lauantai 22. helmikuuta 2025

Talvinen Irlanti 2025


Seuraava ulkomaan retkeni suuntautui Irlantiin. Vierailin maassa ensimmäistä kertaa, joten taas paljon uutta nähtävää ja koettavaa edessä. Mukaan lähdin Skaftung Naturen retkelle mukavan 11 henkilön seurueessa. Aamulla 5.2.2025  stertattiin Vantaan lentokentältä 5:50. Janda oli reipas ja kävi heittämässä minut kentälle.  

Porukka oli pian kasassa ja lähtöselvitykset meni rutiinilla. Turvatarkastuksessa ei ollut ongelmia, vaikka liian painavasta käsimatkatavarasta hieman varoiteltiin etukäteen. Lento Irlantiin lähti melko kaukaa passintarkastuksen tuoltapuolen olisiko ollut portti 46. Joka tapauksessa kaukana kaikista avoimista kahviloista. Ärrältä onneksi sai purtavaa.

Lähtö oli likimain ajallaan 7:50  ja Irlannissa, Dublinin lentokentällä oltiin paikallista aikaa 9 maissa. Vuokra-autot ( ford transit ) saatiin kohtuullisen ripeästi ja pian olimmekin liikkeellä vesemmanpuoleisessa liikenteessä. Katajan Mikko oli onneksi kokenut Englannin ajaja, joten eipä kauaa kun menimme kuin kalat vedessä. Minä hyppäsin Mikon kyytiin, Karin poppoo tuli perässä. 

Ensimmäinen retkikohteemme oli Dublinin pohjoispuolen Broad Meadow -joen suisto. Päälle sai heti laittaa lämmintä. Lämpötila hieman alle 10 astetta ja kohtalainen tuuli sai olon tuntumaan viileältä. 

Lahden pohjukassa uiskenteli paljon lintuja. Hrota- alalajin sepelhanhia viuhtoi edestakaisin, silkkiuikkujaja pikku-uikkuja, sinisorsien ja tavien seasta löytyi myös harmaasorsa ja ristisorsa. Kahlaajia oli joka puolella rannoilla. Mustapyrstökuireja, punakuireja, meriharakoita, tundrakurmitsoja, punajalkavikloja, valkovikloja ja karikukkoja. Rannassa kahlaili silkkihaikara.


Hrota sepelhanhi

silkkihaikara

Seuraava pysähdys Booterstown juna-aseman läheisillä altailla Dublinin keskustan eteläpuolella. Parkkipaikan puissa hääri reissun ainoaksi jäänyt naaras mustapääkerttu. Altailla paljon kahlaajia. Mm. 500 mustapyrstökuiria, 30 isosirriä, 150 suosirriä. 


Matka jatkui Dun Laoghairen sataman kautta Colliemoren pieneen satamaan. Tässä katselimme läheisten saarien linnustoa. Etelänkiisloja 120, 1 ruokki, 30 riskilää, merimetsoja ja kerimetsoja ainakin 10. 

Karimetso 


Illan viimeinen retkikohteemme oli Bohernabreenan puisto. Täällä oli joku kuullut nummiriekon ääntä muutama päivä sitten. Meille esiintyivät lähinnä pyrstötiaiset, punarinnat, laulurastaat, puukiipijät ja peukaloiset. 

Illalla pimeän laskeutuessa ajoimme saaren halki kohti länsirannikkoa Galwayn kaupunkiin. Majoituimme hienoon Galway Bay hotelliin. Illalliselle käppäilimme läheiseen Lana Asian street food ravintolaan, lähes kaikkien muiden jo ollessa kiinni. Täällä mahat täyteen ja takaisin hotellille nukkumaan. 


Hotellin aulaa

Bubin oleskelutilaa jossa pidimme iltahuudon


Aamulla to 6.2. herätys 6:45 ja aamupalalle klo 7. Aamiainen on täällä hieman erilainen kuin meillä. Salaatteja ei juurikaan harrasteta, mutta puuro oli oikein hyvää ja pekoni aivan huippua. Kyllä tällä jaksaa päivän retkeillä. 

hotellin aamiainen


Aamun linturetken aloitimme hotellin kohdalta rannasta jossa paikallisia kävi uimassa kylmässä meressä. Kylmää oli, lämpö juuri nollassa, kun auton ikkunat umpi jäässä. Amerikanjääkuikkiin saimme ensikosketuksen, niitä näkyi retken aikana useita kymmeniä. Lahdella ui nyt 7. Kaakkureita 6, suulia pari ja rannalla touhusi karikukkoja, 3 merisirriä ja luotokirvisiä. 

Pian pääsimmekin reissun ensimmäiselle raribongaukselle. Ajelimme pieneen Bearnan kylään Galwayn länsipuolelle. N. tunnin etsimisen jälkeen löysi Mikko läheltä huoltoasemaa hakemamme afrikanvariksen. 



Afrikanvaris, Corvus albus

Tämähän oli luonnollisesti kaikille elis, sikäli mikäli paikallinen RK lajin hyväksyy A-kategoriaan. Tuskin- mutta silti odottelemme tietoa. 

Täältä siirryimme takaisin Galwayn suuntaan läheiselle Silverstrandin matalalle lahdelle. Lintuja mukavasti, mutta mitään ihmeellistä ei löydetty. Retkipinnasaldo kasvaa koko ajan. uusina mm. fasaani ja varpushaukka. 
 
Täältä siirryimme etsimään grönlanninlokkia ja rengasnokkalokkia Galwayn keskustan lähelle River Corribin padolle. Ensimmäistä ei löytynyt, eikä meinannut löytyä jälkimmäistäkään, kunnes tajusin katsoa havainnoista minkä ikäistä lokkia etsittiin. Paikalla oli nähty hiljattain 2 2-kv lintua. No sehän kökötti aivan edessämme asfaltilla rannassa 5 m etäisyydellä.  Rannassa piipersi myös pieni parvi pyrstötiaisia ja sorsien seassa toista talvea viettävä punapäänarsku. 


pyrstötiainen


punapäänarsku naaras









Nuori 2-kv rengasnokkalokki, Larus delawarensis

Päivän toinen odotettu elis kilahti pinnalistalle. 

Rengasnokkalokkikättelyt Matti, Mikko ja mä. Kuva Liisa Kapanen


Päivällä käytiin kahvilla saraalan kahviossa. Autot saatuamme parkkiin lensi ylitsemme afrikanvaris , joka näytti siistimmältä kuin aamuinen tyyppi. Onko niitä täällä 2? jaa-a  todella outoa...

Seuraavaksi suuntasimme Killeeneen -kylän läheiselle jokitulvalle. Täällä jälleen paljon vesilintuja ja kahlaajia. Kuvauksen kannalta vain kovin kaukana. Jääkylmä tuuli pakotti hakemaan rantapuskista tuulensuojaa. Silti visiittimme täällä oli melko pikainen. 


kapustarintaparvi. 

Illan viimeisillä valoilla ajelimme Tawin niemen nokkaa kohti välillä pysädellen. Lintuja oli tasaisen mukavasti vähän joka puolella, mutta hempon lisäksi ei reissulajeihin muuta uutta tullut.  

Illalla söimme illallisen hotellin ravintolassa ja sen jälkeen pidimme iltahuudon hotellin pubin tiloissa. Tästä väsyneenä suihkun kautta nukkumaan. 

Pe amulla 7.2.  Jälleen aamupala klo 7. Tänään vielä retkipäivä Galwayn alueella. Päivälle ei varsinaisesti mitään tiettyä suunnitelmaa ollut, joten sain houkuteltua porukan bongausreissulle pohjoiseen. Siellä on viihynyt amerikanmerimetso jo 2 vuotta, joten eiköhän se olisi vieläkin paikalla. 

Sinne lähdimme ajelemaan aamiaisen jälkeen, mutta aluksi kiertelimme pysähdellen  nummiriekon maisemissa ja parissa rantakohteessa. Maisemat olivat hienoja, hieman kuin Suomen lapissa tunturit. Riekkoa emme löytäneet.  Tobercurryssä kävimme hakemassa huoltamolta evästä ja vessatauolla. Matti onnistui jäämään jumiin lukkojen taakse vessaan. Meni hetki ennen kun henkilökunta sai lukon murrettua.. Kaikkea sitä meille sattuu.

Teernakill south


Leenaun kylän rantaparkki. Killary fjord taustalla


Sitten pääsimmekin perille Doon lough´lle Paikalla oli 7 merimetsoa, 18 tukkasotkaa, 10 pikku-uikkua, 4 laulujoutsenta ja melko nopsasti löytynyt amerikanmerimetso. Jälleen elistä pukkaa kaikille! Kyllä oli pojilla hymy herkässä..


Doonlake, Doon lough, 






Amerikanmerimetso, Nannopterum auritum 

Seuraavaan kohteeseen ajeltiin pitkin kapeita maaseudun teitä joissa juuri ja juuri mahtui 2 autoa rinnakkain, silti nopeusrajoitukset olivat 80 ja 100. Mikko hikoili mamikset jalassa ja pumppasi jarrua aina auton tullessa vastaan... huh, melkoista...

Illan viimeisillä valoilla saavuimme Louhg Garan eteläpuolelle. Täällä oli E-birdin mukaan nähty ainakin 3 amerikantukkasotkaa. Mikko plokkasi tukkasotkaparvesta ainakin yhden koiraan nukkumasta ja samasta parvesta vielä punasotkan. Järvellä oli muutama telkkä ja rannan niityilla ruokaili lyhytnokkahanhi merihanhien seurassa. 

Tästä ajelimme pimeän laskeutuessa takaisin hotellille, missä olisimme vielä yhden yön. Illalla jälleen ruokailu hotellilla ja iltahuuto baarissa.

La 8.2. aamulla kamat kasaan ja aamupalalle. Aamiainen piti olla klo 7 katettuna, mutta hotellin henkilökunta oli armotta myöhässä. No lähes kaikkea tarvittavaa saimme kun niitä tilailimme ja niin saatiin mahat täyteen tänäkin aamuna. 

Kaikki tavarat autoon ja retkelle. Ensimmäinen kohteemme oli jälleen Galwayn joen pato, josko grölis olisi nyt paikalla. Eipä ollut. Etsimme lokkeja vielä lähempää jokisuulta, mutta ei parempia lokkeja. Rannassa touhusi luotokirvisiä ja karikukkoja. Luotsi olikin ylivoimaisesti yleisin kirvislaji. 

Luotokirvinen


Seuraava kohteemme oli Galwayn eteläpuolella Rosshill niminen rantakohde. Täällä oli nähty ed. päivinä pulmunen, joka on hyvä laji Irlannissa. Perille päästyämme hieman enne klo 11,  lähdin komppaamaan rantaa, eikä aikaakaan kun löysin pulmusen lämpökameralla rannan tuntumasta. 

pulmunen

Tämä oli muutenkin hieno kohde, jossa saatiin katsella hienossa valossa ja mukavalta etäisyydeltä amerikanjääkuikkia. joita laskimme paikalta 24.  Rannalla oli myös karikukkoja, luotokirvisiä, mustapäätaskuja


Näillä siivillä ei hetkeen lennetä..



amerikanjääkuikkia 


mustapäätasku

karikukko

"englannin"- västäräkki


Seuraava kohteemme olisi löytää kuusilokki Kerryn rannoilta. Sinne saimme onneksemme hyvät nuotit paikalliselta lintuharrastajalta. Ajoa oli taas melko reippaasti ja metkalla pidimme vielä huoltistauon. Nyt ei lukittu vessan ovea..

 Perille Kerryn Black Rock Strandille pääsimme ennen kolmea. Heti parkkipaikalla touhusi 2 alppivarista ja pajusirkku ojan penkalla. Kohde oli upea hiekkaranta joka kuhisi lintuja.





 Kapustarintoja lenteli taivaalla useampi sata, tyllejä piipersi rannalla toista sataa seassa pulmussirrejä ja suosirrejä kymmeniä. Lokkeja lillui vedessä ja lenteli rannalla satoja. pääasiassa kala- ja naurulokkeja. Oli seassa myös 2 mustanmerenlokkia ja lopulta Kari löysi 2 kuusilokkiakin lokkimassasta. Vanha muuttohaukka lensi ylitsemme ja pöläytti lintuja ilmaan. 

Kuvattavaa olisi ollut paljon , mutta minulta loppui kamerasta filmi, enkä jaksanut hakea autolta lisää.. Silti jotain tarttui kortille.

meriharakka

kahlaaja sekaparvi, tyllejä, pulmussirreja ja suosirrejä ja 1 karikukko


punakuireja

kuoveja

tummanokkainen nuori naurulokki


Illan viimeisissä valoissa ihailimme merenrantaa ja marssimme takaisin autoille. Tästä olisi vielä tovi ajoa hotellillemme Corkin kaupungin läheisyyteen. Seuraavat 2 yötä majailemme mukavassa Barnabrow coutry house nimisessä hotellissa maaseudun rauhassa. Matkan varrella kävimme syömässä ravintolassa ennen hotellia. 

hotellihuoneeni Barnabrow county housessa 

 Su aamulla 9.2. Aamiainen hotellilla klo 8. Aamun ensimmäinen kohteemme oli Corkin kaakkoispuolen rannalla, Ballycroneen beach. Rannalla oli jokunen graelsii alalajin selkälokki, harmaalokkeja, ja mustanmerenlokkeja. 
Vedessä ui amerikanjääkuikkia 6, kaakkureita 80 ja äijien gavioiden seasta plokkaama tundrakuikka jolla erottui selvä kauluri. Elis monille.. Merellä lenteli vielä jokunen ruokki , etelänkiisla, 3 pikkukajavaa ja 2 myrskylintua.

mustanmerenlokki

Seuraava kohteemme oli Ballycottonin pieni kylä ja sen sataman aallonmurtaja. Merellä suulia, myrskylintuja, pikkukajavia, etelänkiisloja, karimetsoja ja ruokkeja. 

Ballycottonin majakka


myrskylintu Ballycottonin majakkasaaren takana.

Seuraavaksi ajelimme Roches Pointin majakalle, mutta nyt oli portti kiinni emmekä nähneet avomerelle. Sisälahden puolella jälleen etelänkiisloja, suulia , amerikanjääkuikkia, 3 pikkukajavaa ja 1 pikkukuovi joka piti rannassa kovaa ääntä. 

vanha suula




Roches Pointin majakka


Seuraava stoppimme oli Whitegaten kylän rantakahvila jonka terassilla ihmettelimme mustavaristen paljoutta ja rohkeutta. 

mustavarikset rivissä


Seuraavana vuorossa Aghadan ranta josta löysimme mustakurkku-uikun. Rostellan sillalla kuvasimme mustanmerenlokkeja ja kävimme pienellä metsäkävelyllä. Metsästä löysimme mm. kuusitiaisia, pyrstötiaisia ja tiltaltin. 


mumelo, mustanmerenlokki

punamaljakas

Rostellan picnic area


Seuraava kohteemme oli Corkin keskustan puistolammikko Cork lough. Paljon lintuja, vähän älyä.. nokikanoja, liejukanoja, tukkasotkia, lapasorsia, kyhmyjoutsenia lokkeja paljon ja sinisorsia valtavasti.

nokikana

jotkut naurulokit olivat jo jp lintuja

Illan viimeiset valot käytettiin todella hienossa lintukohteessa, missä olisi viihtynyt pidempäänkin. Corkin itäpuolella on rakennettu lintukosteikko Harpers Island Wetlands, jossa on useita lampareita ja niillä piilokojuja. Ehdimme nyt pikaisesti vain lähimpään kojuun. Sen edustalla oli tuhansia sirrejä rauhoittumassa yölevolle.

osa satojen siirien yöpymisparvista. 

Altailta löysimme myös 40 ristisorsaa, 130 haapanaa, 80 tavia, 60 meriharakkaa, 10000 kapustarintaa, 80 töyhtöhyyppää, 150 mustapyrstökuiria, 13 taivaanvuohta, ym, ym, ja sokerina pohjalla yhden metsäviklon, jonka tarkka määrittäminen olisi tarvinnut enemmän aikaa, valoa ja äänen.. Hieno paikka.

Illalla söimme jälleen Corkissa ja sen jälkeen ajelimme hotellille. Pimeässä kävimme vielä Mikon ja Ilkan kanssa pöllöjä etsimässä läheiseltä pellolta, mutta lämpökamera löysi vain 2 taivaanvuohta ja yhden lehtokurpan niityltä. Sitten jälleen suihkun kautta nukkumaan. 

Aamulla ma 10.2. herätys 7:30. Kamat kasaan ja aamupalalle. 


Aamiaisella pääsi huoltomies Mikko hommiin jalustan kanssa

Aamiaisen jälkeen jälleen kaikki tavarat mukaan ja liikkeelle. Matkalla yritimme etsiä suohaukkoja  Cox´s Fieldin kosteikolta kovassa tuulessa ja vesisateessa. Eipä löytynyt.
Dungarvan kaupungin lahdelta löysimme härkälinnun. Matkanvarrelta plokkasin ajaessa 3 punatulkkua.
Tacumshin laken White Holesta kävimme käpyilemässä tundrakurppelon. Sen löytämiseen olisi tarvittu kumisaappaita.. Rannan pusikossa hääri muutama pajusirkku.


pajusirkku

 Retken upeimmalle kohteelle Tacumshin järvelle tulimme juuri sateen alkaessa. Sitä ennen järveltä oli löytynyt mm lapasotkia , mustakaulauikkuja ja 3 ruskosuohaukkaa. Sateen alettua istuimme jo autossa kun Kari, sadeviitta päällään etsi sotkaparvesta kuumeisesti pikkulapasotkia. Ja niin se vaan äijä ne sieltä kaivoi karmeissa olosuhteissa. Koiras ja naaras pikkulapasotka - minulle elis! Mahtavaa periksiantamattomuutta. 

Our Lady´s Islandilla pysähdyimme etsimään pronssi-iibiksiä. Pian ne tekivät kaarroksen aivan edestämme. Kari löysi lahdelta lokkiparvesta myös 2 pikkulokkia, mutta minä en niitä nähnyt. Tämä olikin päivän viimeinen kohde ja yöksi ajelimme Wexfordiin Whites hotelliin. nyt olikin astetta hienompi hotelli. 

Hotelli White "only" Tänne muumi sopii hienosti.

Illalla söimme hotellilla illallisen ja pidimme iltahuudon. Väsyneenä jälleen suihkun kautta nukkumaan. 

Ti 11.2. jälleen hotellin aamiainen klo 7. Maittava aamupala, kamat kasaan ja liikkeelle. Ensimmäiseksi menimme pienessä tihkusateessa Wexfordin Wildfowl reserven suojelu alueelle. Tuhansittain sepelhanhia ja sadoittain tundrahanhia ja 2 lyhytnokkahanhea laidunsi niityillä. Lahdelta löytyi 1 naaras haahka, altailla liihotteli 1naaras  sinisuohaukka ja 2 uuttukyyhkyä lenteli listalle. 

Matkalla kohti Dublinia ihailimme isohaarahaukkoja Arklow kylän ympäristössä Wicklown alueella. Glendaloughissa kävimme etsimässä isokoskeloita, mutta haaviin jäi vain ruskourpiainen, hieno paikka silti. Maksullinen parkkipaikka hieman ihmetytti. 


Glendalough knockfadda puisto

 
Cabaret urpiainen


Täältä ajelimme vielä kohti Dublinia etsien parista kohteesta koskikaraa, mutta sitä emme enää löytäneet. Illalla ajelimme Dublinin keskusta läpi lähes ydinkeskustaan hotellille St George By Nina . Autot tuskallisesti parkkiin ja hotellille. Illallisella kävimme läheisessä The Parnell Heritage Pub & Grill ravintolassa. Viimeisenä iltana kokeilin fish´n shipsiä ja guinness olutta. No tulihan kokeiltua... 

viimeisen illallisen juoma

Illalla vielä iltahuuto hotellin aulassa, sitten suihkuun ja nukkumaan. 

Ke 12.2. aamulla herätys ennen kuutta, kamat kasaan ja autolle. Aamuruuhkassa ajelimme Dublinin lentokentälle, palutimme autot, jonka jälkeen  tavarat ilman ongelmia lentokentän lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen. Taxfree alueelta vielä viimeiset tuliaiset ennen koneeseen siirtymistä. 

Kotona Vantaalla odottikin Janda mukavassa tuulisessa räntäsateessa. Käytiin mäkkärissä syömässä ja ajeltiin kotiin. 

Muutama sana lopuksi: Reissumme kokonaisljaimäärä oli 128 joista itse onnistuin näkemään 125. Uusia WP- pinnoja sain 4 ja jos afrikanvaris hyväksytään tulee siitä viides. Nummiriekkoa emme vaatimattomilla yrityksillä löytäneet. Siihen pitäisi satsata enemmän. Tacumshin järvellä olisin mieluusti retkeillyt vähintään kokonaisen päivän. Siellä olisi varmasti ollut paljon nähtävää ja kuvattavaa. Lintuja muuten saarella mukavasti. Ruoka on hyvää, eikä vatsatutia saanut kukaan. Sää on näin helmikuussa vielä melko viileä ja sadetta voi tulla välillä rivakasti niskaan. Liikenne on vasemman puoleista, joten ajaminen hieman hirvittää. Maisemat ja meri upeita.
Kiitos kaikille retkeläisille jälleen mukavasta seurasta ja etenkin Mikolle ja Karille suuri kiitos retken järjestelyistä.