Syksy 2025 vauhtiin. 

Linturetkuilut syyskuussa aloitettiin to 4.9. Edellisenä päivänä piipattiin Kotkasta käärmekotka paikallisena isolla hakkuuaukealla Ristinkalliolla. Kun linnun todettiin olevan edelleen paikalla, lähdimme Jandan kanssa liikkeelle hieman aikaistetun työpäivän päätteeksi. Perillä olimme iltapäivällä viiden aikoihin. Saapuessamme paikalle , oli lintu ollut hetken kadoksissa, mutta eipä kauaa tarvinnut odotella kun kotka tuli jostain metsän takaa ja parkkeerasi itsensä korkean männyt latvaan. Paikalla oli myös aplan bongarit Juha, Sanna ja Heikki.

Siirryimme hieman lähemmäksi , jos kotka sattuisi liikkumaan, mutta pari siirtoa se vain teki ja siirtyi hieman lähemmäs kuusen latvaan. Siihen se sitten jäikin odottelemaan hämärtyvää iltaa. Jandalle jälleen elis ja minulle prosu, eli tupla.

Käärmekotka, Kotka Ristinkallio

Tuulihaukka, Kotka Ristinkallio

La 6.9. tehtiin perinteinen syys petoretki Hankoon. Reissussa oltiin Mikan kanssa kahdestaan matkailuautolla. La iltapäivä vietettiin Täktomin lentokentän parkissa. Muutamia suohaukkoja kierteli kentällä. 

Sinisuohaukka Hanko Täktom

Ruskosuohaukka, Hanko Täktom.

Yöksi ajoimme Kobbenille. Keli ei ollut ihan parhaasta päästä, sumu haittasi näkyvyyttä lahdelle. Eikä tilanne ollut aamulla su 7.9. sen kummempi. Aamupalan jälkeen hieman komppasimme sumuista Kobbenia, mutta kovin oli hiljaista. Päätimme siirtyä kaatopaikan parkkiin odottelemaan sumun hälvenemistä. Söimme lounaan ja otimme pienet päiväunet. 

Keli oli hieman parnatunut, joten päätimme mennä komppaamaan mäkeä. MItään parempaa ei mäeltä löytynyt. 3 kangaskiurua , 1 p mehiläishaukka, ja 1 ampuhaukka joka hetkeksi laskeutui hiekkakasalle.

Ampuhaukka, Hanko Maankaatopaikka

Lopuksi kävimme vielä Svanvikillä katsomassa olisiko sinne pudonnut jotain mukavaa. Eipä ollut kun härkälintu ja 4 jalohaikaraa

Jalohaikara, Hanko Svanvik

La 13.9. lähdin Maarin tornille katsomaan pulmussirriä Espoonpinnaksi. Lintu löytyi kaukaa lietteiltä. Liian kaukana jotta olisi kuvaa saanut. Lahdella oli paljon muutakin kuvattavaa. Mm luhtahuitti, joka näkyi muutamaan otteeseen hienosti lietteillä. Samoin nuori kuovisirri. Upein show oli kuitenkin nuoren arosuohaukan ohilennot.

Taivaanvuohi, Espoo Maari

nuori arosuohaukka, Espoo Maari

Luhtahuitti, Espoo Maari

Kuovisirri, Espoo Maari

Nuori arosuohaukka, Espoo Maari

Su 14.9. Lähdettiin vuorostaan bongaamaan Poriin, sieltä löytynyttä tundraviklaa. Nyt lähdettiin kahdella autolla. Janda ja Blini minun autossa ja Teijo ja Mika toisessa. Perillä oltiin ihan hyvissä ajoin aamulla. Rauhallinen kävely sannannokkaan ja viklan etsiminen. Tovi sitä etsittiin kun Mika sen plokkasi lietteeltä. Linu käveli hissukseen lähemmäksi, mutta ei riittävästi kunnon kuvaan. Jokin dokkari silti muistoksi. Jandalle elis ja minulle jälleen prosu. 

sinisuohaukka, Pori Yyteri

Tundravikla, Pori Yyteri

Lietteillä muutenkin vielä mukavasti kahlaajia. mm. 1 pumussirri, 2 pikkusirriä, 145 suosirriä, 1 tundrakurmitsa, 3 isosirriä. Kaislikossa pari viiksitimalia ja luhtakanoja 

Luhtakana, Pori Yyteri

Päivän päätteeksi menimme vielä etsimään Fleiviikistä siellä ollutta isokirvistä. Eipä sitä löytynyt. 3 lapinkirvistä ja heinäkurppa niityllä, ja muuttohaukka kaarteli hetken niityn yllä. 

To 18.9. yritin käydä bongaamassa Loviisasta mustanmerenlokkia, mutta myöhästyin pari minuuttia. Taivaalla kaarteli suohaukka, jolle en ole keksinyt lajia. Saa määrittää.

määrittämätön suohaukka, Loviisa

Su 21.9. käytiin Jandan, Mikan ja Teijon kanssa Vihti-retkellä. Staijailtiin Oinasjoella ja kompattiin Kotkaniemen peltoja. Lapinkirvisiä 8  ja hemppoja pieni parvi pelloilla. 

Syyskuun viimeinen viikonloppu 26.-29.9. oli vailla suunnitelmaa. Mikan kanssa oli puhetta, josko lähdettäisiin länsirannikolle spondeilemaan. Piruuttaan soitin, olisiko Aleksanteri innostunut myös moisesta. Sepä olikin aloittelemassa viikon lomaa ja oli yksikseen varannut Rihtniemestä mökin viikonlopuksi. 

Kysyin kelpaisiko seura. Meillä oli joka tapauksessa aikomus käynnistää kiimaliiteri, joten AP toivotti meidä tervetulleiksi mökin pihalle bunkkaamaan. Olipa todella mukava viikonloppu saunoa ja hieman törpötellä yhdessä. 

 La 27.9. noustiin ajoissa aamupalalle ja suuntasimme aamustaijille Rihtniemen lintutorniin. Sää helli. Vaikka aamu olikin todella kylmä, alkoi aurinko pian ihanasti lämmittää. Tuuli oli lähes 0.

 Pikkaraiselle kaiveltiin mereltä kk-pinnoja. mm. luotokirvinen, ruokki ja merikihu. Valkoselkätikka ilahdutti meitä rannan puissa ja vielä illalla saunan jälkeen kuunneltiin kiertelevää kaulushaikaraa. Muita rannan kivoja havaintoja olivat 1 mustavaris, 1 pikkutikka 1 myöhäinen kalatiira ja kuningaskalastaja. Tornista vilkutettiin Järvisen Mikolle ja Anulle, kun suuntasivat mökilleen saareen.

Pyrstötiainen Pyhäranta Rihtniemi

Iltapäivällä ajeltiin vielä mantereella ja keräiltiin pyhärannanpinnoja. Suuntasimme Otajärvelle, Nuuskinrannan lintutornille. Taivaalta kaivettiin pinnalistalle sinisuohaukka, piekana ja maakotka. Illalla jälleen saunottiin ja syötiin hyvin. Onpa mukavaa!!

Su 28.9. aamulla jälleen aikainen aamupala ja Rihtniemen torniin staijille. Samat pikkutikka ja kuningaskalastaja touhusivat rannassa. AP:n kuukausilistalle etsimme vielä riskilän mereltä, ennen kuin Mikan kanssa lähdettiin kotimatkalle. Uusia pyhärantapinnoja tuli 86, mikä on ihan kiva määrä syyskuun loppuun. Kuningaskalastajasta ja maakotkasta sain vuodenpinnat. 

Ma 29.9. kävin suorittamassa työpäiväbongauksen, kun Kulomäen laelta oli löytynyt 2 nuorta pussitiaista. Ne halusin käydä hakemassakk-pinnaksi sekä Vantaan listalle. Tovin etsimisen jälkeen toinen niistä näyttäytyi pariin otteeseen. 

Pussitiainen Vantaa Kulomäki

Tiltaltti , Vantaa Kulomäki

Siinäpä syyskuun harrastukset. 

Rauhallinen loppukesä 2025

Kesä 2025 oli melko vaatimaton harvinaisuuksien suhteen, tai ainakin sellaisten jotka itseäni kiinnosti. Tuli sitä kuitenkin jonkin verran retkeiltyä. Tuomelan Sami patisti meitä Aplalaisia kartoittamaan omia Atlas-ruutujamme. Pari niistä oli vielä vaatimattomasti laskettu, joten Jandan kanssa käytettiin jonkin verran aikaa ruutujen statuksen parantamiseen.

Heti ensimmäisenä la 5.7. tehtiin Atlas-retki Karkkilan Haaviston ruudulle. Pesimävarmuusindeksit saatiin ainakin seuraaville lajeille: töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, kuikka, nuolihaukka, pikkulepinkäinen, kuusitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, kangaskiuru, kiuru, peukaloinen, kulorastas, satakieli, punavarpunen ja helmenä löydettiin törmäpääsky-kolonia yhdeltä yksityiseltä soramontulta. 

Su 6.7. jatketiin. Retkeiltiin Vihdin Moksin ruudulla vesisateessa. Siellä on pieni erämaalampi, Mustasuo, jolla hienoja lajeja joilla poikaset maastossa. Mm. tukkasotka, Laulujoutsen, haapana, tavi, kalalokki ja mustakurkku-uikku. 

Mustakurkku-uikku, Vihti, Etu-moksi, Mustasuo

Seuraavana la 12.7. lähdettiin Mikan kanssa kk-pinnaretkelle. Sonkajärven Sukevalla oli jo jokusen päivän bongailtu arotaskua, joten sinne mekin suunnattiin. Raahesta piipattiin samalla mahdollinen amerikanjääkuikka. Muutaman tunnin etsimisen jälkeen saimme linnusta havainnon. Yritimme kovin saada siitä kuvaa, mutta se osoittautui olevan tavallista vaikeampaa.  Pian homman keskeytti kiinnostava viesti Raahesta. Amerikanjääkuikka p. Laji varmistui, joten päätimme suunnata välittömästi sinne. Eihän sinne olisi kuin parin tunnin ajo... 

Raahessa olimme keskellä yötä. Kossu saapui samaan aikaan paikalle. Aluksi seurasimme huonoissa valoissa Mikan löytämää yksinäistä kuikkalintua, mutta emme saaneet siitä mitään järkevää irti. Etsimme ja etsimme. Pikkuhiljaa valot alkoivat parantua ja seuraamamme gavia osoittautui kuikaksi. 

Kauempana pulikoi isompi gaviaparvi, mutta kamalassa vastavalossa keskellä pimeintä yötä. Jossain vaiheessa aamun tunteina Kossu sanoi, että tuolla se on. Juuri siinä isossa gaviaparvessa. Onhan se niin paljon isompi ja eri mallinen kuin kuikat, että ei siihen edes valtavasti valoa tarvittu. Mahtavaa. Tietoa tiedotukseen ja soittelemaan Aleksanterille ja Oskulle jotka olivat tulossa paikalle. 

Me päätimme lähteä kotia kohti 2 kk-pinnaa rikkaampina. Jossain vaiheessa matkalla alkoi uni tulla silmään ja otettiin pienet unet. Piristi juuri sen verran, että jaksettiin ajaa kotiin. Rankkoja reissuja nämä yönyli jatkuvat bongaukset...

Ma 14.7. kävin Jandan kanssa bongaamassa omalla Vanjärven tornilla lampiviklon töiden jälkeen. Tornissa oli AP ja Ahvenainen sekä Sahin Timo. Mukavaa oli siinä turista tuttujen kanssa. 

Pe 18.7. sain vanhan köörin kasaan, kun Isto, Mika ja Ville-Veikko tulivat saunomaan. La 19.7. katseltiin myös lintuja Lerbackan lavalla. Ruisrääkkä ja jalohaikara tuli mm kirjattua ylös.

To iltana 24.7. käytiin Jandan kanssa bongaamassa Espoon Vermosta löydetty töyhtökiuru. Sain siitä kk-pinnan. Vielä tänäkin päivänä joulukuun 8. päivä se on Vermossa edelleen paikalla.. On siinä riittänyt päiväpinnaajilla sarkaa... 

Pe 25.7. piipattiin Mynämäen Mietoistenlahdelta minulle mieluinen laji, aropääskykahlaaja. Sain kopattua Jandan kyytiin kotoa ja matkaan lähdettiin 14 aikoihin. 12 aikaan linnusta oli viimeinen havainto, eikä mitään tietoa sen jälkeen. Me olimme neljän aikaan paikalla ja torni oli helteestä uupuneita bongareita täynnä. 

Monilla oli usko jo loppunut, tai loppumassa. Itse sinnittelin Vasikkahaan tornin ylätasanteella kamalassa helteessä. Siellä oli tilaa.. Osa porukasta siirtyi Perhetorniin. Niinpä Aleksanteri ilmoitti, että näkivät linnun lennossa Perhetornilla 17:23. Sinne siis marssia. Vajaa tunti ed. hälystä näimme linnun lennossa ruovikon päällä ja lentävän lähes meidän ylitsemme. Janda oli juuri harmittavasti Blinin luona autolla käymässä... hö. No minulle kauan odotettu elis nro. 398. Tämähän olisi ollut minulle 400 katkaisulaji, jos ei Avi-listasta johtuvia lumppauksia olisi tullut. No ehkä ensi vuonna 400 rikki. 

La 26.7. piipattiin Mynämäeltä jälleen. Pronssi-iibis paikallisena. Mukava kk-pinna. Minulla oli Blini hoidossa, joten sinne suuntasimme kahdestaan. Blini jäi autoon kun minä marssin silakkarille. Lintu oli hienosti näkyvissä lietteillä, lenteli hieman ympäriinsä. Lopulta lintu näkyi myös parkkipaikan torniin lennossa. Kk-pinna plakkariin. Kotimatkalla kävin vielä katsomassa Salon Omenojärven ruskosotkaa. 

Heinäkuulta ei juuri muita merkintöjä löytynyt, siispä siityminen elokuun puolelle.

Jos oli heinäkuu hiljainen, oli elokuu vielä rauhallisempi. To 14.8. kävin aamulla ennen töihinmenoa kuvaamassa Vantaan Koivuhaan lumenkaatopaikalla lapinsirrin Vantaanpinnaksi. 

lapinsirri, Vantaa Koivuhaka

La 16.8. Oltiin Jandan kanssa lintumessuilla Helsingin Viikissä. Paljon tuttuja oli paikalla. Leikeltiin Aallon Hannan kanssa mustia linnun pelottimia ikkunaan. Juotiin oluet Laaksosen Juhan kanssa. Kunnes riemun katkaisi häly Helsingin Ruusuniemestä. 1 kv mustanmerenlokki paikallisena. Sinne päätimme suunnata. Paikalla oli jokunen bongari. Lintu nukkui rauhassa hiekkakentällä, kunnes jonkin verran aktivoitui. Haukotteli ja jatkoi unia. Jandalle elis. 

1 kv mustanmerenlokki haukottelee Helsingissä

Su 17.8. käytiin Mikan kanssa bongaamassa Porvoon Sollhällasta sepeltasku elokuunpinnoihin. Lintu pellolla väreilyssä niin kaukana, ettei kuvaan ollut mahdollisuutta.

La 23.8. kun ei Mikan kanssa muuta keksitty, niin päätettiin mennä keräämään Vantaan- ja Nurmijärvenpinnoja. Aamu aloitettiin pitkäjärven lintutornista. Eipä minulle mitään pinnaa kertynyt. Siirryttiin Seutulaan Lavangon kasalle petostaijiin. Muutama mehiläishaukka muutti. Nurmijärvenpinnoja sain kasaan 10. mm. sääksijärvellä muutamaa lajia vesilintuja

Su 24.8. lähdettiin Mikan kanssa vuorostaan Inkooseen spondeilemaan ja keräämään Inkoonpinnoja. 19 inkoonpinnaa sain kasaan, joista paras lienee haarahaukka.. Mielenkiintoinen havainto oli myös kun vanha arosuohaukka yritti saada tuulihaukkaa kiinni. Kuvassa takaa-ajotilannetta. 

tuulihaukka ja ad k arosuohaukka, Inkoo

Kuun lopussa 29.-31.8. päätimme lähteä Utöhön hakemaan jotain puuttuvaa kahlaajalajia Utönpinnoihin. Matkaan lähdettiin kolmistaan Mikan ja Jandan kanssa. Arttu oli tullut kipeäksi, joten se joutui jäämään kotiin. Menomatkalla napsittiin mm. Kaarinanpinnoja, joita sain kasaan 27. Kuusistonlahdelta. Vielä ennen lauttaa saimme metsäautotieltä töyhtötiaisen ja hömötiaisen Paraistenpinnoihin. 

Lautta lähti klo 18:15 ja perilla saaressa oltiin vasta myöhään illalla. Yövyimme hotellin Fågellissa. 

La aamulla 30.8. söimme fågellin keittiössä runsaan aamiaisen ja siirryimme luotsiasemalle staijille. Merellä oli vallan hiljaista menoa, mutta joitakin kahlaajia ilmestyi lähiluodoille. Jossain vaiheessa huomasimme Pattskärin luodoilla vaaleamman pikkukahlaajan suosirriparvessa. Pikkusirri oli hetken paikallisena, kunnes katosi. Pian löytyi Pattskärin luodoilta toinen pikkukahlaaja. Tämä näytti pulmussirriltä. Sitä mentiin katsomaan lähempää.  Niinpä tarkastelu lähempää paljasti sen olevan nuori pulmussirri. Juuri se mitä tänne tultiin hakemaan. Utönpinna nro 241. 

Nuori pulmussirri suosirrien ja tyllin seurassa, Utö

Illalla katseltiin Fågellissa Suomen koripallojoukkueen hienoa peliä Serbiaa vastaan. Nautittiin juhlajuomaa, syötiin hyvin ja mentiin maaten. 

Su 31.8. Vielä aikainen herätys, aamupala ja staijille. Merikihuja muutti 13. Suosirriparvesta löytyi 1 isosirri. Niinpä aika kului ja lähdettiin kotimatkalle. Lautta lähti 12 maissa ja kotona oltiin jälleen vasta illalla. Elokuu on hienoa ja leppoisaa aikaa retkeillä Utössä. 

Siinä menikin sitten kesä, ja siirrytään syksyn puolelle. 

Kesän alku 2025 

Su 1.6. aloitin  kesäkuun lintujutut tekemällä Nuuksioon kolmannen IBA-laskennan. Nyt laskin reitit yksin, Eipä kukaan laähtenyt kaveriksi. Paras anti oli kun sai kuulla jälleen pohjantikan ääntelyä samalla paikalla kun viimeksikin. Silti en onnistunut edelleenkään näkemään lintua omalle alueelleni.  

Retu kävi mökiltään tekemässä pari yökuunteluretkeä alueella, mutta laskenta-alueeltamme ei kehrääjiä tai pöllöjä kuulunut.

Kesäkuu oli jälleen todella kiireistä aikaa töiden puolesta. Se rajoitti reilusti retkeilyn määrää. Töiden välissä ti 3.6. kävin pikaisesti Porvoon ruskiksella katsomassa olisiko rastaskerttuset hyvin kuvattavissa. Eipä olleet, vaan räksyttivät kaukana kaislikkosaarekkeissa. Lintu biotoopissa-kuva... Rytikerttunen oli paremmin hollilla.

Rastaskerttunen Porvoo

Rytikerttunen Porvoo

Pe 13.6. lähdettiin viettämään kesän kohokohtaa, kesälomaa, viikon reissua Suomen lappiin. Itselläni jälleen muutama targetlaji kuukausipinnaksi sekä Jandalle elis mm. kiirunasta. Tällä kertaa lähdettiin matkailuautollani hieman isommalla porukalla, sillä molemmat lapseni Joonatan ja Ian tulivat kyytiin puolisoidensa kanssa. 6 henkeä ja kaksi koiraa... huhhhuh. yllättävän hyvin silti mahduttiin. Joonatan ja Iitu nukkuivat koiransa kanssa teltassa. 

Matkaan päästiin hienosti iltapäivän puolella Karkkilasta, josta Ian ja Jason hyppäsivät kyytiin. Ensimmäinen kohteemme oli Kalajoen Vihaspauha, josta plokkasimme Jandalle pikkutiiran elikseksi. Särkällä lenteli ainakin kolme yksilöä. Tästä suunnattiin vielä illaksi Pyhäjoen Hanhikiveen ja napattiin Jandalle elis kenttäkerttusesta. 1. yö nukuttiin Oulun Oritkarissa. Täältä yritettiin La 14.6. aamulla rantakurvia ja punakottaraista, mutta kumpaakaan emme löytäneet.

Oulusta kyytiin tulivat Joonatan ja Iitu, sekä heidän koira Loru. Kohteemme oli aluksi Utsjoen seutu. Oulusta valitsi vanha navigaattorimme TomTom reitin Ranuan kautta. Tiellä oli loputtomasti tietyö pätkiä, mistä oli poistettu asfaltti ja tilalla oli karkeaa sepeliä. Rovaniemellä huomasin, että toinen eturenkaamme oli lähes räjähdyspisteessä. Kyljessä paise, eli runko oli pettänyt. Onneksemme saimme yhdeltä paikalliselta rengashepulta apua, vaikka olikin su iltapäivä. Vararengas auton alta alle ja matka jatkui.

 Inarissa haettiin vuodariksi sepeltasku. Samalla pikkusirkku Pikkupetsamosta. Illalla käytiin saunassa Karigasniemen Camping Tenorinteessä, ja yöksi ajoimme Utsjoen Nuvvukseen. 

Su 15.6. käytiin etsimässä ensimmäiseksi Teppanansaaresta löytynyt pikkukanadanhanhi "Klenkka". Hanhi löytyi hyvien nuottien avulla, kun se nousi hetkeksi kävelemään, Ennen kun taas laskeutui pusikkoon makuulle. Mukava kk-pinna. Päivällä kävelimme Nuvvuksen Ailegaalle etsimään Jandalle kiirunaa, mutta kovasta komppaamisesta huolimatta, emme sitä löytäneet. Olisi pitänyt jaksaa marssia aina linkille asti, mutta nyt emme sitä jaksaneet suorittaa. Keli oli melko koleaa, lämpöä vain muutama aste. Muutenkin mäellä oli kovin hiljaista.

Nuvvus Ailegas

 Ainoastaan järripeipot lauloivat koivuvyöhykkeellä.  

Järripeippo Utsjoki Ailegas

Nuvvuksesta siirryttiin seuraavaan yöpymiskohteeseemme, Legendaarisen Piesjängän poroerotus alueen lähelle parkkiin. Illalla pystytettiin teltta ja käytiin käppäilemässä polkua pitkin kohti piesjänkää. 

Piesjängän poroerotusalue

Matkalla varoitteli tutut tunturikihut, joilla ei tainnut tänäkään vuonna olla mitään aikeita pesintään. Tai ainakaan mikään ei siihen viitannut. Janda sai jälleen eliksen

Tunturikihu, Utsjoki Piesjänkä

Yöllä kävin pariin kertaan ulkona kuuntelemassa öisiä ääniä. Sinirinta lauloi vaimeaa laulua jossain lähipusikossa ja jänkäkurppa kolkotti taivaalla. Jäkäkurpasta sain kk-pinnan ja kk-ässän. Sitten vielä nukkumaan muutamaksi tunniksi. 

Aamulla ma 16.6. söin pikaisen aamiaisen ja lähdin maastoon. Muut jäivät nukkumaan. Lähimmällä lammikolla poroaitauksessa kuvasin vesipääskyjä. Samalla lammikolla touhusi myös tylli ja suokukko. 

Vesipääsky, Utsjoki Piesjänkä. 

Päivällä käytiin kävelemässä parilla atlasruudulla, jolla oli retkeilty vähemmän. Jo pienellä metsäretkellä saatiin merkattua ruuduille useita pesimälajeja. Yhdellä ruudulla touhusi lapintiais pari. Illalla oli ajatuksemme nukkua jossain kansallispuiston alueella, mutta katsoimme karttaa huonosti, emmekä nukkuneetkaan kansallispuistossa, vaan tien väärällä puolella.. No Illalla kuitenkin grillailtiin ja istuttiin iltaa. 

Aamulla ti 17.6. lähdettiin Jandan kanssa atlasretkelle Hirvaspäälle. Aikaa oli kävellä reilu tunti suuntaansa  ja sitten piti kääntyä takaisin. Joitakin perus pesimälajeja saatiin tällekin ruudulle kirjattua. 

Janda ja Blini istuu mättäällä

Järripeippu Inari Hirvaspää

Autolle päästyämme söimme vielä yhdessä lasten kanssa aamupalan ja laitoimme leirin kasaan. Päivällä kävimme heittämässä Joonatanin, Iitun ja Lorun Ivalon linja-autoasemalle. Heillä alkoi kotimatka. Inarista yritettiin etsiä lapinuunilintua, mutta turhaan.

 Ajeltiin jälleen Karigasniemeen saunomaan. Saunan jälkeen otimme suunnaksi Norjan, jonka kautta ajoimme Kaarasjoki, Lappojärvi, Koutokeino reitin takaisin Suomen puolelle Kivilompoloon. Matkalla alkoi auton eturengas ravistamaan ja lopulta se piti jo kolkotusta, oli pakko pysähtyä. Oliko vanha vararengas pettänyt?? Aikani katselin renkaita, enkä nähnyt niissä mitään vikaa. Päätin kokeilla rengasavaimella ja kaikki pultit oli ihan löysällä. Huh. Pultit tiukasti kiinni ja matka jatkuu.. 

Päästyämme Suomen puolelle oli vuorokausi vaihtunut jo ke 18.6. puolelle. Tiirasta olin hakenut nuotiksi Enontekiön Palojärven , missä oli edellisinä päivinä nähty lapasotkia. Järvellä oli tälläkin kertaa Ainakin 2 lapasotkaa tukkasotkaparvessa. Tavoiteltu kesäkuunpinna ja kk-ässä. Yöksi ajoimme Sotkajärven lintutornin parkkipaikalle. 

Aamulla ke 18.6. syötiin yhdessä aamupala ja katsottiin hetki Sotkäjärven lintuja. Melko rauhallista. Vettä hieman tihutti ja oli odella koleaa. Niinpä jatkoimme matkaamme kohti pohjoista, Kilpisjärveä. Muotkatakalla teimme hetken pysähdyksen. Ei näkynyt jalohaukkoja. Kilpisjärven biologisella asemalla kävin katsomassa ruokinnan. Siinä ruokaili sateessa hienosti 2 vuorihemppoa urpiaisten, järripeippojen ym seurassa, mutta kun palasin paikalle kameran kanssa oli linnut hävinneet. Kiva kk-pinna. Kävimme varaamassa saunan Kilpisjärven retkeilykeskuksesta suraavalle päivälle.

Illalla ajoimme auton parkkiin Jehkaksen kohdalle poroerotus alueen reunalle. 

Pikkujehkaksella Ruotsin tuntureita

Alkoi kova pähkäily, mistä hakisimme Jandalle kiirunan elikseksi. Saanalla niitä näkyisi, mutta Janda ei jaksa sitä nousua. Niinpä sain puhuttua retkueemme helpommalle taipaleelle kohti Korkea Jehkasta. Siellä oli edellisenä päivänä nähty 2 kiirunaa. 

Aamulla to 19.6. heräiltiin lapissa porojen ympäröimänä. Siinä riitti jo lapsilla ihmettelemistä. Tuhti aamiainen ja matkaan. Mennessä jouduimme ylittämään yhden vuolaan puron. 

Puron ylitystä

Matkaa taitettiin ylämäkeen välillä kahlaten lumessa. Sumu oli melkoisen tiheää ja  paikoin satoi lunta lämpötilan ollessa lähellä nollaa, mutta silti emme luovuttaneet. 

Kulkua Korkea-Jehkakselle

Ennen loppunousua, kun olimme tunturin itäpuolella lapset väsyivät ja lähtivät takaisin kohti autoa. 

Me Jandan kanssa pidettiin pieni evästauko ja jatkettiin matkaa. Eipä olisi lasten tarvinnut jatkaa kuin pari sataa metriä kun löysin 2 kiirunaa lämpökameralla. Janda sai vihdoin kaivatun eliksen. Jes! Työvoitto. Aikaa oli kuitenkin kulunut sen verran , että saunaan tulisi kiire, joten soitto retkeilykeskukseen ja onnistuin siirtämään saunaa parilla tunnilla. Takaisin alaspäin tulimme hieman eri reittiä, emmekä käyttäneet polkua. Sumussa näimme vielä kapustarinnan ja keräkurmitsan. 

Maisemaa Jehkakselta

kiiruna koiras Kilpisjärvi , Korkea-Jehkas

kiiruna naaras Kilpisjärvi , Korkea-Jehkas

Alas tultuamme ja autolle päästyämme pidimme n. tunnin huilitauon. Aurinkokin hieman paistoi. Kuivattelimme vaatteita ja söimme pientä välipalaa. 

Väsyneet mutta onnelliset kiirunabongarit

Ajelimme retkeilykeskukseen, saimme rantasaunan avaimen ja kävimme nautinnollisessa puusaunassa kilpisjärven rannassa. Yöksi ajoimme Muotkatakan parkkiin. Jälleen grillailtiin illalla ja nukuttiin hyvät yöunet. Yöllä käydessäni pissillä, kuuntelin sepelrastaan laulua. Herätin jandan myös sitä kuuntelemaan, se kuului hienosti autoon kun ikkunan avasi. Hieno juhannuspinna. 

Pe 20.6. Juhannusaattona jätimme lapin ja suuntasimme Kuusamoon. Illalla ajoimme auton Konttaisen parkkipaikalle. Laitoin ruokaa linnuille ruokinta-automaatteihin ja lähdettiin kävelemään konttaisenkierros. 

Pohjantikka koputteli nousun alkuvaiheessa ja sinipyrstö lauloi vähän ylempänä.  

Pohjantikka Kuusamo Konttainen

Sinipyrstö, nuori koiras , Kuusamo Konttainen

Illaksi ajoimme auton parkkiin mäntykankaalle Tatanginharjulle, missä on useana vuonna nähty lapintiaisia. Nyt alueelle oli tehty iso avohakkuu, joten saattaa lapintiainen olla hankala löytää. Jäimme tänne kuitenkin viettämään juhannusyötä grillaillen ja nauttien virvokkeita.

 Faceen oli tullut tieto, että kiharapelikaani olisi mahdollisesti kuvattu jossain päin suomea. Hmmmm.

Aamulla la 21.6. heräilin ennen muita ja lähdin käppäilemään alueelle. Melko pitkän etsimisen jälkeen törmäsin tiaisparveen ja härdellin avulla löysin myös yhden lapintiaisen hömppien seasta. Palailin takaisin autolle ja söimme aamupalan. Kävimme kuuntelemassa Tolpanniemessä pohjansirkun juhannuspinnoihin, Moikkasimme Jandan tuttuja Kuusamossa ja lähdimme ajamaan kohti Oulua. Kiharapelikaani oli paikallistettu Kökarin saarelle ahvenanmaalle. Sitä kohti siis...

Oulussa etsimme vielä tovin punakottaraista, mutta emme sitä onnistuneet löytämään. Sen sijaan löysin rantakurvin paikasta jossa joskus oli pieni laguuni. siinä se ruokaili ojan varressa, mutta pelästyi minua ja katosi. Janda ei ihan ehtinyt nähdä lintua. 

Otimme Joonatanin ja Iitun jälleen kyytiin ja jatkoimme matkaa kohti etelää. Yöllä nukuimme muutaman tunnin yöunet jossain keskisessä suomessa. 

Su 22.6. Jatkoimme matkaa kohti Karkkilaa. Jätimme lapset kyydistä ja ajoimme kotiin pikaiselle käynnille.  Janda oli onnistunut varaamaan meille iltapäivän Kökarin lauttaan paikat. Kautosen Joni tuli meille Lerbackaan ja hyppäsi kyytiin. Niin ajelimme vielä kohti ahvenanmaata samana päivänä.

 Lautalla Korppoosta olimme ajoissa ja päästyämme Kökarin saarelle, löytyi pelikaaani sille vakiintuneelta vesikiveltä. Jes! melko hieno suoritus. Elis nro 397. Katselimme pelikaania ja odottelimme seuraavaa bongariryhmää saapuvaksi. Niinpä innokkaat ja huojentuneet bongarit, mm. Markku ja Inari, saivat ihailla pelikaania leppoisan lämpimässä kesäiltapäivässä. Onnittelut kaikille. 

Kiharapelikaani vesikivelläväreilyssä

bongariporukkaa

 Illalla kävimme vielä katsomassa kirjokerttua yhdestä tiiran nuotista. Komea koiras rätisi ja poseerasi komeasti yhdessä pusikossa. 

Kirjokerttu, Kökar, 

Yöksi jäimme saareen Jandan ja Jonin kanssa. Parkkeerasimme auton jollekin pienelle louhokselle. Grillattiin ja nautittiin jälleen virvokkeita. Hyvissä ajoin nukkumaan. 

Aamulla ma 23.6. kävelimme Jonin kanssa vielä rantaan mahdollisimman lähelle pelikaania, todellisuudessa todella kauas.. No jonkin dokkarikuvan sain otettua linnusta. 

Kiharapelikaani , Kökar

Palasimme autolle ja lähdimme retkelle saareen. Mitään jännää emme enää löytäneet. Tuttuja lintumiehiä tapasimme saarella. Palasimme lautalla mantereelle, Ajoimme kotiin Vihtiin ja pienen tavaroiden selvittelyn jälkeen nukkumaan omaan sänkyyn. 

Loman jälkeen olikin sitten töitä enemmän kuin riittävästi, joten paljoa ei enää loppukuusta ehtinyt retkelle. Pe 27.6. kävin bongaamassa Vantaanpinnaksi niittysuohaukan Isoniitulta. Paikalla lauloi myös viiriäinen. 

Siinä oli kesäkuun hulinat. Loppuun vielä kuva kesäisestä sepeltaskusta 

Sepeltasku Inari