Maaliskuun alun retkeilyä.

Maaliskuu on ollut todella rauhallista aikaa hervinaisuuksien osalta joten on ollut hyvää aikaa ulkoiluttaa kameraa ja keräillä joitakin helppoja kk-pinna puutteita. Su 6.3. Päätettiin mennä katsomaan Fastholmaan hämmennystä herättänyttä valkopäätiaista maaliskuunpinnaksi. Hyvä kun käytiin sillä rariteetikomitean puheista olen saanut käsityksen että lintu tultaisiin hyväksymään lajiksi. Lopullista päätöstä joutuu vielä varmasti odottelemaan, mutta tällä hetkellä se on pinnakelpoinen lintu. Lintu ruokaili kaislikossa 23 pajusirkun seurassa tässä otokset niistä:

Valkopäätiainen Helsinki Fastholma

Pajusirkku

Illalla ajelin vielä lenkin Turun suunnalle ja blokkasin Paimion tuulihaukan kk-pinnaksi ja ässäksi.

Ma 7.3. Lähdettiin illalla Kautosen Jonin kanssa pöllöjä kuuntelemaan Padasjoelle. Joni oli ehtinyt hylsyilemään paikalla olleen lapinpöllön jo kolmeen kertaan, mutta nyt lupasin ettei hylsyä tule.

Paikalle päästiin melko tasan 22:00 ja heti oli äänessä viiru-, lehto- ja helmipöllö. 5 min odottelun jälkeen kuului kumea lapinpöllö (ilman olutta) ja hetken päästä sarvipöllö. Kävelimme tietä hieman lähemmäksi lapparia kun tien toiseltakin puolelta kuului lapparin ääni. En ole eläissäni kokenut vastaavaa pöllöjen kuuntelussa. Samoilta jalansijoilta kuului 5 pöllölajin 7 edustajan äänet samaan aikaan. Mieletön fiilis! Puolenyön aikaan kuuntelin vielä kotinurkilla Vaskijärvellä viirupöllön upeaa soidinta. 

Ti 8.3. Kävin auttamassa isäni muuttoprojektissa tyhjentämällä pihavarastoja. Samalla reissulla kävin Retun ( Reijo Kumpulainen) kanssa katsomassa vapätin retulle vuodenpinnaksi. Lintu oli hienosti paikalla ja kuvattavissa. Ilmeisesti siksi että varpuspöllö kurkki koko ajan puun kolosta ja piti pikkulinnut aktiivisina ja äänekkäinä. 

Varpuspöllö kolossa

Kihlattu valkopäätiainen

Illalla tullessani kotiin huuteli pihapiirissäni vielä 2 varpuspöllöä. Olisikohan meidänkin alueen pöllöt jo heräilleet soitimelle. Täytyy käydä joku yö kuuntelemassa. 

Ke 9.3. lähdimme Virtasen Iston kanssa etsimään jänkäkurppaa kk-pinnaksi molemmille. 1. paikka ei tuottanut tulosta vaikka ojan reunalla oli neljät tuoreet kakat. Seuraava oja oli parempi paikka. Löytyi 2 kurppaa joista toinen jäi kuvattavaksikin. Ojassa oli myös todella kuvaajaystävällinen koskikara. Lataan kuvan karasta täysikokoisena joten sitä pystyy hieman suurentamaan. Näkee hienosti höyhenpukua.

Jänkäkurppa

Koskikara huusi, ei enää askeltakaan lähemmäksi!

Iltapäivästä vielä Fastholman kautta moikkaamassa valkopäätiaista, Istolle kk-pinna. Aina vain paikalla. Nyt ei siitä hyvää osumaa tullut.

Matka jatkukooon kohti kevättä..