Utön syksy 2020

 Utön syksyä, schwrzia, hodaria , richardia ja fuscatusta

Tänä vuonna lähdettiin jälleen vanhalla köörillä Utöhön syksyn linturetkelle. Majoitus tuli varattua hieman viime tipassa ja siksi emme saaneet  ihan täyttä viikkoa. Varauksemme oli Hannan tutussa upseerikerhossa ma 5.10. - la 10.10. Seurueemme oli Itseni lisäksi Mika Teivonen, Isto Virtanen, Kalle Lindeman ja uutena tuttavuutena Make Rantala. 

Niinhän siinä sitten kävi, kuten viime blogissa kirjoitin, kaikki kuvat on kuvattu tästä lähtien uudella kamerasetillä. Vanha Canonin 5D mk4 ja sen partneri 500/4 sai väistyä Uuden Sony a9 ja 200-600 f 6.3:n tieltä. Tämän vuotinen Utön reissu oli tavallaan ensimmäinen "harjoittelu"-kuvausreissu. Tenovuon Jorman kanssa katsottiin asetuksia kuntoon, jotka helpottavat kuvaamista. Loppu on pelkkää kovaa ajoa.  Kuvassa kamera on vielä kovin paljas, mutta netistä tilasin objektiivin päälle gamo-neopreenit ja Mr Jan Gearilta sadetakin. 

Sony a9 + 200-600 f 6.3 + 1.4x + akkukahva

No sitten itse reissuun. Ma aamulla 5.10.  aikainen herätys kotona Lerbackassa mistä Mikan kanssa Transitilla liikenteeseen klo 5:00. Aamulla emme missään pysähdelleet vaan hurautimme suoraan Pärnäsiin Mistä Baldur ( ent. Eivor) vielä lähti liikenteeseen. Ajoituksemme osui kaikilla nappiin sillä Nauvon lautassa olimme kaikki samaan aikaan.

Baldur irtosi laiturista ajallaan klo 8:15 ja perillä saaressa olimme ajoissa ennen puolta päivää, kun Jurmoa lukuun ottamatta etenimme  ilman välipysähdyksiä. Loppu päivä tuli lähinnä keskityttyä rentoutumiseen ja leppoisaan ulkoiluun. Illalla myös teimme Jorman kanssa säädöt kameraan. Illan lintuhavainnoista ei ole juurikaan kerrottavaa. Jokunen kuva tuli kuitenkin otettua saaren peruslajistosta. 

Hippiäinen Regulus regulus

Saaressa oli paljon harrastajia joista mainitsen Kuusiston Kimmon ja Tarpin jotka tulivat saareen samaan aikaan kanssamme. Illalla kävimme vielä itäniityn rannassa. Siellä ei ollut muuta kuvattavaa kuin talvipukuinen naurulokki illan valoissa.

Naurulokki Chroicocephalus ridibundus 

Ti 6.10 oli tuulinen , sateinen ja harmaa päivä. Aamulla uhmattiin reilun aamiaisen jälkeen tuulta ja sadetta staijaamalla luotsimäellä muutama tunti , ennen kuin lähdimme komppaamaan saarta. Kuvausvalot olivat tänään kateissa joten tuli harjoiteltua pääsääntöisesti 12800 ISO arvolla kuvaamista. Hippiäisiä oli edelleen joka paikassa. Lepikon aluskasveissa hääri urpiaisia ja vihervarpusia, Männiköstä lehahti lentoon yksi lehtokurppa. Päivän parhaat lajit olivat Hotellialueen n-puk. mustaleppälintu ja yllättäen etelään matkannut räystäspääsky josta sain yhden reissun kolmesta kk-pinnasta. 

Hippiäinen keikkuu tuulessa takiaisten keskellä

Puukiipijä etsii ruokaa kallion jäkälien väleistä

Urpiaiset ovat täällä syksyisin kovin ruskeita

Vihervarpunen taiteilee mesiangervolla

Lepikossa näyttäytyi huonosti arka koiras pikkusieppo ja puissa ja maassa hääri pyrstötiaisia. Itäniityltä kompattiin lentoon yksi jänkäkurppa. Illalla pidettiin pienimuotoinen iltahuuto kerholla ja nautittiin yhdessäolosta maukkaan illallisen kera. 

Ke 7.10. Oli todella hieno lintupäivä. Jo aamulla ilmassa tuoksui rari. Maukkaan aamiaisen jälkeen jälleen staijattiin luotsimäellä muutama tunti melko pilvisessä säässä. Tuuli ei tänään ollut rajua, vaan pysytteli alle 10 m/s koko päivän. Merellä parhaina nähtiin mm. ruokki, riskilä, selkälokki ja jouhisorsa. 

Saarta kompattiin voimalla. Kimi ja tarppi olivat juuri kompanneet koko eteläniemen kun saavuttiin saunalahden pohjukkaan. En kuitenkaan lannistunut vaan suuntasin suoraan saunalahden kaislikkoon. Kaislikosta nousi lintuja koko ajan. Aivan kaislikon loppupäässä sieltä lennähti ruusupensaaseen ruskea pieni lintu joka piti kovaa taksutusta. Näin samantien kylmänruskean skj-fyllarin ja huusin mikalle että täällä on fuscatus. Mika näki linnun myös vilaukselta ja huuto luuriin että fuscatus saunalahden ruusupuskassa. Pian kaikki olivat kokonntuneet paikalle. Linnun kuvaamista yritin melko kauan , mutta totutusti ovat kähmyjä ja vaikeita kuvattavia. Jokusen kuvan kuitenkin onnistuin saamaan linnusta. Joita olikin hetken päästä kaksi, kun Rantalan Make näki kaksi lintua samaan aikaan. Itselleni Utönpinna ja kuvaelis. Tästä iloisena suuntasimme lounaalle kämpille kun kuulin taivaalta isokirvisen äänen. Kimi oli myös pihalla kun kuului kirvisen ääni uudestaan. Kimi huusi luuriin isokirvisen Kerholta. Melkoista menoa! 

Ruskouunilintu Phylloscopus fuscatus

Iltapäiällä vielä Haatajan Kari huusi lepikosta taigakirvisen jonka Kimi ja Tarppi olivat kuulleet mahdollisena vain hetkeä aikaisemmin. Porukka taas kiireellä paikalle ja lintu saatiin atrapilla liikkeelle ja ääntelemään. Kuvankin onnistui muutama saamaan. Itse jäin nuolemaan näppejäni. Hotellin alueella pyöri vielä eilinen mustaleppälintu. Itäniityn kaislikossa äänteli ruokokerttunen joka oli minulle lokakuunpinna  ja niityltä taas yksi jänkäkurppa. Illalla jouduimme hieman juhlistamaan hienoa lintupäivää ja taisi joku meistä saada jokusen eliksenkin tänään. 

 

Punarintoja oli paljon saaressa

To aamu 8.10. oli jälleen rarin tuoksuinen. Aamupalalla todettiin että saaren kaikkia rareja ei ole vielä löydetty. Aamupala helttaan ja staijille. Taas oli tuulta hieman enemmän kuin eilen. Staijaukseni jäi lyhyeksi kun saaren rarit houkutteli komppaamaan. Lepikossa tiksutteli edelleen eilinen taigakirvinen. En vain edelleenkään saanut siitä kuvaa. Pian Kimin kanssa kuultiin lepikon pohjoispuolen pihoilta vaimeaa taksutusta. Lintu ei tullut näkyviin vaikka ääntä kuultiin useaan otteeseen. Pian taksuttaja oli siirtynyt lepikon kulmaan ja liikkui aluskasvillisuuden seassa kovaa vauhtia.  Taivaalta kuului samaan aikaan  isokirvisen ääntä. Lepikon eteläreunassa ehdin näkemään lämpimänruskean skj- taksuttajafyllarin, mutta niin nopeasti että en ehtinyt kuvaa saamaan. Kimi ja Tarppi meni taksuttajaa vastaan ja pian se olikin aivan  heidän nenän edessä avoimesti useita sekunteja. Kimi huusi välittömästi siperianuunilinnun lepikossa.

Vaikka kaikki saapuivat pian paikalle, oli lintu tehnyt katoamistempun. Harmi että ei dokumenttia saatu! Iltapäivällä lintu oli jälleen palannut taksuttamaan löytöpaikalle ja Mika ehti nähdä linnusta nopean vilauksen, kunnes se taas katosi jonnekin koko loppupäiväksi. Olipahan taas melkoinen aamu. 10 sek. sisään kuulin siperianuunilinnun puskassa, taigakirvisen lepikossa ja isokirvisen taivaalta! Joskus Sendari antaa kauhalla vaikka vain lusikalla pyytää... Illalla saareen saapui Kautosen Joni ja Linda sekä tietenkin heidän pikkuinen Cecilia jonka kanssa Joni on ahkeroinut vaunupinnoja. Ruskouunilinnut olivat edelleen paikalla. Näistä ainakin Joni sai vaunupinnan. Illalla jälleen juhlittiin hienoa lintupäivää... Schwarzi oli itselleni kk-pinna.

Koirashippiäinen terhakkaana

Pyrstötiainen  Aegithalos caudatus

Pe 9.10. Oli jälleen sään puolesta melko surkea. Tuuli puhkui yli 17 m/s ja vettä satoi aina välillä kuurotellen lähes koko päivän. Itäniityllä komppasimma kaatosateessa yhden jänkäkurpan ja yhden taivaanvuohen. Kesken parlamentin , näimme yhden nokkavarpusen lentävän ylitsemme.  Mustaleppälintu oli edelleen hotellilla. Lepikossa nähtiin lehtokurppa. Ruskouunilinnut edelleen saunalahdella. Nyt yritin kuvata niitä reilun kaksi tuntia, mutta kovassa tuulessa en nähnyt kuin pari nopeaa vilausta ja taksutusta kuului aina välillä. Kunnon kuvat siis jäi saamatta. Illalla keli hieman parani ja itäniityllä vietimme jonkin verran aikaa. Niittykirvisiä oli rantakivillä vielä jokunen ja peukaloisia useita kaislikossa. Illalla vielä viimeinen maukas illallinen ja kamojen pakkaaminen ja siirto Hannan kärryyn. Aamulla on lähtö aamulautalla. 

Niittykirvinen Anthus pratensis

peukaloinen Troglodytes troglodytes

la 10.10. normiherätys ja aamupala. Kämpän siivous, imurointi ja loppujen tavaroiden pakkaus ja siirto maitokärryihin. Baldur lähti puskemaan kohti mannerta aamulla 8:30 joten juurikaan emme ehtineet saarta komppaamaan. Hieman hotellialueen niittyjä , mutta mitään ihmeellistä emme nähneet. Aluksi staijattiin kannella, mutta jo ennen Jurmoa menin sisälle enkä loppumatkasta enää kannella käynyt. 

Sellainen oli tämän vuotinen syksyretki Utöhön. Mukavasti näimme lintuja ja herkkuina idän rareja. Kiitos paljon seurasta Mika, Isto, Kalle ja Make. Ja vielä suuri kiitos Jormalle kamera opastuksesta! Mistä lie löydämme itsemme ensi syksynä...

Hippiäinen mesiangervolla