Utö 21.-23. 8.
Niin kuin lupasin , tulee seuraava blogipäivitys Utöstä. Pe 21.8. lähdin ajelemaan kohti Paraista. Menomatkalla yritin etsiä siellä nähtyä mandariinisorsaa, tietenkin tuloksetta. Lautta lähti jonkin verran myöhässä kun odottelimme jotakin porukkaa ja tietenkin vielä kierrettiin kaikki mahdolliset satamat. Perillä olimme myöhään illalla. Menomatkalla toivottivat kalasääsket matkailijat tervetulleeksi saaristoon.
Kalasääski pesue |
Yövyin jälleen tutussa ja edullisesssa gamlapostenin kämpässä. Aamulla aikainen herätys ja staijille luotsiasemalle. Merellä oli kovin hiljaista joten saarta komppaamaan. Jo aamupäivällä alkoi helle olla melkoista. Kämpillä vaatteet minimiin ja kierrokselle. Saaresta oli tietenkin tarkoitus löytää jotain mielenkiintoista, mutta kovin oli saari hiljainen. Meni tavallisten lajien kuvauksesksi.
Parhaimpina lajeina kirjokerttu ja lapinkirvinen josta sain vuodenpinnan.
Tuulihaukka |
Illalla kuvailin saaren petoja. Tuulihaukkoja oli jokunen paikallisena samoin varpushaukkoja. Jälleen kerran näin varpushaukan syömässä tuulihaukkaa. Miksi pyydystää pikkulintuja kun isommissa on enemmän ruokaa. Samoin saaressa oli useamman käpytikan jäännökset.
Varpushaukka |
Illalla tuli vielä ruskosuohaukka saalistuslennolle itäniitylle.
Ruskosuohaukka |
Seuraava päivä alkoi samoilla rutiineilla. Taas oli tiedossa hullun helteinen päivä kun edes tuulta ei ollut yhtään. Päivän projekti oli löytää etelänpäiväkiitäjä. niitä on saaressa nähty jokunen. Aamun valoissa tuli kuvattua hieman hysyjä lammashaassa tai lepikossa. Miten vaan.
Pajulintu |
Saareen oli saapunut myös Holvitien Mikko jonka kanssa tuli rupateltua tovi jos toinenkin. Mikko sanoi että Varesvuon pihalla on ollut kiitäjiä, joten sinne siis.
etelänpäiväkiitäjä |
Hetken odottelun jälkeen löytyi. Elis se on tämäkin =) .
Merimetso |
Päivällä kävin Vilin ja Britan kanssa merellä. Vesinäytteet saatiin ottaa kauniissa ja tyynessä kesäsäässä. Ohi lensi jokunen merimetso ja haahkaparvi.
Eipä saari tarjonnut tälläkään kertaa mitään jytkyä, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Joskus voi onnistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti