torstai 13. marraskuuta 2014

Humeita ja muuta mukavaa.



Elämä heittää välillä sinne sun tänne niin että jää moni asia hoitamatta, kuten esim. blogin kirjoittaminen. Pahoittelut viime aikaisesta hitaudesta. Vaikkei blogi aina päivity , ei se tietenkään tarkoita ettei lintuja käytäisi kuvaamassa. Tässä nyt syksyn parhaimmistoa. 

Viitatiaista bongaamaan siilinjärvelle 26.10. Teivosen Mika ja Virtasen Isto saivat idean lähteä Bongaamaan viitatiaista , taas kauas. No ei muuta kun aamuyöstä kyytiin ja nokka kohti pohjoista. Aamulla klo 4 lähtö ja  perillä joskus 9 kieppeissä. Lintu oli mukavasti esillä käyden aktiivisesti ruokinnalla ja oli myös kivasti äänessä. tässä jokunen huono kuva tihkuvesisateessa.




Viitatiainen. Puoliksi rusehtava poskialue.


Kiiltävän musta pää, pieni musta kurkkulappu


Ei valkoista siipipanelia..

Pian lähdimmekin ajamaan takaisin päin, kun saimme tiedon , että Kotkastakin on löydetty viitatiainen. Olisipa se tieto tullut edellisenä päivänä , niin olisimme säästyneet melkoiselta ajamiselta. No sellaista on bongaaminen. Kotimatkalla kävimme vielä kuvaamassa pulmusia.




Pulmunen on kaunis lintu.


Pusulassa kävin seuraavalla viikolla kuvaamassa Pähkinänakkelia, mutta valot olivat taas poissa, kun alkoi ilta hämärtää. kuvia en saanut kuin tiaisista.


Hömötiainen. Huomaa koko valkoinen poski. Mattamusta pää. kurkkulappu isompi kuin viitatiaisella. 


Töyhtötiainen 

Seuraavana La 1.11. kävimme ihmettelemässä vuodenaika harvinaisuuksia. Vuosaaressa Helsingissä oli jo jonkin aikaa ollut myöhäinen pajulintu. Sen löysimme pian auringon nousun jälkeen. Sieltä suuntasimme Munkkiniemeen katsomaan heinätavia


Naaraspukuinen heinätavi.

Sieltä säntäsimme Pikkuhuopalahdelle katsomaan pikku-uikkua. Löytyi heti. Sieltä taas Haltialan tilalle katsomaan kivitaskua. sekin löytyi melko nopeasti. Kivoja marraskuun lajeja, jos niitä keräilisi ;)

Su 2.11. kävimme ihmettelemässä Helsingin torpparinmäessä myöhäistä hernekerttua. Mikä lie on alalajiltaan.


Hernekerttu

Samana päivänä kävimme myös Vantaan pitkäsuon täyttömäellä katsomassa vuorihemppoja. Anteeksi sekoiluni. joskus asioiden muistaminen on niin vaikeaa..Edelleen satoi ja oli harmaata, ei valoa.. 



Vuorihemppo

Ke 5.11. Jouduin keskeyttämään tekemiseni vakavan humei ongelman takia pian puolenpäivän jälkeen. Espoosta Finnålta oli löytynyt sellainen. Eipä muuta kun Espooseen.



Kashmirinuunilintu eli phylloscopus humei. Tuntomerkkeinä äänen lisäksi Yksi siipijuova, harmaa yleisväritys ( taigauunilintu on kirkkaampi) suttuinen skj (silmäkulmajuova). Kiva vuodenpinna ja prosu, eli 2 havaintoni kyseisestä lajista kautta aikojen. Mika se nappasi tästä taas eliksen. Kyllä maistui eliskahvit niin hyvälle.. 

Näiden jälkeen ei olekaan tullut kameraa ulkoilutettua. Katsotaan nyt olisiko ensi viikonloppuna ollenkaan valoja ulkona.. moi.







1 kommentti:

  1. Moro, Jarmo
    Eipä löydy viitatinttiä eikä humeita vuodarilistaltani.
    Alkaa joku J.Koistinenkin kantapäillä hönkiä....
    Sanoin Sahin Timolle että meinaan kuitata Timon vuodareissa että olis edes joku tavoite tälle vuodelle. Tarttis varmaan aktivoitua että edes tuo toteutuis. Mut Timo ei tiedä että multa puuttuu jokerilaji metso!
    Hyviä linturetkiä toivottelee Esa

    VastaaPoista