriltä. Sitä mentiin katsomaan lähempää.  Niinpä tarkastelu lähempää paljasti sen olevan nuori pulmussirri. Juuri se mitä tänne tultiin hakemaan. Utönpinna nro 241. 

Nuori pulmussirri suosirrien ja tyllin seurassa, Utö

Illalla katseltiin Fågellissa Suomen koripallojoukkueen hienoa peliä Serbiaa vastaan. Nautittiin juhlajuomaa, syötiin hyvin ja mentiin maaten. 

Su 31.8. Vielä aikainen herätys, aamupala ja staijille. Merikihuja muutti 13. Suosirriparvesta löytyi 1 isosirri. Niinpä aika kului ja lähdettiin kotimatkalle. Lautta lähti 12 maissa ja kotona oltiin jälleen vasta illalla. Elokuu on hienoa ja leppoisaa aikaa retkeillä Utössä. 

Siinä menikin sitten kesä, ja siirrytään syksyn puolelle.