TARUNHOHTOINEN TURKKI!

Jo pitkään olen haaveillut pääseväni Turkkiin linturetkelle. Olen lukenut useita blogeja ja retkikertomuksia, mutta omatoimiretki ei jotenkin ole tuntunut siltä että olisin uskaltanut hypätä reissuun. Nyt tarjoutui tilaisuus ryhmämatkalle, kun Tringa järjesti Pynnösen Petron suunnitteleman ja opastaman Turkinretken 2.-11.5.2024. Varasin itselleni paikan 5min. matkan julkaisemisesta, kun ajattelin tämän myytävän hetkessä loppuun. 

No eipä siihen niin kiirettä olisi ollut, mutta meni paikat muutamassa päivässä.  Tunkua ei valtavasti ollut, koska todella moni on käynyt Turkissa jo vuosia sitten. Tässä on välissä ollut joitakin vuosia, ettei sinne ole järjestetty reissuja, mutta nyt saatiin kasaan innokas 6 hengen plus oppaan retkue. Itseni lisäksi Timo ja Henna, Andy, Tomu ja Tuija.

Matkaan lähdettiin to 2.5. päivälennolla Vantaalta. Ensimmäinen päivä meni puhtaasti matkustamiseen. Lähtömme Turkish airlainsin lenolla oli n. 40 min. myöhässä ja kuumotti ehdimmekö 1,5h ajassa sirtyä vaihtolennolle Istanbulissa Gaziantepin lennolle. Istanbulin kenttä on valtava, ja huomasimme heti, että emme millään ehdi jatkolennolle. 

Laskeutumisen jälkeen meni ehkä 1/2 tuntia ennen kun olimme koneesta ulkona kentällä. Sitten piti vielä kiirehtiä passintarkastukseen jossa huomasimme, että yksi jäsenemme oli unohtanut tulostaa jatkolentolipun automaatista kotimaassa. Sitä odotellessa koneemme jo lähtikin.

 Kävelymatkaa sisäisen puolen lähtöportille olisi ollut vielä reilu 1/2 tuntia , joten aivan mahdoton ajatus olisi ollut  edes yrittää ehtiä sinne.  Samalla Perton puhelimeen kilahti kaikille uudet vaihtoliput 3h päähän lennolle Gaziantepiin, joten nyt ei ollut niin kiire. Ehdimme käymään pizzalla ja oluella . 

Perillä Gaziantepissä oltiin pimeään aikaan. Auton ( Ford Transit 8hlö.) saimme kohtalaisen nopeasti allemme ja perillä Birecikissä hoelli Acarissa olimme melko myöhään yöllä. Matkalta haimme juomavettä ja aamupalaa huomiseksi. Vielä hieman säätöä huoneiden jaosssa ja sitten nukkumaan. Minä sain yksinään 6 hlön huoneen, tilaa oli. 

Pe 3.5. muutaman tunnin unien jälkeen soi kello ja pian lähdettiin ensimmäiselle linturetkelle Birecikin, Sarayn alueelle Eufrat-joen länsipuolelle. Tänään sain istua edessä, olihan syntymäpäiväni. Synttäripinoihin tulikin tänävuonna tauko, ellei näitä lajeja lasketa... 

Heti ensimmäisellä pysähdyksellä, ennen auringon nousua, ropisi eliksiä. Äänimaisema oli huikea! Mustafrankoliineja, kaspiankerttuja, meropseja, bulbuleita, tamariskivarpusia, kuhankeittäjiä palmukyyhkyjä... huhhuh. Frakolini ja kerttu olivat wp-pinnoja

tamariskivarpunen laulaa

samoin kaspiankerttu

Seuravalla pysähdyksellä altaiden keskellä jatkui pinnojen keruu. Siropriinia, persiantimali, jotka myös wp-pinnoja. 

siropriinia

Altailta jotkoimme eteenpäin kohti viljelyksiä ja puutarhoja. Ruostepyrstöt ja vaaleakultarinnat lauloivat. Pellolla oli muutama peltotulkku. 

ruostepyrstö

vaaleakultarinta

peltotulkku

Täältä palasimme hissukseen takaisinpäin. Lintuja kuhisi joka puolella. Altailla oli pikkuhaikara, rastaskerttuset lauloivat ja bulbulit ja persiantimalit hyppivät ruoikossa. Niityllä ruokaili parvi töyhtöiibiksiä. Hauskoja lintuja, mutta harmillisesti pinnakelvottomia. Pinnarissa melko monella on ruksattu tämä laji Turkinpinnoihin.. Liputin kaikki mitä saattoivat olla pinnakelvottomia. 

persiantimali

töyhtöiibis

Sarayn kosteikkoalue jätettyämme menimme lounaalle/ aamupalalle Bircikiin. Lounaan jälkeen etsimme persianpöllösiä läheisistä puistoista, mutta ilman tulosta.  Täydellä vatsalla jatkoimme kaupungin pohjoispuolelle. Muutama pysähdys joen varressa. Joelta vastarannalta löytyi aasiansulttaanikanoja 4 kpl, mutta liian kaukana kuvaa ajatellen. Pistaasipähkinä viljelmille ajelimme seuraavaksi. Reissupinnoja tuli koko ajan, kunnes päätimme jalkautua. Pian näin maassa jonkin pikkulinnun taistelemassa korennon kanssa. Lintu osoittautui tarhavarpuseksi, joka oli yksi target jajeistamme. wp-pinna.

tarhavarpunen

Jatkoimme matkaa pientä hiekkatietä pitkin. Näimme jonkun tarhavarpusen lisää, kaspiankerttuja lauleskeli ja sirovarpushaukalla taisi olla reviiri.

sirovarpushaukka

Tästä jatkoimme kohti pohjoista läheisille kukkuloille Baglarbasin pohjoispuolelle. Matkalla meidät pysäytti sotilaat jollakin tarkastusasemalla, mutta pääsimme jatkamaan matkaamme. Valokuvaaminen tuntui olevan jotenkin kiellettyä, mutta ehkä tarkoittivat sotilastukikohdan kuvaamista..

Arokiuruja lauleskeli kukkuloiden niityillä, punajalkahaukka vilahti ja pikkutuulihaukat saalistivat nummilla. Balkanintiainen piti kovaa meteliä pistaaseissa. Pian meidä yllätti raju kuurosade ja päätimme lähteä hotellille pienelle huilille. 

arokiuru laululennossa

balkanintiainen

 Hotellilla tapasin Hollantilaisen lintuharrastajan, jonka kanssa vaidoimme muutaman sanan ja vaihdettiin muutama nuottikin. Häneltä sain tarkat nuotit mistä löytyisi pöllöset, ja niinpä päätimme huolitauon jälkeen lähteä niitä etsimään. Hyvien nuottien avulla pöllöt löytyivä nukkumasta kaupungin puistosta. jälleen wp-pinna monille, myös minulle.

persianpöllöset päiväunilla

Tästä jatkoimme vielä illan vimmeisiin valoihin kaupungin eteläpuolelle aina Duydukin lammikoille asti. Joella lenteli haikaroita ja lokkeja. Lokkeja hetken ihmettelimme ja totesimme niiden olevan armenianlokkeja, wp-pinna minulle. Pelloilla näkyi saalistelemassa liitohaukka, jota ihastelimme melko pitkäään. 

liitohaukka

Illan viimeisissä valoissa pysähdyimme joen varteen ja yritimme kuvata tamariskivarpusia, mutta minä en onnistunut niistä kuvaa saamaan. Rannassa oli kynsihyyppä. 

kynsihyyppä

Palailimme takaisin Birecikin alueelle ja hotellillemme valmistautumaan päivälliseen. Ajoimme syömään joen vastapuolelle Sarayn alueelle ravintola Kiyiin. Ruoka oli hyvää ja olut- jota sai melko harvasta paikasta maistui mahtavalle. Melkoinen syntymäpäivä! Sain vielä onnittelulaulut ravintolassa. Päivän kokonaislajimäärä oli 97 joista 8 oli minulle uusia lajeja. Myös kuvaeliksiä tuli 8 uutta. 

hotellihuone Hotel Acarissa

La 4.5. jälleen kohtalaisen aikainen herätyso 4:30. Nyt minulla vatsa ilmoitteli, että jotain outoa on tullut suuhun laitettua. Kävin muutaman kerran ribalilla ennen lähtöämme päivän retkelle. Onneksi tämä riitti purkamaan tilanteen, eikä loppupäivänä tarvinnut puskaan mennä. 

Lähdimme 5 aikoihin ajamaan kohti Saliufraa, mutta koukkasimme kohti etelää Kocören teollisuuskylän kohdalta. Ajeltiin teollisuushallien ohi kohti kaakkoa ja heti kun tuli näkyviin aro maisemaa juoksi tiellä 2 hietikkopyytä ja valkoselkätasku lauloi lampun päällä. 

Tästä jatkoimme hieman eteenpäin, n. 4 km kunnes pian pysähdyimme yhden hedelmätarhan lähelle. Hietikkopyiden ääniä kuului jälleen ja muutama näkyi. Lähdin varovaisesti lähestymään kameran kanssa ja yllätyksekseni yksi koiras jäi melko pelottomasti vahtimaan reviiriään. Sain muutaman kelpo kuvankin tästä wp-pinnasta. 

hietikkopyy

Matkamme jatkui muutaman kilometrin, keskelle kumpuilevia aroja. Kiurujen laulukonsertti oli huumaavaa. Töyhtökiuruja, Arokiuruja, lyhytarvaskiuruja ja pikkukiuruja oli taivaalla laululennossa useita. Valkoselkätaskut kiikuttivat ruokaa poikasille, turturikyyhkyjä ja tervapääskyjä muutti. Hienoa maisemaa. 

töyhtökiuru

valkoselkätasku koiras

Aromaisemaa

Tästä jatkoimme kohteeseemme Kizilkuyu. Kylän läpi virtasi avoin oja, joka oli myös avoin viemäri. Kamala paskan haju oli aina jos pysähtyi ojan varteen tuulen alapuolelle. No pian Petro blokkasi pellolta yhden kenttähyypän. Tästä sain jokusen dokkarin. wp-pinna.

kenttähyyppäbiotooppia

Pian lähdimme ajelemaan kylän läpi kohti pohjoista, ja pysähtelimme pienin välimatkoin. Pian näin ojasta nousevan toisenkin hyypän. Tästä sain paremmat kuvat. 

kenttähyyppä lennossa

Mustapääsirkut lauloivat viljelyksillä.

koiras mustapääsirkkuja

Muutama kilometri pohjoisempana,  pysähdyimme kallioiseen kohtaan. Tässä saimme ensimmäisen havainnon idänkallionakkelista, joka oli wp-pinna. Tästä ajelimme hissukseen isommalle tielle ja menimme takaisin hotellille. Osa porukasta meni päiväunille, minä lähdin maastoon. Muiden nukkuessa kävin etsimässä pikkukiitäjät pesäpaikaltaan. Näin muutaman linnun taivaalla muiden kiitäjien ja räystäspääskyjenkanssa ja pian löysin niiden pesät. wp-pinna jälleen. 

pikkukiitäjiä niiden pesillä

töyhtöiibiksiä taivaalla

Iltapäivällä lähdettiin vielä porukalla liikenteeseen pohjoispuolen kukkuloille. Matkalla näytin muillekin pikkukiitäjän pesäpaikan. Kukkuloilla imettelimme jälleen kiuruja ja löysimme läheltä pesälleen menevän ylänkökiurun. 

ylänkökiuru viemässä ruokaa poikasilleen

ylänköniittyjä

Maisemat olivat hienot. Arokiuruja, arotaskuja mm. näkyi maastossa kun teimme pienen komppauskierroksen. Taivaalla näkyi edelleen pikkutuulihaukkoja ja pikkukotka.

Täältä ajelimme vielä Birecikin lampareille illan viime valoilla. Samoja lintuja , mutta nyt sain joistakin kuvia. mm. mustafrankolinista.

mustafrankoliini

sekahaikaraparvi, lehmä- silkki ja rääkkähaikaroita

Niin valot hiipuivat ja suunnistimme samaiseen ravintola Kiyiin iltapalalle. Ruoka ja olut maistui jälleen hyvälle. Ruokailun jälkeen ajelimme hotellille. Teimme valmistelut jo illalla, kun  jätämme  aamulla aikaisin hotellimme ja suuntaamme Isiklin vuoristo alueelle.  Tämä päivä toi minulle 4 wp-elistä ja 5 wp - kuvaelistä. Aamulla matkamme jatkuu ja siitä sitten seuraavassa osiossa.