Tammikuu jo vauhdissa

Koska näyttää siltä että tammikuu on jo loppusuoralla , eikä mahdollisesti enään tässä kuussa tule mitään säntäilyn aihetta, on hyvä päivittää blogi alkuvuoden hulinoista. 

Matka alkaa luonnollisesti 1.1.2017 "ekaekaa" -pinnojen keruulla. Jälleen meillä oli melkoinen vääntö mitä tekisimme. Pitkän aikaa oli tarkoitus hakea Turusta taigarautiainen ja sen jälkeen ajella PK-seudulle keräämään mahd. monta pinnaa. No reitti kuitenkin muuttui niin , että Turun jälkeen suuntasimme Asikkalan suuntaan.

Matka alkoi aamulla aikaisin koska Turun Topinojan kaatopaikan portilla oli oltava ennen yhdeksää. Matkaan lähdimme kokoonpanolla Minä, Mika, Joni ja Jonna.

Portille kertyi pikkuhiljaa keltaliivistä väkeä toista sataa. Ilmoittautuneita oli 130. Sisälle päästiin ajallaan ja reippaassa rivissä marssimme paikalle. Kun kaikki oli asemissa ajoi Ismo "hyvis" yhden linnun pusikkoon ruderaateista. näimme tämän vilahduksen ja hetken oli lintu näkyvissä ruokinnan tuntumassa. Ei mitenkään hienosti, mutta riittävästi. 

Turun Topinojan montanella

Turusta matkamme jatkui kohti Asikkalaa. Matkan varrella jätimme kyydistä Jonnan Hämeenlinnaan. Asikkalassa ei ollut peltosirkkua näkynyt koko päivänä. Mekin etsimme sitä ehkä tunnin ajan, mutta turhaan. Vielä päätimme hakea ennen pimeän tuloa pinnat Heinolan kk:n mustavariksesta ja Heinolan lapasorsasta. Nämä linnut onnistui hienosti. 

Illalla päätimme mennä vielä etsimään Helsingistä jotain lisää. Luhtakana oli edelleen vanhalla paikalla , mutta sarvipöllö oli jo lähtenyt liikkeelle. Ei mikään laji tykitys määrällisesti tällä kertaa, mutta muutama kiva laji silti.

Su 8.1. käytiin Jonnan kanssa retkellä Helsingissä. Kohteena oli "se" mustakaularastas. Harmaasta kelistä huolimatta sain muutaman ihan mukavan kuvan. Paikalla Engelinaukiolla oli myös järripeippo.

Mustakaularastas on sitä mieltä , että kyllä minua voi kutsua mustakaularastaaksi

Kaunis järripeippo herkutteli myös koristeomenilla

Seuraavan kerran tuli liikahdettua La 14.1. kun Poriin saatiin myös järjestettyä joukkobongaus. Kohteena oli pitkään paikalla viihtynyt kyhmyhaahka naaras. Ennen tätä kävimme katsomassa kuningaskalastajan Porista sekä hiiripöllön.  Paikalle päästyämme meni kaikki lähes täydellisesti. Sisään päästiin 4 hengen ryhmissä kerrallaan siinä järjestyksessä kun oli ilmoittautunut. Ainut ongelma oli se , että meidän nimet Mikan kanssa oli unohtuneet listalta. No onneksi tämänkin saimme korjattua ja sisään päästiin. 

Naaras kyhmyhaahka 

Su 15.1. Retkeiltiin Mikan kanssa pääasiassa Apuksen alueella. Järvenpäässä kävimme katsomassa viitatiaista ja tunturikiuruja.  Kiuruja oli kaatopaikan mäellä kaksi. 

Tunturikiuru

Vielä ennen pimeän tuloa kävimme etsimässä Porvoosta valtavasta keltasirkkuparvesta lapinsirkun. 

Ma 16.1. klo 6:00 aamulla kuulin omalta pihaltani kevään ensimmäiset viirupöllön puhallukset. Toivottavasti pöllöt ovat ilonani koko vuoden.

Seuraavan kerran lähdin kuvaus retkelle La 21.1. Nyt päätin mennä kuvaamaan vielä lisää Järvenpään tunturikiuruja. Nyt paikalla oli kolme lintua. Laella pyöri myös pieni urpiaisparvi

Tunturikiuru 

Hieman turpon näköä omaava urpo

Su 22.1. kävimme Mikan kanssa retkellä omilla nurkilla. Pusulasta etsimme pohjantikan tutulta paikalta. 

koiras pohjantikka

Karkkilassa näimme vielä naaras valkoselkätikan kahden käpytikan kanssa ja kuulimme harmaapäätikan äänen, sekä Vihdissä palokärjen, joten olkoon tämä päivä sitten tikkapäivä.

Siinä oli alkuvuoden retkeilyt. Muistathan , että kuvat saa suuremmaksi niitä klikkaamalla.

Seuraavaksi on todennäköisesti helmikuun alun pinnakeruut.

Summauksen toinen osa

Heinäkuu polkaistiin heti käyntiin Lapin ja Pohjois-Norjan reissulla. Menomatkalla etsimme Kuusamosta paksujalan joka myöhemmin joutui ilmeisesti muuttohaukan saaliiksi. 

Paksujalka jalat piilossa

Norjan Varanki oli selkeästi toinen vuoden kohokohdista. Varsinkin vierailu Hornoyan lintusaarella. Tätä kuvauskohdetta voin suositella lämpimästi kaikille joita ruokkilintujen kuvaaminen kiinnostaa.

Lunni

Lapin reissumme huipentui Rauman Kylmäpihlajalle, missä näimme ruostepyrstön.

Loppu heinäkuu kului pääasiassa omissa nurkissa keräämässä kk-pinnoja.

töyhtökiuru Hanko

Elokuun kohokohtana voisi pitää kahlaajaretkeä Hankoon. 

Suosirrejä ja kuovisirri

Elokuun lopussa löytyi vielä turusta tarhakarkulais ihmeellisyys intianriisihaikara.

Syyskuun alussa alkoi pihapiirissäni viirupöllöjen poikasten kerjuu, jota jatkui lähes kuukauden päivät. Syyskuun lopussa matkustimme jälleen Utön saarelle kuvaamaan lintuja. Tälläkään kertaa ei saari pettänyt. 

Yksi kohokohdista oli sinipyrstö 

Kuukausi vaihtui lokakuuksi ollessamme vielä saarella. Loppu lokakuu muistetaan varmasti kauan Euroopassa alkaneesta taigarautiais invaasiosta. Itsekin taisin niitä n. 10 nähdä yhteensä. 

Toinen Viikin taigarautiaisista

Lokakuu tarjosi myös paljon muutakin herkkua. Mm. vaaleakultarinta Säpissä, ruostepäälepinkäinen Sastamalasta sekä  mustakurkkurautiaisen ja kashmirinuunilinnun Helsingistä Vuosaaresta.

Kashmirinuunilintu

Sitten koitti marraskuu! Huh heijaa mitä tykitystä. Heti kuukauden alkuun pukkasi kaksi Suomenpinnaa, preeriakahlaaja Nakkilassa ja seuraavana päivänä idänpikkusieppo Helsingistä.

Idänpikkusieppo räntäsateessa 

Kuun alussa tein myös nopean reissun utöön saarelle. Kuun loppu kului keräillessä mielenkiintoisia kk-pinnoja mm. peltosirkku ja lehtokerttu.

lehtokerttu syö koristeomenaa

Joulukuun alku aloitettiin myös taigarautiaisella , kuten marraskuukin. Marraskuussa Helsingin Vuosaaressa ja joulukuu Turussa Topinojalla.

taigarautiainen Turussa

Joulukuun alkuun mahtui myös mikälie mustakaularastas Helsingissä sekä mäntysirkku Loviisasta

Mustakaularastas josta ei ilmeisesti tule mustakaularastasta

Joulukuussa oli vielä IP-pinna rypistys ja loppuvuoden häröilyt. On kyllä pakko sanoa että oli hieno vuosi jälleen. Jos tämä vuosi 2017 meinaa pistää hienoudellaan kampoihin , on odotettavissa varmasti melkoiosta tykitystä. Vuoden alku juttuja seuraavaksi.

Vuoden loppu ja summa summarum koko vuodesta

La 17.12. käytiin retkellä Helsingin suunnalla. Tarkoitus oli etsiä Haltialasta lapinsirkkua, mutta eipä sitä löytynyt. Paikalla oli vain tunturikiuru kohtalaisessa keltasirkkuparvessa. Tästä en alkanut edes yrittämään kunnon kuvaa, mutta kaukaa dokkari kuitenkin.

Tunturikiuru istuu tammen oksalla

Loppupäiväksi päätimme mennä etsimään vielä vuorihemppoa. Suunta oli Vuosaaren kasalle , missä sellainen oli nähty. Ilta alkoi jo hämärtyä muutenkin pimän päivän päätteeksi joten kuva ei ole laadultaa kummoinen. mutta dokkari tästäkin.

Vuorihemppo

25.12. kävin hakemassa Inkoosta tundrahanhen kk-pinnaksi ja 29.12. peltosirkun Asikkalasta. Peltosirkku ei ole ollut mikään helppo juttu. Tämäkin onnistui vasta toisella yrityksellä. Lintu näkyi niin kaukaa ja hämärässä , ettei kuvaa syntynyt.

 Siinä olikin sitten vuoden viimeinen retki.

  

Vuosi 2016 oli jälleen mielenkiintoinen lintuvuosi.  Tammikuussa Homma alkoi luonnollisesti tammikuunpinnojen keruulla ja jotin kivaa kyllä olikin mm.

Liejukana Helsingissä

Helmikuussa oli yksi vuoden kohokohdista, reissu Fuertelle. Olihan upea reissu!

Lännenkaulustrappi

Helmikuun lopussa kävimme vielä kuvausreissulla Utössä ja Jurmossa.

Maaliskuussa retkeilin paljon Tringan alueella. Huippuna ehkä voisi mainita Helsingin valkopäätiaisen. Muita mainittavia huippuhetkiä ei juurikaan ollut.

Valkopäätiainen

Huhtikuun Alussa oli Idänturturi bongaus Tampereella  sekä jälleen retki utöön saarelle sekä Jurmoon.

Utössä näkee yleensä kevään ensimmäiset mustaleppälinnut

huhtikuun loppu tarjosi vielä tulipäähippiäisen Helsingistä

Toukokuun alussa käytiin Porkkalassa katsomassa kyhmyhaahkaa sekä Salossa isohaarahaukkaa ja haarahaukaa jotka yrittivät pesiä. 

Alkupuolelle mahtuu vielä Porin yöhaikara sekä Janakkalan ruusulokki. 

Ennen puolta kuuta oli vuorossa Keuruun amerikanmustalintu sekä helsingin palsasirri. 

Loppupuolen kuuta hallitsi arktika Virolahdella. Sieltä jäi mieleen ehdottomasti törmääminen karhun kanssa..

Arktikan jälkeen säntäiltiin vielä jonkin verran. Porissa kuvattiin  kenttäkerttunen, unohtamatta samalle vuorokaudelle mahtuneita punajalkahaukkoja, etelänsatakieltä ja rantakurvia.

Toukokuun loppuun mahtui vielä Neitokurki Vaasasta.

Neitokurki

Kesäkuu olikin mukavan rauhallinen . paras kuva oli Helsingistä :

keltahemppo koiras Viikki

Kesäkuu olikin hyvää aikaa ladata akkuja sillä seuraavaksi oli vuorossa heinäkuu ja Lappi, mutta niistä seuraavassa blogissa.

Vuoden viimeinen rypistys, itsenäisyyspäivä

Jo muutaman vuoden on käyty keräämässä Itsenäisyyspäivän pinnoja Mikan kanssa. Vuonna 2015 pyörittiin Helsingin suunnalla. Vuonna 2016 oli tiedossa monta hyvää pinnaa ja etukäteis suunnittelu olikin melkoista. Taigarautiainen oli tietysti ykkös kohde joka päätettiin hakea Lahdesta. Mutta sitä ennen kävimme Heinolassa pimeässä hoitamassa lapasorsan aloitus pinnaksi. Sorsa löytyi helposti katuvalojen valossa. Tältä päivältä ei juuri kummoista lintukuvaa syntyisi , koska vauhti on kovaa lyhyen päivän johdosta.

Heinolasta Ajeltiin Lahteen Kujalan jäteasemalle. Siellä olikin jo nippu bongareita odottamassa päivän valkenemista ja lintua. Noin vartin odottelun jälkeen lintu näkyi hienosti pienen maakasan rinteessä. Samalla paikalle lenteli myös 1-2 vuorihemppoa. Kyllähän lähtee hyvin käyntiin. Jo ennen auringon nousua oli kasassa 2 hyvää IP pinnaa. 

Lahdesta ajelimme sitten suorinta tietä Järvenpäähän Tuusulanjärven pohjoispäähän missä on viitatiainen käynyt ruokinnalla jo jonkin aikaa. Lintua odottelimme noin 1/2 tuntia kunnes se tuli jälleen ruokailemaan. Pinna plakkariin ja menoksi. 

Viitatiainen käy nopeasti ruokinta-automaatilla

Seuraava kohde on Espoossa Soukan kasavuori ja petolinnut. Päätimme staijata paikalla 1/2 tuntia koska oli riennettävä eteenpäin. Kohdelajit hiirihaukka ja maakotka hoituivat tuon ajan puitteissa joten eteenpäin..

  

Seuraavaksi menimme Helsinkiin. Ensin päätimme käydä blokkaamassa mustakaularastaan, mutta sepäs olikin lentänyt jonnekin eikä ollut paikalla. Siitä menimme etsimään töyhtökiurua joka teetti jonkin verran työtä, mutta löytyi. Samalla saimme tiedon, että rastas oli palannut, joten sinne takaisin. Lintu näkyi hetken varastoalueen  aidan takaa, mutta se riitti meille. 

Mustakaularastas hybridi 

Matkamme jatkui Hietaniemen hautausmaalle missä tiedettiin olevan sarvipöllö. Se löytyi heti. Seuraavaksi Töölönlahdelle Tokoinrantaan hakemaan valkoposkihanhesta pinna. Sekin onnistui hetkessä. 

Seuraavaksi Viikkiin, jos vaikka luhtakana olisi paikalla. Kärsivällisen odottelun jälkeen lintu tuli näkyviin. Hienoa. Seuraavaksi Lammassaaren pitkoksille jos vaikka timali onnistuisi. Tämä olikin ensimmäinen hylsy. No kotimatkalta vielä jänkäkurppa viimeiseksi lajiksi. 

Melkoinen päivä. Monta hyvää pinnaa rikkaampana kotiin. Joskus vain hyvät nuotit pitävät kutinsa.