LOPPUVUODEN RETKEILYT 2024

Tänään on töiden puolesta rauhallinen päivä ja ulkona sataa vettä, joten nyt on hyvä hetki paketoida viimevuoden lopun retkeilyt.

Marraskuu startattiin käyntiin Mikan kansa la 2.11. Lähdimme aamulla retkelle Poriin josta tavoitteena kukausipinnaksi punakuiri ja samalla hieman retkeillä Porin alueella. Lietteille kaveriksi tuli Mäkelän Matti. Kuiri löytyi Yyterin lietteiltä sannannokan tornin edustalta. Tyllit olivat kadonneet , joita vielä lokakuun 28. päiväna oli ollut paikalla 7 linnun parvi. Se olisi ollut mukava kuukausipinna. Kuun vaihteessa oli todella talviset kelit. Lunta satoi eteläsuomeen 10-30 cm ja pakkasta oli jokunen aste. Tämä varmasti sai tyllit liikkeelle kohti etelää. 

Muita mukavia havaintoja oli 6 tundrakurmitsaa, 4 jalohaikaraa 1 sikiiuikku ja 1 suosirri. Töyhtötiaisesta sain Porinpinnan.  

Kotimatkalla poikkesimme vielä Riihimäen Sammalistonsuolla, missä sepeltasku oli vielä uhmaamassa talvisia kelejä. Juurikin Riihimäen alueelle oli satanut lunta eniten, joten ihmeen hyvin oli tasku pärjännyt. Lintu löytyi n. tunnin etsinnällä lampien osmankäämiköstä. Mukava kk-pinna. Kuvaa en nyt edes yrittänyt, koska kuvavuodari oli jo tälle vuodelle.

Su 3.11. lähdettiin Mikan kanssa vuorostaan Salon suuntaan, jälleen kk-pinna ja kuvavuodari bongaukselle. Kirjosiipikäpylintu oli ollut Salossa ruokailemassa joenvarren koristekuusissa useita päiviä. Lintu löytyi heti hämärissä yhden paikallisen avustuksella. Valoja ei kuvaan ollut juurikaan tarjolla, joten oli otettava kaikki irti kamerakalustosta. Kuvavuodari nro 252.

Koiras kirjosiipikäpylintu

 Samalla käytiin Halikonlahdella pyörähtämässä. Uivelo ui itsensä Salonpinnalistalle. Lahden lietteillä vielä 1 töyhtöhyyppä. Turkinkyyhky haettiin Mikalle pinnaksi Kauniaisten ruokinnalta. 

To 7.11. oli minulla napatyräleikkaus Lohjan sairaalassa, kun 5.11. ( jolloin sen piti aluksi olla) kävin vain viettämässä päivän leikkaussalin jonossa. Minut kotiutettiin kun ei kuulemma ehditty leikata ja herätellä ennen viittä, kun työntekijöillä loppuu työpäivä. Onneksi sain peruutuspaikan jo 7.11. ja silloin leikkaus hoidettiin onnistuneesti. Tästä seurasi parin viikon sairausloma. 

 Leikkauskohta oli todella kivulias, joten  retkeily jäi melko vähiin vähäksi aikaa. Silti yritettiin virtavästäräkkiä marraskuun listalle Jandan kanssa jo seuraavana päivänä 8.11.Kirkkonummelta. Ei löydetty lintua, eikä ehkä olisi kannattanut vielä lähteä liikkeelle, sillä kivut kasvoivat muutamaksi päiväksi melko reippaasti.. Onneksi on kipulääkkeitä. 

La 9.11. käytiin Jandan kanssa Espoon Laajalahdella Bongaamassa ruskosuohaukka marraskuun listalle. Marraskuunpinna nro 200.

Ke 13.11. tein parin tunnin lämpökameraretken Vanjärven ympäristössä. Pelloilta löytyi 3 lehtokurppaa. 

Su 17.11. lähdettiin tunturihaukkajahtiin Poriin Aleksanterin, Terhin ja Oskun kanssa. Ulasoorissa oli nähty ja kuvattu nuori rusti parina edellisenä päivänä, mutta meidän tuurilla ei enää lintua nähty. 2 maakotkan lentoa oli hieno katsella. Samalla saimme kuunnella AP:n  läppäristä Birdlifen edustajiston kokousta... 

Kotimatkalla kilahti tiedotukseen tiiralokki Liedosta, joten suuntasimme sinne. Pian kilahti sirittäjä Turun Hannunniitulta. Koska lokista ei uutta tietoa tullut , jatkoimme Liedon ohi kohti Turkua. Onhan marraskuinen sirittäjä Suomessa ultra harvinainen. Lintu lötyi etsimästä ruokaa karikkeen seasta melko pian. Illan hämäryys alkoi jo hiipiä, joten taas kamera koetukselle. kk-pinna 201. 

Sirittäjä Turku

Paikalla oli muutamia tuttuja ja kotiin pääsinkin Damskien ja Mikan kyydeillä. Kotimatkalta bongasimme vielä Turusta meidän löytämän hiiripöllön motarin varresta.

Ti 19.11. kävin kk-pinnaretkellä Lahden Kujalan kaatopaikalla. Vanha aroharmaalokki oli pyörinyt alueella jon useamman päivän, joten olihan sitä yritettävä. Pääsin alueelle ilmoittautumalla portilla. Olisi pitänyt olla etukäteen hankittu kulkulupa lokkilaskentoihin, mutta eihän minulla sellaista ole. Onneksi henkilökunta oli armollista ja päästi minut sisään. Reilun tunnin etsimisellä oli cace yhtäkkiä biohallin katolla. Nappisilmä ja valkoinen pää erottui helposti muista suttupäisistä harmaalokeista. Muutama skouppikuva lokista ja kotia kohti. Mieluisa kk-pinna nro 202.

Vanha aroharmaalokki Lahti Kujala

La 23.11. oli jälleen sännättävä Riihimäelle. Juppalasta talvilinturuokinnalta löytyi myöhäinen keltahemppo. Paikalle päästyäni siellä oli jo joukko bongareita. Hetken odottelun jälkeen lintu tupsahti ruokinnan alle lumihangelle. Marraskuunpinna nro 203. ja kuvavuodari nro 253.

Keltahemppo, Riihimäki

Marraskuun viimeinen bongaus oli la 30.11. kun ajelin yksin Asikkalaan Vesijärven rantaan. Paikalta oli ilmoitettu 3 härkälintua. Linnut löytyivät helposti Kailan venerannasta. Hyvään kuvaan hieman kaukana, mutta dokkari silti. Samalla sain muutaman Asikkalanpinnan, mm pyy, merimetso, töyhtötiainen ja hömötiainen. Marraskuunpinnat nyt 204 ja puuttuva kuvavuodari vielä tästäkin, nro 254.

Härkälinnut, Asikkala

Joulukuu startattiin käyntiin reippaasti Jandan kanssa heti su 1.12. Harjalintu on ollut uhmaamassa Suomen talvea Lappeenrannassa. Tämä puutttui joulukuun listalta , joten aamuksi sinne. Aallon Janne oli myös tullut etsimään lintua. Vajaan tunnin etsimisen jälkeen plokkasi Janda lentävän linnun yhdeltä kävelytieltä. Koirat pitivät sen verran meteliä, että oli pakko ne ensin rauhoitella. Ja kyllä, Siellä se istui hienosti puun oksalla. Tarkat silmät Jandalla. Joulukuunpinna nro 186.

Harjalintu Lappeenranta.

Kotimatkalla kävimme vielä katsomassa Luumäellä Huopaisissa hienoa tikametsää. Siellä oli rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vanha kuusimetsä, jonka oli 90% tappanut kirjanpainaja. Pystyyn kuolleita kuusia oli varmasti tuhansia. Niinpä sieltä löysimme myös 2 pohjantikkaa. Kuvavuodari nro 255. 

Koiras pohjantikka Luumäki

Seuraava iso rypistys oli itsenäisyyspäivä 6.12. Koska tilanne on nykyään harmittavasti mennyt siihen, että edellisvuosien mukavaa kimpparetkeä Jonin ja Mikan kanssa ei onnistuta järkkäämään kaikkien omien lajihalujen takia, lähdin nyt yksin liikenteeseen. Ajelin aamuksi jalleen Lappeenrantaan etsimään harjalintua. Tällä kertaa etsinnöissä oli mukana Aleksanteri ja Osku. 

Jälleen n. tunti kiertelyä alueella, kunnes löysin linnun etsimästä ruokaa yhden kerrostalon sokkelin juurelta. Nyt ei ollut kameraa mukana, joten vain surkea kännykkädoku. Sitkeä otus jonka ravinnon saanti riitti pitämään sen hengissä 13.12. asti. Lintu löytyi kuolleena 14.12. samoilta huudeilta. RIP.

harjalintu Lappeenranta. 

Matkalla käytiin vielä etsimässä Oskun ja AP:n kanssa kuikkaa muutamasta paikasta, mutta se ei onnistanut. Suraava kohteeni oli Helsingin virtavästäräkki. Matkalla kävin kuitenkin nopeasti bongaamassa Jonin pihalta Porvoosta varpuspöllön. 

Matkalla Helsingin Viikkiin sain tietää, että siellä pörrää levottomasti myös pieni parvi täyhtöhyyppiä. Kova IP-laji sekin. Auton saatuani parkkiin kiirehdin Keinumäen tornille. Kävelymatkalla virtavästäräkki hoitui pysähtymättä. Perillä keinumäessä sain hyvät nuotit hyypille. Siellä ne kyyhötti jään reunalla, kunnes ponkaisivat siivilleen ja poistuivat kohti länttä kadoten pisteenä taivaalle. Huh. Olipa lähellä ettei hyypistä tullut hylsyä.. Illan viimeisillä valoilla kävin vielä bongaamassa jalohaikaran Lauttasaaresta. Ihan hyvä saldo. 5 lajia ja nyt IP-pinnat 144.

Su 8.12. käytiin hakemassa Jandalle vuodenpinna Viikistä. Virtavästäräkit viihtyvät aina vaan vanhan puhdistamon sulissa vesissä.

virtavästäräkki, Helsinki Viikki

Ti 10.12. tulin töistä kotiin valoisaan aikaan. Pihani isosta raidasta kuului tikan koputtelua. Koiras valkoselkätikka se siellä ruokaa etsi. Muutama dokkari muistoksi.

Koiras valkoselkätikka Vihti

To 12.12. kuului Helsingin Hallainvuorelta mukavia. Pikkusieppolaji oli nähty ulkoilutien reunassa. Kova talvilaji! Olin sopivasti töissä Porvoossa kilpilahdessa, joten pinkaisin lähes välittömästi matkaan. Lintu oli heti hallussa saavuttuani paikalle. Kävelytiellä jo parinkymmenen bongarin lauma. Kovin liikkuvainen lintu hämärässä kuusien alla. Hyvää kuvaa en linnusta saanut, tässäkin jokin oksa ilkeästi pään edessä. Jo paikalla näytti siltä , että kyseessä on Suomen 2. idänpikkusieppo ja illan rengastus sen sitten vahvisti. Hieno talvi- kuukausi-. tupla- ja kuvavuodenpinna. Tämä olikin vuoden viimeinen kuvavuodari , joten saldoksi jäi 256.

Idänpikkusieppo, Helsinki, Hallainvuori

Joulunpyhät retkeilin mm. Mikan kanssa. Joulun välipäivät pidin vapaina joten aatonaattona ma 23.12. lähdettiin Mikan kanssa helsingin seudulle. Espoosta haimme mm. pikku-uikun ja Helsingistä tiltaltin ja punakylkirastaan. 

Ti 24.12. jouluaattona kiersimme samoja alueita. Aamulla olimme kuitenkin pari ensimmäistä tuntia Porkkalassa luotsiasemalla. Sieltä saimme listoille tukkakoskelon, kulorastaan ja pilkkasiiven. Espossta pikku-uikun ja Helsingin puolelta jalohaikaran, nokkavarpusen, varpuspöllön, mustapääkertun ja tiltaltin. Virtavästäräkkiä emme nähneet kun kiiruhdimme viimeisillä valoilla tiltaltille ja liejukanaa emme nähneet, kun ei otettu lämpökameroita mukaan. 

Ke joulupäivänä  25.12. menin Hankoon. Siellä oli parina edellisenä päivänä nähty talvehtiva mustakurkku-uikku. Päästyäni paikalle 4-tuulentuvalle, oli Aleksanteri, Terhi ja Hiekkasen Eino nähneet uikun uivan kohti länttä. Itse löysin vain sikkiuikun ja kaakkurin vesialueelta aallokosta. 

Etsittyäni lintua vielä n. 2 tuntia, päätin mennä välillä käymään muualla. Kobbenilla oli muutama niittykirvinen. Pian Ari soitti 4-tuulentuvalta ja sanoi, että mukuru on nyt näkyvissä. Pikainen ajo paikalle ja hetken etsimisen jälkeen se löytyi hieman idemmässä kuin aamun lintu. Myös keli oli parantunut huomattavasti. Aallokko ei ollut läheskään samaa kuin aamulla ja sumukin oli hälventynyt. 

Mystisen tästä havainnostatekee se, että seuraavana päivänä paikalta löytyi vain härkälintu. Minulle sanottiin, että olin katsellut eilen härkälintua. Outoa, sillä katsoin eilen hyvissä olosuhteissa mustakurkku-uikkua. Varmistin asian vielä Laineen Arilta ja Rintalan Ristolta. No katsoi kuka mitäkin, minulle joulukuunpinna nro 188. ugh!

Tapaninpäivänä to 26.12. retkeilin taas Mikan kanssa. PK-seudulla pyörittiin valoisa aika jälleen. Nyt löytyi Helsingistä se liejukana. samoin Viikin virtavästäräkki. Keinumäessä oli hömötiainen, järripeippo ja timaleita. Nopea pyörähdys Inkoon puolella tuotti sinisuohaukan ja piekanan ja Vantaan Pitkäsuon täyttömäellä oli kiuru, vuorihemppo ja pulmunen. 

vuorihemppo, Vantaa

pulmunen Vantaa. 

Ekaa kertaa olin bongaamassa joulupinnoja. Tulihan sitä myös kirjauduttua listalle pinnariin.. Sain 31 joulupinnaa ja saldo nyt 112. Tästäkö se lähtee joulukin pilalle?? No en tiedä. Ihan kivaa oli... tänä vuonna uudestaan. 

Siinä olikin vuodden 2024 viimeiset retket ja vuodenvaihde suunnitellaan ekaekaa retkeä. Kuvavuodareita sain kasaan 256, eliksiä 8 ja saldo nyt 398. Liekö tänä vuonna juhlitaan 400 rikkoutumista? Vuodareita vaatimaton 273. Elishylsyjäkin tänä vuonna 5, joten 400 katkaisulle olisi ollut mahdollisuuksia. Harmittavimmat hylsyt olivat tummajunkko ja idänmehiläishaukka. Idänperniksen ryssin kun oli pakko kiiruhtaa töihin. Lähdin 15 min. liian aikaisin staijilta... Junkon aikaan olimme Utössä emmekä päässeet lähtemään kuin päivän myöhässä. 

Kiitos kun jaksat seurata retkeilyäni. 2025 saa tulla uusine seikkailuineen ja retkineen. Eiköhän nämä kirjoittelut jatku. Helmikuun alussa ainakin tiedossa retki Irlantiin. 

 

Lintutäyteinen lokakuu

Ulkona harmaa marraskuu ja sairausloma jatkuu. Siirrymme retkeilyssämme lokakuun puolelle. Ti 1.10. oli vuorossa aamuinen kokooontuminen Sipooseen, Etelä-Paippisten pelloille. Edellisenä iltapäivänä sänkipeltoon jäänyt tunturikihu kiinnosteli useita kk-pinna tasolla. Auringon noususta n. 2 tuntia paikalla olleena oli tyytyminen jokuseen Sipoon-pinnaan. Kihu oli kadonnut yön aikana.

Ke 2.10. kävin töiden jälkeen bongaamassa Espoosta mandariinisorsan Espoonpinnaksi. 

koiras mandariinisorsa Espoo

Seuraava retki oli  la 5.10. Porissa edelleen harvakseltaan nähtyä nokisorsaa oli pakko käydä yrittämässä. Pinnakärki sai lajin hoideltua arkena, mutta töiden määrän takia pääsin sinne vasta la. 

Lähdin ajelemaan kohti Poria aamulla aamupalan jälkeen. Perillä olin joskus 9 aikoihin. Aleksanteri oli kumppaneineen Sannannokan tornissa , joten minä lähdin etsimään sorsaa Preiviikin puolelta. Aluksi menin käymään kalasatamassa. Täältä näki hienosti myötävalossa ison joukon vesilintuja. Tuhansien lintujen seasta löysin parhaina punasotka koiraan ja tukkasotkien seassa oli ainakin 1 koiras lapasotka. Pikkutikka äänteli rannassa. ei nokisorsaa

Seuraavaksi kävin Eskossa tarkistamassa rannat sieltä käsin. Rannassa oli 6 jalohaikaraa ja 3 tylliä. Paljon vesilintuja näkyi täältäkin, mutta ei nokista.

Seuraavaksi kävin Kaarluodon puolella. Venevalkamasta kävelin niemekkeeseen. Paljon sorsia, mutta ei nokisorsaa. Kaarluodon lintutornilla etsin myös lintua, mutta paikallinen isolepinkäinen, pyrstötiainen, valkoselkätikka ja ainakin 8 lyhytnokkahanhea oli parasta mitä sain reivittyä irti. 

Lopuksi kävelin vielä Kaarluodon niityn rantaan josta näkyi vesilinnut melko pitkälle pohjoispuolelle. Sorsia kymmeniä, mutta ei nokisorsaa. Muutama taivaanvuohi ponkaisi niityltä lentoon. 

Kukaan ei sorsaa löytänyt, vaikka etsijöitä oli melko paljon. Eipä auttanut muuta kuin palata kotiin hylsyn maku suussa. 

Samaisena iltana lähdin vielä kurpparetkelle Porvooseen. Haaveena olisi lokakuunpinna heinäkurpasta. Aluksi etsin kurppia sänkipellolta, mutta ainoat oli 2 taivaanvuohta ja 3 lehtokurppaa. 

Lehtokurppa Porvoo

Onnekseni minua tuli auttamaan Uotilan Perttu, joka on väsymättömästi kompannut öisiä Porvoon peltoja tänä syksynä. Läheisellä kostealla rehupellolla meno oli aivan toista. Taivaanvuohia ja jänkäkurppia ponnahteli lentoon kymmeniä. Pian Perttu sanoi että näillä main pitäisi heinäkurpan olla. Se on se joka ei lähde lentäen karkuun vaan juoksee maatapikin kun sitä lähestyy. Niinpä löysimme lämpökameroilla hyvän kandin ja siinähän se oli. Kuvavuodari nro 244 ja Porvoonpinna. 

heinäkurppa Porvoo

Myöhemmin illalla lähdettiin Jonin kanssa vielä etsimään Pukkilasta viiriäisiä, jotka Juvosen Arto oli löytänyt syyskuun lopussa. Komppailimme pari tuntia Popedan peltoja, mutta pajusirkun,  2 kiurua, kymmeniä taivaanvuohia, lehtokurppia ja jänkäkurppia vain löysimme. Osuipa taskulampun valoon söpö vaivaishiirikin. 

jänkäkurppa Pukkila

vaivaishiiri Pukkila

Su 6.10 lähdetiin jälleen Hankoretkelle Mikan ja Teijon kanssa. Nyt hanko ei paljoa antanut. Peruslajistoa vain. Maankaatopaikalla oli 8 kangaskiurua, Kobbenilla 2 jalohaikaraa ja Svanvikillä 1 suosirri.

Pe 11.10. lähdin kuvan toivossa Helsingin Kaarelan pelloille. Sieltä oli edellisenä päivänä löytynyt kashmirinuunilintu puron varresta. Odottelin paikalla muutaman tunnin kunnes sain jokusen räpsyn tästä vilkaasta ja piilottelevasta linnusta. Paikalla vilahti myös taigauunilintu. La 12.10. käytiin vielä hakemassa tästä Jandalle elis. 

kashmirinuunilintu Helsinki Kaarela

La 12.10. ajelin Saloon kuvaamaan sillä viihtynyttä sepeltaskua. Laji oli varmistettu maurus nimialalajiksi. Pari tuntia lintua seurailtiin pienellä porukalla. muutaman kuvan sain otettua, mutta en kovin läheltä. 2-lammella pyörähti myös myöhäinen lapintiira. 

sapeltasku Salo Halikonlahti

Su 13.10. alkoikin syysloma ja yllätys yllätys siirrymme ma aamulla viikoksi Utöhön. Liikkeelle lähdimme Jandan kanssa su päivällä matkailuautolla. Kävimme bongaamassa menomatkalla Salon sepeltaskun Jandalle elikseksi, myös Mika oli sattumalta Salossa samaan aikaan. Jatkoimme illalla Pärnäsiin ja nukuimme yön lauttarannassa parkkipaikalla. 

Ma 14.10. aamulla herätys klo 6:30. Aamupalaa nassuun ja kamojen pakkaus. Minulla oli jälleen sähköpyörä ja siinä peräkärry. Siihen mahtuikin suurin osa tavaroistani. Kamat lauttaan ja matkalle klo 8:15. Janda teki etätöitä koko lauttamatkan ja me staijailimme kannella ja kävimme oluella. 

Perillä Utössä oltiin joskus 12 jälkeen. Saaressa oli leppoisa lämmin ja heikkotuulinen päivä, viikon ainoa sellainen. Vili tuli meitä vastaan mönkkärillä ja niinpä saatiin kamat vaivattomasti uuteen vuokrapaikkaamme Rönnbohon joka on kaupasta seuraava talo. Mukava ja tilava kämppä jossa myös lämmin aittarakennus. Mika majoittui aittaan. Arttu ja Teijo yhteen makkariin ja minä ja Janda parisänkyhuoneeseen. Janda jäi kämpille vielä tekemään etätyöt loppuun, me suuntasimme maastoon. 

Alusi kävimme koululla katsomassa sarvipöllöä. Pöllö liikkui levottomasti koulun puissa. 

sarvipöllö Parainen Utö

Päivän mielenkiintoisin laji oli kuitenkin yhden porukan pensastaskuna kuvaama lintu jonka Kimi määritti kuvasta sepeltaskuksi. Pian komppasimme itäniittyä ja yritimme saada taskusta kelpo kuvia. saatiinhan niitä. Kovin on lintu punertava, mutta mitään muuta kuin maurus-alalajin piirteitä ei linnusta saatu irti. 

Sepeltasku 1 kv koiras, Parainen Utö

Saaripinnahan tästä napsahti Mikalle ja Artulle. Sitä hieman juhlistettiin illalla. Kauhukseni huomasin, että olin unohtanut kaikki alkosta ostamani juomat matkailuautoon. No onneksi kaupasta saa mietoja ja olihan Arttu varautunut lomaan hienosti.  Menimme vielä illalla yömuutto staijille klo 20-22, mutta rastaita vain vilisi taivaalla, seassa ilmeisesti jokunen lehtokurppa. Ei kaulushaikaraa..

Ti 15.10. aamuinen herätys klo 6. Aamupala ja sen jälkeen aamustaijille. Janda jäi töihin. Sää olikin nyt pilvinen ja tuulinen. Kova luoteistuuli oli jo yöllä tyhjentänyt saarta tehokkaasti. Staijilla vain perus lajeja joista ei juuri mainittavaa ole. Parhaina kaakkuri ja kihulaji. Kompattiin urakalla koko saari. Mustaleppälintuja edelleen jokunen saaressa. Päivän paras laji jonka löysimme oli idäntiltaltti, tristis joka ruokaili avoimesti eteläniemen lammikolla. Illalla pidettiin iltahuuto meidän kämpillä melko isolla joukolla. 

idäntiltaltti tristis Parainen Utö

Sepeltasku edelleen itäniityllä. 

sepeltasku 

Ke 16.10. Aamuherätys jälleen klo 6, tai osa porukasta käy suihkussa jo 5:30. Maittava aamupala ja yhteinen 3 tunnin kokooontuminen luotsiasemalla. Jandalla vielä tänäänkin etätyöpäivä. Aurinko paistoi, mutta kova läntinen tuuli kiusasi jälleen. Merellä jälleen hiljaista. 9 ruokkia, 2 kaakkuria ja 14 kuikkaa olivat parasta. 

Saari kompattiin taas urakalla. Luhtakana äänteli saunalahdella, kangaskiurut kanalan edessä, Mustaleppälintuja edelleen saaressa, sepeltasku itäniityllä. Päivän paras laji oli gamlapostenilta atrapin avulla löytämäni hippiäisuunilintu. Ensin näin linnun hyvin yksinäni. Huusin porukat paikalle radiopuhelimella, mutta lintu oli tehnyt katoamistempun. 

Onneksemme lintu löytyi uudelleen samasta paikasta ja kaikki onnistuivat näkemään sen, paitsi töitä paiskiva Janda, jolle se olisi ollut elis. Lintu liikkui vilkkaasti saarnin ja männyn lehvästöissä ja oli todella hankala kuvattava. Teijo sai eliksen j a siitä ilosta Teijo tarjosi meille tuplapukki-oluet. 

Hippiäisuunilintu Parainen Utö

Illalla juhlistettiin vielä porukalla Prota ja Teijon elistä. Itselleni kuvavuodari nro 248. Iltahuuto jälleen meillä ja sen jälkeen vielä hieman ryypiskeltiin ja lauleskeltiin Kimin kanssa.  

To 17.10. Klo soi jälleen 6:00. Aamulla reipas aamupala ja staijille. Merellä totutun hiljaista. Kova tuuli jälleen kiusaa. Muutolla jokunen pikkulokki, 19 ruokkia, 13 riskilää, ym. samoja lajeja kuin aikaisempina päivinä. 

Saarta kompattiin jälleen voimalla. Sepeltasku ed saaressa. Mustaleppälintuja 4, Muuten kovin vaisu päivä. Arttu siirtyi Kerholle Riihimäkeläisten kanssa samaan majoitukseen.

mustaleppälintu Parainen Utö

sepeltasku Parainen Utö

Illalla jälleen iltahuuto, mutta ennen sitä yritettiin havaita pyrstötähti. Sitä en nähnyt kun olin luvannut olla meidän kämpillä iltahuudolla klo 19:30. Oli se kuulemma siellä näkynyt. No iltahuuto melko sakavasti, kun porukkaa saapui miten sattui... Olihan se komeetta kuulemma nähtävä. 

Pe 18.10. Totuttu aamurutiini klo 6. Aamusuihku ja aamupala. Etelälounainen tuuli puhalsi edelleen 12m/s, joten staijasimme majakalla. Pynnösen Petro blokkasi aamumuuton seurannan yhteydessä päivän päätähden, aroharmaalokin. Näin linnun hyvin majakalla kun se siirtyi etelälahden yllä kohti länttä ja katosi jonnekin. Saaripinna nro 240! JES!

Menin käymään kämpillä ja hoputin Jandan liikkeelle. Lokki näkyi kuulemma Pattskärillä majakalta, joten Janda kiiruhti sinne. Arttu antoi ystävällisesti Jandan katsoa lokkia putkestaan. Niinpä vihdoin Janda sai eliksen tästä lajista. On sitä yritetty useita kertoja Helsingistä ja Turusta onnistumatta, mutta nyt onnisti.

Yritin mennä kuvaamaan lokkia vielä lähemmäs itään, mutta se teki jälleen katoamistempun, eikä sitä enää nähty loppupäivänä. Sepeltasku viihtyi aina vaan itäniityllä. Hotelliniemellä ihmeteltiin rinnastaan lämpimän sävyistä mustaleppälintua, Liekö saanut leppälinnun geenejä..

sepeltasku Parainen Utö

Hauskan värinen mustaleppälintu

Illalla jälleen iltahuuto meidän kämpillä klo 19 ja sen jälkeen juhlistettiin ankarasti saaripinnaa ja nyt onnistuin minäkin näkemään tuon pyrstötähden.  

La 19.10. aamulla klo 6 hieman röyhtäytti, mutta ei se mitään. Aamusuihku ja maukas aamupala, niillä se päivä lähtee käyntiin. Aamulla staijille majakalle. Nyt sain Jandankin mukaan.  Aurinko nousi lähes pilvettömälle taivaalle, mutta tuuli nujersi edelleen retkeilyintoa. Merellä jokunen kaakkuri, ruokki, kuikka ja kihulaji kaukana etelässä. 

Majakalla ollessamme saimme tiedon että Komu oli nähnyt saunalahden pajupuskassa hippiäisuunilinnun. Lintu oli lähtenyt kohti kylää. Niinpä ajattelin että mennään Jandan kanssa omalle pihalle. Sinne se voisi kohta tulla. Ei päästy kun pihamme portille kun lintu sujahti välistämme pihan keskellä olevaan syreeniin. Näkyi siinä kauniisti hetken kunnes siirtyi kaupan taakse. Jandalle elis!

Huuto radiopuhelimeen, mutta muut eivät aivan ehtineet paikalle. Iso porukka etsi lintua Jorman pihan kieppeiltä, mutta näin sen uudestaan omalta pihaltamme kaupan takana olevien talojen pihalla. Tämän jälkeen lintu katosi jonnekin eikä sitä enää nähty. Tilanne oli niin nopea, etten kameran kanssa ehtinyt mukaan... 

Saarta jälleen kompattiin. Kimi löysi eteläniemestä tunturikiurun, mutta sitä ei muut nähneet. Saunalahden ruovikossa edelleen luhtakana. Itäniityllä edelleen sepeltasku ja kangaskiurut kanalalla. 

sepeltasku

kangaskiuru Parainen Utö

Illalla iltahuuto ja juhlistimme pienellä porukalla Jandan elistä. Huomenna onkin sitten kotiinlähtöpäivä... 

Su 20.10. herätys klo 5. Aamulla siivosimme mökin kunnolla ja sen jälkeen aamupala. Aamustaijin jätin nyt väliin ja lähdin komppaamaan saarta. Sepeltasku aina vaan itäniityllä. Samoin tutut peukaloiset, niittykirviset, kiurut, taivaanvuohet ja pajusirkut. Mitään erikoista ei enää saaresta löytynyt, joten kamat kyytiin ja hiljalleen marssia kohti lauttaa. Lauttarannassa olimme hyvissä ajoin, joten ehdin komppaamaan hotelliniemeä tovin. Mitään en löytänyt ja puomin auettua siirryimme lauttaan. 

Juuri kun olimme lähteneet kohti mannerta kuului radiopuhelimesta ilmoitus, että Anu oli kuvannut niiden pihalla sepeltaskun, eri linnun kun mikä oli itäniityllä.. No onneksi se ei ollut mikään kova laji. Kivahan se olisi silti ollut nähdä. 

Lauttamatka oli pitkä kun kierrettiin kaikki satamat. Nauvossa lossijono lähes 2 tuntia ja kotona vasta myöhään illalla. Kiitos jälleen retkiseurasta Mika, Arttu, Teijo ja Janda sekä saaren vakiojermut Jorma, Kimi, Jauhis, Mikko ja Ossi. Ym. tutut. Petrolle erikoiskiitos aroharmaalokista. 

Ma 21.10. löysin Loviisasta Valkon satamasta mustaleppälinnun töiden lomassa, Ti 22.10. kävin bongaamassa mandariinisorsan Haminan-pinnaksi töiden jälkeen. Ke 23.10. kävin kuvaamassa Helsingin Vuosaaressa turturikyyhkyn kuvavuodariksi nro. 249.

turturikyyhky, Helsinki Vuosaari

To 24.10. oli vuorossa reissutyöpäivä. Jonille piti hakea Sotkamosta gtr:n moottorin lohko ja muita koneen osia. Päätin samalla ajolla pyörähtää Oulun kautta ja käydä kuvaamassa siellä sitkeästi viihtyneen valkosiipitiiran. Lähdin liikkeelle aamulla 5 aikoihin. Perillä Oulun Taskisenperän venesatamassa olin joskus 12 jälkeen. Lintu löytyi lähes heti lentelemästä lahdelta. Harmikseni se ei tullut kertaakaan kovin lähelle sen puolen tunnin pyrähdyksellä jonka paikalla olin, joten huippu kuvia en nyt saanut. Dokkarit silti. Hyvä kk-pinna ja autopinna ja kuvavuodari nro. 250.

valkosiipitiira Oulu, Taskisenperä

Tästä ajoin Sotkamoon, nappasin osat kyytiin ja pyräytin kotiin. Kotona joskus 22 jälkeen ja 1440 km kokeneempana kuskina. Matkalla sain Siilinjärvipinnaksi hiiripöllön.

Pe 25.10. kävin aamulla ennen töitä Vantaan Pitkäjärven lintutornissa. Järvellä näkyi jokunen lapasotka ja sorsalössissä muutama jouhisorsa Vantaanpinnaksi. 

La 26.10. ajeltiin aamupäivällä Kaarinaan hakemaan Jandalle elikseksi aavikkotasku. Sain tästä lokakuunpinnan ja kuvavuodarin nro 251. Onnistuin näkemään linnun myös autopinnaksi. Jälleen harmillisesti lintu oli meistä kaukana mullospellolla. Meitä ennen se oli ollut ihan vieressä ja heti meidän jälkeen jälleen todella lähellä ja kauniisti kuvattavissa. Eipä voi aina onnistua nämä kuvaushetket. 

Aavikkotasku, Kaarina

Aikaa meillä ei paljolti ollut, koska illan päätähdet, Kotiteollisuus aloitti Klaukkalassa jo klo 19.. SE oli hieno keikka. 

Ma 28.10. kävin lyhyen työpäivän jälkeen kävelyllä Espoon Luukin ulkoilualueella. Pohjantikasta haluaisin kuvavuodarin, mutta tällä kertaa se ei onnistunut. Yksi poti naputteli korkealla kuolleen kuusen latvustossa ja lähti karkuun juuri kun se löysin.. ei kuvaa.. 

Kuukauden viimeinen bongaus oli ke 30.10. Ajelin aamuksi Lempäälään Myllyniemeen. Siellä kalasteli myöhäinen kalatiira, jonka Aleksanteri ja  Osku onnistuivat näkemään edellisenä iltana. Mukava kk-pinna vielä kuun loppuun. 

Tässä vauhdikas lokakuu. Marraskuulta tuskin paljoa kerrottavaa tulee. Nyt pari viikkoa kotona lepäämässä ja viettämässä sairauslomaa. Seuraavaa blogi ilmestyy joskus.  

Syyskuu antoi vielä yhden eliksen 

Nyt on jälleen hyvää aikaa kirjoitella blogia lähemmäs tätä päivää. Viime torstaina kävin napatyräleikkauksessa ja nyt kärvistellään pari viikkoa kotona kipulääkkeiden voimalla. Palaamme ajassa alku syksyyn.

 Syyskuu aloitettiin Mikan knassa jälleen tylsästi Porista su 1.9. Nokisorsa viihtyy siellä edelleen. Lintu nähtiin iltapäivällä lietteiden lavalta. Mukava kk-pinna tietysti. Ma 2.9. kävin katsomassa amerikanhaapanan Helsingistä töiden jälkeen kk-pinnaksi. 

Viikon päästä su 8.9. lähdettiin Mikan ja Teijon kanssa päiväretkelle Hankoon. Kahlaajia oli todella vähän hyvillä paikoilla. Keli oli aurinkoinen ja heikkotuulinen, joten petopäivä tästä voisi tulla. Niinpä vietimme suurimman osan päivästä Hangon lentokentän parkkipaikalla. 

Paikalla muitakin tuttuja, mm. Hotulainen, Metsäranta, Pikkarainen ja Rintala. Petoja ei mennyt valtavasti, mutta mm 254 varpushaukkaa ja 68 mehiläishaukkaa kielii kohtuu mukavasta liikehdinnästä. Lajeja nähtiin 11 joista muutamasta sain otettua kuviakin. Kuvavuodari tuli muuttohaukasta. 

vanha mehiläishaukka

vanha muuttohaukka

nuori kanahaukka

vanha nuolihaukka

vanha naaras sinisuohaukka

vanha hiirihaukka

Pe 13.9. kajautti Kari Kekki Säkylästä kovan havainnon. Preerianaurulokki Katismaa ad vp oli ollut hetken paikallisena ja nousi itään lähipelloille, mistä löytyi pian uudelleen. Sinne siis pikaisesti ja Karkkilasta Teijo kyytiin. 

Perillä oltiin kun lintu oli jälleen palannut järvelle. Sydämen tykytyksiä aiheutti, kun Tuomelan Sami laittoi tiedotukseen ensin väärän karttalinkin. Onneksi kuitenkin löysimme oikeaan paikkaan ja pääsimme näkemään järvessä lilluvan linnun. Yritimme siirtyä hieman lähemmäksi, mutta juuri kun pääsimme rantaan, lintu otti siivet alleen ja siirtyi kohti peltoja. 

Tovin etsittyämme isolla porukalla löytyi lokki mullospellolta melko kaukaa kalalokkien lössistä. Päätimme kiertää taka kautta lähemmäs. Paikalla oli jo muutama kuvaaja ja jäimme muiden selustaan kuvaamaan. Jokusen kuvan otin pellolla nököttävästä linnusta, mutta pian koko lokkiparvi lähti lentoon ja siirtyi ohitsemme toiselle pellolle. Elis nro 398 ja kuvavuodari nro 237.

Preerianaurulokki keskellä, ympärillä kalalokkeja ja naurulokkeja

Preerianaurulokki

Kannan nyt oman korteni tähän soppaan. Myöhässä, kuten kaikki blogini...Takakautta kiertäneitä oli mm. Bruun, Komi AJL:n kyydissä, Jösse sekä Muukkonen ja Ultsi. minun ja Teijon lisäksi. Kukaan meistä ei lähestynyt lokkeja niin että ne olisi säikkynyt tai edes aristellut meitä. Lokit nököttivät rauhallisina pellossa. Autoni ja lokkien välissä oli tiheä puurivi näköesteenä. 

Sitten vastapuolelta, missä oli iso joukko bongareita, lähestyi valkoinen henkilöauto ajaen läheltä lokkiparvea. Se oli jonkun paikallisen asukkaan auto ja hän vaikutti hieman närkästyneeltä. Olisiko bongarit hieman  olleet tien tukkona toisella puolella. Tämän auton perässä ajoivat ainakin Sulko, Ohtonen, ja Wallinmaat, sekä muutama muu auto joiden kuskeja en muista / tunnistanut.  Silloin lokkiparvi ripotellen nousi siivilleen ja siirtyi toiselle pellolle. Myös päivän päätähti.  Lokit siirtyivät muutaman satametriä ja laskeutuivat etsimään ruokaa toiselle pellolle.   Parven noustua ilmaan ja siirryttyä toisaalle, perästä tuli vielä ainakin Kossu.

Tästä sai jokunen syytön kuvaaja rapaa niskaan. Tietenkin reilun kilometrin päästä näyttää siltä , että jotkut ovat liian lähellä, mutta toisesta suunnasta katsottuna etäisyyttä oli vielä valtavasti. 

Sitä, miksi osa bongareista lähti ajamaan autoilla läheltä lokkiparvea, en osaa sanoa. Heiltä voi sitä kysyä henk.koht. Kiitos näiden, sain lokista muutaman kivan lentokuvan. 

Illalla vielä juhlistimme Kautosen Jonin 40 vuotis synttäreitä minun luona. Saunoessa näimme kehrääjän pyörähtävän pellolla saunan lähellä. Pihapinna nro 177. Olihan mukava lintupäivä. 

Seuraava bongaus tapahtui Su 15.9. Ajeltiin aamusta Mikan ja Teijon kanssa Hollolaan. Sieltä oli edellisenä päivänä löytynyt myöhäinen mustatiira saalistelemasta Lahdenpohjan lintutornista. Mukava syyskuunpinna ja samalla napsittiin jokunen Hollolanpinna. 

Mustatiira Hollola

Iltapäivällä ajelimme Helsinkiin Haltialan pelloille etsimään heinäkurppaa ja taigauunilintua, mutta kumpaakaan emme reilusta komppaamisesta huolimatta löytäneet. Muutama sinirinta löytyi auringonkukkapellolta ja lapinkirvinen lenteli yläpuolella. 

sinirintoja Haltiala Helsinki

Ti 17.9. tein lyhyen työpäivän ja ajoin Akaalle bongaamaan ruostesorsaa. Lintu oli paikalla kaukana keskellä peltoa, joten kuva jäi surkeaksi dokkariksi. Kuva otettu asfalttitieltä.  Kuvavuodari 238 ja syyskuunpinna nro 262. Täälläkin jotkut kuvaajat kävivät hölmöilemässä kävelemällä pellolle ja ajamassa sorsan pois. Tämän jälkeen sorsaa ei enää nähty Suomessa. 

Ruostesorsa Akaa

Ke 18.9. oli varattu työautolle määräaikaishuolto Salosta. Huoltoa ennen ehdin käydä ottamassa muutaman räpsyn Salossa viihtyneestä mustaotsalepinkäisestä. Aamu hämärissä jouduin ensin etsimään lintua tovin, mutta kun hieman valkeni, löytyi se samasta paikasta, missä se oli ollut edellisenä päivänä.

mustaotsalepinkäinen , Salo

Illalla kävin vielä Vanjärven tornilla etsimässä Mikan aamulla näkemää pohjansirkkua. Tovin soitelin atrappeja tornissa. Ei löytynyt sirkkua. Risukasassa kävi kivasti hysyjä. Mm. 2 rautiaista, pensaskerttu, lehtokerttu, 2 mustapääkerttua, tiltaltteja ja helmenä taigauunilintu joka piilotteli pusikossa ja risukasassa niin etten kuvaa siitä onnistunut saamaan. 

Su 22.9. lähdettiin Mikan ja Teijon kanssa Maarin tornille. Paikalla oltiin hyvissä ajoin aamulla klo 8. Muutolla näkyi muutama petolaji, mm. 2 piekanaa, 2 sinisuohaukkaa, 2 ruskosuohaukkaa ja 567 kurkea. Paras hvainto minulle oli kuitenkin lietteillä hetken aikaa näkynyt luhtahuitti. Vaikka lintu oli kaukana, onnistuin saamaan siitä huonon dokkarikuvan. WP kuvaelis nro 537, kuvavuodari 240.

Luhtahuitti Espoo Maari

Seuraava retki oli Aplan järjestämä jäsenretki Poriin 27.-29.9. Pe iltana ajeltiin töiden jälkeen Yyterin kylpylähotelliin. Kaikki buukkauduttiin sisään ja jokainen sai tehdä illan mitä halusi. Kävimme Jandan ja Retun kanssa kylpylässä saunomassa ja uimassa. 

La 28.9. oli herätys aamulla aamupalalle klo 7 ja heti sen jälkeen maastoon. Aamu aloitettiin Yyterin lietteiltä. Kävelimme porukalla sannanniokan torniin ja takaisin. Jandalla oli tullut vatsatauti jo edellisenä päivänä, joten hän ei jaksanut kävellä tornille, vaan meni autolle lepäämään. Lietteillä nähtiin mm. tunrakurmitsoja, punakuireja ja viiksitimaleita. 

tundrakurmitsa, Pori, Yyteri, Sannannokka

Lietteiden jälkeen käytiin kahvilla paikallisella huoltamolla, jonka jälkeen suunnattiin Leveäkarin torniin. Matkalla saimme tietää että maakotka on lähestymässä meitä, joten menimme hetkeksi tienvarteen pellolle staijille. Eipä aikaakaan kun tämä komeus lipui ylitsemme melko läheltä. 

maakotka Pori

Leveäkarilta emme löytäneet nokisorsaa, mutta mm. 13 jalohaikaraa, ja ampuhaukka kirjattiin reissulajeihin. Tornilta jatkoimme kompaten leveäkarin niittyjä. 1 lapinkirvinen oli paras havainto. 

Iltapäivällä siirryimme vielä Tahkoluodon puolelle etsimään taigauunilintuja. Paikallisopastuksen ja hyvien nuottien avulla onnistuimme atrapoimaan yhden linnun näkyviin voimalinjan alla Tahkoluodon kylällä. Taisi olla joillekin elis ja minulle kuvavuodari nro 242

Taigauunilintu Pori Tahkoluodon kylä.

Illalla käytiin vielä Aplan tarjoamalla illallisella hotellin ravintolassa ja sen jälkeen nautittiin klubilla yömyssyt.

Su 29.9. aamulla jälleen samat rutiinit. Hotelliaamiaisen jälkeen huoneiden luovutus. Aluksi suunnattiin Kalloon etsimään hysyjä ja aamustaijille. Merellä oli valtava väreily ja totaalisen kuollutta. Kallosta komppasimme hetken pusikoita, mutta uskomattoman hiljaista sielläkin. Retken lopettelimme Kaarluodon lintutornille. Täältäkään emme mitään ihmeellistä löytäneet, joten kotimatkalle mars.

Syyskuun viimeinen bongaus oli ma 30.9. kun käytiin bongaamassa iltapäivällä Jandalle eliksesksi tunturikihu Sipoosta. Aluksi lintua ei meinannut löytyä, mutta hetken odottelun jälkeen lintu nousi siivilleen läheiseltä sänkipellolta. Teki pari kierrosta matalalla ja jäi peltoon. kuvavuodari nro 243.

nuori tunturikihu vastavalossa

Siinäpä syyskuun retkeilyt. Seuravana lokakuun seikkailut.