Piiitkä hylsy.
Eräs bongariystäväni on joskus sanonut , että hylsyt ( eli jos ei havaitse lintua jota lähdettiin bongaaman) on tämän harrastuksen suola. Nyt saatiin sitä suolaa oikein urakalla! Koko vuosi on kavereiden kanssa pähkäilty mitä käy alkuvuoden Haminan mustakaularastaan kanssa. Joutuuko sen ottamaan pois listalta vai hyväksytäänkö se kauttalajina. Epävarmuus tästä asiasta ajoi meidät taas tienpäälle. Jos tästä tulisi havainto jostain, se kannattaisi käydä varmistamassa. No piippareihin läjähti tieto: Mustakaularastas Inari. Aluksi en edes ajatellut sinne lähteä, mutta kun lintu oli ollut paikalla jo toista viikkoa ja edellisenäkin päivänä , päätettiin lähteä ajamaan. En tiedä ennätyksistä, mutta ei tämä voi kaukana olla kärkipäästä. Kautosta ei näihin hommiin tarvitse suostutella, mutta itseni lisäksi piti löytää vielä kaksi riittävän kahjoa "rautapersettä" maksamaan polttoainekuluja ja jotka jaksaisivat istua tämän retken. Rissasen Kari ja Hiekkasen Eino olivat innokkaimmat.
Matkaan lähdettiin to iltana 29.10 klo 22:00. Kari ja Eino olivat odottamassa meitä Jyväskylässä ja siitä he hyppäsivät kyytiin. Matkaa jatkettiin lähes yhtä soittoa, lukuun ottamatta paria pysähdystä kahville ja aamiaiselle. Ennen Rovaniemeä Hyppäsin minä puikkoihin. Perillä oltiin pe aamuna kymmenen jälkeen. Useamman tunnin odottelun jälkeen saimme todeta, että tulihan hylsy! Lintu oli edellisinä päivinä ollut hienosti esillä ja kuvattavissa talon lähellä olleissa marjapensaissa, mutta nyt paikalla hyöri innokas varpushaukka. Liekö se päättänyt rastaan päivät vai muuten vaan pelottanut sen matkaan. Ruokinnalla kävi kuitenkin mukavasti muita lajeja ja sain sentään 2 kk-pinnaa lokakuulle, kuukkelin ja lapintiaisen. Ruokinta oli upea ja monipuolinen. Isäntäväki oli erityisen vieraanvaraisia. Ei tarvinnut nälkää nähdä tai vilua kokea. Kiitos vielä valtavasti mukavalle Honkolan pariskunnalle! Tässä joitain otoksia ruokinnan linnuista.
Pähkinänakkeli asiatica alalajin edustaja |
Lapintiainen. ruokinnalla kävi 2 yksilöä |
Kotiin lähdettiin reilu tunti ennen pimeän tuloa. Minä sain nauttia mukavalla autolla ajamisesta vielä tovin. Allamme oli Jonin AMG- mersu jossa oli tehoa riittävästi ohituksiin ja hyvät renkaat sekä neliveto. Kyllä kelpasi mennä! Ennen Oulua vaihtui Kari kuskiksi ja Oulussa ratin taakse hyppäsi Eino. Joni ajoi jyväskylästä kotiin. 28 h ja lähes 2500 km. Huh huh!
Seuraava Bongaus olikin sitten 9.11. Kirkkonummelta löytynyt harjalintu. 10.11. kävin sitä hylsyämässä aamulla pari tuntia, mutta onneksi pääsin paikkaamaan tilanteen iltapäivällä. Lintu ruokaili rauhassa Masalantien varressa paljalla savimaalla. Muutama kuva plakkariin ja menoksi.
Harjalintu Kirkkonummi. Kyllä on outo otus =) |
Katsotaan minne piippari minua seuraavaksi heittää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti