Melkein mäntysirkku, lapinsirkku kuitenkin sekä itäistäturturia

La 20.1. lähdettiin Mikan kanssa oikein  spontaani retkelle! Suuntasimme aamuhämärissä Porkkalaan Pamskatanille staijille. Perille kun pääsimme valui tuttu kärjenpolkuhiki pitkin selkää. Sää oli mukava vaikkakin utuinen. Näkyvyyttä ehkä n. 7km. Tuulta 2-3m/s NE joten se ei käy kärkeen. Merellä oli vielä hiljaista niin kuin kuuluukin. Pari merikotkaa ja satoja/tuhansia alleja näkyi. Västra Pärongrundetilla näkyi pörräävän  8 merisirrin parvi. Hieno havainto, vaikka tämä on jo jokavuotista. 

Sponden retkeilyn meinasi pilata Haminasta löytynyt idänturturikyyhky. Olimme molemmat jo lähdössä sinne kunnes tajusimme, että eihän sinne ole pakko lähteä. Jatkoimme staijaamista ennalta sovittuun aikaan ja lähdimme kävelemään takaisin päin. Parkkipaikalla naputteli taas pohjantikka tutussa kuusessa. Edelleen vaikea kuvattava heikoissa valoissa.

Koiras pohjantikka

Sitten spondeilu sai jäädä. Espoon Kaitalahdelta oli löytynyt kaulushaikara. Kk-pinna molemmille ja minulle vielä talvipinna. Sinne siis lähdettiin. Lintu kyyhötti paikallaan , mutta kummoista kuvaa ei siitä taas saanut. 

Etsi kuvasta kaulushaikara

Haikaran ihmettelyn katkaisi napakasti mäntysirkku-häly Porkkalasta. Sinne siis. Matkalla tuli päivitys, että kuva linnusta näyttää hyvältä. Perille päästyämme oli porukka hieman hukassa linnun suhteen. Sitä ei ollut löytynyt uudestaan. No aloimme seuraamaan pellolla ruokailevaa sirkkuparvea ja pia blokkasin koiras mäntysirkun parvesta. Ilmeisesti kaikki paikalla olevat pääsivät näkemään linnun putkestani. Katselimme lintua hetken kunnes se taas katosi levottoman parven mukana. Mukavaksi plussaksi löysi Andreas Linden parvesta vielä tp koiras lapinsirkun. 

Myöhempi sirkun kuvien tarkastelu alkoi näyttää totuutta. Linnun siipisulissa näkyi hieman kellertävää sävyä joka viittaisi risteymään keltasirkun kanssa. No RK tekee linnusta päätöksen jossain vaiheessa, kuinka paljon keltasirkkua saa mäntysirkku sisältää jotta se voidaan hyväksyä pinnaksi. Olisihan se ollut Tringan elis ja kk-pinna, mutta aina ei näköjään voi voittaa. 

Tundraurpiainen.

 Seuraavana päivänä Su 21.1. Pääsin Salon Riston kyytiin bongaamaan ja kuvaamaan Haminan idänturturikyyhkyä. Olihan se tietenkin minulle Kylynpinna ja kiinnosti kovasti. Lintu tuli ruokinnalle juuri ruokinnan pitäjän ilmoittamaan aikaan. Oli hyvin kuvattavissa eikä juurikaan aristellut ihmisiä. Ystävällinen tapaus.

Idänturturikyyhky (Streptopelia orientalis ssp. meena)

Haminasta kävimme katsomassa vielä turkinkyyhkyt mikä lie pinna jollekin.. ja jatkoimme matkaamme Kouvolaan hakemaan Ristolle vuodenpinnaa ja Kylynpinnaa peltopyystä. Tuttu 7 linnun parvi pölähti taas lentoon ja laskeutui jonnekin ojan länsipuolelle.

Tästä ajoimme Pyhtäälle etsimään jälleen lapin- ja viirupöllöä, mutta eipä löytynyt tälläkään kertaa. 

Matkanvarrella ylitimme kymijoen ja sillalla kuvasin karaa ja saukkoa. 

koskikara

saukko

Kotimatkan varrella kävimme vielä Tolkkisten ruokinnalla. Siellä lenteli varpuspöllö ja tutut tikat olivat ruokailemassa. Punarinta oli kadonnut jonnekin, liekö pakkanen sen jo nujertanut. 

Ma 22.1. käytiin Mikan kanssa Lohjan kierroksella. Myransissa yritimme etsiä hemppoparvesta vuorihemppoja , mutta ei siellä niitä ole. 2 tuntia niitä ihmeteltiin ja hemppoja oli 16+11 sekä useamman sadan urpiaisen parvi missä oli ainakin 10 tundraurpiaista. 

Ristenistä kuittasimme pähkinähakin ja Lohjan läheltä (paikka salattu) eräästä sulaojasta jänkäkurpan.  

Jänkäkurppa 

Tässä tämänhetkiset tammikuun retket päivitetty. Saa nähdä minne sitä seuraavaksi mennään.