Vielä on vuotta jäljellä

Luulin ettei enään tänä vuonna tarvitse lähteä minnekään säntäilemään, no luuloksi jäi. Helsingin Viikistä löytyi 25.12. aluksi leppälintuna ilmoitettu lintu. Seuraavana päivänä se poimittiin tiedotukseen Mustaleppälintu lajina. 27. 12. Lähdin itsekin sitä etsimään jo aamusta alkaen. Eipä löytynyt koko päivänä vaikka etsijöitä oli varmaan 50. Vasta illalla auringon laskettua tuli tieto että lintu löytyi, mutta olin jo turvallisesti kotona. 28.12. en päässyt aamusta paikalle ja lintu tekee katoamistempun aina päivällä. Se tuli kuitenkin taas esille kun aurinko laski. Päätin lähteä liikkeelle vaikka aurinko oli jo laskenut. Viikissä olin klo 17:15 ja lintu löytyi heti. Kiitos avustajille jotka odotitte minua. Pimeässä linnun löytäminen olisi ollut lähes mahdotonta yksin. 

Lintu ruokaili niityllä katulampun valossa ja kävi välillä puiden alaoksilla huilimassa. 

Mahdollinen koiras Phoenicuroides mustaleppälintu

Miksi mustaleppälintu on niin kiinnostava? Koska se on todennäköisesti itäistä alalajia josta voisi tulla splitti jossain vaiheessa. Kyseisestä Phoenicuroides alalajista on suomesta vain yksi aikaisempi hyväksytty havainto. Tämän määritys oli vielä auki. Täytyisi saada hyvät kuvat linnun siivistä joista pystyisi sulkemaan Leppälintu x mustaleppälintu risteymän pois.

Kuvaaminen pilkkopimeässä oli melko haastavaa. Onneksi olin hankkinut hyvän taskulampun , minkä valossa linnusta sai kohtalaiset kuvat. 

Kaunis lintu

Samalla kun kuvasimme lintua, poimi Kemppaisen Olavi linnun ulostekikkaran steriilin laastarin sisälle. Toivottavasti se ei ole mennyt pilalle kontaminaation takia. Siitä saataisiin lopullinen varmistus linnun lajista.

Miksi lintu on vaikea erottaa leppälintu- risteymästä? Koska linnun pukutuntomerkeissä ei ole oikeastaan mitään eroa. Ainoastaan siipikaaviossa on tunnistettavat erot. Tässä molempien lajien siipikaaviot:

Leppälintu x mustaleppälintu- risteymän siipi

Itäisen Phoenicuroides mustaleppälinnun siipi

 

Viikin mustaleppälinnun siipi

Viikin linnun siipikaavio ja siipisulkien kovertumat näyttäisivät sopivan hyvin Phoenicuroides mustaleppälinnulle. Mutta tietenkin asiasta päättää lopulta RK. Myös se gagganäytteen DNA varmistaa määritystä. Joskus lintuharrastus on melko mielenkiintoista seurattavaa. Itsehän en näistä mitään tiedä, mutta mahtavaa seurata sivusta viisaampien määrittämistä. Toivottavasti näistä tilanteista oppisi jotain uutta itsekin. Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan mitä tästä linnusta paljastuu.

Viime sunnuntaina kävimme Mikan kanssa hakemassa Kaarinasta molemmille joulukuunpinnan kurjesta. Mukava havainto näin joulukuun lopulla.

Kurki

Nyt alkaa viimein ekaekaa- pinnojen keruun suunnittelu. Taitaa Saarijärvi kutsua, ellei vielä tule jotain jytkyä.