Lintutäyteinen lokakuu

Ulkona harmaa marraskuu ja sairausloma jatkuu. Siirrymme retkeilyssämme lokakuun puolelle. Ti 1.10. oli vuorossa aamuinen kokooontuminen Sipooseen, Etelä-Paippisten pelloille. Edellisenä iltapäivänä sänkipeltoon jäänyt tunturikihu kiinnosteli useita kk-pinna tasolla. Auringon noususta n. 2 tuntia paikalla olleena oli tyytyminen jokuseen Sipoon-pinnaan. Kihu oli kadonnut yön aikana.

Ke 2.10. kävin töiden jälkeen bongaamassa Espoosta mandariinisorsan Espoonpinnaksi. 

koiras mandariinisorsa Espoo

Seuraava retki oli  la 5.10. Porissa edelleen harvakseltaan nähtyä nokisorsaa oli pakko käydä yrittämässä. Pinnakärki sai lajin hoideltua arkena, mutta töiden määrän takia pääsin sinne vasta la. 

Lähdin ajelemaan kohti Poria aamulla aamupalan jälkeen. Perillä olin joskus 9 aikoihin. Aleksanteri oli kumppaneineen Sannannokan tornissa , joten minä lähdin etsimään sorsaa Preiviikin puolelta. Aluksi menin käymään kalasatamassa. Täältä näki hienosti myötävalossa ison joukon vesilintuja. Tuhansien lintujen seasta löysin parhaina punasotka koiraan ja tukkasotkien seassa oli ainakin 1 koiras lapasotka. Pikkutikka äänteli rannassa. ei nokisorsaa

Seuraavaksi kävin Eskossa tarkistamassa rannat sieltä käsin. Rannassa oli 6 jalohaikaraa ja 3 tylliä. Paljon vesilintuja näkyi täältäkin, mutta ei nokista.

Seuraavaksi kävin Kaarluodon puolella. Venevalkamasta kävelin niemekkeeseen. Paljon sorsia, mutta ei nokisorsaa. Kaarluodon lintutornilla etsin myös lintua, mutta paikallinen isolepinkäinen, pyrstötiainen, valkoselkätikka ja ainakin 8 lyhytnokkahanhea oli parasta mitä sain reivittyä irti. 

Lopuksi kävelin vielä Kaarluodon niityn rantaan josta näkyi vesilinnut melko pitkälle pohjoispuolelle. Sorsia kymmeniä, mutta ei nokisorsaa. Muutama taivaanvuohi ponkaisi niityltä lentoon. 

Kukaan ei sorsaa löytänyt, vaikka etsijöitä oli melko paljon. Eipä auttanut muuta kuin palata kotiin hylsyn maku suussa. 

Samaisena iltana lähdin vielä kurpparetkelle Porvooseen. Haaveena olisi lokakuunpinna heinäkurpasta. Aluksi etsin kurppia sänkipellolta, mutta ainoat oli 2 taivaanvuohta ja 3 lehtokurppaa. 

Lehtokurppa Porvoo

Onnekseni minua tuli auttamaan Uotilan Perttu, joka on väsymättömästi kompannut öisiä Porvoon peltoja tänä syksynä. Läheisellä kostealla rehupellolla meno oli aivan toista. Taivaanvuohia ja jänkäkurppia ponnahteli lentoon kymmeniä. Pian Perttu sanoi että näillä main pitäisi heinäkurpan olla. Se on se joka ei lähde lentäen karkuun vaan juoksee maatapikin kun sitä lähestyy. Niinpä löysimme lämpökameroilla hyvän kandin ja siinähän se oli. Kuvavuodari nro 244 ja Porvoonpinna. 

heinäkurppa Porvoo

Myöhemmin illalla lähdettiin Jonin kanssa vielä etsimään Pukkilasta viiriäisiä, jotka Juvosen Arto oli löytänyt syyskuun lopussa. Komppailimme pari tuntia Popedan peltoja, mutta pajusirkun,  2 kiurua, kymmeniä taivaanvuohia, lehtokurppia ja jänkäkurppia vain löysimme. Osuipa taskulampun valoon söpö vaivaishiirikin. 

jänkäkurppa Pukkila

vaivaishiiri Pukkila

Su 6.10 lähdetiin jälleen Hankoretkelle Mikan ja Teijon kanssa. Nyt hanko ei paljoa antanut. Peruslajistoa vain. Maankaatopaikalla oli 8 kangaskiurua, Kobbenilla 2 jalohaikaraa ja Svanvikillä 1 suosirri.

Pe 11.10. lähdin kuvan toivossa Helsingin Kaarelan pelloille. Sieltä oli edellisenä päivänä löytynyt kashmirinuunilintu puron varresta. Odottelin paikalla muutaman tunnin kunnes sain jokusen räpsyn tästä vilkaasta ja piilottelevasta linnusta. Paikalla vilahti myös taigauunilintu. La 12.10. käytiin vielä hakemassa tästä Jandalle elis. 

kashmirinuunilintu Helsinki Kaarela

La 12.10. ajelin Saloon kuvaamaan sillä viihtynyttä sepeltaskua. Laji oli varmistettu maurus nimialalajiksi. Pari tuntia lintua seurailtiin pienellä porukalla. muutaman kuvan sain otettua, mutta en kovin läheltä. 2-lammella pyörähti myös myöhäinen lapintiira. 

sapeltasku Salo Halikonlahti

Su 13.10. alkoikin syysloma ja yllätys yllätys siirrymme ma aamulla viikoksi Utöhön. Liikkeelle lähdimme Jandan kanssa su päivällä matkailuautolla. Kävimme bongaamassa menomatkalla Salon sepeltaskun Jandalle elikseksi, myös Mika oli sattumalta Salossa samaan aikaan. Jatkoimme illalla Pärnäsiin ja nukuimme yön lauttarannassa parkkipaikalla. 

Ma 14.10. aamulla herätys klo 6:30. Aamupalaa nassuun ja kamojen pakkaus. Minulla oli jälleen sähköpyörä ja siinä peräkärry. Siihen mahtuikin suurin osa tavaroistani. Kamat lauttaan ja matkalle klo 8:15. Janda teki etätöitä koko lauttamatkan ja me staijailimme kannella ja kävimme oluella. 

Perillä Utössä oltiin joskus 12 jälkeen. Saaressa oli leppoisa lämmin ja heikkotuulinen päivä, viikon ainoa sellainen. Vili tuli meitä vastaan mönkkärillä ja niinpä saatiin kamat vaivattomasti uuteen vuokrapaikkaamme Rönnbohon joka on kaupasta seuraava talo. Mukava ja tilava kämppä jossa myös lämmin aittarakennus. Mika majoittui aittaan. Arttu ja Teijo yhteen makkariin ja minä ja Janda parisänkyhuoneeseen. Janda jäi kämpille vielä tekemään etätyöt loppuun, me suuntasimme maastoon. 

Alusi kävimme koululla katsomassa sarvipöllöä. Pöllö liikkui levottomasti koulun puissa. 

sarvipöllö Parainen Utö

Päivän mielenkiintoisin laji oli kuitenkin yhden porukan pensastaskuna kuvaama lintu jonka Kimi määritti kuvasta sepeltaskuksi. Pian komppasimme itäniittyä ja yritimme saada taskusta kelpo kuvia. saatiinhan niitä. Kovin on lintu punertava, mutta mitään muuta kuin maurus-alalajin piirteitä ei linnusta saatu irti. 

Sepeltasku 1 kv koiras, Parainen Utö

Saaripinnahan tästä napsahti Mikalle ja Artulle. Sitä hieman juhlistettiin illalla. Kauhukseni huomasin, että olin unohtanut kaikki alkosta ostamani juomat matkailuautoon. No onneksi kaupasta saa mietoja ja olihan Arttu varautunut lomaan hienosti.  Menimme vielä illalla yömuutto staijille klo 20-22, mutta rastaita vain vilisi taivaalla, seassa ilmeisesti jokunen lehtokurppa. Ei kaulushaikaraa..

Ti 15.10. aamuinen herätys klo 6. Aamupala ja sen jälkeen aamustaijille. Janda jäi töihin. Sää olikin nyt pilvinen ja tuulinen. Kova luoteistuuli oli jo yöllä tyhjentänyt saarta tehokkaasti. Staijilla vain perus lajeja joista ei juuri mainittavaa ole. Parhaina kaakkuri ja kihulaji. Kompattiin urakalla koko saari. Mustaleppälintuja edelleen jokunen saaressa. Päivän paras laji jonka löysimme oli idäntiltaltti, tristis joka ruokaili avoimesti eteläniemen lammikolla. Illalla pidettiin iltahuuto meidän kämpillä melko isolla joukolla. 

idäntiltaltti tristis Parainen Utö

Sepeltasku edelleen itäniityllä. 

sepeltasku 

Ke 16.10. Aamuherätys jälleen klo 6, tai osa porukasta käy suihkussa jo 5:30. Maittava aamupala ja yhteinen 3 tunnin kokooontuminen luotsiasemalla. Jandalla vielä tänäänkin etätyöpäivä. Aurinko paistoi, mutta kova läntinen tuuli kiusasi jälleen. Merellä jälleen hiljaista. 9 ruokkia, 2 kaakkuria ja 14 kuikkaa olivat parasta. 

Saari kompattiin taas urakalla. Luhtakana äänteli saunalahdella, kangaskiurut kanalan edessä, Mustaleppälintuja edelleen saaressa, sepeltasku itäniityllä. Päivän paras laji oli gamlapostenilta atrapin avulla löytämäni hippiäisuunilintu. Ensin näin linnun hyvin yksinäni. Huusin porukat paikalle radiopuhelimella, mutta lintu oli tehnyt katoamistempun. 

Onneksemme lintu löytyi uudelleen samasta paikasta ja kaikki onnistuivat näkemään sen, paitsi töitä paiskiva Janda, jolle se olisi ollut elis. Lintu liikkui vilkkaasti saarnin ja männyn lehvästöissä ja oli todella hankala kuvattava. Teijo sai eliksen j a siitä ilosta Teijo tarjosi meille tuplapukki-oluet. 

Hippiäisuunilintu Parainen Utö

Illalla juhlistettiin vielä porukalla Prota ja Teijon elistä. Itselleni kuvavuodari nro 248. Iltahuuto jälleen meillä ja sen jälkeen vielä hieman ryypiskeltiin ja lauleskeltiin Kimin kanssa.  

To 17.10. Klo soi jälleen 6:00. Aamulla reipas aamupala ja staijille. Merellä totutun hiljaista. Kova tuuli jälleen kiusaa. Muutolla jokunen pikkulokki, 19 ruokkia, 13 riskilää, ym. samoja lajeja kuin aikaisempina päivinä. 

Saarta kompattiin jälleen voimalla. Sepeltasku ed saaressa. Mustaleppälintuja 4, Muuten kovin vaisu päivä. Arttu siirtyi Kerholle Riihimäkeläisten kanssa samaan majoitukseen.

mustaleppälintu Parainen Utö

sepeltasku Parainen Utö

Illalla jälleen iltahuuto, mutta ennen sitä yritettiin havaita pyrstötähti. Sitä en nähnyt kun olin luvannut olla meidän kämpillä iltahuudolla klo 19:30. Oli se kuulemma siellä näkynyt. No iltahuuto melko sakavasti, kun porukkaa saapui miten sattui... Olihan se komeetta kuulemma nähtävä. 

Pe 18.10. Totuttu aamurutiini klo 6. Aamusuihku ja aamupala. Etelälounainen tuuli puhalsi edelleen 12m/s, joten staijasimme majakalla. Pynnösen Petro blokkasi aamumuuton seurannan yhteydessä päivän päätähden, aroharmaalokin. Näin linnun hyvin majakalla kun se siirtyi etelälahden yllä kohti länttä ja katosi jonnekin. Saaripinna nro 240! JES!

Menin käymään kämpillä ja hoputin Jandan liikkeelle. Lokki näkyi kuulemma Pattskärillä majakalta, joten Janda kiiruhti sinne. Arttu antoi ystävällisesti Jandan katsoa lokkia putkestaan. Niinpä vihdoin Janda sai eliksen tästä lajista. On sitä yritetty useita kertoja Helsingistä ja Turusta onnistumatta, mutta nyt onnisti.

Yritin mennä kuvaamaan lokkia vielä lähemmäs itään, mutta se teki jälleen katoamistempun, eikä sitä enää nähty loppupäivänä. Sepeltasku viihtyi aina vaan itäniityllä. Hotelliniemellä ihmeteltiin rinnastaan lämpimän sävyistä mustaleppälintua, Liekö saanut leppälinnun geenejä..

sepeltasku Parainen Utö

Hauskan värinen mustaleppälintu

Illalla jälleen iltahuuto meidän kämpillä klo 19 ja sen jälkeen juhlistettiin ankarasti saaripinnaa ja nyt onnistuin minäkin näkemään tuon pyrstötähden.  

La 19.10. aamulla klo 6 hieman röyhtäytti, mutta ei se mitään. Aamusuihku ja maukas aamupala, niillä se päivä lähtee käyntiin. Aamulla staijille majakalle. Nyt sain Jandankin mukaan.  Aurinko nousi lähes pilvettömälle taivaalle, mutta tuuli nujersi edelleen retkeilyintoa. Merellä jokunen kaakkuri, ruokki, kuikka ja kihulaji kaukana etelässä. 

Majakalla ollessamme saimme tiedon että Komu oli nähnyt saunalahden pajupuskassa hippiäisuunilinnun. Lintu oli lähtenyt kohti kylää. Niinpä ajattelin että mennään Jandan kanssa omalle pihalle. Sinne se voisi kohta tulla. Ei päästy kun pihamme portille kun lintu sujahti välistämme pihan keskellä olevaan syreeniin. Näkyi siinä kauniisti hetken kunnes siirtyi kaupan taakse. Jandalle elis!

Huuto radiopuhelimeen, mutta muut eivät aivan ehtineet paikalle. Iso porukka etsi lintua Jorman pihan kieppeiltä, mutta näin sen uudestaan omalta pihaltamme kaupan takana olevien talojen pihalla. Tämän jälkeen lintu katosi jonnekin eikä sitä enää nähty. Tilanne oli niin nopea, etten kameran kanssa ehtinyt mukaan... 

Saarta jälleen kompattiin. Kimi löysi eteläniemestä tunturikiurun, mutta sitä ei muut nähneet. Saunalahden ruovikossa edelleen luhtakana. Itäniityllä edelleen sepeltasku ja kangaskiurut kanalalla. 

sepeltasku

kangaskiuru Parainen Utö

Illalla iltahuuto ja juhlistimme pienellä porukalla Jandan elistä. Huomenna onkin sitten kotiinlähtöpäivä... 

Su 20.10. herätys klo 5. Aamulla siivosimme mökin kunnolla ja sen jälkeen aamupala. Aamustaijin jätin nyt väliin ja lähdin komppaamaan saarta. Sepeltasku aina vaan itäniityllä. Samoin tutut peukaloiset, niittykirviset, kiurut, taivaanvuohet ja pajusirkut. Mitään erikoista ei enää saaresta löytynyt, joten kamat kyytiin ja hiljalleen marssia kohti lauttaa. Lauttarannassa olimme hyvissä ajoin, joten ehdin komppaamaan hotelliniemeä tovin. Mitään en löytänyt ja puomin auettua siirryimme lauttaan. 

Juuri kun olimme lähteneet kohti mannerta kuului radiopuhelimesta ilmoitus, että Anu oli kuvannut niiden pihalla sepeltaskun, eri linnun kun mikä oli itäniityllä.. No onneksi se ei ollut mikään kova laji. Kivahan se olisi silti ollut nähdä. 

Lauttamatka oli pitkä kun kierrettiin kaikki satamat. Nauvossa lossijono lähes 2 tuntia ja kotona vasta myöhään illalla. Kiitos jälleen retkiseurasta Mika, Arttu, Teijo ja Janda sekä saaren vakiojermut Jorma, Kimi, Jauhis, Mikko ja Ossi. Ym. tutut. Petrolle erikoiskiitos aroharmaalokista. 

Ma 21.10. löysin Loviisasta Valkon satamasta mustaleppälinnun töiden lomassa, Ti 22.10. kävin bongaamassa mandariinisorsan Haminan-pinnaksi töiden jälkeen. Ke 23.10. kävin kuvaamassa Helsingin Vuosaaressa turturikyyhkyn kuvavuodariksi nro. 249.

turturikyyhky, Helsinki Vuosaari

To 24.10. oli vuorossa reissutyöpäivä. Jonille piti hakea Sotkamosta gtr:n moottorin lohko ja muita koneen osia. Päätin samalla ajolla pyörähtää Oulun kautta ja käydä kuvaamassa siellä sitkeästi viihtyneen valkosiipitiiran. Lähdin liikkeelle aamulla 5 aikoihin. Perillä Oulun Taskisenperän venesatamassa olin joskus 12 jälkeen. Lintu löytyi lähes heti lentelemästä lahdelta. Harmikseni se ei tullut kertaakaan kovin lähelle sen puolen tunnin pyrähdyksellä jonka paikalla olin, joten huippu kuvia en nyt saanut. Dokkarit silti. Hyvä kk-pinna ja autopinna ja kuvavuodari nro. 250.

valkosiipitiira Oulu, Taskisenperä

Tästä ajoin Sotkamoon, nappasin osat kyytiin ja pyräytin kotiin. Kotona joskus 22 jälkeen ja 1440 km kokeneempana kuskina. Matkalla sain Siilinjärvipinnaksi hiiripöllön.

Pe 25.10. kävin aamulla ennen töitä Vantaan Pitkäjärven lintutornissa. Järvellä näkyi jokunen lapasotka ja sorsalössissä muutama jouhisorsa Vantaanpinnaksi. 

La 26.10. ajeltiin aamupäivällä Kaarinaan hakemaan Jandalle elikseksi aavikkotasku. Sain tästä lokakuunpinnan ja kuvavuodarin nro 251. Onnistuin näkemään linnun myös autopinnaksi. Jälleen harmillisesti lintu oli meistä kaukana mullospellolla. Meitä ennen se oli ollut ihan vieressä ja heti meidän jälkeen jälleen todella lähellä ja kauniisti kuvattavissa. Eipä voi aina onnistua nämä kuvaushetket. 

Aavikkotasku, Kaarina

Aikaa meillä ei paljolti ollut, koska illan päätähdet, Kotiteollisuus aloitti Klaukkalassa jo klo 19.. SE oli hieno keikka. 

Ma 28.10. kävin lyhyen työpäivän jälkeen kävelyllä Espoon Luukin ulkoilualueella. Pohjantikasta haluaisin kuvavuodarin, mutta tällä kertaa se ei onnistunut. Yksi poti naputteli korkealla kuolleen kuusen latvustossa ja lähti karkuun juuri kun se löysin.. ei kuvaa.. 

Kuukauden viimeinen bongaus oli ke 30.10. Ajelin aamuksi Lempäälään Myllyniemeen. Siellä kalasteli myöhäinen kalatiira, jonka Aleksanteri ja  Osku onnistuivat näkemään edellisenä iltana. Mukava kk-pinna vielä kuun loppuun. 

Tässä vauhdikas lokakuu. Marraskuulta tuskin paljoa kerrottavaa tulee. Nyt pari viikkoa kotona lepäämässä ja viettämässä sairauslomaa. Seuraavaa blogi ilmestyy joskus.  

Syyskuu antoi vielä yhden eliksen 

Nyt on jälleen hyvää aikaa kirjoitella blogia lähemmäs tätä päivää. Viime torstaina kävin napatyräleikkauksessa ja nyt kärvistellään pari viikkoa kotona kipulääkkeiden voimalla. Palaamme ajassa alku syksyyn.

 Syyskuu aloitettiin Mikan knassa jälleen tylsästi Porista su 1.9. Nokisorsa viihtyy siellä edelleen. Lintu nähtiin iltapäivällä lietteiden lavalta. Mukava kk-pinna tietysti. Ma 2.9. kävin katsomassa amerikanhaapanan Helsingistä töiden jälkeen kk-pinnaksi. 

Viikon päästä su 8.9. lähdettiin Mikan ja Teijon kanssa päiväretkelle Hankoon. Kahlaajia oli todella vähän hyvillä paikoilla. Keli oli aurinkoinen ja heikkotuulinen, joten petopäivä tästä voisi tulla. Niinpä vietimme suurimman osan päivästä Hangon lentokentän parkkipaikalla. 

Paikalla muitakin tuttuja, mm. Hotulainen, Metsäranta, Pikkarainen ja Rintala. Petoja ei mennyt valtavasti, mutta mm 254 varpushaukkaa ja 68 mehiläishaukkaa kielii kohtuu mukavasta liikehdinnästä. Lajeja nähtiin 11 joista muutamasta sain otettua kuviakin. Kuvavuodari tuli muuttohaukasta. 

vanha mehiläishaukka

vanha muuttohaukka

nuori kanahaukka

vanha nuolihaukka

vanha naaras sinisuohaukka

vanha hiirihaukka

Pe 13.9. kajautti Kari Kekki Säkylästä kovan havainnon. Preerianaurulokki Katismaa ad vp oli ollut hetken paikallisena ja nousi itään lähipelloille, mistä löytyi pian uudelleen. Sinne siis pikaisesti ja Karkkilasta Teijo kyytiin. 

Perillä oltiin kun lintu oli jälleen palannut järvelle. Sydämen tykytyksiä aiheutti, kun Tuomelan Sami laittoi tiedotukseen ensin väärän karttalinkin. Onneksi kuitenkin löysimme oikeaan paikkaan ja pääsimme näkemään järvessä lilluvan linnun. Yritimme siirtyä hieman lähemmäksi, mutta juuri kun pääsimme rantaan, lintu otti siivet alleen ja siirtyi kohti peltoja. 

Tovin etsittyämme isolla porukalla löytyi lokki mullospellolta melko kaukaa kalalokkien lössistä. Päätimme kiertää taka kautta lähemmäs. Paikalla oli jo muutama kuvaaja ja jäimme muiden selustaan kuvaamaan. Jokusen kuvan otin pellolla nököttävästä linnusta, mutta pian koko lokkiparvi lähti lentoon ja siirtyi ohitsemme toiselle pellolle. Elis nro 398 ja kuvavuodari nro 237.

Preerianaurulokki keskellä, ympärillä kalalokkeja ja naurulokkeja

Preerianaurulokki

Kannan nyt oman korteni tähän soppaan. Myöhässä, kuten kaikki blogini...Takakautta kiertäneitä oli mm. Bruun, Komi AJL:n kyydissä, Jösse sekä Muukkonen ja Ultsi. minun ja Teijon lisäksi. Kukaan meistä ei lähestynyt lokkeja niin että ne olisi säikkynyt tai edes aristellut meitä. Lokit nököttivät rauhallisina pellossa. Autoni ja lokkien välissä oli tiheä puurivi näköesteenä. 

Sitten vastapuolelta, missä oli iso joukko bongareita, lähestyi valkoinen henkilöauto ajaen läheltä lokkiparvea. Se oli jonkun paikallisen asukkaan auto ja hän vaikutti hieman närkästyneeltä. Olisiko bongarit hieman  olleet tien tukkona toisella puolella. Tämän auton perässä ajoivat ainakin Sulko, Ohtonen, ja Wallinmaat, sekä muutama muu auto joiden kuskeja en muista / tunnistanut.  Silloin lokkiparvi ripotellen nousi siivilleen ja siirtyi toiselle pellolle. Myös päivän päätähti.  Lokit siirtyivät muutaman satametriä ja laskeutuivat etsimään ruokaa toiselle pellolle.   Parven noustua ilmaan ja siirryttyä toisaalle, perästä tuli vielä ainakin Kossu.

Tästä sai jokunen syytön kuvaaja rapaa niskaan. Tietenkin reilun kilometrin päästä näyttää siltä , että jotkut ovat liian lähellä, mutta toisesta suunnasta katsottuna etäisyyttä oli vielä valtavasti. 

Sitä, miksi osa bongareista lähti ajamaan autoilla läheltä lokkiparvea, en osaa sanoa. Heiltä voi sitä kysyä henk.koht. Kiitos näiden, sain lokista muutaman kivan lentokuvan. 

Illalla vielä juhlistimme Kautosen Jonin 40 vuotis synttäreitä minun luona. Saunoessa näimme kehrääjän pyörähtävän pellolla saunan lähellä. Pihapinna nro 177. Olihan mukava lintupäivä. 

Seuraava bongaus tapahtui Su 15.9. Ajeltiin aamusta Mikan ja Teijon kanssa Hollolaan. Sieltä oli edellisenä päivänä löytynyt myöhäinen mustatiira saalistelemasta Lahdenpohjan lintutornista. Mukava syyskuunpinna ja samalla napsittiin jokunen Hollolanpinna. 

Mustatiira Hollola

Iltapäivällä ajelimme Helsinkiin Haltialan pelloille etsimään heinäkurppaa ja taigauunilintua, mutta kumpaakaan emme reilusta komppaamisesta huolimatta löytäneet. Muutama sinirinta löytyi auringonkukkapellolta ja lapinkirvinen lenteli yläpuolella. 

sinirintoja Haltiala Helsinki

Ti 17.9. tein lyhyen työpäivän ja ajoin Akaalle bongaamaan ruostesorsaa. Lintu oli paikalla kaukana keskellä peltoa, joten kuva jäi surkeaksi dokkariksi. Kuva otettu asfalttitieltä.  Kuvavuodari 238 ja syyskuunpinna nro 262. Täälläkin jotkut kuvaajat kävivät hölmöilemässä kävelemällä pellolle ja ajamassa sorsan pois. Tämän jälkeen sorsaa ei enää nähty Suomessa. 

Ruostesorsa Akaa

Ke 18.9. oli varattu työautolle määräaikaishuolto Salosta. Huoltoa ennen ehdin käydä ottamassa muutaman räpsyn Salossa viihtyneestä mustaotsalepinkäisestä. Aamu hämärissä jouduin ensin etsimään lintua tovin, mutta kun hieman valkeni, löytyi se samasta paikasta, missä se oli ollut edellisenä päivänä.

mustaotsalepinkäinen , Salo

Illalla kävin vielä Vanjärven tornilla etsimässä Mikan aamulla näkemää pohjansirkkua. Tovin soitelin atrappeja tornissa. Ei löytynyt sirkkua. Risukasassa kävi kivasti hysyjä. Mm. 2 rautiaista, pensaskerttu, lehtokerttu, 2 mustapääkerttua, tiltaltteja ja helmenä taigauunilintu joka piilotteli pusikossa ja risukasassa niin etten kuvaa siitä onnistunut saamaan. 

Su 22.9. lähdettiin Mikan ja Teijon kanssa Maarin tornille. Paikalla oltiin hyvissä ajoin aamulla klo 8. Muutolla näkyi muutama petolaji, mm. 2 piekanaa, 2 sinisuohaukkaa, 2 ruskosuohaukkaa ja 567 kurkea. Paras hvainto minulle oli kuitenkin lietteillä hetken aikaa näkynyt luhtahuitti. Vaikka lintu oli kaukana, onnistuin saamaan siitä huonon dokkarikuvan. WP kuvaelis nro 537, kuvavuodari 240.

Luhtahuitti Espoo Maari

Seuraava retki oli Aplan järjestämä jäsenretki Poriin 27.-29.9. Pe iltana ajeltiin töiden jälkeen Yyterin kylpylähotelliin. Kaikki buukkauduttiin sisään ja jokainen sai tehdä illan mitä halusi. Kävimme Jandan ja Retun kanssa kylpylässä saunomassa ja uimassa. 

La 28.9. oli herätys aamulla aamupalalle klo 7 ja heti sen jälkeen maastoon. Aamu aloitettiin Yyterin lietteiltä. Kävelimme porukalla sannanniokan torniin ja takaisin. Jandalla oli tullut vatsatauti jo edellisenä päivänä, joten hän ei jaksanut kävellä tornille, vaan meni autolle lepäämään. Lietteillä nähtiin mm. tunrakurmitsoja, punakuireja ja viiksitimaleita. 

tundrakurmitsa, Pori, Yyteri, Sannannokka

Lietteiden jälkeen käytiin kahvilla paikallisella huoltamolla, jonka jälkeen suunnattiin Leveäkarin torniin. Matkalla saimme tietää että maakotka on lähestymässä meitä, joten menimme hetkeksi tienvarteen pellolle staijille. Eipä aikaakaan kun tämä komeus lipui ylitsemme melko läheltä. 

maakotka Pori

Leveäkarilta emme löytäneet nokisorsaa, mutta mm. 13 jalohaikaraa, ja ampuhaukka kirjattiin reissulajeihin. Tornilta jatkoimme kompaten leveäkarin niittyjä. 1 lapinkirvinen oli paras havainto. 

Iltapäivällä siirryimme vielä Tahkoluodon puolelle etsimään taigauunilintuja. Paikallisopastuksen ja hyvien nuottien avulla onnistuimme atrapoimaan yhden linnun näkyviin voimalinjan alla Tahkoluodon kylällä. Taisi olla joillekin elis ja minulle kuvavuodari nro 242

Taigauunilintu Pori Tahkoluodon kylä.

Illalla käytiin vielä Aplan tarjoamalla illallisella hotellin ravintolassa ja sen jälkeen nautittiin klubilla yömyssyt.

Su 29.9. aamulla jälleen samat rutiinit. Hotelliaamiaisen jälkeen huoneiden luovutus. Aluksi suunnattiin Kalloon etsimään hysyjä ja aamustaijille. Merellä oli valtava väreily ja totaalisen kuollutta. Kallosta komppasimme hetken pusikoita, mutta uskomattoman hiljaista sielläkin. Retken lopettelimme Kaarluodon lintutornille. Täältäkään emme mitään ihmeellistä löytäneet, joten kotimatkalle mars.

Syyskuun viimeinen bongaus oli ma 30.9. kun käytiin bongaamassa iltapäivällä Jandalle eliksesksi tunturikihu Sipoosta. Aluksi lintua ei meinannut löytyä, mutta hetken odottelun jälkeen lintu nousi siivilleen läheiseltä sänkipellolta. Teki pari kierrosta matalalla ja jäi peltoon. kuvavuodari nro 243.

nuori tunturikihu vastavalossa

Siinäpä syyskuun retkeilyt. Seuravana lokakuun seikkailut.

 Elokuu- 2 elistä ja tunteiden vuoristorataa

Nyt on marraskuun alku. Lämpötila on nollan kieppeissä ja taivaaltä räimii räntää. Karmein mahdollinen keli mitä voi marraskuulta odottaa. Minä päätin tulla ajoissa kotiin retkeltä. Laitoin takkaan  tulet , kaadoin lasin punaviiniä ja aloin kirjoittamaan blogia. Mikäs sen mukavampaa kun muistella mukavan lämminta elokuuta. 

 Elokuun retkeilyt käynnisteltiin la 3.8. Lähdettiin aamulla aikaisin Karkkilasta kohti Poria Mikan ja Aleksanterin kanssa. Ajomatkalla silmissä kiilsi "kaunis" nokisorsa kk-pinnaksi. Ajeltiin Enäjärven lavan parkiin ja marssittiin lavalle. Työn jako. Tuijottakaa te merimetso-saaren vasenta reunaa, mä tuijotan oikeaa reunaa. 

Tunteja kului. Vastarannalla näkyi muutama liejukana ja lavan edessä möyhkäsi jokunen luhtakana.  Enäjärvi ja san lava alkoi tuntumaan vastenmieliseltä paikalta. Sorsia näkyy jokunen, mutta nokisorsaa ei näy missään. Useamman tunnin ja totaalisen kylästymisen jälkeen päätimme luovuttaa. Kävimme bongaamassa pikku-uikun Viikinäisten hienoilta altailta, en edes tiedä mikälie pinna kenellekin. Pori ei nyt antanut parastaan.

Kotimatkalla kävimme etsimässä Huittisista hiiripöllöä keskeltä metsää. Eipä löytynyt sitäkään, mutta ajaessamme hiekkatietä metsän siimeksessä, pölähti tieltä useamman pyyn parvi lentoon. Jokunen niistä jäi lähelle ja sainkin pyystä kuvavuodarin nro 229.

Pyy Huittisissa

Heti seuraavana päivänä Su 4.8. käytiin Mikan kanssa bongaamassa Helsingin Viikissä sieltä löytynyttä arotaskua. Lintu oli kuvaajien saartamana Punaisen ladon lounaispuolen koivusaarekkeessa. Muutama kuva linnusta ja eteenpäin. 

Arotasku Helsinki Viikki

Minulta puuttui kuvavuodareista mustapyrstökuiri, joten käppäilimme kohti purolahden lintutornia. Päästyämme Arboretumin puoleen väliin tuli yllemme ärhäkkä ukkoskuuro. Vettä satoi vartin ajan aivan kaatamalla. Tulihan testattua uusi vedenpitävä kuoritakki. Takki ja kemera kestivät sadekuuron. Sensijaan farkut eivät olleet paras ratkaisu sateeseen. Päästyämme tornille, alkoi rankka sade uudestaan. Tornin alta saimme hieman sateensuojaa, joten nyt ei tarvinnut olla keskellä suihkua.

Sateen hellitettyä nappasin muutaman dokkarin kuirista , joka ruokaili pohjoispuolen lammikoilla.

mustapyrstökuiri Helsingin Viikissä

 

Seuraava viikko olikin työntäyteinen, joten retkeillä oli mahdollisuus vasta seuraavana viikonloppuna. Ma 5.8 jytkäytti Järvisen Mikko Utöstä kovan lajin. Ruostekurkkusirkku oli hetken kappelin vieressä, mutta muut saarelaiset eivät lintua samana iltana enää löytäneet. Seuraavana päivänä lintu löytyi jälleen ja  onnekkaat bongarit pääsivät ihailemaan lintua. Minulla ei työt antaneet siihen mahdollisuutta koko viikkona. 

 Pe 9.8. minulla piti olla napatyräleikkaus Lohjalla ja sitä seurata viikon sairausloma. Husin sekoilun ja virhe tiedoittelun seurauksena, leikkausta ei ollutkaan, mutta loman päätin pitää silti. 

Niinpä lähdettiin jälleen Mikan kanssa kohti Poria su 11.8. Nokisorsaa ei oltu nähty enää Enäjärvellä, vaan vaihtelevasti lietteillä ja Leveäkarilla. Aleksanteri kumppaneineen oli Sannannokalla, joten me Mikan kansaa päätettiin mennä Leveäkarin torniin. 

 Reilun tunnin etsimisen jälkeen alkoi jälleen motivaatio hiipumaan. Nokisorsaa ei nähty missään. Sitten tuli merikotka hääräämään lahdelle ja kaikki sorsat nousivat ilmaan.  Pian Mika blokkasi lentävien sorsien seasta tummemman sorsan. Siinähän se lenteli. Pian sorsa laskeutui tornin edustalle laguuniin muiden sorsien kanssa. Pikainen soitto Aleksanterille ja tiedotus verkkoon. 

Sorsa liikkui vedessä melko rauhattomana hyvän tovin, mutta Sannannokalta on armoton matka Leveäkarin torniin. Niinpä sorsa otti jälleen siivet alleen ja siirtyi lietteiden suuntaan. Pikainen soitto jälleen Aleksanterille. AP ja Mäntysalon Jari olivat juuri nousemassa Leveäkarin tornin portaita. Pari minuuttia myöhässä. Sitä Aleksanterin ilmettä en varmaan unohda ikinä. 

Pojat marssivat takaisin Lietteille ja onneksi nokisorsa löytyi vielä uudestaan  sieltä. Tässä pari kuvaa Leveäkarin tornista. Linnun siipipaneelin edessä ei ole ollenkaan valkoista ja paneelin takareunassakin ohuelti vaaleaa , ei valkoista. 

Kotimatkalla kävimme vielä Nakkilan Leistilänjärvellä etsimässä arosuohaukkaa, mutta sitä emme pelloilta löytäneet. Muita perushaukkoja kyllä. 

Seuraavaksi  päiväksi sain buukattua itselleni majoituksen Utöstä Hannan pikkukerholta. Ruostekurkkusirkkua ei oltu nähty muutamaan päivään, mutta minun oli pakko yrittää. Saattaisihan lintu silti edelleen olla saarella. Olihan sillä raju sulkasato juuri meneillään. Niin paljon mieltä kaihersi se kun kaikki muut kaverit olivat onnistuneet lajin hoitelemaan, mutta minä raadoin töissä pitkää päivää, enkä päässyt bongaamaan.

No, ma 12.8. siirryin saareen aamulautalla. Kamat kämpille ja saarta komppaamaan. Komppasin ma iltapäivän ja illan majakan eteläpuolen kallioita ja pusikoita tunti tolkulla. Atrappina soittelin välillä laulua ja välillä kutsuääniä, oikeastaa tauotta... ei näkynyt lintua. Kävin välillä Kappelilla ja vielä uudelleen majakalla ja luotsiasemalla. Ei linnusta vilaustakaan..

Seuraavana aamuna ti 13.8. uudella innolla saarta komppaamaan. Aamun ekat tunnit komppasin jälleen majakan eteläpuolta. Kävin myös kattrumpanilla, ei sirkkua... 

Komppasin koko eteläniemen, siellä oli mm. jokunen luotokirvinen. Komppasin myös itäniityn ja itäniityn rannan. Siellä oli tundrakurmitsa , tyllejä, taivaanvuohia ja  punakuiri. Komppasin hautausmaan ympäristön ja teerikalliot, ja hotelliniemen ja koulun niityn ja kylän ja kaikki mahdolliset paikat. Ei vilaustakaan sirkusta. 

Tundrakurmitsa Utö

punakuiri Utö

luotokirvinen Utö

Mieleen hiipi ajatus sen joutumisesta varpushaukan saaliiksi, tai sitten se on siirtynyt Urmiin tai patteriniemelle länsipään armeijan alueelle. Iltapäivään klo 16  asti etsin lintua yksin saarelta, mutta turhaan, oli lähdettävä kotiin. Saari oli kaunis, kesäinen ja lämmin. Mieli oli apea ja harmaa... Joskus Utö antaa ja joskus se ottaa, Nyt se kyllä otti. Tämä olisi ollut tärkeä pinna. Tietysti elis ja Utönpinna..

 Laitoin pinnariin ruostekurkkusirkun hylsypinnoihin. Pinnahan sekin. Wallinmaan Ville oli tulossa saarelle töihin huomenna. Laitoin Villelle viestiä, että kyllähän sinun tuurilla lintu löytyy saaresta uudestaan... Heh.

 Ajelin illalla Paimion nesteelle. Siellä minulla oli Jandan kanssa treffit. Koska kesälomaa oli vielä loppuviikko jäljellä oli ajatuksemme ajella matkailuautolla hissukseen saariston rengastie.  Janda ajoi kiimaliiterin Nesteelle ja minä jätin autoni huoltamon parkkiin. 

Jatkoimme pimeässä vielä matkaamme Nauovon lautan rantaan , jossa yövyimme seuraavan yön. 

Ke 14.8. heräilimme meren rannassa. Söimme aamiaisen ja lähdimme ajelemaan eteenpäin. Nauvon kautta siirryimme Korppoon puolelle. Kävimme Korppoossa kaupassa ja kahvilla. Korppoon Galtbystä siirryimme lautalla Houtskarin puolelle. Kävimme Houtskarin kylällä syömässä ja Folkhälsanin uimarannalla uimassa ja ottamassa aurinkoa. 

Siirryimme Kivimon lautalla Kivimon ja Mossalan lautalla Mossalan puolelle. Kävimme kylällä jätskillä ja ajelimme aina Iniön lauttarantaan. Tässä käännyimme ympäri ja etsimme hyvän puskaparkkipaikan, joita ei saariston rengastiellä luonnollisesti paljoa ole. Kaikki pikkutiet ovat pääosin puomitettuja. Onneksemme pikkuinen tienpätkä Mossalan linkille oli ilman puomia, ja siihen parkkeerasimme auton. 

Otimme aurinkoa ja ihmettelimme mm. lehtohepokattien sirittelyä. Olimme jo iltapalalla ja iltapuhteissa kun piippri piippasi klo 20:31. Ruostekurkkusirkku Utö taas paikalla majakan eteläpuolen kallioilla. Ville Wallinmaa... Heh. Arvasin , että Ville löytää linnun, amatimies.

Samantien soittelua saareen. Kaikki majoituspaikat ovat täynnä. Hannalla ei ole tilaa. Hotelli on täynnä. Soitin Villelle, Ville oli yksin Juhan kämpässä ja sanoi , että hänen puolesta siihen mahduttaisiin. Soitin Laaksosen Juhalle ja pienen empimisen jälkeen päästiin ymmärrykseen yöpymisen hinnasta. Hienoa. To lautta lähtee Pärnäsistä klo 13, sinne siis.

To 15.8. heräiltiin Houtskarin Mossalassa. Syötiin aamiainen ja lähdettiin köröttelemään kohti Nauvoa. Nyt jäi saariston rengastie ajamatta. Onneksemme ei siirrytty Iniöön edellisenä päivänä, koska sieltä olisi ollut todella kiire ehtiä Utön lauttaan. Saatikka sitten Brändön puolelle, josta ei todennäköisesti oltaisi ehditty ollenkaan. 

No nyt oltiin hyvissä ajoin Pärnäsin rannassa. Auto parkkiin ja kamat Utön lauttaan. Valosen Arttu tuli myös meidän matkaan. Lautta lähti ajallaan klo 13 ja saaressa oltiin 18 maissa. Kamat pikaisesti kämpille ja etsimään lintua. Aluksi etsittiin majakan eteläpuolelta, mutta eipä lintua näkynyt. 

Ville oli soittanut atrapilla sirkun alarm call ääntä ja siihen se oli reagoinut voimakkaasti. Olisinpa tuon itse tajunnut. Ilmeisesti soittelin vääriä ääniä koko ajan... Ville sanoi tulevansa illalla töiden jälkeen auttamaan meitä etsimisessä. Pian Ville soittikin, että on saaressa ja menee kappelille. Siirryimme kaikki sinne myös. 

Atrappi soimaan Kattrumpanin kallion juurella. Vastaus kuului katajasta välittömästi, lintua ei näy. Uudestaan atrappia ja taas välitön vastaus, ja sitten lintu pomppasi katajikosta komeasti näkyviin katajaan ilta-auringon valoissa. Kamera surisemaan ja useampi sata kuvaa linnusta oli hetkessä muistikortilla. 

JEEEEES. Työvoitto!! Purskahdin itkuun onnesta. Mikä helpotus!! Elis tästä kauniista sirkusta oli nyt todellisuutta. Olin ollut jo varma etten tätä enään näe. Sendari oli ehkä sittenkin puolellani, vaikka vähän koettelikin. Kiitos Vielä Villelle linnun uudelleen löytämisestä. Elis nro 396, kuvavuodari nro 233, elokuunpinna nro 261 ja Utönpinna nro 239.

Ruostekurkkusirkku, Emberiza caesia, Utö

Illalla juhlistettiin elistä Villen, Artun ja Jandan kanssa rivareilla. Arttu päätti lähteä aamulla lautalla mantereelle, me jäätiin Jandan kanssa vielä yhdeksi päiväksi. 

Pe 16.8. Lähdin aamulla aikaisin linturetkelle, Arttu oli jo lähtenyt kotiin ja  Janda jäi nukkumaan. Sirkkua ei löytynyt aamun etsinnöissä. Päivällä retkeiltiin Jandan kanssa saaressa leppoisasti ja haettiin Jandalle muutama puuttuva vuodenpinna. Illalla Ville löysi sirkun jälleen majakan alta ryteiköstä. 

La 17.8. lähdetttiin kotiin aamulautalla 8:30. Ennen sitä kuitenkin aamupala, pikainen saarikierros ja kämpän siivous. Iltapäivällä  ajeltiin kotiinpäin. Janda hyppäsi toiseen autoon Paimion Nesteellä. Käytiin katsomassa matkanvarrella Salon Omenojärveltä ruskosotkaa josta sain huonon dokumenttikuvan, kuvavuodarin 234.  Kotona oltiin joskus illalla. Olihan tämäkin mukava rengastie ajelu. 

Seuraavan kerran retkeilin la 24 .8. Oltiin aamusta puolillepäivin Maarin tornilla. Mitään ihmeellistä ei nähty.

Elokuun loppuun saatiin vielä yksi järisyttävä bongaustapahtuma. Pe 30.8. olin töissä Kotkassa. Sivenin Jari piippasi pronssi-iibiksen Hyvinkään Ridasjärveltä. Eipä kulunut kuin tovi, kun Vuorisen Ulla blokkasi linnun Sammalistonsuolta laskeutumassa lampareille. 

Lähdin ajamaan Kotkasta kohti Riihimäkeä. Ajoaika n 2 tuntia. Soitin Jandalle , että nyt Sammalistonsuolle, olen tulossa sinne. Janda ehti reippaasti minua ennen paikalle ja sai kuitata mukavan eliksen jonkun putkesta. Minäkin onneksi ehdin paikalle jossa oli suuri joukko tuttuja. Muutama räpsy kaukaa ja autopinna Laakson Arton autosta. Elis nro 397.

pornssi-iibis Riihimäki, Sammalistonsuo

Elokuun viimeisenä päivänä la 31.8. käytiin Jandan hyvien ystävien luona Salossa viettämässä venetsialaisia. Menomatkalla katselimme sinisuohaukkaa ja ampuhaukkaa Makarlan pelloilla. 

ampuhaukka, Salo

Siinäpä tunteikas elokuu ja kesän lopetus. Seuraavaksi syksyisiin retkiin.