Vuoden lopetus ja talven aloitus 2025

Joulukuu ei ollut mikään järisyttävä lintukuukausi viime vuonna. Säätilaa hallitsi pääasiassa kolea pilvinen, vähävaloinen ja sateinen ilmamassa. Tämä ei ainakaan minua saanut innostumaan lintukuvauksesta kummemmin. Joitakin retkiä silti tehtiin. 

Yksi odotettu ja nykyään kovin innostava päivä on itsenäisyytemme juhlapäivä 6.12. jota on viime vuosina tullut juhlistettua puuttuvien IP-pinnojen keruulla. Tälläkin kertaa retkeilimme Mikan kanssa koko valoisan ajan. 

Itsenäisyyspäivä osui nyt lauantaille. Aloitimme aamumme jo hämärissä Järvenpään Lepolan rudeniityiltä. Paikka on tullut bongareille tutuksi vimepäivinä. Eipä nyt oltu ihan hököllä aikataulun suhteen. Saavuimme paikalle 20 min myöhässä, eikä lintu enää ollut aamun vakipaikalla. Niinpä aikaa kului sen etsiskelyyn. Lintu oli siirtynyt hieman etelämmäksi, mutta onneksi lämpökameralla löytyi pujoa ahmimasta.

Tästä päätimme suunnata kovan pinnan perään Asikkalaan. Vesijärvellä oli viimepäivinä nähty myöhäinen mustakurkku-uikku Kailan uimarannan tuntumasta. Sinne mekin ajelimme uikkua etsimään. Keli ei ollut paras mahdollinen paksun pilvipeitteen takia. Valoa oli vähän ja ilmassa jonkin verran kosteutta. Silti haravoimme järven selkää sinnikkäästi. Paikalle tuli myös Kuhnon Petrin IP-rallijoukkue,  sekä aina skarpit Damskin Timo ja Minna. Emme löytäneet uikkua, mutta mukava lohtupinna oli kuikka joka ui ja lenteli järvellä, välillä hienosti näkyen. 

Parin tunnin etsimisen jälkeen päätimme lähteä Mikan kanssa takaisin Helsingin suuntaan etsimään talvehtivaa jouhisorsaa Mellunmäestä. Olimme päässeet jo tukevasti PK-seudulle kun Parivaljakko Ohtonen ja Tuomela löysivät mukurun uimasta järven selältä. Hieman pohjoisemmassa, mistä me sitä etsittiin. Sen kuitenkin liikkuen silkkiuikun kanssa kohti etelää. On ne vaan kovia poikia!

Auto ympäri ja takaisin Asikkalaan. Olihan tuo todella kova pinna. Päästyämme uudestaan Kailan rantaan oli paikalla myös piinkovat IP-pinnamiehet Asko ja Jyri. Siinä me jälleen kimpassa tuijotimme järven selkää. Poijjaat oli jo löytäneet kaksi uikkua järveltä, mutta olivat kovin kaukana. Pikkuhilaa uikut uivat hieman lähemmäksi ja saimme naulattua toisen niistä sikkiuikuksi ja toisen selvästi pienemmäksi mustakurkku-uikuksi. Mahtava juttu. Kättelyt paikalla ja hyvä IP-pinna plakkarissa suuntasimme jälleen kohti Helsinkiä.

Päästyämme Mellunmäkeen oli jo pilkkopimeää. Niinpä otimme käyttöön lämpökamerat ja taskulampun. Hieman etsittiin pienen puron varrelta sorsia, jotka olivat siirtyneet ruokojen sekaan pois ruokintapaikalta. Onneksi ne eivät olleet vielä nukkumassa, vaan kiinnostuivat selvästi taskulampun valosta ja tulivat uimaan aivan eteemme, mukana kaunis naaras jouhisorsa. Tähän oli hyvä päättää IP-pinnapäivä. Saldona 4 uutta lajia ja sijoittuminen niukasti kärkikymmenikköön 147 lajilla.

Seuraava muistiinmerkitty linturetki tehtiin Mikan kanssa su 14.12. Lähdimme etsimään Porin Kaarluotoon Mäkelän Petterin jo 1.12. löytämää tulipäähippiäistä, jonka muut olivat hoidelleet joulukuunpinnoihin jo aikoja sitten. Lintu oli kateissa viikon verran , mutta löytyi uudelleen samasta paikasta.

Me mattimyöhäset olimme Kaarluodon venevalkamassa su aamulla 14.12. päivän valjetessa. Tovi jouduttiin lintua etsimään, ennen kun näin vielä sulan puron tuntumassa pusikoissa vilkkasti liikkuvan pienen lämpötäpän lämpökameralla. Kiikarit silmille ja siinä se oli. Alkukuusta niitä oli 2, mutta nyt jäljellä enää 1. Minne lie toinen kadonnut. Lintu oli todella kähmy tiheissä pajuissa aivan vesirajassa. Kuului hieman kutsuääntä joka lopulta katosi vastapuolen ruovikkoon. Kuvaa en ehtinyt linnusta saamaan. Sekös hieman harmitti, kun se olisi ollut mukava laji talvikuva-pinnalistalle. No talvipinna ja joulukuunpinna kuitenkin. 

Kotimatkalla päätimme käydä katsomassa josko löytäisimme Nakkilan Leistilänjärven pellolta  ilmoitetut vuorihempot. Ajelimme auton parkkiin lähelle tiiraan ilmoitettua täppää. Iso pelto, jonka takaosa näytti siltä kun sen rypsiviljelykset olisi jätetty puimatta. 

Lähdimme komppaamaan kohti pellon takaosaa. Pian näin lämpökiiluja pellossa vajaan parinsadan metrin päässä. Kävelimme niitä kohti. Pian ympärillämme pyöri hermostunut vajaan parinsadan hemppolinnun parvi. Välillä laskeutuen hetkeksi peltoon, kadoten tyystin näkyvistä ja taas lennellen pellon päällä. Lämpökiilut olivat edelleen pellossa. Niitä lähestyessämme paikalta pölähti reilun 10 peltopyyn parvi lentoon. 

Lentävästä hemppoparvesta otin kuvia karmeassa, pimeässä ja tihkusateisessa säässä. Vasta kotona onnistuin jälkimäärittämään muutaman vuorihempon parvesta. Kävellessämme takaisin autolle päin potkaisi Mika pellosta yksinäisen tunturikiurun lentoon ja pian tämän jälkeen toisen peltopyyparven, Tästä ehdin jonkin huonon dokkarin räpsäisemään. Mukavia havaintoja.

2 peltopyytä, Nakkila Leistilänjärvi

Ti 16.12. kävin töiden lomassa bongaamassa Kirkkonummelta Mattbyn pelloilta tundramertsähanhen joulukuun- talvi- ja talvikuva- pinnalistalle. Kaukaisen dokkarin räppäsin linnusta. 

Tundrametsähanhi joutsenten seurassa, Kirkkonummi

Niin oli joulukuu siirtynyt Joulun aikaan. Ke jouluaattona 24.12. lähdin Mikan seuraksi keräämään jouluaatto- ja joulupinnoja. Jälleen aloitettiin aamu Järvenpäässä. Nyt olimme hyvissä ajoin paikalla ja saimme seurata, vielä lähes pimeässä keltahempon aamiaista sen vakiopaikalla. 

Järvenpäästä siirryimme Malmin hautausmalle. Paikalla oli jo satoja ihmisiä viemässä kynttilöitä haudoille, mutta meitä kiihotti nakkeli pinnalistalle. 

pähkinänakkeli , Helsinki Malmin hautausmaa

Tästä sinkosimme Vartiokylään katsomaan tuttua jouhisorsa naarasta.

Naaras jouhisorsa, Helsinki Vartiokylä

Seuraava kohteemme oli Santahaminan rannassa talvehtiva koiras punasotka, joka näkyi heikosti vastavalossa Furuvikin rantasaunan viereiseltä uimarannalta. Pinna kuitenkin. Seuraava kohde oli Pikkuhuopalahden liejukana, joka löytyi helposti lämpökameralla sorsalammikon reunapusikosta. Laajalahdelta haimme Ruukinrannasta nokikanan, Vermon raviradalta töyhtökiurun, joka sekin helppoa kauraa lämpökameralle. 

Espoon Soukan kaislikosta rääkäisi luhtakana pinnalistalle ja lopuksi vielä Espoon Westendistä, hienojen lukaalien keskeltä lapasotka. Kotimatkalla vielä Vihdin Nummelasta isolepinkäinen ja Vanjärveltä laulujoutsen. Päivän saldo 12 uutta jouluaattopinnaa ja 5 uutta joulupinnaa. 

Tapaninpäivänä 26.12. lähdettiin jälleen joulupinnojen perään Mikan kanssa. Nyt suuntasimme Hankoon. Aamu aloitettiin 4-tt terassilta. Keli oli hieno ja kevyt pohjoistuuli ei haitannut meristaijia kahvilan seinän suojassa ollenkaan. Nouseva aurinko pilkotti hetken pilvien alta värjäten kaiken punaiseksi, kunnes nousi pilvimassan taakse. Näkyvyys merelle oli hieno. Mereltä löytyi 2 riskilää ja n. 10 merisirrin parvi joululistalle. 

Paikalle oli ehtineet myös Ari ja Vepe. Vepe plokkasikin rantakiviltä mulelin, joka on kiva laji näin joulukuussa. Hangon mkp oli täysin tyhjä, joten sieltä ei pinnoja herunut. Hangon kylältä atrappiin reagoi turkinkyyhky huhilemalla itsensä joululistalle. Litukasta haimme hieman evästä ja siirryimme loppuajaksi Vedalle nauttimaan auringosta ja eväistä. Uusia lajeja ei kirjattu ja illalla suuntasimme kotiin. 4 uutta joulupinnaa Hangosta tällä kertaa. 

Loppuvuodesta ei enää juurikaan retkelle ehtinyt, kun otin pienen remonttiprojektin kotona. Hannesmyrsky moukaroi Suomea 27.12. ja niinpä Jandan pihalla odotteli pari kaatunutta puuta. Juuri kun olin pakannut moottorisahan ja muut metsurin kamppeet autoon su aamulla 28.12., piipattiin Helsingistä kova talvipinna, mustapäätaskulaji. 

Sinnehän suunnattiin Mikan kanssa. Perille päästyämme oli Westerkullan pellon reunassa bongariporukka putket tanassa. Nappasin kiikarin ja juoksin paikalle ilman takkia ja hanskoja, josko jonkun putkesta saisin katsoa linnun. Eipä ollut näkyvissä. Hetken etsittyäni lintua navakassa pohjoistuulessa alkoi sormia ja koko äijää palella. Juoksin autolle hakemaan kaukoputken, toppatakin päälleni ja hanskat käteen.

 Sillä aikaa lintu oli lentänyt vasemmalle metsikön taakse isolepinkäinen perässään. Kaikki näkivät linnun, myös Mika, mutta minä en. Jos olisin vielä minuutin sinnitellyt viimassa, olisin nähnyt linnun.  Lintua ei enää löytynyt pellolta vaikka sitä kuinka kompattiin. Olisiko lepinkäinen sen saanut teurastettua? PRKL että taas sieppasi.. En kyllä ymmärrä mistä vitusta minua aina rankaistaan. Ehkä vaan olen niin saatanan paska ihminen. Eipä nämä hylsyt hirveästi mielialaa nosta, vaika eihän tämän pitäisi niin vakavaa olla. Silti ketutus on niin ankara, että tulen varmasti vielä kuolemaan vitutukseen jossain vastaavassa tilanteessa. Vielä selvisin hengissä. 

Viimeiset päivät tein remonttia, kirjoittelin blogia ja valmistauduttiin tulevaan ankaraan ekaekaa-pinna retkeen. 

Vuotta 2025 vielä hieman lukuina:

 Vuodenpinnoja kertyi vaatimaton 276, jolla sijoituin listalla jaetulle sijalle 19. Näistä sain kuvattua 229 lajia. 

Kuukausipinna saldo on nyt 2833. Joista ässiksi sain kuluneena vuonna 4 uutta lajia. Tundrahanhen helmikuussa, jänkäkurpan ja lapasotkan kesäkuussa ja kaulushaikaran marraskuussa. Ässäsaldo on nyt 128, Eli olen nähnyt elämäni aikana 128 lajia jokaisen kalenterikuukauden aikana. 

WP-pinnoja nyt 569, joista kuvattuna 534, Uusia WP-lajeja tuli 6, joista valtaosa talvella Irlannista. 

Suomi eliksiä vaatimattomasti vain 2, aropääskykahlaaja ja kiharapelikaani. Saldo nyt 398, Jos Avilist lummpauksia ei olisi tullut, olisin katkaissut maagisen 400 rajan. Lumppauksessa listaltani putosi tundraurpiainen, amerikantavi ja etelänisolepinkäinen pois. Lisää tuli 1, tundrametsähanhi, ja punapyrstölepinkäinen vaihtui ruostepäälepinkäiseksi. Toukokuinen Säpin rusorintakerttulaji odottelee RK:n pöydällä, mutta tuskin siitä koskaan läntistä lajia saadaan. Se olisi elis.  Saas nähdä katkeaako 400 raja tänä vuonna. 

Seuraavaksi sitten tammikuun retkiä, joista ekaekaa saa aloittaa, ellei paljon odotettu Kuwaitin retki 15.1. killaa edelle. Näistä kuulette sitten.

Nyt ei muuta kuin mahtavaa, onnellista, tervettä ja linturikasta uuttavuotta 2026 kaikille blogini lukijoille. 

 Loppusyksyn retket 2025

La 1.11. heräiltiin matkailuautossa Keuruulla Jandan työpaikan vuosijuhlan humuissa. Syötiin aamiainen ja lähdettiin kotimatkalle. Koska meillä ei ollut mikään kiire kotiin, päätettiin suorittaa matkalla jokin bongaus. Jämsässä oli jo muutaman päivän hengaillut tiibetinhanhi, joten sitä kohti siis.

Pian Jämsästä piippasi ruskouunilintu. Se olisi Jandalle elis, joten unohdettiin tiibetinhanhi ja suunta kohti fuscatusta. Perille päästyämme, oli paikalla n 10 autoa ja joukko bongareita. Auto riviin ja joukon jatkeeksi. Samalla kun kuulimme ruskouunilinnun taksutusta melko läheltä, lensi myös tiibetinhanhi ohitsemme kohti etelää.. Olihan hieno kokemus, varsinkin Inkalle , joka tuskin on aikaisemmin ollut vastaavassa tilanteessa. Siirryimme matkailuautoomme ja keitimme eliskahvit pikanpäällä. 

Jatkoimme matkaamme kohti Heinolan pensastaskua, mutta jo matkan aikana tajusin, ettemme ehdi perille valoisaan aikaan, joten otinkin suunnan kotiin. Kuhmoisissa katselimme tienvarressa hiiripöllöä, joka taltioitui kuvavuodariksi nro 222. 

Hiiripöllö, Kuhmoinen

Su 2.11. päätettiin lähteä Mikan kanssa yrittämään Heinolaan Lakeassuon täyttömäelle pensastaskua kk-pinnalistalle. Ajelimme paikalle ja huomasimme, että tien alussa on puomi. Tästä olisi melko pitkä kävely täyttömäelle. Niinpä otimme maastokartan esille ja totesimme, että pääsisimme etelänpuolelta pikkutietä huomattavasti lähemmäs, sinne auto parkkiin. 

Vajaan kilometrin kävely ja olimme mäellä. Etsittiin ja etsittiin. Kierrettiin mäen alareunoja ja kompattiin koko mäki laelta käsin. Ei taskua , eikä muuta kuin pajusirkku. Päätettiin luovuttaa ja lähdimme kohti autoa. Kierrettiin kuitenkin mäen pohjoispuolen parakkien läheltä. Rinteestä katselin lämpökameralla. Pian näin lämpöpisteen langalla , jes tuossa langalla. Äh mustaleppälintu. Katsoin uudestaan, yhden parakin kulmalla toinen lämpökiilu. Jeah siinä se pensastasku oli painautuneena katon kulmalla. Ei olisi ollut mitään mahdollisuutta löytää lintua ilman laadukasta lämpökameraa. Hyvä marraskuunpinna. Eikä tuo mulelikaan ollut alueelta huono havainto. 

Kotimatkalla koukkasimme vielä Nurmijärven  Lepsämän peltotulvan kautta. Paikalla paljon vähemmän joutsenia, mitä tiiran sivuilta luimme, mutta hanhet vielä maisemissa. 5 tudrametsähanhen poppoosta sain marraskuunpinnan. Joutsenia siirtyi koko ajan pohjoiseen , joten päätimme mennä perään etsimään pikkujoutsenia pelloilta. Eipä kauaa kun löysimme 2 pikkujoutsenta pienessä joutsenporukassa pellolla ruokailemassa. Ajoimme hieman lähemmäs, jotta saisin jonkin kuvan linnuista. kuvavuodari 223.

2 pikkujoutsenta, Nurmijärvi Nummenpää

Ti 4.11. kävin töiden jälkeen Helsingissä Kruunuhaassa bongaamassa harmaasiepon marraskuunpinnaksi.

Sitten seuraavaksi varmasti elämäni karmein bongausreissu, ainakin rahassa mitattuna. Pynnösen Petro oli työmatkalla Amsterdamissa. Petro päätti käyttää työviikon päätteeksi pari päivää linturetkeilyyn ja houkutteli minut ja Tenovuon Jorman mukaan viimeiselle retkipäivälle. Kyllähän meitä kiinnosteli hyvät kuvat paikalla jo toista vuotta viihtyneestä simälasihaahkasta. 

To 6.11. lennettiin Jorman kanssa Amsterdamiin illalla. Buukattiin yhdeksi yöksi Leonardo hotel Rembrandtparkiin, jossa Petronkin piti olla majoittuneena, no reissun ensimmäinen huti, eihän Petro siellä ollut, vaan toisessa Leonardo hotellissa.. No Illallistettiin Jorman kanssa hotellin yläkerran ravintolassa ja fiilisteltiin seuraavaa päivää. Tiedossa muutama elis ja varmasti hienoja kuvia! Mustajoutsen, isokauluskaija, kuusilokki, pikkulapasotka, pikkutelkkä ja kruununa A-kategorian silmälasihaahka huhhuh. 

Aamulla pe 7.11. herätys klo 4:30. Petro tuli hakemaan meitä hotellin edestä klo 5. Eipä muuta kun kamat sähkövatkaimeen je menoksi, kunhan Perto saisi kulkupelimme liikkeelle... No hetken ihmettelyn jälkeen auto vauhtiin ja kohti Texelin lauttarantaa pimeässä Amsterdamin yössä. Lautalla olimme hyvissä ajoin. Söimme kanttiinissa aamupalan ja palasimme autoon. Auto ulos lautasta ja  pian auringon noustessa 7:45 olimmekin pelipaikalla. Maiseman värjäsi sakea sumu, tuuli lähes nollassa. Voihan perse! No täytyyhän sumun joskus hälvetä. 

Katselimme e-birdistä haahkan havaintopisteitä, joita oli varmasti kymmeniä viimeiseltä viikolta. Pisteiden ääripäiden väli oli ehkä n. 3 km. Joten koska näkyvyyttä oli n. 100 m, oli pakko lähteä etsimään lintua kävellen. Kävelimme rantaa edestakaisin useita kertoja. Sumu sakeni. Ei haahkaa.. Jokaisena edellisenä päivänä usean viikon ajan on haahka tullut aamulla rantakiville sukimaan. Niipä toivomme oli korkealla. n. 7 tunnin ja 15 km kävelyn jälkeen oli pakko todeta, että se oli siinä. Ei silmälasihaahkaa. 

Klo 15 lauttaan oli ehdittävä, jotta ehtisimme varaamallemme lennolle Suomeen. Lauttamatkalla emme nähneet edes kuusilokkia kovasta yrityksestä huolimatta, kuten kaikki muut edellisinä päivinä. Naurulokkeja ja argareita jokunen kymmen. Kiireellä lentokentälle , auton palautus vuokraamoon ja odottelemaan lentoa. Aikaa paloi Texelin saarella niin paljon , ettemme ehtineet edes Damin puistoihin katsomaa isokauluskaijoja.. Vitutti aivan perkeleesti!! Kuulimme vielä että Texelin saarelta lähtömme jäkeen n. tunnin päästä, eli klo 16 sumu oli hälvennyt ja haahka oli tullut kauniisti ilta-aurinkoon  rantakiville sukimaan juuri siihen kohtaan josta olimme sitä eniten etsineet! Seuraavana päivänä haahka oli jälleen rantakivillä klo 9 alkaen useita tunteja.. Masentavaa!! Olihan reissu!

No kuten Jorma sanoi, onneksi seura tällä retkellä oli parasta! Kiitos vielä Petro ja Jorma seurasta ja ikimuistoisesta retkestä. Loppuun muutama kuva saaren linnuista. 

Sepelhanhia oli saarella paljon

karikukkoja vilisti rannalla

Muutama afrikanhanhi ruokaili hanhilössissä

Su isänpäivänä 9.11. ajeltiin Mikan ja Teijon kanssa Hankoon yrittämään taigauunilintua kk-pinnoihin. Aamulla oltiin isolla porukalla Mäenpään Laurin pihalla, missä edellisenä päivänä oli ino ollut. Eipä onnistanut, vaikka kuinka atrappia soitettiin. Pian Late piippasi Tulliniemestä Inon. Sinne siis kiireellä. Taas etsittiin lintua isolla porukalla, mutta ilman tulosta. Lintu oli tyystin kadonnut. Ei ole helppoa tämä bongailu välillä.

Ti 11.11. kävin piruuttani Laajalahdella Villa Elfvikin puoleisella tornilla illan hämärtyessä. Siellä oli edellisenä päivänä nähty kaulushaikara. Niihän lintu kökötti pystyssä tornin edessä kaislikossa, kunnes lähti hiljalleen kävelemään ruovikkoon ja kotosi näkyvistä. Kiva marraskuunpinna.

La 15.11. Oltiin jälleen joukkohysteria bongauksessa. Tällä kertaa Riihimäen Sammalistonsuolla. Sieltä on edellisinä päivinä piipattu todella myöhäinen sulkiva viitakerttunen. No nyt oli 5 astetta pakkasta ja lampi jäässä, samoin järki.. Lintu on varmasti kuollut yöllä. Viiksitimalit oli ainoa lohduttava havainto.

Su 16.11. suunnattiin Mikan kanssa PK-seudulle spondeilemaan. Vantaan pitkäjärveltä Mikalle lapasotka Vantaanpinnaksi. Seuraavaksi Maarin tornille. Mika näki kaulushaikaran lennossa saaden marraskuunpinnan. Maarilla ollessa piippasi Otsolahdesta kashmirinuunilintu, sinne siis.

Tovin lintua etsittyämme porukalla, päätettiin kokeilla härdelliä atrappina, niin lintu tuli hienosti esille kaislikosta. Tämä oli vasta kautta aikain 2. havainto humeista Espoosta. Eka oli joskus Finnålla, sekin tuli käytyä katsomassa.. 

Kotimatkalle päästyämme piippasi Sivenin Jari valkoviklon Hyvinkään Livinkylästä. Sinne pääsimme hyvissä ajoin ennen illan hämärtymistä. Lintu löytyi tulvapellolta melko kivuttomasti. Jälleen mukava marraskuunpinna. Myös Jari oli ed p. 

Su 23.11. käytiin Jandan kanssa katsomassa Hollolassa idänturturikyyhkyä, jolla näyttäisi olevan alalaji orientaliksen tuntomerkkejä. Heti paikalle päästyämme lintu ruokaili asukkan ruokinnalla maassa. Pian se nousi ylös kuusiin kadoten näkyvistä. Löysimme linnun vielä pihan takana olevalta hakkuaukealta siemenpuiksi jätetyistä männyistä, muta lintu on todella arka enkä päässyt lähellekään kuvausmielessä, huono dokkari jäi muistoksi. kuvavuodari 224.

Orientalis idänturturikyyhky, Hollola

Loppupäivällä koukattiin vielä hakemassa hiiripöllö Vantaanpinnaksi pitkäsuon täyttömäen vierestä. Lintu näkyi helposti mäen portille tähystäen kuusen latvassa.

Ma 24.11. kävin työmaiden välissä katsomassa Järvenpäästä löytynyttä keltahemppoa. Hetken kiertelyn ja etsiskelyn jälkeen lintu pysähtyi koivun latvaan sirisemään. huono dokkarikuva. Nro 225.

Keltahemppo Järvenpää

Ti 25.11. kävin töissä Porvoossa aamulla, joten paluumatkalla ehdin käydä katsomassa Helsingin Salmenkalliossa meena idänturturikyyhkyä. Lintu nukkui ja kakoi jostain syystä koko ajan kuusikossa pienen kuvaajaporukan piirittäessä sitä. Mitä lie syönyt sellaista joka ei oikein sille sopinut ravinnoksi. Kiva Helsinki-pinna kuitenkin.

Meena idänturturikyyhky Helsinki Salmenkallio.

Ke 26.11. kävin töissä Keravalla, joten  töiden lomassa ehdin käydä Vantaan Korsossa etsimässä ed. päivänä tiiraan merkattua taviokuurnaa. Ensin aamulla etsin sitä n. tunnin ilman tulosta. Kävin töissä tekemässä muutaman tunnin työt ja palasin vielä paikalle. Jälleen sai etsiskellä tovin kunnes löysin linnun. Ensin maassa ja lopuksi se kävi syömässä tammen silmuja. Kiva Vantaanpinna. Ja luonnollisesti kuvavuodari nro 226. 

naaras taviokuurna syö tammen silmuja

Kuun lopussa la 29.11. käytiin hakemassa Jandalle elis Nokialta Viholasta. Pyhäjärven Saviselällä oli jo 16.11. lähtien uiskennellut amerikanjääkuikka. Jotkut olli saaneet linnusta hienoja kuvia, mutta meille lintu ei näyttäytynyt kovin kummoisesti uiden ja sukellellen keskellä järven selkää. Dokkari silti kuvavuodariksi nro 227.  

Merikanjääkuikka, Nokia

Vika päivä su 30.11. vietettiin Aplan pikkujouluja syyskokouksen merkeissä Karkkilassa Ala-emalin uunisaunan tiloissa. Näytin kuvaesityksen talvisen Irlannin retken lintukuvista. Niihin tunnelmiin oli hyvä päättää marraskuun lintuilut.

 Kiireellisen syksyn puoliväli 2025.

Lokakuu startattiin vauhdikkaasti. Heti ke 1.10. Lähdettiin Aleksanterin ja Oskun kanssa kohti Poria. Tavoitteena löytää lokakuunpinnalistalle nokisorsa. Etsimiseen tuli mukaan myös Buchertin Peter. Aloitettiin Lietteiltä Sannannokan tornista. Ei näkynyt nokisorsaa, mutta paikalle jäänyt nuori jalkavikainen kuovisirri sinnitteli vielä suosirrien joukossa, nilkuttaen itsensä kk-pinnalistalle. 

Käytiin etsimässä Riitsararanlahden lintutornista, ei löytynyt..

Päätettiin porukalla etsiä sorsa vielä Leveäkarilta. Kompattiin AP.n ja Oskun kanssa koko ranta, niin pohjoiseen kun pystyttiin. Ei löytynyt nokisorsaa. Toki muita mukavia lajeja kuten muuttohaukka, lapinsirkku, viiksitimali, pikku-uikkuja 2, lehtokerttu, jäkäkurppia 5, virtavästäräkki, joka oli minulle Porinpinna sekä käki, joka ei Suomessa enää lokakuussa ole niin yleinen. 

Käki Pori

Päätettiin Porin päivä vielä kompaten Leerviikin niittyä isokirvisen toivossa. Ei löytynyt. Hiki tuli jälleen märkää niittyä kompatessa. Kotiin ajeltiin  hyvissä ajoin, koska suuntasin vielä illan valoilla Jandan kanssa Vantaalle Kulomäelle bonggaamaan pussitiaisen kk-pinnalistalle. Lintu oli ollut juuri ennen meidän saapumista hyvin näkyvillä, mutta me saimme tyytyä pariin kaukaiseen kutsuääneen.  Illalla kotona..

Pe 3.10. iltapäivällä kävin Helsingissä katsomassa tähtitorninmäen puistossa touhuavaa hippiäisuunilintua hyvien kuvien toivossa. Eipä onnistuneet hyvät kuvat. Hyvä kun edes sai linnusta jonkin dokkarikuvan. Lintu liikkui vilkkaasti tiheissä lehtipuissa, vaihtaen puuta koko ajan. Hankala tapaus. 

Hippiäisuunilintu , Helsinki

Illalla kävin yrittämässä Maarin tornila luhtahuittia Kk-pinnaksi. Tapitettiin Hiekkasen Einon kanssa pimenevää ruovikon reunaa lämpökameralla, mutta ei huittia. Jänkäkurppia putosi lietteille ainakin 4 ruokailemaan, sinirintoja oli 2, palsasirri ja mustaviklo ed paikalla. Illan täysin pimennyttyä teki kaulushaikara pienen kierroksen lahdella, äännellen itsensä minun lokakuunpinnalistalle. 

La 4.10. oli suunnattava Maarin tornille heti aamusta. Olin ensimmäisenä paikalla auringon noustessa. Palsasirri edelleen lietteillä. Sirri pölähti aina välillä lentoon muiden kahlaajien seasssa. 

Palsasirri suokukon ja töyhtöhyyppien kanssa, Espoo Maari

Aamupäivän puolella oli tornit lähes täynnä harrastajia. Niinpä 2 huittiakin tuli muutaman kerran näkyviin ruovikon reunaan. Mukava kk-pinna listalleni. 1 sinirinta edelleen lietteen kailikoissa lapinkirvisen ja pajusirkkujen kanssa. Myös keltavästäräkki kävi pikaisesti lietteellä. Parvi viiksitimaleita lähti muutolle kaislikosta, kohoten korkeuksiin tornin yllä. 

Viiksitimalit Espoo Maari

Palsasirri Espoo Maari

Kotimatkalla kävin vielä räppäämässä muutaman kuvan Vermon töyhtökiurusta, Joka muuten aina vaan viihtyy alueellä... 

Töyhtökiuru Espoo Vermo

Pe 10.10. suunnattiin vuorostaan Aplan syysretkelle tuulisee Utöhön. Töiden jälkeen ajeltiin Nauvon Pärnäsiin ja siirryttiin illan jo hämärtyessä M/S Utön kyytiin ennen klo klo 18. Lautta lähti ajallaan 18:15 ja perillä saaressa oltiin kymmenen jälkeen. Viikonloppu oltiin hotellin majoituksessa. Osa Aplalaisista nukkui fågellissa ja osa hotellissa. Me Jandan kanssa bunkattiin hotellihuoneessa. Eipä ekana päivänä juuri muuta ehtinyt, kun nukkumaan niin pian kuin mahdollista. 

La 11.10. Käytiin aamustaijilla auringon noustessa. Kova pohjoistuuli vaikutti siihen , ettei juuri mitään ollut liikkeellä. Hotellin aamupalalle siirryimme 9:30. Sen jälkeen kimpassa maastoon. Kova pohjoistuuli haittaa merkittävästi lintujen löytymistä, sekä tyhjentää saarta tehokkaasti. Eikä ajoittaiset vesi- ja räntäkuurot helpota tilannetta.  Kovasta yrittämisestä huolimatta, jäi lintuhavaintomme kovin vaatimattomiksi. Haahka koirasta  ja kangaskiuruja saimme katsella. Lajimäärä 55. 

Illalla illallistettiin yhdessä hotellilla Aplan tarjoamalla illallisbuffetilla, höpteltiin mukavia ja käytiin ajoissa nukkumaan. 

Su 12.10. Tuuli vain yltyi ja saavutti myrskylukemat 23 m/s. Aamulla kävimme majakalla staijilla, mutta meri vain kuohusi. Mitään ihmeellistä emme jälleen nähneet. Joitakin pikkasiipi- ja haahkaparvia viiletti aaltojen välissä. 9:30 aamupalan jälkeen käytiin heittämässä heipat aplalaisille, jotka lähtivät kohti kotia klo 12 lautalla. 

Siirrettiin tavarat Rönnbon tiloihin Jandan ja Teijon kanssa, missä vietämme seuraavan viikon. Mika ja Arttu saapuivat saareen rajusti keinuneella m/s myrskylinnulla klo 16 aikoihin. Oltiin päälaiturilla vastassa. Samalla saareen tuli muitakin tuttuja lintumiehiä. mm. Jorma ja Jussi. 

Myrskyisä ilta kierreltiin kevyesti saarta, oltiin kämpillä, ja nautittiin virvokkeita. 

Ma 13.10. aloiteltiin aamupalalla Rönnbossa. Marssittiin aamustaijille luotsiasemalle enne auringon nousua. Tuuli oli hieman laantunut, mutta vieläkin navakkaa. Merellä muutti muutama sata hanhea, 13 riskilää , 1 ruokki ja 1 pikulokki. Trattenilta kaivettiin n 10 merisirrin parvi. 

Päivän mittaan nähtiin mm. 4 muuttavaa sinisuohaukkaa, 3 isokäpylintua, 1 pajulintu ja 3 tiltalttia.

 Koko reissun erikoisin tilanne oli , kun päätettiin mennä vielä luotsiasemalle  staijille Mikan kanssa klo 11 aikoihin. N. 11:40 löysi Mika mereltä kaukaa lounaan puolelta erikoisesti kohti länttä lentävän merilinnun n 4-5-km päästä Trattenin takaa. Sain heti itsekin linnun putkeen. Pitkät, todella kapeat siivet, hieman keskeltä taaksepäin kääntyvät. Päältä hienoisessa vastavalossa musta tai hyvin tumma, eikä siiven alapinnaltakaan näkynyt mitään vaaleampaa sävyä. Pyrstö näytti lyhyeltä siipien pituuteen verrattuna.  Lento oli liitäjämäistä koukkimista ylös ja alas aaltoihin väliilä kadoten kunnes taas nousi ylös horisontin ylle ja taas alas aaltoihin.. Katsottiin lintua jokunen minuutti, kunnes se hävisi näkyvistä. Mika katsoi minua ja kysyi, mikä tuo oli? Olen nähnyt merillä tuhansia liitajiä ja mielestäni tämä oli ehdottomasti nokiliitäjä. Harmittavan kaukaa edes yrittää dokumenttikuvaa, joten päätettiin antaa asian olla. RK.n harmittavan tiukka suhtautuminen koviin havaintoiihin ilman kovia dokumentteja ei innosta tekemään kaavakkeita jotka kuitenkin hylätään. Olihan silti elämys...

 Hieno laji oli myös Kaijasen Tomin löytämä tulipäähippiäinen lammashaan lepikosta. Illalla pidettiin iltahuuto meidän kämpillä jälleen isolla porukalla. Saaressa mm Pärssisen Mikko, Pynnösen Petro, Jauhiaisen Jussi, Lindroosin Tomppa ja Forsblomin Kim.

Tulipäähippiäinen, Utö

Ti 14.10. aamupala ja staijille. Edelleen oli tuuli laantunut. Merelläkin näkyi enemmän liikettä. Komeita corvus-parvia suuntasi kohti länttä. 1120 naakkaa, 300 varista ja seasta 2 mustavarista. Merisirrejä oli nyt n. 30 linnunn parvi. Muutolla myös mm. 6 uiveloa, 4 lapasotkaa ja 1paikallinen silkkiuikku. 

Sydämentykytyksiä aiheutti Pynnösen Petron itäniityn ruovikosta löytämä 10 viiksitimalin parvi, joka todella nopeasti nousi taivaalle, eikä kukaan ehtinyt lintuja näkemään. Juostiin minkä pystyimme, mutta turhaan. PRKL, olisi ollut saaripinna. Koululta löytyi myöhäinen pensaskerttu. Vaihtopukuinen koirashaahka edelleen fladanilla. Iltahuuto jälleen meillä.

Haahka koiras Utö

Ke 15.10. tuttu rutiini. Aamupala nassuun ja luotsimäelle. Nyt oli tuuli lähes tyyni. Merellä viiletti mm. vajaa 40 gaviaa, 2 ruokkia ja 72 pikkulokkia. Merisirrejä vähän siellä, täällä yht. 154. 

Saarikomppauksella mm 1 jalohaikara muuttavana, suopöllö, 3 pikkutikkaa. pensaskerttu ed paikalla. kivitasku ja pulmunen saaressa. Päivän paras oli saaresta löytynyt pro. Jälleen liikkuvainen lintu eikä kunnon kuviin taaskaan mahdollisuutta. Dokkarit samasta kohtaa kuin vuosi sitten. Iltahuuto jälleen klo 19 meidän kämpillä. Porukka hieman vaihtuu. Lindrosin Tomppa ja Kaijasen Tomi lähti tänään kotiin ja tilalle mm Lintulan Timo ja Rautasen Jouni. Kyllähän tälläkin porukalla pärjää. 

Hippiäisuunilintu ja kukkakärpänen saaliina, Utö

Illan pimennyttyä käytiin porukalla itäniityllä ihmettelemässä 2 sarvipöllön saalistusta. Näkyivät hienosti lämpökameralla. 

To 16.10. Tuttu juttu, aamupala ja staijille. Tänää alkoi länsituuli hieman voimistua. Merellä kaakkuri ja jokunen kuikka. Ruokkeja ja riskilöitä. Luodoilla yht. 75 merisirriä. Joku hoksasi Pattskärin luodoilta yksinäisen pienen vaalean kahlaajan. Siellä piipersi myöhäinen nuori pulmussirri. Arttu sai hyvän paikon Utönpinnoihin ja minä mukavan kk-pinnan. 

Saaressa mm 2 pikkusieppoa gamlapostenilla. Iltahuuto jälleen meillä. 

Toinen pikkusiepoista, Utö

Pe 17.10. Aamiaisen jälkeen staijille. Merellä samaa liikettä kuin edellisinäkin päivinä, Kuikkaa, kaakkuria, melaniittoja, merisirrejä, ruokkeja ja riskilöitä. Päivällä satoi pariin otteeseen vettä, joten me nukuttiin päiväunia. 

Saari ei antanut tänään mitään yllättävää, Sarvipöllö, suopöllö, 4 pikkutikkaa, 2 mustapääkerttua ja pensaskerttu ed paikalla. Illalla iltahuuto meillä.

Tilhi ja luotsiasema

La 18.10. aamulla nautinnollinen aamupala ja staijlle luotsiasemalle. Tuuli oli heikkoa lähes tyyntä. Merellä hiljaista. Jokunen kuikka ja ruokki. 6 merisirriä piipersi kaukana luodoilla. 

Saarta kierrellessä löytyi mm. pensaskerttu edelleen. Arttu löysi hippiäisuunilinnun koululta ja Jorma löysi ehdottoman päivän tähden, kashmirinuunilinnun omalta pihalta. Kaikki kokoonnuttiin kuvaamaan lintua Jorman saunan terassille, kun lintu kävi hienosti esillä hyönteispyynnissä pensaikon aurinkoisella puolella. Jes! saaripinna nro 242. 

Kashmirinuunilintu, Utö

Kylällä oli miellyttävän lämmin ja tyyni ilma. Aurinko paistoi ja pääskyt lentelivät ilmassa. Illalla pidettiin iltahuuto vielä meidän luona ja juhlistettiin hienoa saaripinnaa. 

Haarapääsky, Utö

Su 19.10. olikin viimeinen aamu saaressa. Aamupalan jälkeen tehokas mökkisiivous ja kamat kasaan ja odottelemaan terassille. Aamustaijille hieman myöhässä. Merellä oli rauhallista. Samoja lintuja kuin ed päivinä. Staijin keskeytti ilmoitus saunalahdelta. Mellerin Kalle löysi rannasta ruskouunilinnun. Sitähän lähdettiin jaagaamaan, mutta eipä lintua enää löytynyt.. Lopuksi päätettiin käydä ottamassa dokkarikuvat myöhäisestä pensaskertusta kaavaketta varten. Kamat kantoon ja kohti lauttaa joka lähti kohti mannerta klo 12. Syötiin laivalla, torkuttiin ravintolan penkeillä ja käytiin välillä kannella. Kotona taas melko myöhään illalla.   

Kiva reissu jälleen. 1 lokakuunpinna, 1 Utönpinna ja erikoisia kokemuksia jällen. Kiitos porukoille seurasta. Retkifiilistä hieman alensi jälleen havainnot mantereelta. Länsi-Suomessa katseltiin hienoa aavikkohaukkaa, joka onneksemme osoittautui joltain karanneeksi metsästyshaukaksi. Toinen ahdistusta aiheuttanut havainto oli Laajalahden rengastuksesta löytynyt rubiinisatakieli. Joukkobongaus onneksemme onnistui surkeasti. Paikalla luultiin kuulleen linnun kutsuääntä, mutta ääni tulikin atrapin soitosta. Vain harva kuuli oikean linnun tai sitten ei. 

Pensaskerttu, Utö.

La 25.10. kävin Mikan kanssa kuun viimeisellä linturetkellä Eurassa. Sieltä oli edellisenä päivänä löytynyt paikallinen pikkukajava. Sehän puuttui sopivasti kk-pinnoista, joten matkaan lähdettiin hyvissä ajoin. Eipä tarvinnut kauaa lintua etsiä, sillä se oli heti paikalla kun perille saavuttiin. Rannassa oli miljoonia pikkukaloja, ehkä muikkuja , joita lokki söi suurella ruokahalulla. Paikalla pyörähti myös kuningaskalastaja, josta sain räpsästyä dokkarikuvan.. 

Pikkukajava 1 kv, Eura.

Kuun viimeisenä päivänä Pe 31.10.  ajeltiin Jandan ja hänen työkaverin Inkan kanssa heidän firman vuosijuhliin Keuruulle matkailuautolla. Matkan varrelta pysähdyin katsomaan Tundrametsähanhen kuukausipinnoihin Orivedeltä. Illalla juhlittiin Teraq:n vuosijuhlaa ja syötiin hyvin. Siinäpä se meni lokakuu retkeillessä. 

 Syksy 2025 vauhtiin. 

Linturetkuilut syyskuussa aloitettiin to 4.9. Edellisenä päivänä piipattiin Kotkasta käärmekotka paikallisena isolla hakkuuaukealla Ristinkalliolla. Kun linnun todettiin olevan edelleen paikalla, lähdimme Jandan kanssa liikkeelle hieman aikaistetun työpäivän päätteeksi. Perillä olimme iltapäivällä viiden aikoihin. Saapuessamme paikalle , oli lintu ollut hetken kadoksissa, mutta eipä kauaa tarvinnut odotella kun kotka tuli jostain metsän takaa ja parkkeerasi itsensä korkean männyt latvaan. Paikalla oli myös aplan bongarit Juha, Sanna ja Heikki.

Siirryimme hieman lähemmäksi , jos kotka sattuisi liikkumaan, mutta pari siirtoa se vain teki ja siirtyi hieman lähemmäs kuusen latvaan. Siihen se sitten jäikin odottelemaan hämärtyvää iltaa. Jandalle jälleen elis ja minulle prosu, eli tupla.

Käärmekotka, Kotka Ristinkallio

Tuulihaukka, Kotka Ristinkallio

La 6.9. tehtiin perinteinen syys petoretki Hankoon. Reissussa oltiin Mikan kanssa kahdestaan matkailuautolla. La iltapäivä vietettiin Täktomin lentokentän parkissa. Muutamia suohaukkoja kierteli kentällä. 

Sinisuohaukka Hanko Täktom

Ruskosuohaukka, Hanko Täktom.

Yöksi ajoimme Kobbenille. Keli ei ollut ihan parhaasta päästä, sumu haittasi näkyvyyttä lahdelle. Eikä tilanne ollut aamulla su 7.9. sen kummempi. Aamupalan jälkeen hieman komppasimme sumuista Kobbenia, mutta kovin oli hiljaista. Päätimme siirtyä kaatopaikan parkkiin odottelemaan sumun hälvenemistä. Söimme lounaan ja otimme pienet päiväunet. 

Keli oli hieman parnatunut, joten päätimme mennä komppaamaan mäkeä. MItään parempaa ei mäeltä löytynyt. 3 kangaskiurua , 1 p mehiläishaukka, ja 1 ampuhaukka joka hetkeksi laskeutui hiekkakasalle.

Ampuhaukka, Hanko Maankaatopaikka

Lopuksi kävimme vielä Svanvikillä katsomassa olisiko sinne pudonnut jotain mukavaa. Eipä ollut kun härkälintu ja 4 jalohaikaraa

Jalohaikara, Hanko Svanvik

La 13.9. lähdin Maarin tornille katsomaan pulmussirriä Espoonpinnaksi. Lintu löytyi kaukaa lietteiltä. Liian kaukana jotta olisi kuvaa saanut. Lahdella oli paljon muutakin kuvattavaa. Mm luhtahuitti, joka näkyi muutamaan otteeseen hienosti lietteillä. Samoin nuori kuovisirri. Upein show oli kuitenkin nuoren arosuohaukan ohilennot.

Taivaanvuohi, Espoo Maari

nuori arosuohaukka, Espoo Maari

Luhtahuitti, Espoo Maari

Kuovisirri, Espoo Maari

Nuori arosuohaukka, Espoo Maari

Su 14.9. Lähdettiin vuorostaan bongaamaan Poriin, sieltä löytynyttä tundraviklaa. Nyt lähdettiin kahdella autolla. Janda ja Blini minun autossa ja Teijo ja Mika toisessa. Perillä oltiin ihan hyvissä ajoin aamulla. Rauhallinen kävely sannannokkaan ja viklan etsiminen. Tovi sitä etsittiin kun Mika sen plokkasi lietteeltä. Linu käveli hissukseen lähemmäksi, mutta ei riittävästi kunnon kuvaan. Jokin dokkari silti muistoksi. Jandalle elis ja minulle jälleen prosu. 

sinisuohaukka, Pori Yyteri

Tundravikla, Pori Yyteri

Lietteillä muutenkin vielä mukavasti kahlaajia. mm. 1 pumussirri, 2 pikkusirriä, 145 suosirriä, 1 tundrakurmitsa, 3 isosirriä. Kaislikossa pari viiksitimalia ja luhtakanoja 

Luhtakana, Pori Yyteri

Päivän päätteeksi menimme vielä etsimään Fleiviikistä siellä ollutta isokirvistä. Eipä sitä löytynyt. 3 lapinkirvistä ja heinäkurppa niityllä, ja muuttohaukka kaarteli hetken niityn yllä. 

To 18.9. yritin käydä bongaamassa Loviisasta mustanmerenlokkia, mutta myöhästyin pari minuuttia. Taivaalla kaarteli suohaukka, jolle en ole keksinyt lajia. Saa määrittää.

määrittämätön suohaukka, Loviisa

Su 21.9. käytiin Jandan, Mikan ja Teijon kanssa Vihti-retkellä. Staijailtiin Oinasjoella ja kompattiin Kotkaniemen peltoja. Lapinkirvisiä 8  ja hemppoja pieni parvi pelloilla. 

Syyskuun viimeinen viikonloppu 26.-29.9. oli vailla suunnitelmaa. Mikan kanssa oli puhetta, josko lähdettäisiin länsirannikolle spondeilemaan. Piruuttaan soitin, olisiko Aleksanteri innostunut myös moisesta. Sepä olikin aloittelemassa viikon lomaa ja oli yksikseen varannut Rihtniemestä mökin viikonlopuksi. 

Kysyin kelpaisiko seura. Meillä oli joka tapauksessa aikomus käynnistää kiimaliiteri, joten AP toivotti meidä tervetulleiksi mökin pihalle bunkkaamaan. Olipa todella mukava viikonloppu saunoa ja hieman törpötellä yhdessä. 

 La 27.9. noustiin ajoissa aamupalalle ja suuntasimme aamustaijille Rihtniemen lintutorniin. Sää helli. Vaikka aamu olikin todella kylmä, alkoi aurinko pian ihanasti lämmittää. Tuuli oli lähes 0.

 Pikkaraiselle kaiveltiin mereltä kk-pinnoja. mm. luotokirvinen, ruokki ja merikihu. Valkoselkätikka ilahdutti meitä rannan puissa ja vielä illalla saunan jälkeen kuunneltiin kiertelevää kaulushaikaraa. Muita rannan kivoja havaintoja olivat 1 mustavaris, 1 pikkutikka 1 myöhäinen kalatiira ja kuningaskalastaja. Tornista vilkutettiin Järvisen Mikolle ja Anulle, kun suuntasivat mökilleen saareen.

Pyrstötiainen Pyhäranta Rihtniemi

Iltapäivällä ajeltiin vielä mantereella ja keräiltiin pyhärannanpinnoja. Suuntasimme Otajärvelle, Nuuskinrannan lintutornille. Taivaalta kaivettiin pinnalistalle sinisuohaukka, piekana ja maakotka. Illalla jälleen saunottiin ja syötiin hyvin. Onpa mukavaa!!

Su 28.9. aamulla jälleen aikainen aamupala ja Rihtniemen torniin staijille. Samat pikkutikka ja kuningaskalastaja touhusivat rannassa. AP:n kuukausilistalle etsimme vielä riskilän mereltä, ennen kuin Mikan kanssa lähdettiin kotimatkalle. Uusia pyhärantapinnoja tuli 86, mikä on ihan kiva määrä syyskuun loppuun. Kuningaskalastajasta ja maakotkasta sain vuodenpinnat. 

Ma 29.9. kävin suorittamassa työpäiväbongauksen, kun Kulomäen laelta oli löytynyt 2 nuorta pussitiaista. Ne halusin käydä hakemassakk-pinnaksi sekä Vantaan listalle. Tovin etsimisen jälkeen toinen niistä näyttäytyi pariin otteeseen. 

Pussitiainen Vantaa Kulomäki

Tiltaltti , Vantaa Kulomäki

Siinäpä syyskuun harrastukset.