Potia etsimässä

Viikonloppuna vaeltelin synkissä, mutta komeissa kuusimetsissä. Kyllä minun sielu lepää jylhissä erämaa maisemissa enemmän kuin merten rannoilla. Tuskin koskaan kyllästyn metsiin. Kaiken lisäksi lunta on nyt niin vähän , että metsässä on helppo kulkea. 

Lohjalla kävin katsomassa poti, eli pohjantikka nuottia, mutta hienosta tikkapaikasta huolimatta, en sieltä mitään löytänyt. Karkkilassa suuntasin Effoinaholle Vaskijärven keihässuon läheisyyteen missä olen aikaisempina vuosina pohjantikkoja nähnyt. Nyt tuolla ollut komea kuusimetsä oli vain entinen kuusimetsä. Tilalla oli valtava hakkuuaukea. Eipä siis ollut tikkaa. Lohdutukseksi oli paikalle ilmestynyt komea kukkometso. Ei ole aikaisemmin tuolla alueella metsoa näkynyt. Lähti vain niin kaukaa karkuun , etten ehtinyt kameraa ottaa esiin. No sinne täytyy mennä jokin aamu sitä kuvaamaan. Kun en lintuja saanut kuvattua, täytyi keksiä jotain muuta kuvattavaa.

kääpä koivussa

Kotimatkalla oli taas tuttu hiiripöllö josta pari kuvaa..

Hiiripöllö, näitä nyt riittää eteläsuomessa

Tänään kuitenkin onnisti potin kanssa, kun Mika laittoi viestiä , että Pusulassa on tikkka paikalla. Sinne siis säntäsin suoraan töistä. Pienen etsimisen jälkeen tikka löytyi, mutta sumuisessa säässä oli taas valot kateissa. No tässä hieman maistiaisia.

Pohjantikka (Picoides tridactylus) koiras. naaraalla ei ole keltaista päälaella.

Muita kuulumisia. la 22 päivä pääsemme muuttamaan omaan asuntoomme.Mukavaa

Kukahan mahtoi olla 1000. kävijä sivuillani??

jep jep... kohti toista tonnia