Arktika vol. 1/2

Karhu, viinaa ja kahvia juotiin. Arktika on minulle joka vuosi lintuvuoden huipentuma. Joka vuosi tapahtuu ja näkyy jotain erikoista. Olen ollut 10 vuotiaasta lähtien tähän vuoteen asti joka vuosi Virolahdella seuraamassa arktikaa toukokuun 20. päivän kieppeillä. Vieläkään ei ole kertaakaan jäänyt väliin. Ja vielä aina entisen opettajani Reijo Kumpulaisen  kanssa. Melkoinen putki. 

Parina vuonna on nähty ilves, Jonakin vuonna munkkikorppikotka, parina vuonna pikkukotka. Tämän vuoden sana on KARHU. Enkä nyt tarkoita juomaa, vaikka sitäkin meni jonkin verran. 

Su 15.5. iltana olin yksinäni retkellä tarkoituksenani kuvata Kotkan Rantahaan lintutornilla suokukkoja.

Pääsin juuri pitkospuille kun vasemmalta puolelta kuului loiskuvia askeleita. Kohta edestäni juoksi nuori karhu n. 15 metrin päästä. Ennen kun tajusin että minulla roikkuu kamera kainalossa, oli tilanne jo hieman ohi ja tietenkin kameran säädot aivan päin P:tä. 

Nopeasti räiskin kuvia ja seurasin vierestä mitä tapahtuu. Karhu nimittäin juoksi suoraan kohti kahta lintukuvaajaa joista toinen makasi maassa sen kulkureitillä. Onneksi miehet saivat kiinnitettyä karhun huomion riittävän ajoissa. Se pysähtyi n. 10 metrin päähän miehistä, katseli niitä hämillään hetken ja kääntyi juoksemaan takaisin minua kohti. 

Aina vaan annoin kameran laulaa. Pian se meni sinne mistä oli tullutkin. Hetken päästä se kirmasi vielä lahden keskellä niityllä ja sitten katosi jonnekin. Onneksi se pääsi poliiseilta ja metsämiehiltä karkuun jonnekin jatkamaan elämäänsä ja kasvamaan isoksi pedoksi.

Olihan kokemus! Kädet ja pulssi hakkasi!! Nopeasti katsoin kamerasta oliko yksikään kuvista onnistunut. Jokunen sentään oli ihan ok. tässä pari:

Karhu ja töyhtöhyyppä

Karhu etäisyys n. 15m

No olihan siellä toki lintujakin. Retkemme alkaa helsingistä, pe 13.5.missä kävimme katsomassa keltahemppoa ja samalla yllämme pyöri kattohaikara.

Kattohaikara melko korkealla Helsinki Viikki

Illalla saavuimme mökillemme ja nopean saunan ja iltapalan jälkeen nukkumaan. 

Illalla katselimme kun mustalinnut menivät kohti siperiaa

Aamulla la 14.5. Päätimme mennä Saukkolan kallioille staijille. Päätös oli hyvä sillä pian itään muutti juhlapukuinen jääkuikka. Eikä mennyt aikaakaan kun ylitsemme muutti keltahemppo kohti pohjoista. Hieno aamu. 

Loppu päivän olimme omalla mökillä. Saunoen ja syöden hyvin.

Su 15.5. menimme Lapurin saareen Vuorisen Karin ja Ullan sekä Hynysen Eeron ja Liisan kanssa. Saari on tuttu paikka sillä siellä olemme joskus olleet telttamajoituksessa keväisin. Sieltä näkee monesti muuttavia lintuja mukavan läheltä.

Lapasotkia

Lapasorsia ja joukossa koiras heinätavi

Muutto ei ollut valtavaa, mutta silti mukavaa. Saaresta poistuessamme törmäsimme uteliaaseen töyhtötinttiin.

Töyhtötiainen

Lapurin rannassa pesivät meriharakat jotka katselivat meitä matkan päästä.

Meriharakka pariskunta

Illalla kävin vielä Kotkassa Hovinsaaressa spondeilemassa. Siellä oli pikkulepinkäinen. Kevään ensimmäisiä.

Vielä illalla ennen mökille menoa sattui tuo karhu kohtaaminen. Sitten mökille ja unten maille.

Ma 16.5. menin aamulla saukkolan kalliolle staijille. Hanhia meni mukavasti koko aamun. Päiväksi siirryin Elokalliolle staijille, mutta mitään ihmeellistä ei näkynyt. Illalla menin vielä yksinäni saukkokalliolle staijille. Merellä muutti peräkkäin kaksi leveäpyrstökihua ja vähän myöhemmin yksinäinen koiras arosuohaukka kohti pohjoista.

Koiras arosuohaukka

Illalla ryhmäämme liittyi vielä Reijo Kumpulainen joten huomisesta eteenpäin olemme kolmistaan.

Naurulokit yrittävät varastaa lapintiiralta kalasaalista.

Loppuarktikasta vielä jatkoa..