Syyskuun helmiä

Sillä aikaa kun muut postailevat kuvia kaiken maan harvinaisuuksista, minä jumitan vielä vanhoissa kuvissa. Ennen syys-lokakuun vaihteen utön reissua laitan vielä jokusen kuvan syyskuun linturetkiltä. Ennen syyskuuta vielä kurkistus elokuun loppuun. Turusta löytyi 31.8. rääkkähaikaralaji. Sitä luonnollisesti kovaa kyytiä bongaamaan. Ennen kun olin nähnyt lintua ollenkaan tuli tieto että laji on intianriisihaikara josta tuskin koskaan saa kuitattua elämänpinnaa Suomilistalle. No kun paikalla kerran olin , niin pitihän tuo ihme nähdä. Lintu suki ja lenteli melko rauhattomana Åvikin lammikon vastarannalla. Jokin dokumenttikuva ja kotia kohti.

Koska kello ei ollut mahdottoman paljon, ajoin vielä Espooseen etsimään tiiraan merkittyä harjalintua elokuunpinnaksi. Jonkin ajan etsittyäni löytyi lintu lisänuottien avulla.

Harjalintu Espoo

Intianriisihaikara

Seuraavassa kuvasarjassa on joitakin otoksia petolintumuuton seurannan yhteydessä nähdyistä lajeista.

Nuori ruskosuohaukka Kirkkonummi Saltfjärden

Nuori arosuohaukka Kirkkonummi Saltfjärden

Vanha muuttohaukka Espoo Laajalahti Maarintorni

Nuori mehiläishaukka Espoo Laajalahti Maarintorni

Vanha mehiläishaukka Kirkkonummi

Hiirihaukka Espoo

Syyskuun puolenvälin jälkeen viihtyi Helsingin Vanhankaupunginlahdella mustapyrstökuiri joka osoittautui olevan islandica alalajin edustaja. Tämä puuttui minulta alalajielämänpinnoista , joten päätin mennä sitä katsomaan. Lintu kahlaili lammassaaren tornin edustalla lietteen reunassa punakuirin kanssa. Kuva on huono johtuen liiasta etäisyydestä lintuun. Dokkari kuitenkin.

Mustapyrstökuiri (islandica) Helsinki VKL

4.9. alkaen alkoi pihallani mukava show kun viirupöllöpariskunta toi kaksi jälkikasvuaan lähimetsään ruokaa kerjäämään. Poikasten kerjuuäänet kuuluivat joka ilta ainakin 14.9. asti. Kävipä linnun bongaamassa jokunen tuttukin kk ym. pinnaksi. Lintuja en onnistunut kuvaamaan hyvin ajan puutteen ja lintujen taitavan piiloutumisen takia valoisaan aikaan. Muutaman kerran kävin yrittämässä ja tässä parhaat. 

 viirupöllön poikanen nro 1 

ja poikanen nro 2.

Emolintu vahtimassa toimiani pihalla.

Nyt on poikasten kerjuuäänet sammuneet, mutta aikuiset linnut pitävät lähes joka yö melkoista meteliä. Kiljuntaa, naukumista, huhuilua ym.. Ikkuna on pakko pitää kiinni jos haluaa nukkua rauhassa. Eipä sovi lintumiehen valittaa.

Syyskuun kkpinnojen keruusta joitakin voisi mainita. Pikkukiljukotka 1.9. kirkkonummelta, Jalohaikara 4.9. Helsingistä, niittysuohaukka 7.9. Porvoosta, kehrääjä 22.9. Espoosta, palsasirri 23.9. Porvoosta ja hippiäisuunilintu 24.9. Porista. Näistä ei tullut edes sellaista dokkarikuvaa jonka kehtaisi julkaista.

Vielä viimeinen kuva syyskuun Helsingin seudun retkiltä. 23.9. kävin retkeilemässä Laajalahden pitkoksilla. Pikalla on viime päivinä ollut mm taigauunilintu ja kehrääjiä. Niitä en nähnyt, mutta pohjansirkku oli paras laji. Tämä pohjoisen Suomen pikkuhiljaa häviävä laji säväyttää aina.

Pohjansirkku Espoo

Seuraavaksi hienon viikon Utön retkemme kimppuun.