sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

KEVÄINEN PORTUGAL Osa 3


Ti 5.3. 6:00 herätys, kamat kasaan ja aamiaiselle klo7. Tänään jätämme kauniin Algarven alueen ja suuntaamme mutkien kautta pohjoisen  suuntaan. Ensin Milfontesiin yhdeksi yöksi ja sitten Lissaboniin  missä vietämme viimeiset 2 yötä.  

Liikkeelle päästiin joskus 8:30 aikoihin jälkeen reippaan aamujumpan. Ensimmäiset pysähdykset tehtiin kun päästiin nouseman jonkin verran merenpinnasta. Laululintuja yritettiin kuunnella vuoriuunilinnun toiveessa, mutta toiveeksi se vain jäi. Portugalissa kevät on n. 2 viikkoa myöhässä , eikä hyönteissyöjiä ole juurikaan saapunut afrikasta. 

Listalle kertyi iberiantiltaltteja, pähkinänakkeleita, tulipäähippiäisiä, etelänpuukiipijöitä, ym. peruskamaa. Pian alkoi maisemassa häämöttämään puuraja ja teimme pysähdyksen kiinni olevan kahvion levikkeelle, Miraduro da Fonte Santa. Tässä näimme pari ruskokerttua ja kuvauksellisen vuorisirkun. 


vuorisirkku





Muutama satametriä ylöspäin ja jälleen pysähdys. Taivaalta kuulin rautiaisen kutsuääntä ja hetken päästä se lauloi muutaman säkeen. Tässä kohtaa saimme kuvata ruskokerttua rauhassa tovin. 



ruskokerttu ja pörriäinen


Tästä jatkoimme vajan kilometrin korkeuteen jossa oli turistikohde Montana da Foia. Täällä osa kävi kahvilla ja osa maastoutui. Uusia lajeja listalle tuli pari, kangaskiuru ja pensassirkku. Pekka näki alppirautiaisen jota muut eivät nähneet. Muuten melko tavallista lajistoa. Niittykirvisiä, peippoja, vuorisirkkuja, mustarastaita, mustaleppälintuja, mutta  ei sepelrastaita, joita täällä pitäisi olla. 




mustapäätasku

vuorisirkku kanervikossa

Tästä jatkoimme matkaamme pysähdellen ja kuunnellen. Yrittipä porukat vääntää sinitiaisestakin  vuoriuunilintua. Sitä ei kuitenkaan kuultu. Kanahaukan saimme lisättyä reissulajeihin. Matkamme jatkui vuorilta lähes pysähdyksittä Milfontesiin, missä haimme hotellihuoneiden avaimet, majoituimme hotelliimme Blue bamboo ja lähdimme rantaan retkelle viimeisiin auringonsäteisiin Praia da Farol rannalle.  







Rannalla piipersi pulmus- ja suosirreja sekä karikukkoja. 



pulmussirrejä

Auringon laskettua lähdimme syömään illallista läheiseen Hotellimme ravintolaan HS Milfontes Beach. Ruoka oli hyvää, olut raikasta ja seura loistavaa. Tästä kylläisinä hotellille ja nukkumaan. Ajoaikaa 11h ja 128 km 

Ke 6.3 herätys jälleen klo 6 ja kamat kasaan ja autoon. Autolla siirtyminen aamiaiselle samaan ravintolaan, missä illallistimme. Tuhti aamupala nassuun ja matka jatkui kohti Lissabonia.

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Sinesin kaupungin jylhillä rantakallioilla. Merellä meni ruokkeja ja suulia. ei kummoista. Maisemat oli komeat. 

Seuraavaksi pysähdyimme Lagoa de Santo Andre laguunille. Täällä oli kivasti lintuja, mutta väreily haittasi melko paljon. Uutena lajina mustakaulauikkuja. 

Seuraava stoppimme oli Cambado kylän pohjoispuolen valtavat riisipeltoalueet. Pellot oli täynnä vettä, joten kahlaajia, haikaroita jo iibiksiä oli riittämiin. Mustapyrstökuireja arvioimme olevan n. 6000 ja pronssi-iibiksiä n. 3000. 


pronssi-iibis


Tästä siirryimme hieman eteenpäin hienoille venelaitureille Porto Palafita da Carrasqueira. Samoja lintuja edelleen. 

silkkihaikara


Matka jatkui eteenpäin samaisen joen varren viljelyksillä. Ajoimme Batalhan kylä kohdalta piskuisille viejelysteille. Täältä löysimme tovin etsimisen jälkeen sinisiipitavin, joka oli useille elis. Altailla oli valtavasti muitakin lintuja, ristisorsia, flamingoja, pitkäjalkoja, avosettejä, ym. 

Täällä koimme retken ainoan rengasrikon, kun ajoin oikeanpuoleisen takarenkaan betonisen kaivon kulmaan. Onneksi ehdimme näkemään tämän hienon lintupaikan ja tiellä viilettävän ikneumonin, eli egyptinmungon. Aikaa siti tuhraantui, kun ensin haimme paikkausvaahtoa läheiseltä huoltamolta todetaksemme , että oli pakko vaihtaa varapyörä. 

Youtubesta löytyi tarvittavat ohjeet kuinka irroitetaan varapyörä ja mistä löytyi tunkit, ym. tarvittavat työkalut. Ja niin matkamme jatkui... kohti hotellia. 

Perillä hotelli B&B Hotel Lisboassa Montijon esikaupunkialueella oltiin Auringon laskiessa ja pikaisen buukkauksen ja suihkun jälkeen lähdettiin syömään ravintolaan O Boss. Täällä saimme syödä vatsan täydeltä hyviä pihvejä. Hotellin aulassa iltahuuto ja nukkumaan. Ajoa 10 h ja 213 km. 

To 7.3. herätys klo 6:30 ja aamupalalle hotellin aulaan klo7. Tämän aamuinen aamiainen oli ruuhkainen, kun paikallisia kävi täällä myös aamupalalla. Homma meni ihan jonottamiseksi. 

Liikkeelle kuitenkin päästiin ja ensimmäinen kohteemme oli raikastuoksuinen puhdistamon allas läheisen Alvercan lentokentän kupeessa. Täältä pitäisi löytyä pikkulapasotka, mutta löysimme vain amerikantukkasotkan, lapasotkan ja tukkasotkan isosta sorsalössistä jonka massalajina olivat lapasorsat. 

Seuraavaksi menimme valtavalle Evoan viljelys alueelle. Täällä saisi hukattua useamman päivän linturetkellä, mutta nyt olisi vain tämä päivä aikaa. Kierreltiin ja pysähdeltiin märkä allas toisensa perään.

 Pian Mikon autoryhmä ilmoitti nähneensä parven kultapiispoja, joten auto ympäri ja sinne. Pian tiivis parvi löytyi pellolta ja sain jokusen kuvankin napattua. Kolmas elis minulle. Odotin näkeväni kauniita keltaisia jp lintuja, mutta nämä olivat lähinnä naarasvarpusen näköisiä.





kultapiispoja

 
Lintuja oli pelloilla valtavasti. Sorsia, kahlaajia, näimme myös yhdellä maatilalla muutaman tavallisen kottaraisen, englanninvästäräkin ja paikallisia iberiae alalajin keltavästäräkkejä. 

keltavästäräkki iberiae alalajia


Neljän maissa kävimme etsimässä Alcocheten itäpuolen altailta amerikannokikanaa, mutta löysin lössistä vain syylänokikanan, eli kruununokikanan. Taivaalla kaarteli retken ensimmäiset vaaleakiitäjät, yht. 45 kpl. 

Tästä suuntasimme Alcocheten kylään etsimään seuraavaa targetlajia riisimainaa. Hajaannuimme kylälle ja etsimme ja etsimme. Kunnes löysin yhden puiston nurmelta 4 lintua. Auto parkkiin ja kuvaamaan. Odotettu elis jälleen. Ilmoitus muille ja pian toinenkin autoryhmä ehti paikalle kunnes linnut katosivat jonnekin. Kolmas ryhmä ei ihan ehtinyt paikalle joten he joutuivat vielä jatkamaan etsintöjä. 


riisimainat 

Karin porukka ilmoitti parista liitohaukasta, joita lähdimme Arton kanssa kuvaamaan illan viimeisillä valoilla. Muutaman räpsyn sain otettua ennen kuin haukka katosi jonnekin ja valot loppuivat. Päivän kolmas elis minulle.


liitohaukka



 Kolmaskin autoryhmä löysi muutaman mainan , joten kaikki saivat tämänkin lajin listoille. Tästä suuntasimme hotellille jonka viereisessä puistossa mekasti kauluskaijat. Suihkun kautta syömään samaan O Boss ravintolaan. Ruoka oli samaa mitä eilen, joten ei suuria yllätyksiä enää... Iltahuuto hotellilla ja nukkumaan. Ajoa kertyi tänään 9h 42min. ja 151km.

Pe 8.3. olikin sitten kotiinlähtöpäivä. Aamulla 6:00 herätys ja 6:30 aamiaiselle jottei tarvitse jonottaa koko aamua. Tuhti aamiainen nassuun, kamat autoon ja retkelle. 

Aamulla yritettiin uudestaan puhdistamon lammikoilta pikkulapasotkaa, mutta eipä sitä löytynyt tänäänkään. Samat amerikantukkasotka ja tukkasotka ed. paikalla. 

Puhdistamolta suuntasimme Lago do Parque da Paz puistoon missä saimme ihailla pinnakelvottomia valkopäähansuja ja myskisorsia. Olihan siellä myös afrikanhanhia ja muita pinnakelvollisia lintuja. 

valkopäähansu pariskunta

afrikanhanhi


Ennen lentokenttää kävimme vielä etsimässä Lissabonin puistoista sinipääarattia, mutta sitä emme varmuudella  löytäneet, vaan aika loppui ja oli siirryttävä lentokentälle. Autot palautettiin ja siirryttiin kentälle puljaamaan kamat laukkuihin. Matkalaukut ruumaan ja turvatarkastuksen läpi taxfree alueelle odottelemaan. Ajoa vielä viimeisenä päivänä 5h 10min ja 118km.

Lento lähti hieman myöhässä joskus klo 17 paikallista aikaa ja Vantaalla oltiin 23 maissa. Janda oli jälleen vastassa lentokentällä ja nukkumaan päästiin joskus 2:00 maissa. 

Summarum.. Portugal on hieno lintukohde. Lintuja on valtavasti ja paikkoja loputtomiin. Sain listattua 5 elistä , joka oli hieman alakanttiin johtuen viileästä keväästä. Hysyjä olisi ollut maastossa jos retki olisi ollut esim. kuukautta myöhemmin. Toisaalta useat talvehtijat olisivat silloin jo jatkaneet matkaansa kohti pohjoista. 

Iso 3 autoryhmän porukka ei yllättäen juurikaan aiheuttanut ongelmia, vaan kaikki näkivät ne lajit joita oli mahdollisuus nänhdä. konaislajimäärämme 191 oli ihan kelpo suoritus. Ajokilometrejä kertyi 1613, joka ei ole valtava summa 10 päivälle. 

Kiitos vielä retken järjestämisestä Kari ja Mikko, Skaftung Nature ja valtava kiitos mukavalle retkiseurueelle joita en nyt lähde erikseen nimeämään. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti