Melkein mäntysirkku, lapinsirkku kuitenkin sekä itäistäturturia

La 20.1. lähdettiin Mikan kanssa oikein  spontaani retkelle! Suuntasimme aamuhämärissä Porkkalaan Pamskatanille staijille. Perille kun pääsimme valui tuttu kärjenpolkuhiki pitkin selkää. Sää oli mukava vaikkakin utuinen. Näkyvyyttä ehkä n. 7km. Tuulta 2-3m/s NE joten se ei käy kärkeen. Merellä oli vielä hiljaista niin kuin kuuluukin. Pari merikotkaa ja satoja/tuhansia alleja näkyi. Västra Pärongrundetilla näkyi pörräävän  8 merisirrin parvi. Hieno havainto, vaikka tämä on jo jokavuotista. 

Sponden retkeilyn meinasi pilata Haminasta löytynyt idänturturikyyhky. Olimme molemmat jo lähdössä sinne kunnes tajusimme, että eihän sinne ole pakko lähteä. Jatkoimme staijaamista ennalta sovittuun aikaan ja lähdimme kävelemään takaisin päin. Parkkipaikalla naputteli taas pohjantikka tutussa kuusessa. Edelleen vaikea kuvattava heikoissa valoissa.

Koiras pohjantikka

Sitten spondeilu sai jäädä. Espoon Kaitalahdelta oli löytynyt kaulushaikara. Kk-pinna molemmille ja minulle vielä talvipinna. Sinne siis lähdettiin. Lintu kyyhötti paikallaan , mutta kummoista kuvaa ei siitä taas saanut. 

Etsi kuvasta kaulushaikara

Haikaran ihmettelyn katkaisi napakasti mäntysirkku-häly Porkkalasta. Sinne siis. Matkalla tuli päivitys, että kuva linnusta näyttää hyvältä. Perille päästyämme oli porukka hieman hukassa linnun suhteen. Sitä ei ollut löytynyt uudestaan. No aloimme seuraamaan pellolla ruokailevaa sirkkuparvea ja pia blokkasin koiras mäntysirkun parvesta. Ilmeisesti kaikki paikalla olevat pääsivät näkemään linnun putkestani. Katselimme lintua hetken kunnes se taas katosi levottoman parven mukana. Mukavaksi plussaksi löysi Andreas Linden parvesta vielä tp koiras lapinsirkun. 

Myöhempi sirkun kuvien tarkastelu alkoi näyttää totuutta. Linnun siipisulissa näkyi hieman kellertävää sävyä joka viittaisi risteymään keltasirkun kanssa. No RK tekee linnusta päätöksen jossain vaiheessa, kuinka paljon keltasirkkua saa mäntysirkku sisältää jotta se voidaan hyväksyä pinnaksi. Olisihan se ollut Tringan elis ja kk-pinna, mutta aina ei näköjään voi voittaa. 

Tundraurpiainen.

 Seuraavana päivänä Su 21.1. Pääsin Salon Riston kyytiin bongaamaan ja kuvaamaan Haminan idänturturikyyhkyä. Olihan se tietenkin minulle Kylynpinna ja kiinnosti kovasti. Lintu tuli ruokinnalle juuri ruokinnan pitäjän ilmoittamaan aikaan. Oli hyvin kuvattavissa eikä juurikaan aristellut ihmisiä. Ystävällinen tapaus.

Idänturturikyyhky (Streptopelia orientalis ssp. meena)

Haminasta kävimme katsomassa vielä turkinkyyhkyt mikä lie pinna jollekin.. ja jatkoimme matkaamme Kouvolaan hakemaan Ristolle vuodenpinnaa ja Kylynpinnaa peltopyystä. Tuttu 7 linnun parvi pölähti taas lentoon ja laskeutui jonnekin ojan länsipuolelle.

Tästä ajoimme Pyhtäälle etsimään jälleen lapin- ja viirupöllöä, mutta eipä löytynyt tälläkään kertaa. 

Matkanvarrella ylitimme kymijoen ja sillalla kuvasin karaa ja saukkoa. 

koskikara

saukko

Kotimatkan varrella kävimme vielä Tolkkisten ruokinnalla. Siellä lenteli varpuspöllö ja tutut tikat olivat ruokailemassa. Punarinta oli kadonnut jonnekin, liekö pakkanen sen jo nujertanut. 

Ma 22.1. käytiin Mikan kanssa Lohjan kierroksella. Myransissa yritimme etsiä hemppoparvesta vuorihemppoja , mutta ei siellä niitä ole. 2 tuntia niitä ihmeteltiin ja hemppoja oli 16+11 sekä useamman sadan urpiaisen parvi missä oli ainakin 10 tundraurpiaista. 

Ristenistä kuittasimme pähkinähakin ja Lohjan läheltä (paikka salattu) eräästä sulaojasta jänkäkurpan.  

Jänkäkurppa 

Tässä tämänhetkiset tammikuun retket päivitetty. Saa nähdä minne sitä seuraavaksi mennään.

Pölysikaselleri ym.

La 13.1. käytiin Jonnan vanhempien luona Hämeenlinnassa syömässä hyvää kalakeittoa. Samalla reissulla kiepattiin Lempäälän kautta missä on jo tovin viihtynyt vanha naaras allihaahka eli pölysikaselleri (Polystica stelleri). Ehdittiin Herralankoskelle tai Katepalinkoskelle noin puoli tuntia ennen auringon laskua. Valot olivat jo menneet muutenkin harmaana päivänä joten mitään kummosia otoksia ei tullut, mutta kuvapinna elis kuitenkin. 

Naaras allihaahka

 Samalla koskella ruokaili myös koskikara. ja läheisellä pellolla tähysteli isolepinkäinen. 

koskikara Cinclus cinclus

Seuraavana päivänä su 14.1. lähdettiin liikenteeseen jälleen Mikan kanssa. Kävimme etsimässä Pyhtäältä pöllöjä, mutta emme löytäneet. Sieltä ajoimme Kouvolaan Jokelan pelloille etsimään peltopyitä mikä olisi molemmille kyly-pinna. Pienen komppaamisen jälkeen 7 linnun parvi pyrähti lentoon olan reunalta. Mukava havainto, varsinkin kun olen näitä käynyt Kylyn puolelta etsimässä jo melko useasti siinä onnistumatta.

Kouvolasta menimme Loviisaan katsomaan Liljendalin Sävträskin lintutornille Siellä viihtynyttä pikkujoutsenta. Vajaan tunnin odottelulla ja kaislikon selaamisella alueelta löytyi myös tavi, haapana ja punasotka. Viimeinen joutsen joka ei vielä ollut nostanut päätään oli se pikkujoutsen. Pinnat plakkariin ja menoksi. 

Illan viimeisillä valoilla menimme vielä katsomaan Porvoon Tolkkisten linturuokintaa. Siellä käy mm. paljon tikkoja ruokailemassa. Tässä eräät.

Valkoselkätikka naaras

Harmaapäätikka koiras.

Ruokinnalla oli myös järripeippoja, paljon tiaisia ja talvehtimista yrittävä punarinta.

Punarinta 

Illan pimetessä ajelimme kotiin mukavan retkipäivän päätteeksi. 

Ti 16.1. tein parin tunnin retken omalle kotipiirialueelle Vanjärven Savimäkeen. Omalla ruokinnallani käy melko vähän lintuja ja lähimetsäkin oli melko hiljainen. Muutama uusi pinna kuitenkin listalle .. kuusitiainen, hippiäinen ja palokärki ja urpiainen ja kuva pihallani viihtyvistä viherpeipoista.

Koiras viherpeippo on kaunis lintu

To 18.1. kävin pienellä kävelyllä Karkkilan Karjaanjoella. Matonpesupaikan läheisellä puimattomalla viljapellolla käy vilske kun joen sorsat, sadat naakat ja varikset sekä  keltasirkut käyvät ruokailemassa pellolla. Tervasillan luona oli yksi koskikara. Harmittavan harmaata ja valotonta on monien lintujen kuvaamiseen.

koskikara

Pikkukivoja eteläsuomessa.

La 6.1. lähdimme Mikan kanssa hakemaan tammikuunpinnaa Espoosta. Kaitalahdella on uudestavuodesta asti ollut hippiäisuunilintu paikalla ruokaillen kaislikossa ja rantapuissa meidän hippiäisten kanssa. Lintu löytyi kohtalaisen lyhyellä etsimisellä. 

Espoosta ajoimme suoraan Kotkaan ottamaan toisen kk-pinnan hernekertusta. Lintu oli heti ruokinnalla ja otin siitä muutaman kuvan.

Hernekerttu Kotka.

Kotkasta etsimme Kyminlinnan lähellä viihtynyttä viirupöllöä, mutta emme sitä löytäneet. Läheisen rivitalon pihalla oli kaksi nakkelia. 

Kotkasta ajoimme takaisin Helsinkiin ja kävimme katsomassa Viikin lapinpöllöä. Pöllön luona olimme n. 5min. ja matkamme jatkui .

Lapinpöllö Helsinki Viikki

Seuraava kohteemme oli Nurmijärven Lepsämän merihanhi joka oli kummallekin kk-pinna ja kk-ässä. Hieno homma. Vielä yritimme ehtiä Helsinkiin takaisin katsomaan Haltialassa ollutta suopöllöä, mutta olimme vartin myöhässä. Pöllö oli näkynyt hetken ja jatkanut matkaansa, eikä sitä enää koko loppu iltana löytynyt. No tästä sisuunnuimme ja päätimme tulla seuraavana päivänä sitä yrittämään uudestaan.

Su 7.1. Päätimme olla Haltialassa hyvissä ajoin ennen auringon laskua. Tovin odotettuamme blokkasi Toikan Pekka pöllön lentämässä sänkipellon päällä. Ehdimme katsella pöllöä muutaman sekunnin  kunnes jokin iski siihen altapäin. Kaksi lintua kieppui yhtenä pallona pellon pintaan. Salokorven Jussilla oli kaukoputki mukana ja hyökkääjä paljastui nuoreksi kanahaukaksi joka ei antanut pöllölle mahdollisuuksia, vaan alkoi raatelemaan sitä välittömästi. Olihan näytelmä. Onneksi pöllön tuntomerkit nähtiin hyvin ennen välikohtausta. Saimme molemmat tammikuunpinnan ja Mika taisi saada myös talvipinnan. 

Taas uusi vuosi 2018 käyntiin ekaekaa reissulla.

Nyt jo perinteeksi muodostumassa oleva seikka , eli uusi lintuvuosi polkaistaan käyntiin 1.1. jollain kivalla lajilla tai useammalla. Joulukuun viimeisille päiville näytti olevan herkkua tiedossa Saarijärven suunnassa. Pikkusirkku, keltahemppo ja kuukkeli sekä matkan varrelta joitain perus puutteita. Päätimme Mikan kanssa lähteä liikkeelle jo joulukuun viimeisenä joten olisi mahdollisuus kuitata nämä lajit myös joulukuunpinnoiksi. Aloitimme aamun Muuramessa missä etsimme pikkusirkkua pari tuntia, mutta emme sitä löytäneet. Oli pakko lähteä jatkamaan matkaa koska päivä on todella lyhyt.

Seuraavaksi olimme etsimässä keltahemppoa Saarijärvellä. Taas kului pari tuntia kunnes jostain syystä läheisten koivujen latvoihin lintu tuli ääntelemään muutaman kerran kunnes taas katosi. Aika valju fiilis, kun olin odottanut saavani muutaman kuvan linnusta. No vielä ehdimme mähertämään Laakson Arton porukan kanssa kuukkelin illan viimeisillä valoilla. Ei mennyt niin kuin suunniteltiin.

Majapaikkamme Saarijärvellä oli todella mukava ja siisti B&B majoitus Hepoharju nimisessä maalaistalossa lähellä Saarijärven keskustaa. Hinta oli todella kohtuullinen ja aamiainen oli hyvä. Myös talon väki oli ystävällistä.

 Koska keltahemppo oli ollut niin vaikea, päätimme mennä aamulla ensimmäiseksi katsomaan kuukkelin.  Paikka on melko kaukana tiestä, tietä ei ole aurattu ja Mikan Nissanissa ei ole nelivetoa, Joten  jouduimme tekemään noin 3 km kävelyn suuntaansa. Tarkkaa paikkaa en tarkoituksella kerro, jotta linnut saavat olla mahdollisimman rauhassa. Onneksi linnut tulivat aamupalalle nauttimaan lihapiirakkaa jota minulla oli mukana. Matkan varrelta poimimme luonnollisesti joitakin metsän lajeja, tässä osa: palokärki, pikkukäpylintu, töyhtö- kuusi- ja hömötiainen, pyy, ja teeri.

Kuukkeli aamupalalla

Kuukkelipaikalta kiiruhdimme katsomaan keltahemppoa, mutta koska sitä ei ollut näkynyt koko aamuna emme olleet paikalla kuin 15min. Myöskään pikkusirkkua ei oltu löydetty joten suunnitelmat oli vedettävä uusiksi. Aikaa ei olisi paljoa ja koska Helsingissä olisi kuitenkin vielä paikalla se idän mustaleppälintu päätimme ajaa suoraan sinne. 

Muleli onnistui hyvin ja lohdutukseksi saimme paikalta sarvipöllön. Eipä silti ollut mikään voittajafiilis. No kuukkeli ja phoenicuroides muleli sentään. 

Tilhi Saarijärvellä.

Sellainen oli tämän vuoden ekaekaa. Matka jatkuu..