Helmikuun-, Kylyn ja Vihdin kuntapinnoja

Niin hujahti talvinen helmikuu. Vuosi sitten oli helmikuussa jo kevään tuntua, mutta tänä vuonna siitä ei ole ollut tietoakaan. Siksi luonnollisesti lintuhavainnotkin ovat kovin talvisia. Kuun vaihtuessa oli luonnollista hakea puuttuva helmikuunpinna ja kuukausiässä Helsingin Töölönlahdelta. Oopperatalon edustalla pullasorsien joukossa on koko talven viihtynyt naaras jouhisorsa. Kävin bongaamassa tämän heti 1.2. 2021. töiden jälkeen. Tämä naaras piti kyllä huolen omasta ruuan saamisesta, oli sen verran äksy tapaus. 

Naaras jouhisorsa Töölönlahden sulassa

Töölönlahden sulan komea valkonen koiras sinisorsa

Helmikuun toisella viikolla oli Mikalla talviloma ja ehdotin, että lähdettäisiin käymään pöllöbongauksella Virolahdella. Sehän sopi ja liikkeelle lähdettiin 9.2. asuntoautolla. Ennusteet olivat luvanneet kovia pakkasia, joten tulisi samalla testattua asuntoauton talviretkeilykyky. 

Reissuun lähdettiin työpäivän loputtua klo 17:00. Ajelimme Virolahdelle kaupan kautta ja perillä olimme n. klo 21:00. Ensimmäisen yön olimme parkissa Virolahden kirkonkylän hautausmaan p-paikalla. Iltapalan jälkeen nukkumaan ja kello herättämään 6:00. Aamulla alkoivat vastoinkäymiset.. Aamutouhujen aikana sammui autosta lämmitys. Jaaha akku loppu, no ei muuta kuin auto käyntiin. Jaa, molemmat akut tyhjät. Eli siis autossa ei ole relettä akkujen välillä, vaan hupikäyttö purkaa sekä hupi- että ajoakun. Onneksi olin ottanut mukaan täyteen ladatun akun, mutta unohdin ottaa kaapelit ja työkalut mukaan. Hetken tuumattuani otin hupiakun esille ja onnekseni oli auton edellinen omistaja unohtanut kiristää akunkengät. Joten täysi akku paikalle ja auto käyntiin. Jes! Lämpöä alkoi tulla autoon.

Toinen takaisku seurasi heti perään. Syksyllä oli jäänyt vettä jonnekin auton vesijärjestelmään ja jotain oli haljennut sen jäädyttyä. Kaikki vesi oli yöllä valunut auton alle, eikä meillä ollut vettä kuin muutama desi aamukahvia varten. No se riitti meille ja päivällä haimme kaupasta lisää vettä. Aamupalan syötyämme lähdimme retkelle. 

Aluksi etsimme viirupöllöä Vilkkilän turan lähettyviltä, mutta turhaan. Pöllöä ei löytynyt. Tiaiset olivat hermona yhden talon pihalla ja ajattelimmekin , että pöllö olisi jossain lähellä. Varpuspöllö istui ison kuusen latvassa. Taisi Mika saada Virolahtipinnan. 

Seuraava kohteemme oli muutama päivä aikaisemmin Vaalimaan lähellä ollut lapinpöllö. Pöllö istui juuri siinä kohdassa mikä oli Tiiraan merkattu. Muutama kuva plakkariin ja pois, ettei pöllöä turhaan häiritä. Tästä sain Virolahtipinnan nro. 243. 

Lapinpöllö Virolahti 

Illaksi menimme parkkiin Leerviikin rantaan. Pakkanen kiristyi vielä eilisestä ja seuraava takaisku oli auton lämmityksen riittämättömyys alle 25 asteen pakkasessa. Sisälämpötila oli maksimissaan 13 astetta, vaikka kaasulämmitin hönki koko ajan täysillä. Kaasua kului noin puoli pulloa vuorokaudessa eikä sekään ihan riittänyt. Onneksi oli mukana vaatetta ja sisäistä lämmikettä. Koko yön stressasin milloin akku loppuu. Klo 5:00 täräytin auton käyntiin. Kuudelta nousimme ylös ja söimme aamiaisen.  Aamun valjettua siirryimme vielä Turan reunaan viirupöllöä etsimään, mutta ainoa pöllö jonka havaitsimme oli eilinen varpuspöllö joka hetken vihelteli pellon reunassa. Kotimatkalle lähdimme hyvissä ajoin ja kiertelimme muutamia lintupaikkoja. Illan hämärtyessä komppasimme Vantaalla yhden tutun kurppaojan ja yhden jänkäkurpan löysimmekin. 

 

Jänkäkurppa Vantaa

 Olihan se sellainen seikkailu. Nyt täytyy autossa hieman panostaa virran ja lämmön riittämiseen. Autoon asensin toisen akun hupiakun rinnalle ja diodin joka estää ajoakkua purkaantumasta parkissa ollessa. Asensin akkujen viereen myös invertterin jolla saa verkkovirtaa esim. pienelektroniikan latureihin. Autoon ostin 5kW polttoaine käyttöisen lisälämmittimen jolla auto pitäisi pysyä lämpimänä kovillakin pakkasilla.  Eiköhän se tästä. Vesijohdot korjaan kun hieman lämpenee. Siihen asti saa pärjätä kanistereilla. 

 

Tänä vuonna Tringa lanseerasi leikkimielisen kilpailun "kuntaskaba". Elikkä yritetään löytää vuoden aikana mahdollisimman monta lintulajia yhden Tringan kunnan alueelta ja luonnollisesti valitsin kilpakunnakseni Vihdin. Talvella olen päättänyt yrittää vain tiettyjä lajeja mitkä olisi hyvä löytää kun muuten linturintamalla on hiljaista. Näitä on mm. koskikara, jäkäkurppa, metso ja pohjantikka. Kara löytyi helposti Palojärveltä, mutta muut ovatkin sitten teettäneet töitä. Nuuksiossa olen käynyt neljä kertaa ja pari kertaa Konianvuoren ls.alueella. Ei ole metsoa eikä potia löytynyt, mutta tietenkin kaikkea muuta oheislajistoa.   

Töyhtötiainen Vihti Vanjoki Huopinmäki

Varpuspöllö Vihti Vanjoki Haarala

Su 14.2. käytiin yrittämässä Mikan ja Pian kanssa kaulushaikaraa lohjalta. Haikaraa ei näkynyt, mutta kuningaskalastaja ja liejukana olivat hienosti näkyvissä. Takaisin tullessa kävimme katsomassa tutun ojan Lohjalla ja sieltäkin löytyi jänkäkurppa. 

Jänkäkurppa Lohja.

Iltapäivällä kävin vielä etsimässä jänkäkurppaa Vihdin alueelta. Tällä hetkellä tiedän vain muutaman ojan mitkä pysyvät auki kovillakin pakkasilla Vihdistä. Kaikki nämä olen kompannut muutamaan kertaan tänä talvena eikä kurppia ole löytynyt.  Nyt onnisti Nummelassa sen verran että löysin taivaanvuohen. Pinnana ei mikään erikoinen, mutta tästä minulta puuttui talvikuvaelis. Elikkä kuvapinna lajista joka on otettu talvikuukausina joulu- tammi- helmikuun aikana. Pinna nro. 164. napsahti. 

Taivaanvuohi Vihti Nummela

15.2. kävin yrittämässä kaulushaikaraa uudelleen töiden jälkeen Lohjalta, mutta eipä löytynyt tälläkään kertaa. Kunkku ja liejukana edelleen paikalla. 

16.2. päätin olla haikarapaikalla jo heti aamusta. Samoin oli ajatelleet Damskin Timo ja Jösse. Tällä kertaa onnisti. Hetken etsittyämme lintua , löysi Timo sen kävelemässä kaislikon seassa. Helmikuunpinna nro 158. Eipä ollut helppo löytää! Kuvassa haikara näkyy hienosti. Joten ei muuta kuin silmä käteen ja etsimään...

Kaulushaikara kaislikossa Lohja

Iltapäivällä kävin vielä Nuuksiossa metsälinturetkellä, mutta parhaat havainnot olivat pyy, töyhtötiainen ja hömötiainen

21.2. lähdin Nuuksioon jo heti aamusta. Ei löytynyt pohjantikkaa, mutta pinnalista karttui mm. harmaapäätikalla ja pikkutikalla. Myös mm. pyy, töyhtötiainen, puukiipijä tuli havaittua. Pikkutikka koiras ei ollut mitenkään kuvaajaystävällinen, mutta sainpahan jonkin dokkarin tästä Birdlifen vuoden linnusta. 

Pikkutikka koiras Vihti Nuuksio

  

26.2. tuli ensimmäinen keväinen purkaus kun tuuli kääntyi pariksi päiväksi etelän puolelle. Illalla töiden jälkeen staijattiin hetki lerbackassa Mikan ja Pian kanssa. 10 töyhtöhyyppää matkasi kohti pohjoista. 

La 27.2. Lähdin etsimään metsälintuja Konianvuoren alueelle. Ei löytynyt pohjantikkaa, mutta koiras valkoselkätikka ruokaili Vihdin Järvikunnalla aivan tien reunassa. Iltapäivällä staijailin omalla pihalla Lerbackassa ja näin uuttukyyhkyn laskeutuvan hetkeksi lähipellolle. Illalla käytiin vielä Mikan kanssa kuuntelemassa Vihdin Taka-Moksissa viirupöllöä. Lehtopöllö oli äänessä lähes koko ajan. Viirupöllö vastasi vasta atrappiin , mutta sitäkin hienommin aivan läheltä.

Viimeisenä päivänä 28.2. kävin retkeilemässä lähialueilla. Jokikunnan Jaakkolassa kävin bongaamassa varpusen. Onpa tämäkin laji vähentynyt dramaattisesti täällä maaseudulla. Bongaamassa varpusen! Kolin Paavon pihalla oli pähkinähakki. Lerbackassa muutti hiirihaukka ja 5 kiurua. Illalla vielä lehtopöllöpariskunta piti hienoa konserttia Sielumäessä. 

Siinä oli helmikuun retkeilyt. Talvi kiristää loppukuusta jälleen otettaan ja talvisessa säässä mennään maaliskuuhun. Tulisipa jo kevät ja jokin kunnon bongausreissu. Ehkä sitten seuraavassa kirjoituksessa on keväisempää tiedossa.