Arktika 2020

Korona arktika

Tänä vuonna korona on sotkenut koko kevään ja kesän lintuharrastus suunnitelmat totaalisesti. Enkä varmasti ole ainoa. Tälle vuodelle oli buukattu kokonainen viikko arktikaa Utön saarella. Utöhön oltiin menossa vielä viikkoa ennen reissun alkua , eli Hannan kerho oli varattu 18.-24.5. 

Edellisenä viikonloppuna soitin vielä eräälle kokeneelle lintuharrastajalle saareen ja kyselin korona tilannetta saarella. Siellä oli paljon vanhuksia ja sairaita ihmisiä jotka toivoivat että saareen ei tultaisi. Myös Baldurin miehistön vuoksi Ely-keskus toivoi , että yhteysaluksella ei matkustettaisi. Myöskin hallitus oli antanut suosituksen että matkustelua tulisi välttää.

Näiden syiden takia päätimme toimia viisaasti , muita kunnioittavasti ja peruimme majoituksemme. Harmitti valtavasti! Ensimmäistä kertaa olisin päässyt saarelle lomalle kokonaiseksi viikoksi toukokuussa. Vielä enemmän harmitti se kun muutama harrastaja-tuttu uhmasi kaikkia ohjeita ja kylmän viileästi , itsekkäästi muita ajattelematta meni retkelle Utöhön. Toivottavasti vielä joskus törmäävät tähän elämässään...

No ei huolta, Virolahdelle Siikasaaren mökkiin varmaan päästään joka tapauksessa. Soitto Annelille ja mökkiä varaamaan. Eipäs tänä vuonna onnistu. Mökki on heidän oman perheen "karanteeni" käytössä. Ymmärrän hyvin. Mutta, mutta. Viikko aikaa lomaan eikä majoituksesta ole tietoa.??

Liityin Virolahden facebook ryhmään ja kyselin majoitusta. Muutamia kalliita ja jo varattuja vaihtoehtoja tarjottiin. Mikään näistä ei oikein lämmittänyt mieltä. Kunnes eräs naishenkilö otti mesellä yhteyttä ja tarjosi rantasauna-tupaa. Kuulosti mielenkiintoiselta, mutta onnistuin sähläämään puhelimen kanssa ja kadotin keskustelun luuristani, eikä minulle jäänyt mitään yhteystietoja. Voi surkeus! 

Varattiin kuitenkin hätämajoitus paikalliselta leirintäalueelta jotta reissuun päästään. 

La 16.5. lähdettiin Mikan kanssa työntämään iltapäivällä kohti Virolahtea. Matkalla ei juurikaan pysähdelty- paitsi pikainen kauppareissu Haminassa. Iltapäivällä oltiin perillä, mutta ennen kuin buukattiin leirintäalueelle, halusin käydä kysymässä olisiko rantasauna vielä tarjolla. Onneksi muistin osoitteen ja tottuneena oveenkoputtajana kävin soittamassa ovikelloa. 

Oven avasi hieman hämmästyneen näköinen rouva, mutta esiteltyäni itseni, karisi hämmästys. Tupa olisi vuokrattavana ja kävimme tsekkamassa sen. Mahtava mökki ja aivan meren rannassa. Viesti leirintäalueelle ja peruin majoituksemme. Sakon jouduimme maksamaan, mutta oli tämä sen arvoista! Sopivan kokoinen hirsinen Rantamökki ja mikä parasta, oma sauna, joka lämpeni joka ilta.  

Vuokramökkimme

Seuraamme liittyi vielä Virtasen Isto ja Salosen Ville-veikko. He kuitenkin menivät yöksi Iston asuntoautolla Siikasaareen. Iloisena Hienosta vuokramökki löydöstä Saunoimme illalla ja nautimme muutaman oluen ennen nukkumaan menoa.

Su aamulla 17.5. menimme aamustaijille leerviikkiin. Meno oli todella hiljaista, muutamaa sepelhanhea lukuunottamatta, emmekä viihtyneet paikalla kovin kauaa. Paikallisille lintupaikoille siis. Kävimme katsomassa ensin Kolsinpohjan lietteen. Ei ollut juurikaan kahlaajia ja parhaina lajeina heinätavi ja lempiväiset räyskät.

Räyskä, Virolahti Kolainpohja. Lisää tulossa?

Koska minulla on jonkinmoinen päähänpinttymä Virolahtipinnoista, käytimme jonkin verran aikaa niiden etsimeseen. Pohjantikka on puutelistalla ja sitä kävimme muutamaan otteeseen etsimässä yhdeltä hienolta ls-alueelta, mutta eipä löytynyt tänäkään vuonna. 

Metsäkomppauksen jälkeen siirryimme Kurkelaan staijille. Tänä vuonna ei petostaiji antanut mitään. Monta tuntia vietettiin aikaa staijilla, mutta yhtään parempaa lajia ei nyt osunut kiikareihin. Muutama muuttava mehiläishaukka vuodariksi ja itäsuoralla lentelevä käki. Isto ja V-V olivat myös messissä.

Koiras käki Virolahti Kurkela

Iltapäivällä kolusimme vielä hyviä lintupaikkoja, mm. lintulahtea, mutta harmaasieppoa parempaa ei ollut tarjolla. Illaksi mökille, sauna lämpimäksi ja saunomaan Mikan kanssa. 

Ma aamuna 18.5. ajelimme aamustaijille Siikasaareen Saukkokallioille. Meno oli edelleen verkkaista. Valkoposkihanhia lappasi tasaiseti ja jokunen gaviaparvi. Tätä jaksoi katsoa usean tunnin, kunnes päätimme siirtyä jälleen paikallisille. 

Jälleen metsäretki joka tuotti vain metson , kangaskiurun ja lehtokertun vuodarilistalle. Iltapäivällä kaupan kautta kämpille ja sauna kuumaksi. Tällä kertaa myös Isto ja V-V tulivat seuraksi. Kyllähän mökillä oli mukavaa poikien kanssa saunoa ja syödä. Huominen olisikin sitten mielenkiintoinen Suuri-Pisi- päivä..

Ti 19.5. aamulla armottomalta tuntuva herätys 3:30. Perus aamujumppa (kahvin keitto ja aamiainen), tavaroiden pakkaus päiväksi ja liikenteeseen. Tänään lähdimme nelistään klo 5:00 kohti Pisiä Hanskin Niemelästä venekyysillä. Pisissä olimme n. 5:30. Keli oli mahtava. Meri oli rasvatyyni ja aurinko paistoi. Jo mennessä veneemme edestä pyyhälsi valkoposkihanhiparvi kohti siperiaa.

Saaressa staijasimme lähes koko sovitun ajan ennen takaisin paluuta. Hanhia muutti n.7000, kaikki pääasiassa valkoposkia ja seassa yksi valkoinen lumihanhi. N. 60 gaviaa ja pari kihua.

Käytiin myös komppaamassa eteläkärkeä 

Suuri-Pisi Eteläkärki

ja kiersin yksin saaren itäreunaa pienelle kosteikolle. Kosteikolta kuului idänuunilinnun laulua jota kohti menin. 

Suuri-pisi kosteikko

Pian alkoi myös pikkusieppo laulamaan. Asetuin kameran kanssa hyvään paikkaan odottamaan että pikkusieppo tulisi lähelle kuvattavaksi, mutta eipä tullut. Sen sijaan naaras pikkusieppo tuli hetkeksi ihmettelemään atrappia aivan liian lähelle yläpuolelleni. yhtään kuvaa en saanut. No takaisin staijipaikalle ja kohta kyyti tuli hakemaan meidät takaisin mantereelle. 

Merimetso Virolahti Suuri-Pisi

Venematkalla kiersimme vielä ihastelemaan komeaa kyhmyhaahkaa joka oli viihtynyt jälleen Siikasaaren itäpuolen luodoilla. 

Koiras kyhmyhaahka Virolahti Järvisaari

Iltapäivällä kävimme tappamassa aikaa turhalla petostaijilla Elokalliolla. Mukaan seikkailuun tuli Retu, Reijo Kumpulainen. Ilta tuhrattiin kauppareissulla ja perus paikalliskierroksella. Illalla saunaan ja nukkumaan.

Ke aamuna 20.5. normi herätys klo 4:00 ja menimme Leerviikkiin staijille. Retu meni töihin Vantaalle. Muutaman tunnin rauhallisen muuton jälkeen jälleen paikallisille. Lintulahdella kevät etenee ja nyt oli saapunut laulamaan mm. kultarinta. Kävimme viimeisen kerran yrittämässä potia, mutta ei löytynyt tälläkään kertaa. Mikalle napsui päiväpinnoja ja minä sain kuvattua ensimmäistä kertaa naaras teertä hyvin

Naaras teeri, Virolahti 

Tästä suuntasimme Rikon suoran peltosirkun kautta Haminaan Kirkkojärvelle. Kaislikossa surisi ainakin kaksi ruokosirkkalintua. Rytikerttuset lauloi kaislikossa ja punavarpunen lauloi rantapajuissa. 

koiras punavarpunen Hamina Kirkkojärvi

Tästä matkamme jatkui vielä Kotkaan missä kävimme bongaamassa sitruunavästäräkin. Reilun tunnin epätoivoisen etsimisen jälkeen näimme pienen keltaisen linnun laskeutuvan heinikkoon. Sittis oli kivasti esillä, mutta kamera oli autossa. Harmi, olisin saanut kivat kuvat tästä... No ei aina jaksa ja onnistu.

Illalla kämpille kaupan kautta. Nyt Mika saikin luxus yön kun Pia Ohtonen tuli kuuntelemaan meidän kuorsausta seuraavaksi yöksi. Kyllä äijän kelpaa kun kultaa kainalossa... Myös Retu tuli takaisin mökille. Kimpassa saunottiin ja syötiin. Hyvää yötä.

To aamuna 21.5. normi aamuvakiot ja suunnitelma muutos. Tänään suuntaamme auton keulan kohti Parikkalaa. Mikaa kuumottaa 200. parikkalanpinna amerikantukkasotka ja täälläkään ei mitään suurta ole odotettavissa, joten sinne siis. Retu lupautui kuskiksi ja saimmekin hienoa kyytiä luxus volvolla! Lähtiessä kiekaisi kolsinpohjan kohdalla kuhankeittäjä. 

Parikkalassa suuntasimme ensimmäisenä Saaren Akonpohjan lintutorniin. Amerikantukkasotka nukkui vedessä kahden lapasotkan ja tukkasotkien seurassa

vas. tukkasotka naaras, amerikantukkasotka koiras, lapasotka naaras ja lapasotka koiras Parikkala Saari

Samat, mutta nyt atuso oik. ja lasot vas.

Tästä siirryimme hanhia katsomaan. Valkoposkia oli vieläkin paljon ja yhdestä valtavasta lössistä löysin mielenkiintoisen hanhiristeymän jossa oli paljon pikkukanadanhanhen näköä, muuta ei riittävästi puhtaaksi lajiksi. Siikalahden patotiellä katselimme haarahaukkaa ja Mika kuuli lapinsirrin ääntä taivaalta. Isto ja V-V olivat olleet paikalla jo pari päivää ja jäivät vielä yöksi. 

Me suuntasimme automme kohti etelää ja Virolahtea. Illalla Pia lähti kotiin ja me Mikan ja Retun kanssa päätimme heittää vielä lyhyen yölaulajaretken. 

Alapihlajassa huhuili huuhkaja ja Hurpuntiellä surisi kehrääjä. Muuta ihmeellistä emme kuulleet. Tänään ei saunottu, mutta  söimme maittavan iltapalan ja menimme nukkumaan.

Pe 22.5. aamuaskareiden jälkeen menimme 6:30 Leerviikkiin aamustaijille. Meno oli edellisten päivien tapaan rauhallista. Hanhia lappoi tutulla virralla ja paskaa tuli jauhettua tuttujen kanssa. Iltapäiväksi menimme petostaijille Kurkelaan, mutta edellisten päivien tapaan , ei arvolajeja herunut. Parhaana havaintona 3 merikihun parvi.

Illalla kävimme katsomassa Hevonniemen kaislikkoa. Siellä oli botte ja rallus äänessä. Hyvissä ajoin mökille saunaa lämmittämään. Tänään saunottiin Retun, Iston ja V-V:n kanssa , otettiin hieman hapanta ja syötiin hyvin. Aamulla olisi jälleen Pisi-päivä.

La 23.5. jälleen aikainen herätys klo 3:30. Tuhti aamiainen ja siirtyminen Niemelään. Edelleenkin sää suosi meitä. Kevyt lounaistuuli lupasi hyvää.. Perillä Suuri-Pisissä jälleen 5:30 ja kevyt aamuhikijumppa staijikalliolle. 

Venekyytiä Pisiin. Vas. Isto ja oik. Ville-Veikko

Muutto oli hieman vilkkaampaa ja monipuolisempaa kuin edellisellä kerralla. Hanhia ynnättiin reilu 4000 joista pääosa oli jo sepelhanhia. Mukana yksi Hrota- alalajin edustaja. 

Sepelhanhia Virolahti Suuri-Pisi

Lapasotkia ja pilkkasiipiä jokunen parvi. Kuikkalintuja vähän toistasataa, kahlaajia vähän joista parhaana 2 vesipääskyä sekä pari merikihua. Koiras harmaasorsia oli saaressa 3 joista yksi teki muutaman ohilennon.

Koiras harmaasorsa Virolahti, Suuri-Pisi

Maisemaa ja luontoa Pisistä:

                            

Tänään meillä oli riittoisa lounas jonka tarjoili Isto. Lounaaksi oli Surströmming, herkku hapansilakkaa tarjolla. Itselleni riitti yksi filee, samoin Istolle, mutta V-V ja Mika eivät halunneet maistaa tätä Ruotsalaista herkkua - outoa.

purkki kannattaa avata veden alla jottei mälliä roisku vaatteille

Vielä vähän maisemmaa Pisistä:

Metsäpaloalue keskellä saarta

Suuri siirtolohkare keskellä Pisiä

Kahlaajista suurin osa oli suosirrejä ja seassa jokunen tylli

suosirri-/tylliparvi Virolahti Suuri-Pisi

Pisin Grillipaikka pohjoiskärjessä

Suuri-Pisin paras havainto oli kuitenkin juuri ennen mantereelle lähtöä, Ville-Veikon löytämä tulipäähippiäinen. Näitähän on tänä vuonna ollut Suomessa paljon ja varmasti tulee myös olemaan lisääntyvässä määrin, mutta  silti laulava tulipää maistuu aina makealle. Venekyyditsijämme oli todella ystävällinen ja odotteli vielä lähes tunnin saaressa kun kuvasimme hippiäistä. 

Kaunis koiras tulipäähippiäinen Virolahti Suuri-Pisi

Tästä hymyssäsuin mantereelle ja petostaijille Kurkelaan. Ilta ei tuonut mitään ihmeellistä eteemme joten reissun viimeinen sauna ja iltapala, jonka jälkeen nukkumaan. 

Su aamuna 24.5. viimeinen aamuherätys klo 3:30 tämän vuoden arktikaan. Tuhti aamiainen ja mökin perusteellinen siivous ja luovutus. Aamustaijille menimme vielä Leerviikkiin. Kahlaajia ja gavioita meni mukavasti.

Kuikkalintuja vähän toista sataa 

Kaunis kuikka/kaakkuriparvi Virolahti Leerviikinniemi

Kahlaajia liikkui jonkin verran. Tundrakurmitsoja laskettiin 380 13:ssa parvessa ja punakuireja 880 16:ssa parvessa. Määrittämättömiä reilu 1000 ja seasta löytyi yksi isosirri.

tundrakurmitsa-/punakuiriparvi Virolahti Leerviikinniemi

Merikihuja muutti 2 joista hauskan näköinen oli tämä pitkäpyrstöinen yksilö:

Vaalean muodon merikihu Virolahti Leerviikinniemi.

Sitten olikin aika laittaa kamat autoon ja aloittaa kotimatka. Matkanvarrella kävimme vielä bongaamassa Rastaskerttusen Virolahden Klamilasta ja keltahempon Loviisasta. Kotona olimme hyvissä ajoin ennen iltaa. Kamat purkuun ja paikoilleen ja reissusta onnellisena ja väsyneenä oman kullan kainaloon. 

Sellainen oli tämän vuoden arktika. Ensimmäistä kertaa Suuri-Pisissä ja ensimmäistä kertaa elämässä hapansilakkaa. Kaikkeen sitä elämässään törmää..  Kiitos valtavasti seurasta Mika, Pia, Retu, Isto ja Ville-Veikko, hauskaa oli! Ehkä tämä antaa suuntaa tuleviin vuosiin, ehkä ei.. Toivottavasti ensi vuonna kuitenkin Utö...