Salosta Heinävedelle

Juuri kun on lapin matkasta toipunut vetää veri jälleen ulkoiluttamaan kameraa. Kun on puhuttu leudosta talvesta ja nyt jo helmikuussa kevään alkamisesta tietää se mukavia helmikuunpinnoja lisää. Salosta löytyi pari päivää sitten aikainen keltahemppo joten sinne ajelin ke 25.2. aamusta. Lintu löytyi melko pian pienen komppauksen jälkeen ruokailemassa koivun siemeniä. Tässä pari otosta:

Keltahemppo koiras

Keltahemppopaikalla kännykkä pirahti Hangosta. Sieltä oli löytynyt aikaiset ristisorsat , joten matkamme jatkui sinne. Tässä vaiheessa hyppäsin Virtasen Iston kyytiin Harrin Paavon ja Iston seuraksi. Linnut löytyivät helposti , kun Tittosen Jouni piti ne hienosti hallussa. Jäimme itse pitämään niitä hallussa seuraaville kuukausipinnahirmuille. Taas sai kätellä iloista porukkaa. 

Hangosta suuntasin yksinäni vielä Lohjalle tarjoamaan pähkinähakeille murkinaa, mutta olivat ilmeisesti jo syöneet kun ei ruoka kelvannut. No muutama tuli kuitenkin lähipuihin katsomaan.

Pähkinähakki 

Tästä kotiin valmistautumaan henkisesti seuraavan päivän koitokseen.

To 26.2. olikin sitten aikainen herätys 3:00. Aamiaisen jälkeen ajo Humppilaan jossa siirtyminen jälleen Iston ja Paavon seuraksi Iston autoon. Suuntamme kohti Itäsuomea. Ennen ajoamme Heinävedelle kävimme hakemassa Paavolle mukavan kuukausipinnan Muuramesta. Laulurastas oli tutulla ruokinnalla paikalla ja näin sekin laji siirtyi kuukausi ässien joukkoon. 

Heinävedelle saavuttiin puolenpäivän kieppeissä ja ei kun komeaa jääkuikkaa kuvaamaan. Eipä lintu ollut helppo kuvattava vaan pysyi visusti mahdollisimman kaukana meistä ja pilvisestä säästä johtuen valot olivat hieman himmeällä. Kuitenkin jokunen dokumenttikuva jäi muistoksi.

Jääkuikka 2kv

Harvoin pääsee jääkuikkaa kuvaamaan näinkään läheltä. Siksi tämäkin ajaminen oli vaivan arvoista. 

Illaksi kotiin ja taas odottelemaan seuraavia nuotteja minne matkni viekään...